...naisiin työyhteisössä?
Miksi "hyvä veli" -kerhoissa on mukavampaa - ja miksi siellä syntyy yhteistyötä ja "businesta" josta nainen jää ulos?
Kysyisin asiaa kokeneemmilta?
Minulla on hyviä ja huonoja kokemuksia kummistakin osapuolista... enkä kuulu mihinkään klubiin ainakaan toistaiseksi. Silti minun työelämässä saavuttamani "luottoystävät" ovat poikkeuksetta miehiä - joiden kanssa "businekset vain kehkeytyvät"... ehkäpä siksi, kun muutenkin tullaan juttuun mukavasti - mutta kehkeytyy niitä muutenkin.
Miksi "hyvä veli" -kerhoissa on mukavampaa - ja miksi siellä syntyy yhteistyötä ja "businesta" josta nainen jää ulos?
Kysyisin asiaa kokeneemmilta?
Minulla on hyviä ja huonoja kokemuksia kummistakin osapuolista... enkä kuulu mihinkään klubiin ainakaan toistaiseksi. Silti minun työelämässä saavuttamani "luottoystävät" ovat poikkeuksetta miehiä - joiden kanssa "businekset vain kehkeytyvät"... ehkäpä siksi, kun muutenkin tullaan juttuun mukavasti - mutta kehkeytyy niitä muutenkin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Itselläni toimivimmat yhteistyökumppanit ovat olleet naisia. Yleensä juuri niitä pitkäjännitteisiä puurtajia, jotka täydentävät minua. Itselläni syntyy tuhat innovaatiota päivittäin ja tarvitsen yhteistyökumppanin, joka jaksaa viedä asiat loppuun.
Monet miehet jännittävät naisten seurassa ja siksi heille on luontevampaa työskennellä miesten kanssa.
harvinainen esimerkki naisyrittäjyydestä, jota todella arvostan - ja, kuten totesit, silloin sinulla on yksityisyrittäjänä oltava myös oikeus (ja VELVOLLISUUS menestyksesi takeeksi) palkata ihmisiä, joiden kanssa yhteistyösi toimii parhaiten.
...minäkin ajattelen, että KESKIMÄÄRIN VOI OLLA niin, että enemmän miehet / naiset osaavat kommunikoida keskenään yhteistyössä paremmin, josta sitten syntyy sitä ns. luottamustakin -> joka pitkässä juoksussa vaikuttaa yksityisellä sektorilla siihen, miten ihmiset sijoittuvat yritysten hallituksiin jne (etenkin pien-keskisuurisektorilla, joka on kuitenkin se työllistävä sektori - suuryrityksiä on vähän).
Itse olen huomannut, että naisilla on erilaiset odotukset kommunikaation suhteen kuin miehillä - miesten kanssa sujuu "enemmän kuin itsestään" - naisten kanssa pitää enemmän jahkailla sitä ja tätä... noin keskimäärin. Oma vaimo on sitten poikkeus, hänen kanssaan voisin kuvitella toimivani yrittäjänä - mutta hänen tulisi olla ehdottomasti toimitusjohtajana, minä en kykenisi sellaista hommaa tarpeeksi kurinalaisesti hallitsemaan (tunnen itseäni sen verran jo).
No heh... minulla oli pitkään työparina mies ja kyllä se luottamus oli molemminpuolista. Oli pakko melkein puolesta sanasta tietää toisen ajatukset, muuten ei olis homma toiminut.
...että yrityksessäsi mahd. miestyöntekijä kokisi "lasikaton"? :-)
Noin vakavasti puhuen, kun olet IT-alalla, ja tunnet varmasti ikäisiäsi naisia, niin mikä on tuntumasi heidän uranäkymiensä suhteen? Kokevatko lasikattoilmiötä? Jos, niin mistä arvelet sen johtuvan?
... lasikattoilmiö...?
...että naiset eivät etene johtopaikoille kahdesta syystä:
1) koska heillä on pimppi ja muutenkin naisella epäsuotuisat olosuhteet elossaan ja kansamme naista sortavassa kulttuuriperinnössä
2) ... jonka johdosta nuoremmat ja epäpätevämmät miehet ryöstävät heiltä etenemismahdollisuudet
... jolloin ikään kuin "näkymätön lasikatto" pysäyttää naisen urakehityksen
En mä ymmärrä miten katon kautta vois edetä johtopaikoille vaikka se olis lasiakin. Miksei voi käyttää tavallista ovea?
:)
Yritykseni ei suinkaan ole mikään muodikas uusmedia- tai sisällöntuotantoyritys.
Itseasiassa yritykseni ydinosaaminen perustuu enemmän kemiantekniikan ja logistiikan toimialoille.
Kysymyksesi miehen kokemasta lasikatosta on loukkaava. Yrityksessäni en edes ole ainoa omistaja, vaan työkumppanit ja kolleegat ovat miehiä. Yrityksessämme ei ole sukupuolia, eikä lasikattoja.
Lasikatto ilmiönä on mielestäni täysi vanhentunut käsite. Miten voisi nykyaikana edetä edes keskijohtoon, johon kyseinen käsite liittyy, kun tarjolla on vain pätkätöitä. Eikö vakinaistaminen ole koko lasikaton edellytys? Ennen kuin lasikattoon voidaan edes törmätä, on ensin täytynyt tapahtua uralla etenemistä ja pätkätyöntekijä harvemmin sillä uralla etenee.
Eli nykyaikana työmarkkinoilla ei ole mitään lasikattoa kuin ehkä keski-ikäisille, ikänsä työskenneille naisille.
Nuoret eivät pääse edes työmarkkinoille.
Saati sitten vakinaisille työpaikoille.
"Eli nykyaikana työmarkkinoilla ei ole mitään lasikattoa kuin ehkä keski-ikäisille, ikänsä työskenneille naisille. "
...ja ketkäs juuri siitä lasikatostakin minun skeptisen äänenpainoni lisäksi ääntä pitävät... eli olenpas nyt kanssasi harvinaisen samaa mieltä tästä asiasta. Kyllä noiden lasikattomyyttien, jotka historia kohta korjaa itsestään, sijaan pitäisi juuri katsoa oikeita ongelmia, kuten nuorisotyöttömyys yleensä.
Keski-ikäisiä naisia on paljon, mitä vikaa tässä koulutetussa ryhmässä on, että voit hyvillä mielin syrjäyttää koko ongelman? Puhumattakaan naisvoittoisesta pätkätyöongelmasta? Hyvä luoja, mikä kristitty!
Toinen tulkinta lasikatosta on se, että naiset ja ihmiset ylipäätänsä kokevat ja olettavat ylenevänsä ja ihmisten ylenevän aivan tasaveroisesti, mutta tietyssä vaiheessa, siinä missä tullaan (pää)johtajatasolle, naisen yleneminen lopahtaa jostain määrittelemättömästä / selviämättömästä syystä ts. pää kopsahtaa kattoon, kattoon, jota ei pitänyt olla olemassa. Siitä nimi _lasi_katto-ilmiö.
Huolimatta lukuisista hyvistä (ja joistain huonommistakin) naispuolisista työtovereista myönnän, että minulle olisi helpompi työskennellä miesten kanssa.
Vähemmän ihmissuhdemärehdintää: "kun toi sanoi sitä ja sitä". Vähemmän seksuaalisia jännitteitä - vaikkei niitä julki toisikaan - joskus voi häiritä keskittymistä itse asiaan...
...koskee sekä pätkätöitä tekeviä naisia, että miehiä. Nimim. ennen nykyistä työpaikkaa vuoden pesti pisin yhtäjaksoinen.
En näe sitä erityisesti naisten ongelmana. Kannatan ehdottomasti siihen puuttumista, valtion pitäisi tässäkin näyttää parempaa esimerkkiä.