uskoin aikani....

no, en tullut agnostikoksi...en halua määritellä itseäni mitenkään tällä hetkellä -vaikka onhan sekin eräänlainen määritelmä.

multa kysyit niin on hiukan vaikea selittää lyhyesti ja kun en oikein itsekään ymmärrä. Tästä on jo paljon aikaa kävin töissä, alkoholi hallitsi elämääni, poltin pari askia päivässä tupakkaa olin yksinäinen ja mikään ei tuntunut onnistuvan elämässäni. Olin ateisti henkeen ja vereen, enkä halunnut kuulla sanaakaan minkäänlaisista jumalista. Tapasin erään miehen joka oli kulkenut kovan tien elämässään ja kun juttelimme hän vain sai minut ajatteleen eri lailla kun aikaisemmin. Hän sanoi, että älä taistele niin kauheasti jumalaa vastaan jos joku korkeampi voima on sittenkin olemassa. Lakkasin taistelemasta ja aloin epätoivoissani rukoilla aina silloin tällöin kun kaikki tuntui kaatuvan päälle. Mitään ihmeellistä en ole kokenut, olen sama kaveri kuin aikaisemminkin, mutta pystyin lopettaan 8 vuotta sitten alkoholin käytön kokonaan ja tupakka josta ajattelin, että olen viimeinen mies maailmassa joka voi lopettaa jäi pois 6 vuotta sitten melko vaivattomasti. Olen onnellisesti naimisissa ja kolmen lapsen isä. Vaimoni on todella mukava ja oikea kaunotar kaikkien mielestä, ei yksin minun. Minä en koskaan kuvittele, että tämä on sen onnettoman kaverin joka minä olin ansiota vaan joku hyvä voima on tämän kaiken antanut minulle. Tämän paremmin en osaa selittää, tämä on minun tarinani.

Tuuliajolla kirjoitti:

multa kysyit niin on hiukan vaikea selittää lyhyesti ja kun en oikein itsekään ymmärrä. Tästä on jo paljon aikaa kävin töissä, alkoholi hallitsi elämääni, poltin pari askia päivässä tupakkaa olin yksinäinen ja mikään ei tuntunut onnistuvan elämässäni. Olin ateisti henkeen ja vereen, enkä halunnut kuulla sanaakaan minkäänlaisista jumalista. Tapasin erään miehen joka oli kulkenut kovan tien elämässään ja kun juttelimme hän vain sai minut ajatteleen eri lailla kun aikaisemmin. Hän sanoi, että älä taistele niin kauheasti jumalaa vastaan jos joku korkeampi voima on sittenkin olemassa. Lakkasin taistelemasta ja aloin epätoivoissani rukoilla aina silloin tällöin kun kaikki tuntui kaatuvan päälle. Mitään ihmeellistä en ole kokenut, olen sama kaveri kuin aikaisemminkin, mutta pystyin lopettaan 8 vuotta sitten alkoholin käytön kokonaan ja tupakka josta ajattelin, että olen viimeinen mies maailmassa joka voi lopettaa jäi pois 6 vuotta sitten melko vaivattomasti. Olen onnellisesti naimisissa ja kolmen lapsen isä. Vaimoni on todella mukava ja oikea kaunotar kaikkien mielestä, ei yksin minun. Minä en koskaan kuvittele, että tämä on sen onnettoman kaverin joka minä olin ansiota vaan joku hyvä voima on tämän kaiken antanut minulle. Tämän paremmin en osaa selittää, tämä on minun tarinani.

Ei mitään henk.kohtaista, mutta miksi ihmeessä kun ihminen kokee jotain vaikeaa ja selviää siitä niin hän kääntyy uskoon. Nämä "valaistumistarinat" ovat siis lähes poikkeuksetta tuollaista.

Elvis kirjoitti:

Ei mitään henk.kohtaista, mutta miksi ihmeessä kun ihminen kokee jotain vaikeaa ja selviää siitä niin hän kääntyy uskoon. Nämä "valaistumistarinat" ovat siis lähes poikkeuksetta tuollaista.

että olen sama kaveri kuin aikaisemminkin, en tunne itseäni mitenkään "valaistuneeksi" ja kaikenlainen tekopyhyys ja uskonnollisuus on mulle kauhistus. Kerroin vain etten usko sattumaan omalla kohdallani koska niitä olisi pikkuisen liikaa. En tiedä mitä tarkoitat uskoon kääntymisellä, kaikkihan me uskotaan johonkin, ennen uskoin vuorenvarmasti ateismiin nyt johonkin ihmistä suurempaan voimaan. En vain pysty selittämään miksi elämäni muuttui niin paljon paremmaksi. En käy missään lahkoissa olen eronnut kirkosta jo nuorena, enkä tunne minkäälaista tarvetta liittyä uudestaan. Nimimerkkini valitsin siksi kun en pysty sanomaan niin itsevarmasti kuin ennen, ettei mitään jumalaa ole olemassa, eikä uskovaisen "varmuutta" siitä, että jumala on olemassa.

tri kirjoitti:

no, en tullut agnostikoksi...en halua määritellä itseäni mitenkään tällä hetkellä -vaikka onhan sekin eräänlainen määritelmä.

Lähes sama tilanne minulla, ainakin pinnallisesti, en mielelläni kutsuisi itseäni miksikään. Käsitykseni mukaan sellaista jumalaa tai sellaisia jumalia ei kuitenkaan ole olemassa mitä suuret uskonnot tuntuvat kauppaavan joten luokittelen itseni sanan helppouoden vuoksi ateistiksi.

Avoimin mielin katson kaikkia uusia vaihtoehtoja tai uusia näkökulmia vanhoihin, mutta tiukasti jalat maassa ja järki päässä.

Niin mitä sinä todistettavasti tiedät. Nyt haluaisin että todistat mitä oikeastaan tiedät(täysi varmuus). Ei riitä sen täytyy olla näin vastaus.

Papalakana kirjoitti:

Niin mitä sinä todistettavasti tiedät. Nyt haluaisin että todistat mitä oikeastaan tiedät(täysi varmuus). Ei riitä sen täytyy olla näin vastaus.

et vielläkään tiedä, että onko jalkasi sinun jalkoja vai jonkuun muun jalat?
Vaikka kehoitin sinua tutkituttamaan ne ja varmistamaan asia?
On tietysti ymmärrettävää, että sinulaisesi ihminen joka on pistänyt kaiken uskon varaan, tiedon ja uskon raja on jotenkin hämärtynyt, usko on varmaa tietoa Jumalasta ja tieto ei ole kuin uskoa.
Jos et ole vielläkään ymmärtänyt ja tiedostanut onko jalkasi omat vai jonkun toisen omat, tuskin sinun ymmärryskykysi riittää ymmärtämään sitä mitä minä todistettavasti tiedän, joten en edes yritä alkaa sitä sinulle selittämään, koska se vaatisi ymmärrystä jota sinulla ei näytä olevan?
Ymmärsitköhän, epäilen.

.pp. kirjoitti:

et vielläkään tiedä, että onko jalkasi sinun jalkoja vai jonkuun muun jalat?
Vaikka kehoitin sinua tutkituttamaan ne ja varmistamaan asia?
On tietysti ymmärrettävää, että sinulaisesi ihminen joka on pistänyt kaiken uskon varaan, tiedon ja uskon raja on jotenkin hämärtynyt, usko on varmaa tietoa Jumalasta ja tieto ei ole kuin uskoa.
Jos et ole vielläkään ymmärtänyt ja tiedostanut onko jalkasi omat vai jonkun toisen omat, tuskin sinun ymmärryskykysi riittää ymmärtämään sitä mitä minä todistettavasti tiedän, joten en edes yritä alkaa sitä sinulle selittämään, koska se vaatisi ymmärrystä jota sinulla ei näytä olevan?
Ymmärsitköhän, epäilen.

Noh mites sinä tiedät mistä informaatio aivoihisi tulee.

.pp. kirjoitti:

et vielläkään tiedä, että onko jalkasi sinun jalkoja vai jonkuun muun jalat?
Vaikka kehoitin sinua tutkituttamaan ne ja varmistamaan asia?
On tietysti ymmärrettävää, että sinulaisesi ihminen joka on pistänyt kaiken uskon varaan, tiedon ja uskon raja on jotenkin hämärtynyt, usko on varmaa tietoa Jumalasta ja tieto ei ole kuin uskoa.
Jos et ole vielläkään ymmärtänyt ja tiedostanut onko jalkasi omat vai jonkun toisen omat, tuskin sinun ymmärryskykysi riittää ymmärtämään sitä mitä minä todistettavasti tiedän, joten en edes yritä alkaa sitä sinulle selittämään, koska se vaatisi ymmärrystä jota sinulla ei näytä olevan?
Ymmärsitköhän, epäilen.

osoittaa olevansa mielenterveystoimiston