faktoja

Moonman kirjoitti:

Israelin suurlähettiläs Zvi Mazel tärveli viikko sitten Tukholman historiallisen museon näyttelyn avajaisissa vesi- ja ääni-installaation "Lumikki ja totuuden hulluus". Teos on punaisessa, verta symboloivassa vedessä kelluva vene, jossa on itsemurhaiskun tehneen palestiinalaisnaisen kuva. Sen on tehnyt Ruotsissa asuva juutalainen taiteilija Dror Feiler ja hänen ruotsalainen vaimonsa.

Mazel väitti teoksen olevan itsemurhaiskijöiden ylistystä ja kehotus tappaa juutalaisia. Teoksen tärvely kuulemma johtui suuttumuksesta. Israelin pääministeri Ariel Sharon kiitti Mazelia "asettumisesta kasvavaa antisemitismiä vastaan". Israel uhkasi jäädä pois Tukholmassa järjestettävästä, kansanmurhien ehkäisyä käsittelevästä kansainvälisestä konferenssista.

Totuus on tarua ihmeellisempi. Välikohtauksesta kuvattu videonauha osoittaa, ettei kyse ollut mistään pikaistuksissa tehdystä tihutyöstä vaan kylmän rauhallisesti suoritetusta provokaatiosta.

Israelin vallanpitäjät sortavat ja tappavat natsityylisin menetelmin palestiinalaisia , tuhoavat heidän kotejaan ja rakentavat heidän ympärilleen apartheidmuuria. Maailman vastalauseiden tukahduttamiseksi Israel apureineen on käynnistänyt kampanjan, jossa kaikenlainen sen sorto- ja sotapolitiikan arvostelu leimataan juutalaisvastaisuudeksi, antisemitismiksi. (Vastaavaa kampanjaa käy omalta osaltaan USA: kaikki sen sotapolitiikan arvostelu on "amerikkalaisvastaisuutta".)

Nähtävästi tästä oli kyse myös Tukholman provokaatiossa. Ruotsin hallituksen linja Palestiina-kysymyksessä ei miellytä Tel Avivia. Lisäksi kyse saattoi olla myös vastapropagandahyökkäyksestä Sharonin lahjusskandaalin työntyessä julkisuuteen.

Antisemitismi on vihaa juutalaisia kohtaan siksi, että he ovat juutalaisia. Mutta Israelia ei arvostella pääasiassa sen takia, että sitä asuttavat ja johtavat juutalaiset. Myös monet juutalaiset Israelissa ja muualla ovat nousseet vastustamaan Israelin äärioikeistolaisen johdon politiikkaa, joka vahingoittaa myös juutalaisten etuja.

Kaiken Israelin arvostelun leimaaminen antisemitismiksi on järjetöntä ja vahingollista - myös koska se vahingoittaa taistelua antisemitismiä vastaan. (ES)



Bush ja moraalinen perustelu

George W. Bush kertoi liittovaltion tilaa käsitelleessä puheessaan uskomattomia valheita hallintonsa talous- ja sosiaalipoliittisista "saavutuksista", mutta jätettäköön ne tässä kommenteitta. Muulle maailmalle paljon tärkeämpiä ovat ne valheet, joita hän toisteli ulkopolitiikastaan.

Bush yritti epätoivoisesti kiertää sen tosiasian, että hänen kaikki aikaisemmat väitteensä Irakin joukkotuhoaseista ja terroristiyhteyksistä ovat paljastuneet valheiksi.

Niinpä Bush selitti, että amerikkalainen ase-etsintäryhmä oli havainnut "tusinoittain joukkotuhoaseita sivuavia ohjelma-aktiviteetteja". Mutta "ohjelma-aktiviteetit" eivät ole aseita, ja tosiasiassa etsintäryhmän raportti kiisti kaikki keskeiset väitteet, joita Bush ja hänen apulaisensa olivat esittäneet ennen hyökkäystä.

Bush sanoi, että jos USA ei olisi hyökännyt, "diktaattorin joukkotuhoaseohjelmat jatkuisivat tänäkin päivänä". Mutta kaikkien käytettävissä olevien tietojen mukaan edes mitään edistyneitä ohjelmia ei ollut.. Ja mikä tärkeämpää, Bush ei ollut ennen sotaa väittänyt, että USA:n oli hyökättävä Irakiin tehdäkseen tyhjiksi Saddamin ohjelmat. Hyökkäyksen julkilausuttu syy olivat itse aseet, jotka muka muodostivat välittömän vaaran ja jotka kaiken lisäksi olisivat saattaneet joutua al-Qaidan haltuun.

Bush selosti laveasti, miksi "terrorisminvastaista sotaa" täytyy jatkaa ja miten terroristit jatkavat juonittelua "Amerikkaa ja sivistynyttä maailmaa vastaan". "Tappaminen on jatkunut Balilla, Jakartassa, Casablancassa, Riadissa, Mombasassa, Jerusalemissa, Istanbulissa ja Bagdadissa." Tällä hän yritti kytkeä yhteen Irakin sodan ja "terrorisminvastaisen sodan". Mutta toisin kuin Bush ja kumppanit ennen sotaa väittivät, mitään yhteyksiä Irakin ja al-Qaidan välillä ei ole löytynyt. Bush vain yrittää sotkea yhteen Irakin (kuten muuten myös Palestiinan) konfliktin ja terrorihyökkäykset muualla peittääkseen vanhat valheensa.

Nähtävästi Bush tajuaa itsekin olevansa "todisteidensa" kanssa pulassa, sillä hän turvautui taas ns. moraaliseen ja humanitaariseen perusteluun: Saddam oli julma tyranni, josta oli päästävä. Irakilaiset ovat nyt vapaita. "Maailma ilman Saddam Husseinin hallintoa on parempi ja turvallisempi paikka."

Mutta moraalinen perustelu (sitä paitsi jälkikäteen hätäpäissään keksitty) ei ole sama kuin moraalinen syy. Mitä tahansa argumentteja Saddamin kaatamiseksi humanitaarisilla perusteilla onkin saattanut olla, Bush ei hyökännyt Irakiin niiden vuoksi. Supervallalla ei ole moraalisia imperatiiveja, sillä on vain taloudellisia ja strategisia imperatiiveja. Se voi keksiä moraalisen perustelun, mutta tämä ei tarkoita, että moraalinen perustelu sanelisi sen toimintaa.

Imperialismi voi tietysti tehdä ikään kuin "oheisvahinkona" yhden oikeankin teon vääristä syistä. Mutta yleensä väärät syyt johtavat myös vääriin tuloksiin. Kuten Irakin tapauksessa kymmenien tuhansien ihmisten tappamiseen ja rampauttamiseen, heidän elinympäristönsä hävittämiseen, mahdollisen sisällissodan siemenen kylvämiseen, vihan ja terrorismin kasvualustan vahvistamiseen ja kansainvälisen elämän käyttäytymisnormien tuhoamiseen.

Tulosten valossa olisi siis ollut vahvempi moraalinen perustelu olla hyökkäämättä. (ES)



YK:n paluu olisi "hirveä virhe"

Yhdysvallat hieroo nyt YK:n kanssa sopimusta siitä, että YK rientäisi Irakiin auttamaan umpukujassa olevia miehittäjiä. YK harkitseekin jonkinlaisen tutkimusryhmän lähettämistä Irakiin selvittämään, voisiko YK elvyttää toimintansa maassa.

Voimakkaan aseellisen vastarinnan lisäksi miehittäjät ovat pulassa siksi, että shiiaenemmistön edustajat vaativat Irakin uuden hallituksen valitsemista mahdollisimman pikaisesti suoritettavilla yleisillä vaaleilla.

USA ei ole koskaan aikonutkaan pitää lupaustaan palauttaa valta irakilaisille. Siksi se haluaa prosessia, jossa uusi "itsenäinen" hallitus muodostettaisiin miehittäjien ja heidän nukkehallintonsa tarkkaan valvomien kokousten juntattujen päätösten pohjalta. Näin muodostettu hallitus olisi edelleen USA:n epäitsenäinen käsikassara. USA pelkää, että yleiset vaalit toisivat maahan sille epämieluisan hallituksen, joka vaatisi miehittäjiä ulos.

YK:n toivotaan nyt taivuttelevan shiiajohtajia miehittäjiä tyydyttävään "kompromissiin". Samalla YK:n halutaan ryvettävän taas itsensä miehityksen siunaajana ilman, että sille annettaisiin mitään ratkaisevaa roolia.

Denis Halliday, joka taannoin erosi YK:n Irak-ihmisoikeusvaltuutetun tehtävistä vastalauseena Irakin vastaisille pakotteille, sanoo IslamOnline-verkkolehdelle antamassaan haastattelussa, että YK:lle olisi "hirveä virhe" palata miehitettyyn Irakiin. "YK:n ei pitäisi olla Irakissa, jottei se antaisi laillista asemaa öljyrikkaan arabimaan valtaamiselle ja miehittämiselle tai edelleen edistäisi vaikutelmaa, että se on tehnyt yhteistyötä Irakin kansaa vastaan."

Halliday toteaa, että tavalliset irakilaiset tuntevat jo muutenkin joutuneensa YK:n pettämiksi, koska tuhoisat pakotteet toteutettiin YK:n nimissä ja YK on sallinut Irakin miehittämisen. Hän muistuttaa, että pääsihteeri Kofi Annan ei ole asettanut miehityksen lopettamista ehdoksi YK:n paluulle ja että Annan ottaa ohjeensa USA:n ja muiden pysyvien jäsenten hallitsemalta turvallisuusneuvostolta.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä