Ajatelin ottaa puheeksi ns. kirkkokurin. Ehkä se kalsahtaa kielteiseltä siksi, että historiassa siihen on kuulunut jalkapuuhun pano tai jotain muuta.Laitan yhden kohdan Opin ja liitojen kirjasta:
"Me uskomme, että kaikilla uskonnollisilla yhteisöillä on oikeus kohdella häiritsevästi käyttäyttyviä jäseniään näiden yhteisöjen sääntöjen ja säännösten mukaisesti, mikäli sellainen kohtelu koskee täysivaltaista jäsenyyttä ja asemaa; mutta me emme usko, että millään uskonnollisella yhteisöllä on valtaa oikeudessa päättää ihmisten oikeudesta omaisuuteen tai henkeen, ottaa tämän maailman tavaraa tai saattaa heitä myöskään hengen tai ruumiin vaaraan tai langettaa heille mitään ruumillista rangaistusta. Ne voivat ainoastaan erottaa heidät yhteisöstään ja ottaa heiltä heidän täysivaltaisen jäsenyytensä.(OL 134:10)
Kristillisessä alkukirkossa tämä oli yksi kirkon piirre, kuten voi,,e lukea Johanneksen Ilmestyskirjasta:
Kiitettyään Tyranian seurakuntaa, Kristus jatkaa:
"Mutta sitä en sinussa hyväksy, että hyväksyt tuota naista, tuota Isebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja johtaa opetuksellaanminun palvelijoitani harhaan, harjoittamaan sivettömyyttä ja syömään epäjumalille uhrattua lihaa.
Olen antanut hänelle aikaa kääntyä, mutta hän ei halua luopua siveettömästä elämänmenostaan.(Ilm.2:20-21)
Tästä ilmenee kaksi asiaa:1)Jäsenyys on tilaisuus tehdä parannus, eli kääntyä, ja
2)sellainen, joka ei halua tehdä parannusta, pitäisi erottaa uskonnollisen yhteisön jsenyydestä.
Raamatussa on muitakin asiaan viittavia kohtia, mutta mielestäni tämä riittää tässä yhteydessä.
"Me uskomme, että kaikilla uskonnollisilla yhteisöillä on oikeus kohdella häiritsevästi käyttäyttyviä jäseniään näiden yhteisöjen sääntöjen ja säännösten mukaisesti, mikäli sellainen kohtelu koskee täysivaltaista jäsenyyttä ja asemaa; mutta me emme usko, että millään uskonnollisella yhteisöllä on valtaa oikeudessa päättää ihmisten oikeudesta omaisuuteen tai henkeen, ottaa tämän maailman tavaraa tai saattaa heitä myöskään hengen tai ruumiin vaaraan tai langettaa heille mitään ruumillista rangaistusta. Ne voivat ainoastaan erottaa heidät yhteisöstään ja ottaa heiltä heidän täysivaltaisen jäsenyytensä.(OL 134:10)
Kristillisessä alkukirkossa tämä oli yksi kirkon piirre, kuten voi,,e lukea Johanneksen Ilmestyskirjasta:
Kiitettyään Tyranian seurakuntaa, Kristus jatkaa:
"Mutta sitä en sinussa hyväksy, että hyväksyt tuota naista, tuota Isebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja johtaa opetuksellaanminun palvelijoitani harhaan, harjoittamaan sivettömyyttä ja syömään epäjumalille uhrattua lihaa.
Olen antanut hänelle aikaa kääntyä, mutta hän ei halua luopua siveettömästä elämänmenostaan.(Ilm.2:20-21)
Tästä ilmenee kaksi asiaa:1)Jäsenyys on tilaisuus tehdä parannus, eli kääntyä, ja
2)sellainen, joka ei halua tehdä parannusta, pitäisi erottaa uskonnollisen yhteisön jsenyydestä.
Raamatussa on muitakin asiaan viittavia kohtia, mutta mielestäni tämä riittää tässä yhteydessä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tervetuloa Affirmation-sivuille!
http://www.affirmation.org/international/suomi.asp
Jos tämä on ensivierailusi Affirmation-sivuilla, sinua saattaa yllättää tieto siitä, että MAP-homoja ja -lesboja on edes olemassa! Mutta miksi näin ei olisi? Kirkossamme on mahdollista törmätä homoseksuaaleihin kaikilta elämänaloilta ja kaikissa virka-asemissa. Käytännöllisesti katsoen jokaisessa kirkkoon kuuluvan sukupuussa on homoseksuaalinen jäsen (ja todennäköisimmin sukupuun useammalla oksalla).
kirjoitit viestisi otsikolla "Homot ja lesbot MAP-kirkossa". Ehkä otsikon olisi pitänyt olla tyyliin "mormoniuskovaisten homojen ja lesbojen perustama yhdistys". Esittämäsi linkki ei mennyt mihinkään kirkon virallisille sivuille. Näin ollen ei nyt kannata lähteä herkuttelemaan ajatuksella, että kirkko hyväksyy ja tukee homoliittoja tms.
Minua on monta kertaa mietityttänyt tämä homo-ongelma. Sanotaanhan raamatussakin, että "äidin kohdusta saattaa tulla miehen ja naisen väliseen avioliittoon kelpaamaton lapsi". Kuvittelisin tämän viittaavan juuri homoihin. Homoja on aina ollut ja tulee aina olemaan. Käyttäytymismalli ei ole opittu, se on geeneissä. Kukaan ei ole tätä ominaisuutta itselleen valinnut.
On todella kurjaa, että nämä ihmiset joutuvat kärsimään elämässään ja joutuvat ristiriitaisiin tilanteisiin suhteiden, kirkon yms moraalijuttujen kanssa. En löydä tilanteeseen kaikkia osapuolia miellytävää ratkaisua, koska homma tuomitaan aika rankalla kädellä raamatussa. Annan kuitenkin kaikki sympatiani näille ihmisille, jotka joutuvat kamppailemaan koko elämänsä erilaisissa ristiriidoissa ja suvaitsemattomuudessa. Heidän tiensä kirkon mukaiseen pelastumiseen on paljon vaativampi kuin heteroiden. Uskon sen kuitenkin olevan aivan mahdollista. Onhan ainakin mormoninkirjassa sanottu, että "Jumala ei aseta kenellekään sellaisia vastoinkäymisiä, joista ei voi selvitä". Ja uskon myös, että Jumala hoitaa tuomitsemispuolen oikeudenmukaisesti.
Silti edelleen mielessäni on kysymys: miksi näiltä ihmisiltä vaaditaan pelastukseen enemmän ponnisteluja kuin muilta?
Vain joskus hyvin harvoissa tapauksissa on kysymys geeneistä. Yleisimmin on kysymys korviketoiminnoista, kun suuntautuminen tarkoitetulla tavalla syystä tai toisesta on häiritynyt.
Maalla lehmien kanssa tekemisissä olleet ovat varmaan huomanneet, että kun joku lehmä on astutuksen tarpeessa, niin muutkin lehmät villiintyvät ja alkavat nousta toistensa selkään. Se ainakin on korviketoimintaa. Tilannetta voi ajatella myös ihmisten kannalta.
Tietääkseni ei ole todistettu homouden liittyvän ainakaan kaikissa tapauksissa geeneihin.
Enpä arvanut keskustelun suunnan aloitaesani keskustelun kirkkokurista. Mutta vastaanpa silti, niin asia selviää.
Kirkko pitää poikeavaa seksualisuutta ensisijaisesti sairautena ja on valmis tukemaan tälläisiä henkilöitä heikousiensa voitamisessa. Jos henkilö kuitenkin pysyy tavoissaan, niin häntä kohdellaan silloin samoin kuin muita siveyslakien rikkojia.
Kyseisen ryhmän uskottelu, että on mahdollista "saavuttaa mormonien mukainen pelastus", seksuaalisesta suuntauksesta riipumatta, ei pidä paikkansa. Korotus on mahdollinen vain niille, jotka ovat solmineet ja sinetöitty iankaikkiseen avioliittoon vastakaista sukupuolta olevan kanssa. Muuten ne ovat oikeassa siinä, että jokainen tullaan tuomitsemaan tekojensa mukaan, ja nämä tullaan myös tuomitsemaan siitä, mitä nyt tekevät.
Muuten uskon, että nämä on erotettu kirkon jäseenyydestä. Olisi outoa, ellei niin olisi.
On marriage and moral outrage
By Robert Kirby
Salt Lake Tribune Columnist
I distinctly remember when I first realized that being a Mormon might be a serious liability. I was 13 and hanging out with Gary down the street.
One afternoon during "Batman," Gary's mom asked if I was a Mormon. When I said yes, she went off on a list of Mormon horribleness that lasted half an hour.
Mrs. H. bounced from polygamy to baptism for the dead to blood atonement, conducting her harangue with a chain of Virginia Slims held perilously close to my eye.
Talk about your modern-day revelation. Until then, I believed that just being me was reason enough to set people off. I never considered that the church I attended was yet another avenue of attack.
I stressed about it for a while. Finally, lacking the emotional wherewithal to do anything else, I concluded that Mrs. H. looked way too much like the Joker to be taken seriously.
At 13 all I knew about Mormonism is that we didn't smoke or drink and that church lasted forever. It would take years to encounter more significant religious hurdles to my goal of becoming a pirate.
Since then I have encountered other people for whom my being a Mormon was all they needed to know to dismiss me. Bigots mostly, but also people who otherwise acted smart enough to know better.
There was even a time when that's all the federal government needed to know about Mormons in order to systematically strip us of the right to vote and own property.
The point of controversy back then was marriage. Specifically, what kind of marriage was moral enough to be sanctioned by a government? Turns out that it was one guy and one woman, and not one guy and a bunch of women like we thought.
Polygamy was declared barbarous by no less than the U.S. Supreme Court, which ironically once also declared slavery to be legal. Oh, we're a fine bunch when driven by moral outrage.
Marriage is once again on the moral block. Utah now has to decide whether to let homosexuals get married. We already let them own property, vote and have kids, so marriage does seem the next logical choice.
But if all that matters to you about people is that they are homosexual, then it may be easy to say no. However, if you also see them as good and decent people, then yes might be a more logical vote.
What would happen if we legalized marriage for gays? Well, probably nothing more than a bunch of gays getting married. Then again, maybe civilization would collapse.
What's next after gay marriage, you ask, pedophiles getting married? OK, Veronica, let's go there. Yes, pedophiles can get married. Ditto convicted rapists, drug czars, and murderers currently in prison. Hell, even newspaper editors can marry.
A pedophile with multiple convictions not only can marry, but also have as many children as he (or she) wants, and the government, who professes to care so very much about the sanctity of all of that, won't even blink.
If the government wants to prohibit a certain group of people from getting married, let them pick on one that deserves the scrutiny. That ought to give us all something to worry about.
Playing God is a job that's already taken
Robert Kirby
Salt Lake Tribune Columnist
Following last week's column on homosexual marriage, I received a letter from a woman telling me that her son's "gay sins" were on my head.
According to the woman, her son gave her the column and said, "See, not all church people think like you." It was all the proof she needed that I was encouraging her son to be gay.
"Have fun in hell," she wrote.
Wow, that was quick. And here I thought there was supposed to be some kind of heavenly trial, spiritual tribunal, or even a long celestial appeal process.
This is not the first time I have been consigned early to hell. The first time was when I was a teenager and the father of a girl accused me of leading his daughter astray even though it was common knowledge that she was an experienced guide.
Apparently, I will have plenty of company in hell. Actor and director Mel Gibson thinks his own wife may be going there.
Mrs. Gibson's obvious sin is that of not being Catholic.
"There is no salvation for those outside the [Catholic church]," Gibson told an MSNBC reporter. "I believe it."
OK, let's call the roll. Episcopalians and liberal journalists are not worthy of salvation. Who else? Oh, Mormons. According to the Plaza street screechers, we're a special case of evil.
Wait, since I'm a Mormon and a liberal journalist, is there a special ring of hell for me? You bet.
Hell isn't just one place. It is a huge multilevel corporation of horribleness. There's plenty of room for lots of others.
Don't forget the Jews. They supposedly rejected Jesus, who, even though a Jew himself, apparently won't be going to hell.
Lutherans are definitely going to hell, all the way from my youngest brother to Joe Zerbey, boss of the Newspaper Agency Corporation. Ditto Jehovah's Witnesses, Quakers, Methodists, Rastafarians, Muslims, Buddhists.
OK, this is getting boring. Is it me or is way too much of religion taken up in deciding who isn't going to heaven?
We worry about it as if it were up to us.
We're so preoccupied with the issue that we have tried to use color-coding to track ancient sinners who were cursed. According to certain theologies, it's possible to look at a particular group of people and, based on the color of their skin, know that their ancestors screwed up really bad.
Or maybe not. The fact that my descendants continue to pop out Caucasian is proof that this either doesn't work as well as we think, or that it never worked at all. Or, worse, that we got the color chart backward.
What's truly ironic is that people who don't even live their own religion very well still have a solid opinion about the fate of people in other religions.
"My wife is a saint," Mel Gibson told MSNBC. "She is a much better person than I am. Honestly. She prays, she believes in God, she knows Jesus, she believes in that stuff. And it's just not fair if she doesn't make it. But that is a pronouncement from the chair. I go with it."
OK, a new first rule for religious tolerance. Everyone shut up and stop trying to do God's job for him.
Siis erotetaan vain mikäli rikkovat "Siveyden Lakia"... elikkä pelkkä suuntaus ei ole rikos vaan samoin kun heteroillekkin laki on sama... Sukupuoliyhteys on sallittu vain avioliitossa.
Mitä mieltä itse olet?
Mitä mieltä itse olet?