Seuraavat asiat, joita olen pitänyt täällä esillä:
1) abortin vastustaminen ihmiselämän vaalimisideaalin näkökulmasta?
2) jämäkkä henkilökohtainen mielipide siitä, että lapsella pitää olla isänsä sukunimi.
3) yleisten feminismiväittämien (esim. lasikatto) konkretisointiyritykset, esim. kysymällä konkreettisia tarinoita aiheeseen
4) ehdotukseni, että ruikuttamisen (esim. Awa) sijaan naisten tulisi alkaa nähdä maailma mahdollisuuksien kenttänä ajatella innovatiivisesti, eikä itseään jonkun "kasvottoman voiman" uhrina (koska silloin asiasta tulee itseään toteuttava profetia).
5) tarkennukseni siitä, jos kristinusko-termiä käytetään löperösti, usein muistellen katolisen kirkon syntejä ja niputtamalla sitten kaikki samaan pakettiin
6) avioliiton ja perheinstituution esillä pitäminen yhteiskuntamme tukipylväänä ja jatkuvuuden edellytyksenä
7) feminismikritiikki, joka aiheellisesti toteaa, että naisnäkökulman yksisilmäinen huomiointi voi vääristää tasa-arvon kokonaisuutena? Supistaen feminismin lappusilmäiseksi edunvalvonta/lobbaamisliikkeeksi, jos se yleensä kykenee järjestäytymään.
8) yhä selkeämmäksi tulevien havaintojen esiintuonti, että käytännön feminismi tuntuu olevan keski-ikäisen (julkisen sektorin?) palkansaajanaisen edunvalvontajärjestö ennen kaikkea, joka koettaa tarjota samoja malleja usein yksityisellekin sektorille puhuen taas kerran yleisesti ja huolimattomasti "työelämästä"?
9) Aiheelliset huomautukset feminismin valikoivasta sukupuoliretoriikasta, joka pitää esillä miehistä rajuja yleistyksiä samalla kertoen, ettei feminismin suhteen saisi yleistää, vaan kunnioittaa diversiteettiä...
1) abortin vastustaminen ihmiselämän vaalimisideaalin näkökulmasta?
2) jämäkkä henkilökohtainen mielipide siitä, että lapsella pitää olla isänsä sukunimi.
3) yleisten feminismiväittämien (esim. lasikatto) konkretisointiyritykset, esim. kysymällä konkreettisia tarinoita aiheeseen
4) ehdotukseni, että ruikuttamisen (esim. Awa) sijaan naisten tulisi alkaa nähdä maailma mahdollisuuksien kenttänä ajatella innovatiivisesti, eikä itseään jonkun "kasvottoman voiman" uhrina (koska silloin asiasta tulee itseään toteuttava profetia).
5) tarkennukseni siitä, jos kristinusko-termiä käytetään löperösti, usein muistellen katolisen kirkon syntejä ja niputtamalla sitten kaikki samaan pakettiin
6) avioliiton ja perheinstituution esillä pitäminen yhteiskuntamme tukipylväänä ja jatkuvuuden edellytyksenä
7) feminismikritiikki, joka aiheellisesti toteaa, että naisnäkökulman yksisilmäinen huomiointi voi vääristää tasa-arvon kokonaisuutena? Supistaen feminismin lappusilmäiseksi edunvalvonta/lobbaamisliikkeeksi, jos se yleensä kykenee järjestäytymään.
8) yhä selkeämmäksi tulevien havaintojen esiintuonti, että käytännön feminismi tuntuu olevan keski-ikäisen (julkisen sektorin?) palkansaajanaisen edunvalvontajärjestö ennen kaikkea, joka koettaa tarjota samoja malleja usein yksityisellekin sektorille puhuen taas kerran yleisesti ja huolimattomasti "työelämästä"?
9) Aiheelliset huomautukset feminismin valikoivasta sukupuoliretoriikasta, joka pitää esillä miehistä rajuja yleistyksiä samalla kertoen, ettei feminismin suhteen saisi yleistää, vaan kunnioittaa diversiteettiä...
Vastaukset 37
Vanhimmat
... diversiteetti...? :)
Diversiteetti :
vaihtelevuus, moninaisuus, monimuotoisuus
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatd.html
siellä oli niin kauheesti sanoja etten viitsinyt alkaa selaamaan kaikkia :)
Kahteen ensimmäiseen kohtaan, eli:
1) abortin vastustaminen ihmiselämän vaalimisideaalin näkökulmasta?
2) jämäkkä henkilökohtainen mielipide siitä, että lapsella pitää olla isänsä sukunimi.
Ilmoitat, että itse et kanna vastuuta jos lapsi ei saa nimeäsi ja samaan aikaan sanot, että
äidin pitäisi kaikesta huolimatta kantaa vastuu. KAKSINAISMORALISMI oksettaa.
...noin terminä on sitä, että vaatii muilta sitä, mitä ei itse ole valmis tekemään.
Sen asian sopiminen vaimon (tai tulevan vaimon?) kanssa, kumman nimi lapsilla on, ennen kuin hyppää sänkyyn ei mielestäni ole kaksinaismoralismia? Saati pohjalainen jämäkkyys siinä, että isään nimi tuloo.
Abortin suhteen olisi kaksinaismoralismia, jos vastustaisin niitä julkisesti, mutta olisin valmis omalle kohdalleni hyväksymään mukavuudenhaluni tähden...
Ehkäpä sinua oksettaa se, että joku on kanssasi eri mieltä, kun ajattelet olevasi syvällisesti oikeassa omasta mielestäsi? Erimielisyyden sietäminen on vaikea taiteenlaji.
Anna viitteet, muuten yleistäviin väittämiisi on vaikeaa vastata tuntematta keskusteluhistoriaa niiden takana.
Miksi lapsella tulisi olla isänsä sukunimi?
Joskin feminismillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Valistuneena yksilönä olet varmasti tietoinen, ettei Suomen sukunimilaki mennyt läpi suinkaan feminismin riemuvoittona, vaan mahtisukujen säilymisen turvaamiseksi.
Valistuneella tarkoitan, että arvostan älyäsi ja sivistystäsi joskaan en arvomaailmaasi.
...että mun osalta kyseessä on henkilökohtainen mielipide - ei "moraalisääntö". Miksei mun tapauksessa isän nimi?
Sitten varmaan semmoinen naisihminen, joka haluaa lapselleen oman sukunimensä, menee naimisiin ihmisen kanssa (tai toivottavasti menee naimisiin...) joka on taas tuossa asiassa samaa mieltä.
...minä en puhunutkaan nyt sukunimilaista, vaan siitä, että jotakin tuntuu täällä ärsyttävän, kun kerron topakasti, että meirän suvussa lapsosilla tulee olemaan isän nimi, ainakin niillä mun omilla, joita en tee / tule tekemään kuin yhden naisen kanssa.
Teen päätöksen tilannekohtaisesti; Jos Suuri Rakkauteni on nimeltään Möttönen tms, pidän omani ja annan lapsillenikin; mikäli taas esim. von Schöneman otan ilman muuta miehen nimen :)
Trivialiteettejä ja lillukanvarsia .. varmaan haluat kinata "feminismin" nimissä siitäkin mistä kohtaa hammastahnaputkiloa puristetaan, kuuluuko vessanpöntön istumarengas olla ylhäällä vai alhaalla ja missä on kaapin paikka ? ;P
...on taustalla oletus, että sinä päätät.. ja mies suostuu. Silloin Suuri Rakkautesi tulee olemaan tuommoinen "suostuvainen mies", jos lainkaan... Mutta olenhan ymmärtänyt aiemmista kommenteistasi, että nyt tuo joustavuutesi on tässä asiassa vain hypoteettista.
Ja totta kai sitä miehen pitää toimia sillä tavoin, että NAinen rakastuu kunnolla, jolloin tuommoiset tärkeät asiat saadaan neuvoteltua hyvässä yhteisymmärryksessä ;-) Se ei ole voima- vaan tekniikkalaji.
...minä vain ilmaisen kantani. Alkuperäinen pointti oli se, että ihmetyksekseni asia tuntuu jotain ärsyttävän (esim. NAinen 25:ttä tuolla alempana aborttikeskustelussa, jossa hän jotenkin nivoo lapsien sukunimiasian siihen, että onko hän moraalisempi toimiessaan vapaan abortin kannattajana).
Siinä mielessä varmasti lienee lapsosen kannalta onnellisempaa, että päästään yleensä keskustelemaan siitä, kenen nimi...
... ne ole kaikki sopimusasioita... pöntönrenkaat ja muut?
Ovat.
Ilman mitään sen kummempia feminismikytköksiä. Taitaa tämä pohojalaanen Proffamme itseasiassa vain ratsastaa feminismin pelolla oikeuttaakseen ilmiselvän, määräilynhaluisen "minä itte"-verenperintönsä.
...ottaa huomioon esim.
1) kanssani on menty vapaaehtoisesti naimisiin :-)
2) työssäni ja toimenkuvassani ei ole lainkaan haittaa pientä suuremmasta egoismista, vaan kanta on esitettävä ja perusteltava reippaasti, jotta se jäisi muille egoisteille mieleen.
...mutta ehkäpä on enemmän muotia nykyisin olla määräilynhaluinen "minä itte"-nainen, kuin noin yleensä itsevarma ja myös omat arvonsa ja toiveensa kommunikoiva mies?
... jos täällä nyt voi henkilökohtaisia kysyä. Minkä alan proffa olet?
...ei paljasteta sentään kaikkea.
... juu, ei millään pahalla :)
...se oletus, että lapsesi saavat sinun nimesi.. ja vaimo suostuu. Suuri Rakkautesi on tuommoinen "suostuvainen nainen"... Et ole sinä sen parempi.
Et kai ala kulkea palstamme johtotähden, järjen valon numero yksi, kanssa samoja latuja? Kerro nyt, mikä keski-ikäisyydestä tekee niin pelottavan asian? Entä olisinko katu-uskottavampi jos olisin työtön enkä palkansaaja? Tai vielä parempi, ansaitsisin elantoni Trixien malliin mälli poskessa?
En halua uhkailla enkä pelotella, mutta käsitykseni mukaan keski-ikäisyys kolkuttelee ovellasi, oletko valmis... Ajattele, yhdessä yössä Sinusta tulee pönäkkä, urautunut nakkisorminen harvatukkainen limanuljaska, keski-ikäinen suomalainen mies! Iik, pakoon!
...minä näen vain tasa-arvon (naistenkin) vähän laajempana asiana, kuin keski-ikäisen naisen näkökulmasta.
Tuommoinen palkansaajasossufeminismi joka löytää kaikkeen ratkaisun työnantajan velvollisuuksia ja pykäliä kasvattamalla on tuhoisaa kansantuotteellemme pitkässä juoksussa.
"pitkässä juoksussa" on tuhoisaa kielellemme.
Vanhana porvarina ja työnantajaliiton puheenjohtajan lapsenlapsena minusta on äärettömän kiusallista tulla jatkuvasti sekoitetuksi sossuihin. Muuten, jopa työnantajaliiton puheenjohtaja nautti työstään palkkaa. Hyh, miten kunniatonta.
Olemme ennenkin taittaneet peistä aiheesta. Olen ihan viattomasti kysellyt syytä julkisen sektorin palkansaajavihamielisyyteesi, mikä kuullostaa hiukan hämmentävältä yliopiston professorin suusta. Vai oletkohan perustanut Valtoihin ihan oman yliopiston mistä myyt tutkintoja postimyyntinä?
...ei liene se, että kritisoin aloitteita, jotka kasvattavat MYÖS yksityisen sektorin pk-työnantajien jo nykyiselläänkin kohtuuttomia rasitteita entisestään.
Julkisella sektorilla valtion on mietittävä tykönään, paljonko mistäkin voi palkkaa maksaa - ja sen osalta olenkin sanonut, että valtion pitäisi itse näyttää mallia esim. määräaikaisuuksien poistamisessa jne. työnantajana, jos kerran tekopyhästi vaatii sitä muilta.
...enkä kritisoi sitä, että palkansaajien asiaa ajetaan - mutta jos VAIN sitä ajetaan yksisilmäisesti kokonaisuuksia huomioimatta, niin metsään menee.
Lähdin pois Suomesta, kun yliopistoliksoilla ei perhettä siellä elätä... en kuitenkaan pääasiassa siksi, mutta ainakaan palkkaus ja määräaikaisuus ei maassa pidättänyt - täällä puolen vuoden vierailuviran jälkeen pysyvä virka... haa.
(kuten naiset ovat) ja palan halusta tietää, minne päin maailmaa olet asettunut. Mutta ymmärrän jos haluat pitää asian omana tietonasi. Kerro kuitenkin, miten muutto ja asettuminen sujuivat? Onko kulttuuri- ja kielishokkeja? Miten lasten koulu ja vaimosi opiskelu?
...koulussa, vaimo aloitti kieliopintojen jälkeen nyt opiskelut paikallisella kielellä... ei hirveitä shokkeja - terveellinen kokemus kokea olevansa "ulkomaalainen" kylläkin. Nuorin tyttö hoitopaikassa, puhuu aika sujuvasti kieltä.
Eli ei siinä sen kummempia. Pittää joskus kertoa sulle lissää :-).. olet aiemmin veikannut sijoituspaikkaani suomeen, ja olen hiljaksiin täällä naureskellut.
Tämä sossuvaltiohan kiinnostaakin vasta siinä vaiheessa, kun tarvitaan turvallista, hyvää ja kohtuu hintaista sairaanhoitoa (monet tulevat ulkomailta Suomeen mm. synnyttämään, syöpähoitoon, leikkauksiin ym,), kun tarvitaan vanhusten hoitoa (niin niukkaa kuin se nyt onkin, mutta turvallisemman oloista vanhuksille kuin vieraissa), kun elämä muuten murjoo (tänne sossun asiakkaaksi). Suomalaista sosiaaliturvaakin pitää Kelan maksaa ulkomaille siirtyneille tietyissä rajoissa, tästä on annettu viime aikoina päätöksiä.
Verojahan tänne ei eettinen ihminen maksa. Kallista. Mutta se on varmaa, että Suomen ja sen veronmaksajien on otettava vastaan ja hoidettava joka paluumuuttaja, sekä menestynyt että luuseri, joka tänne suvaitsee tulla. Kyllä Suomi on halveksuttava paikka, aivan.
...kerkisin maksella veroja - poislähtiissä tuli kova ukaasi KELALta että "sairausvakuutuskortti on luovutettava heti maan rajan ylitettyä". Olimme kaksi viikkoa ilman mittään sossuturvia... Eli kyllä KELA huolehtii, ettei noin normaalille työssäkäyvälle veronsa huolehtineelle kansalaiselle tartte vahingossakaan ylimääräisiä tarjoilla...
Täällä nyt ollaan ainakin sen verran, kun perhettä on elätettävänä - kun täällä sentään noin töissä käymälläkin elää :-)
Sen verran voin kertoa, että nykyinen maani ottaa moninkertaisesti Suomea enemmän vastaan mm. ahdingossa olevia pakolaisia - jotka myös hoidetaan yhteisillä verovaroilla, ja systeemi tuntuu muuten täällä myös toimivan.
Myös todella verottajan toiminta ja jo kommunikaatioasenne on aivan eri luokkaa - Suomi on mennyt sellaiseksi pilkkunus.. maaksi, josta ei paljoa hyvää sanottavaa enää ole... velkainen stressaantuneiden ihmisten kylmänloskainen harmaus (NYKYISESTÄ sosiaalidemokratiasta, joka tekee parhaansa tukahduttaakseen ihmisten luovuuden, on näin sanottava - Väinö Tanner oli sentään vielä asialinjalla. Jos lasteni isovanhemmat ja saunan tänne saisi, ja vähän odottelemalla kansalaisuuden (että pääsee suomen verottajasta lopullisesti eroon), niin mikäs täällä ollessa.
Se hyvä puoli Suomessa on, että voi näin esim. tällä palstalla keskustella omalla äidinkielellään - sitä harvemmin kuuleepi täällä. :-)
...joka sattui eräästä nyttemmin kohta EU:n jäseneksi tulevasta maasta kotoisin olevalle kollegalleni JOKA maksoi suomeen verot ollessaan täällä töissä.
Useista pyynnöistä huolimatta KELA vitkutteli päätöstä ottaa sairausvakuutuksen piiriin -> mies katkaisi liukastuen jalkansa (raivoraitis, ei mikään huligaani, vaan tunnollinen kaveri) -> keskussairaalassa annettiin asperiinia ja sanottiin "lennä kotiin" (Tai maksa 75000 mummoo, johon ei itämiehellä kovin varaa) - asperiinin varassa kaksi päivää poikkinaisen jalan kanssa kotona, kunnes seuraava lento lähti - siellä sairaalaan: diagnoosi: olisi pitänyt hoitaa heti, jotta olisi vältytty pysyvältä liikuntavammalta.
Tämä oli KELAa 1990-luvun lopussa ihmiselle, joka maksoi Suomeen veronsa, joilla rahoitetaan varmaan ns. "tasa-arvokokeilujakin". Tästä kollegastani ei tullut kovin raju Suomi-fani...
Luin tässä taannoin hätkäyttävän sivun, jotka taisi pari hollantilaiskaverusta, jotka olivat viettäneet suomessa muutaman vuoden, olla tehneet Suomesta. Se oli aika raflaava, mutta pisti miettimään. Täältä katsottuna näkövinkkelistä en suomen yhteiskunnasta, tämän femmaripalstan egoistiset narinat mukaanluettuna, löydä paljoakaan positiivista.
Hyvät ystäväni sitten ja lasteni isovanhemmat olisivat syy asua "heimoni sijoilla". Mutta maana suomi on melkoisessa syöksykierteessä, varsinkin jos korkeakoulutettu väki yhä enenevässä määrin tajuaa, että ulkomaankieliä oppimalla voi asustella muuallakin, kuin vaikkapa Salossa.
..että Kela korvaa suomalaisille oikeudenmukaisesti? Ei mielestäni, ei ollenkaan. Turha kitistä, jos on muuttanut kaiken lisäksi muualle.
Verot ovat täällä ilman muuta perusteettoman korkeat. Hetkellisesti korkeat voi ymmärtää, muttei tällaista. Enkä hyväksy sitä nykyhyyssäystä, jonka mukaan "elämäntaiteilijat" voivat heittäytyä työttömiksi ja että heille kuuluvat asunnot ja elintaso aivan sen mukaisina, kuin töissä tuskaisina raataville pätkätyöläisillekin.
Minun sosiaalisuuteni on sitä, että autetaan tyhjän arvan vetäneitä, sattumalta loukkuun joutuneita tai vaikka omaa syytäänkin, mutta oppiraha-mielessä. Mutta ei ketään suvereenilla tavalla loputtomiin, kaikkia kuitenkin jotenkin. Se jotenkin tarkoittaa minulla sitä, että ei anneta ilmiseksi vaikkapa asuntoa, vaan kunnollinen asuntolapaikka, ei anneta rahaa, vaan ruokaa ja kuponkeja ostaa välttämättömyystarvikkeita jne.
Pidän yhteisvastuun ideaalista, en systemaattisesta järjestelmän hyväksikäyttömahdollisuudesta.
Välttämättömän ylittävä tuki olkoon sitä suosivien varassa. Itsekin olen näitä valikoivia avustajia.
Olen sitä mieltä, etteivät työnantajat Suomessa arvosta riittävästi työntekijöitään. Meillä on pääosin erittäin vastuuntuntoiset duunarit, kokemukseni mukaan.
"Täältä katsottuna näkövinkkelistä en suomen yhteiskunnasta, tämän femmaripalstan egoistiset narinat mukaanluettuna, löydä paljoakaan positiivista.
Hyvät ystäväni sitten ja lasteni isovanhemmat olisivat syy asua "heimoni sijoilla". Mutta maana suomi on melkoisessa syöksykierteessä, varsinkin jos korkeakoulutettu väki yhä enenevässä määrin tajuaa, että ulkomaankieliä oppimalla voi asustella muuallakin, kuin vaikkapa Salossa."
Egoismista sen verran, tarkasteltuna sitä taustaa vastaan, että nariset ja näet itse jatkuvasti muiden egoismin, muistanette sen, korkeakoulutettu väki,joka muuttaa muihin maihin, että koulutuksenne olette saaneet Suomessa, suomalaisten egoistikansalaisten maksamista verovaroista. Tämä seikka hämmästyttävän usein tuppaa unohtumaan teiltä. Olette hyväosaisten asemassa siksi, että teille on annettu mahdollisuus laadukkaaseen koulutukseen.
Ennen koulutuksen saivat vain hyvävaraiset, huolimatta siitä, oliko sitä lahjakkuutta eli ei.
on Suomi vaikkei oletukselle nykyisenä maailmanaikana mitään perusteita olisikaan, sekä vihjailit jotain Pohjanmaan suuntaan. USA:n Biple Belt tuli kyllä mieleeni muutaman kerran jutuistasi, mutta POhjanmaallakin on kuulemma outoja yhteisöjä. Luin jostain ihan kahjosta kylästä jostain Reijo Mäen romskusta.
Muualla asuessani en ollut löytänyt tätä forumia, kävin keskusteluja Emigrantti-lehden nettisivuilla. Sinne rekisteröidyttiin, joten suurimmaksi osaksi keskustelut olivat huomattavasti tasokkaampia kuin nämä. Ruisleivän teko-ohjeita ja salmiakin ostopaikkoja kyseltiin paljon. Presidentinvaalien aikana kuumeni sielläkin, nauroin kippurassa ja lähetin ystävättärelle Turkkuseen kopioita, miten laineet lyövät ulkomailla Halosen ympärillä. Hih. Äijät ympäri maailman tukehtuivat pullaansa :)))
Mistä tulikin mieleen, yhteistyö Etelä-Pohjanmaan kanssa käynnistyi, voitko kertoa mitään oleellista Seinäjoesta, alkavat kai reissuut sinne piakkoin. Paitsi että siellä on lakeuden risti. Mikä se muuten on? Kirkko? Häpeä tunnustaa, mutta tunnen paikat paremmin Suomenlahdesta Alpeille kuin Hämeestä ylöspäin.
Koulutus on ilmaista monessa muussakin maassa, joka toimii Suomea paremmin...
Olen tehnyt suomessa (pätkä)töitä kymmenkunta vuotta käyttämättä juurikaan palveluja, ja katson maksaneeni koulutukseni korkeiden verojen muodossa - etenkin, kun perhettä alkoi tulla, niin (kuten alempanakin totesin), havaitsin olevani nettona samalla tulotasolla, kuin sossusta rahansa hakeva kouluttamaton duunari. Velkaantumiskierteen ehkäistäkseni (ihan elämiseen ja perheen elättämiseen) eräs keino oli muuttaa ulkomaille, jossa sitten tuota koulutusta arvostetaan - ja jossa puolen vuoden koeajan jälkeen tärähti pysyvä apulaisprofessuuri, johon suomessa menisi vielä pitkän pitkän aikaa... (5-vuotisia proffan hommia olisi kyllä ollut tarjolla suomessakin lähtöhetkellä, vähän pienemmällä bruttopalkalla, yli 7 % suuremmalla veroprosentilla, joka alkaa tuntua...).
Mutta pääsyy lähteä oli kyllä halu hakea kokemusta - kyllä sitä sitten moni tulee takaisinkin, tuoden mukanaan ns. kullanarvoista kansainvälistä kokemusta... Osaltani olen myös edistämässä tutkimusyhteistyötä suomalaisten kollegojeni kanssa, joten ei se ulkomaille lähtö suinkaan tarkoita, että asiat "sulkeutuvat".
Tuo hollantilaispoikien kotisivu, joka kuvaa suomen kauheutta ULKOMAALAISEN näkökulmasta (joka esim. tulisi töihin) on kyllä puhutteleva... Ei meidän ihan kannata silmiämme ulkomaailmaltakaan sulkea. Ja kyllä nykymaassani kaikilla mittareilla on perheen elättämisen osalta asiat paremmin, kuin Suomessa... mutta ehkäpä muutaman vuoden päästä voin harkita palaamista, etenkin jos tuntuu, että Suomi tarvitsee vielä koulutettua väkeä - ts. jos on houkuttelevia työpaikkoja. Jos ei ole, niin silloinhan olen muutenkin suomen näkökulmasta "ylimääräinen", ja poissa pysymiseni on vain hyvä, raivaten tilaa vaikkapa muille ihmisille, jotka kilpailisivat paikastani muutenkin? Tänne oli hyvä jäädä, kun pyydettiin - Suomessa tuntuu alallani nykyisin, että ihan tarpeeksi kilpailua olisi niistä paikoista, joihin pyrkisin, ilman minuakin.
Joten vielä näkökulmastani Suomi ei ole tässä pelissä hävinnyt, minä olen voittanut. Ja eikös se ole juuri isänmaallista, että rasitan nyt asuinmaani sosiaalisysteemiä juuri lastenhoitoni osalta, joka on paljon parempi, kuin Suomessa - nuorimmalla tytölläni on loistava päivähoitopaikka, 80% paikka maksaa vajaat 150 euroa kuussa... (kun rouva opiskelee, saa opiskelijahinnalla opiskelijasäätiöltä)... jne.
Ole isänmaallinen, rasita toisen maan sosiaalisysteemejä paljon paremmalla nettopalkalla!
Isänmaatahan sinun olisi pitänyt jäädä rakentamaan, jos kerran täällä on asiat niin huonosti.
...että en ole omalta osaltani pistämässä "lasikattoa" sitten kenenkään minua pätevämmän naisen eteen, jollaisia varmasti löytyy. :-)
Tällä hetkellä ajatukseni "isänmaan rakentamisesta" on tarjota paras mahdollinen ympäristö perheelleni, etenkin lapsilleni, josta olemme rouvan kanssa yhtä mieltä.
...ja kun EU:ssa ollaan kuitenkin ja ajatellaan globaalisti, niin eikös se riitä että rakennetaan noin yleensä maailmaa? Ei kannata ajatella nurkkapatrioottisesti :-)
Yleensä minusta on hassua, että Suomi puhuu "aivoviennistä" jotenkin negatiivisessa sävyssä, josta usein kuultaa vain silkka kateus lähtijöitä kohtaan. Jyväskylän yliopiston upea rehtori Aino Sallinen-Kuparinen (joka varmasti lienee feministi?, tosin en tiedä, mutta jos olisi, niin siitä huolimatta on fiksu nainen) puolestaan näkee asian useissa kannanotoissaan vallan positiivisena - useat maasta lähtijät tulevat joskus takaisin, ja tuovat uusia tuulia ja ajatuksia mukanaan - puhumattakaan toisten kulttuurien ymmärtämyksestä, joka taas edesauttaa esim. liike-elämän kanssakäymistä, ja yleensä maailmanrauhaa...
Minut se on havahduttanut näkemään, että löytyy maita, joissa on asiat hoidettu paremmin kuin Suomessa. Esim. perheiden hyvinvoinnin suhteen ja sitä kautta tulevaisuuteen - lapsiin - suunnatun satsauksen osalta.
..kyllähän se Herra omistaan huolen pitää maassa kuin maassa. Ennen kaikkea isänmaassa.
Ehkä siksi, että olet jokaisessa luetteloimassasi kohdassa väärässä.
...se selkisikin, kiitos perustellusta ajatuksesta :-)