Suomalaiset klassisissa rotuteorioissa
Artikkelissa Eurooppalainen rotu ihannetyyppinä on esitetty lainaus rotututkimuksen perustajiin kuuluvalta Johann Friedrich Blumenbachilta. Siitä ilmenee, että hän ei laskenut suomalaisia ja saamelaisia eurooppalaiseen rotuun, vaan mongoliseen rotuun. Niin tekivät monet muutkin varhaiset rotuteoreetikot ja rotuteorioista kiinnostuneet oppineet. Immanuel Kantin mukaan suomalaiset ja saamelaiset kuuluivat hunnilaiseen (mongoliseen) rotuun. Buffon (Georg Louis Leclerc) piti saamelaisia joko rappeutuneina tataareina tai osana itsenäistä lappalaista naparotua. Suomalaisia hän ei siihen laskenut.
Mongolinen rotu oli Blumenbachin mielestä degeneroitunut, rappeutunut rotu samoin kuin musta rotu. Degeneroitumisen oli hänen ja muiden tuon ajan rotuteoreetikkojen mukaan aiheuttanut epäsuotuisa ilmasto ja yleensä ympäristö. Tätä käsitystä kutsutaan environmentalismiksi eli ympäristöteoriaksi. Saamelaisia käytettiin varhaisissa rotuteorioisssa yhtenä esimerkkinä ilmaston ja ympäristön rappeuttavasta vaikutuksesta.
Kun eurooppalainen (kaukasialainen) rotu myöhemmin jaettiin alarotuihin tai itsenäisiin rotuihin, eivät rotuteoreetikot joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta sisällyttäneet suomalaisia eivätkä varsinkaan saamelaisia niihinkään. Heidät laskettiin joko edelleen mongoliseen (muita nimityksiä mm. aasialainen tai sisäaasialainen) rotuun tai heidän katsottiin kuuluvan omaan rotuunsa. Tunnetut saksalaiset rotuantropologit Rudolph Virchow ja Johannes Ranke laskivat suomalaiset mongoliseen rotuun. Samoin oli ennen heitä tehnyt luonnontutkija ja rotukysymyksistä kirjoittanut Ernst Haeckel.
Artikkelissa Eurooppalainen rotu ihannetyyppinä on esitetty lainaus rotututkimuksen perustajiin kuuluvalta Johann Friedrich Blumenbachilta. Siitä ilmenee, että hän ei laskenut suomalaisia ja saamelaisia eurooppalaiseen rotuun, vaan mongoliseen rotuun. Niin tekivät monet muutkin varhaiset rotuteoreetikot ja rotuteorioista kiinnostuneet oppineet. Immanuel Kantin mukaan suomalaiset ja saamelaiset kuuluivat hunnilaiseen (mongoliseen) rotuun. Buffon (Georg Louis Leclerc) piti saamelaisia joko rappeutuneina tataareina tai osana itsenäistä lappalaista naparotua. Suomalaisia hän ei siihen laskenut.
Mongolinen rotu oli Blumenbachin mielestä degeneroitunut, rappeutunut rotu samoin kuin musta rotu. Degeneroitumisen oli hänen ja muiden tuon ajan rotuteoreetikkojen mukaan aiheuttanut epäsuotuisa ilmasto ja yleensä ympäristö. Tätä käsitystä kutsutaan environmentalismiksi eli ympäristöteoriaksi. Saamelaisia käytettiin varhaisissa rotuteorioisssa yhtenä esimerkkinä ilmaston ja ympäristön rappeuttavasta vaikutuksesta.
Kun eurooppalainen (kaukasialainen) rotu myöhemmin jaettiin alarotuihin tai itsenäisiin rotuihin, eivät rotuteoreetikot joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta sisällyttäneet suomalaisia eivätkä varsinkaan saamelaisia niihinkään. Heidät laskettiin joko edelleen mongoliseen (muita nimityksiä mm. aasialainen tai sisäaasialainen) rotuun tai heidän katsottiin kuuluvan omaan rotuunsa. Tunnetut saksalaiset rotuantropologit Rudolph Virchow ja Johannes Ranke laskivat suomalaiset mongoliseen rotuun. Samoin oli ennen heitä tehnyt luonnontutkija ja rotukysymyksistä kirjoittanut Ernst Haeckel.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Vastaukseni: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000035&posting=22000000002334320
otahan hörhö lääkkeesi taas ja lopeta se sienien syönti.
Cage on oikeassa. Eivät suomalaiset ole niin älykästä kansaa kuin mongolit. Onneksi emme sentään ole tyhmiä kuin mitään oppimattomat germaanit.
Suomalaiset lienevät älyltään melko keskimääräinen kansa. Hieman typerämpiä kuin kulttuuria luovat kansat(mongolit, intialaiset ja lähi-idän kansat) ja nopeasti oppivat kansat (Välimeren alueen ja Saharan eteläpuoliset kansat), mutta ei niin tyhmiä kuin hyvin hitaasti oppivat kansat (germaanit ja australian alkuasukkaat).
Ajattelin pistää tähän ihan huvikseni muutaman sanan myös niistä historiallisista tieteentekijöistä, jotka eivät olleet samaa mieltä edellä esittämiesi kanssa.
"Kirjansa "Essai sur l'Inégalité des Races Humaines" ensimmäisessä osassa kreivi Joseph-Arthur de Gobineau todella kirjoittaa "finnois"-kansoista alkukantaisina. Useimmat ovat lopettaneet lukemisen tähän.
Teoksen viidennessä kirjassa hän kuitenkin huomauttaa, että tarkoitti "suomalaisia" Tacituksen merkityksessä (fenni) eli puhui arktisista paimentolaiskansoista. Gobineau lisää, että nykyiset suomalaiset ovat kieltä lukuun ottamatta "germaanisten ja slaavilaisten kansojen eriasteisia yhdistelmiä". Näin siis 1800-luvun puolivälissä.
1900-luvun alussa amerikkalainen rotututkija William Z. Ripley Laski suomalaiset valkoisiksi.
Ranskalainen rotututkija Joseph Deniker Laski Suomalaiset valkoisiksi.
Englantilainen Thomas William Shore esitti vuonna 1906 ilmestyneessä "Origin of the Anglo-Saxon Race" – kirjassaan suomalaisia kielensä vaihtaneiksi muinaisgooteiksi.
Ruotsalainen rotututkija Rolf Nordenstreng sanoi 1920-luvulla suomalaisten olevan baltteja.
etc, etc...
Nykypäivä: Kukaan tiedemies ei enään väitä suomalaisten olevan mongoleja. Suomalaisten geenejä on tutkittu, ja ne on todettu eurooppalaisiksi.
Kuulin hiljattain teorian että suomalaisten esi-isät olisivat olleet germaanien itäisintä haaraa ja vaihtaneet kielensä jossain Volgan mutkan tienoilla kohdattuaan korkeamman kulttuurin.
huomaa ilman tutkimuksiakin, samaa kun erotaa naisen miehestä sekin voi geenitutkimuksella
totea .
Suomalaiset eivät tietenkään huomattavan heikkolahjaisina voi olla mongoleja. Mongolit ovat rotu, joka on luonut sekä Amerikan intiaanien korkeakulttuurit että Kiinan korkeakulttuurin. Näiden lisäksi vain intialaiset ja lähi-idän kansat ovat pystyneet luomaan korkeakulttuureja. Ns. kaukaasialainen rotu, johon mekin kuulumme loistaa kyvyttömyydellään korkeamman kulttuurin luomiseen. Osa meidän rodustamme sentään on olllut varsin pystyvää ottamaan vastaan ja edelleen kehittämään kulttuuria. Tästä ovat loistavina esimerkkeinä Italian niemimaan ja Kreikan kulttuurien synty.
Suomalaiset eivät ole mihinkään edes tuon tapaiseen pystyneet. Henkisestä hitaudesta on osoituksena myös kuinka suomalaiset, muutamaa paimentolaisheimoa lukuunottamatta, olivat Euroopan viimeinen kansa, joka pystyi ottamaan vastaan minkäänlaista korkeakulttuuria. Silloinkin vain pakolla. Tämä tapahtui muutamia tuhansia vuosia mongolien jälkeen.
Geneettinen yhteys germaaneihin lienee totta. Tämä kykenemättömyys vastaanottaa korkeakulttuuria viittaa germaaniseen perimään. Germaanithan asuivat Rooman valtakunnan naapurissa satoja vuosia kykenemättä kehittymään itse lainkaan. Keskiajan vuosina nuo henkisesti kyvyttömät germaanikansat ajoivat lähes koko Euroopan omaan saamattomuuteensa. Onneksi ilmeisesti germaanien heikko geeniperimä laimeni vuosisatojen aikana ja Eurooppa pääsi nousemaan 1400-luvusta alkaen alennustilastaan.
Germaanien kyvyttömyys kulttuurin vastaanottamiseen tulee ilmi verrattaessa heidän satojen vuosien henkistä paikallaanoloaan korkeamman kulttuurin naapurissa Saharan eteläpuolisen Afrikan nopeaan kehitykseen noin sadassa vuodessa tultuaan yhteyteen korkeakulttuurin kanssa. Ero afrikkalaisten nopeuden ja germaanien käsittämättömän hitauden välillä on suunnaton.
"Germaanien kyvyttömyys kulttuurin vastaanottamiseen tulee ilmi verrattaessa heidän satojen vuosien henkistä paikallaanoloaan korkeamman kulttuurin naapurissa Saharan eteläpuolisen Afrikan nopeaan kehitykseen noin sadassa vuodessa tultuaan yhteyteen korkeakulttuurin kanssa. Ero afrikkalaisten nopeuden ja germaanien käsittämättömän hitauden välillä on suunnaton."
Muuta sitten Afrikkaan neppe!
Germaanien lähes käsittämättömän suuri vaikeus oppia kulttuuria on tieteellinen tosiasia. Tiedätkö mitään muuta kansaa, joka asuessaan korkeakulttuurin naapurissa ja jatkuvassa kanssakäymisessä siihen satoja vuosia ei pystynyt oppimaan. Germaanit asuivat suuren Rooman valtakunnan naapureina satoja vuosia eivätkä kyenneet kehittämään kulttuuriaan alkeellista villiheimoa pidemmälle. Mitään rakennuksia eivät saaneet noina satoina vuosina aikaiseksi, ei edes matkimalla. Kirjoitustaito ei tarttunut satojen vuosien aikana germaanipäihin, he vain jäivät ihmettelemään viisaita roomalaisia, jotka osasivat ymmärtää omituisia pieniä merkkejä.
Tätä kyvyttömyyttä jatkui satoja vuosia. Eurooppa oli kansainvaellusten aikna tuhoutumassa tuon epäkelvon geeniaineksen leviämiseen, mutta onneksi pitkien ja synkkien keskiajan vuosisatojen aikana vihdoin tuo germaanien kyvytön geeniaines laimeni niin paljon, että Eurooppa pääsi jatkamaan ylöspäin siitä, mihin se oli germaanien invaasion aikana romahtanut.
Viittaus Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan vain osoittaa miten nopeasti pystyvät kansat, joilla on enemmän kapasiteettia kulttuurin vastaanottamiseen, nousemaan uudelle tasolle. Onneksi kaikki kansat eivät ole germaanien kaltaisia. Silloin ei ihmiskunnalle olisi syntynyt ensimmäistäkään kulttuuria.
valoitivat Rooman jossa rappio valitsi
Ei se nyt ihan noinkaan mennyt. Rooman valtasivat Itä-Gootit, jotka myös olivat germaaneja. Tässä germaanien invaasiossa oli koko länsimainen kulttuuri tuhoutua. Eurooppa muuttui järjestäytyneestä yhteiskunnasta vuosisadoiksi pelkäksi taistelutantereeksi. Antiikin tiedot ja taidot häipyivät lähes unholaan. Yhteiskunta rappeutui germaanien yrittäessä hoitaa asioita. Satojen vuosien kuluessa germaaninen verenperintö onneksi laantui maanosassamme ja Eurooppa pääsi uudestaan nousemaan. Viimeksihän germaanit olivat jälleen onnistumassa Euroopan tuhoamisessa viime vuosisadan "Germaani-sodissa".
...se sinusta varmaan suuri menetys euroopalle, että germaanit lopettivat roomalaisten homoseksuaaliset perseenpumppailutalkoot.
Rooma oli loppuaikoinaan pelkkä totaalisen rappion ilmentymä.
Luku- ja kirjoitustaidottomat germaanit olivat eläneet satoja vuosia Rooman naapureina eivätkä oppineet edes lukemaan, yhteiskunnan rakentamisesta tai korkeakulttuurista puhumattakaan. Rooman suuri virhe oli aliarvioida kulttuuria luomaan kykenemättömien germaanien uhkaa.
Nuo laumat henkisesti kyvyttömiä heimoja levisivät järjestäytyneeseen ja sivistyneeseen Eurooppaan yrittäen rakentaa itse yhteiskuntaa, aina yhtä säälittävin seurauksin. Läntinen Eurooppa kärsi tuosta Rooman virhearviosta hyvin pitkään, ehkäpä vielä nykyäänkin. Yrittiväthän germaanit tuhota Euroopan vielä viime vuosisadallakin pariin otteeseen.
Kuvaavaa germaanien vaikeudelle yhteiskunnan muodostamisessa on, että he viimeisenä Euroopan suurista kansoista pystyivät muodostamaan valtion - vasta 1800-luvulla! Uskomatonta kyvyttömyyttä!
jälkeläiset eli Italialaiset nyt oikeasti sen nopeampaa valtion saaneet aikaan,siihen tarvitiin
kansalismielisuus.
Onko Venäjä sitten mielestänne eritäin sivistynyt
koska valtio on olut olemassa liki 1000 V.tuskin.
Italiassa pystyttiin luomaan korkeakulttuurinen valtio kaksi tuhatta vuotta ennen germaaneja.
Venäläiset pystyivät luomaan koko koko venäläisen kansan kattavan valtion 1400-luvulla, ei tuhat vuotta sitten.
Kulttuurin ja valtion muodostamisen selittämiseen ei tarvita 1800-luvun kansallisuusaatetta. Suuria valtioita ja kulttuureja syntyi jo paljon ennen kansallisuusaatetta.
Germaanien kansainvaellus aiheutti pitkän sekasorron ajan Euroopassa. Eri kansat nousivat tuosta kaaoksesta erilaisella nopeudella. Luonnollisesti kansojen kyvykkyys ei ole ainoa selittäjä kansojen kohtaloille. Ulkoiset uhat ja hyökkäykset vaikuttavat myös.
Slaavilaiset kansat elivät pitkään eristyksissä korkeakulttuureista, hieman samoin kuin suomalais-ugrilaiset. Nykyisen venäjän ydinalueet kärsivät goottien jälkeläisten (viikinkien) hävitysvimmasta pitempään kuin muu Eurooppa. Aikansa korkeimman kulttuurin, Kreikan ja Rooman kulttuurien perillisen, Bysantin levittäytyessä slaavit vihdoin pääsivät yhteyteen korkeamman kulttuurin kanssa. Kuten henkisesti vireät kansat tekevät, nopeaan tahtiin omaksui sieltä niin kirjoitustaidon kuin muunkin kulttuurin. Maantieteestä johtuen jäivät venäläiset jälleen syrjään renessanssin syntyessä Italiassa. Turkkilaisten kansojen samanaikainen hyökkäys Eurooppaan eristi heidät muun Euroopan kehityksestä.
Venäjä ei tällä historian hetkellä ole niin sivistynyt kuin sen toivoisi olevan. Lähihistorian ikävät kokeilut ovat kaikkien tiedossa. Mikään ei kuitenkaan osoita slaaveja historiassaan mitenkään erikoisen kyvyttömiksi kulttuurin vastaanottamiseen. Korkeakulttuureja luomaan pystyvä kansahan he eivät ole, mutta ovat pystyneet ottamaan sen vastaan silloin, kun heillä on siihen ollut mahdollisuus.
Kun keskustellaan kansojen kyvyistä, ei voida katsoa vain yhtä lyhyehköä kautta historiasta. Ovathan germaanitkin olleet ilmeisesti historiansa pisimmän ajan, lähes kuusikymmentä vuotta, riehumatta ja terrorisoimatta ympäristöään.
edeläkävijä Kievin ruhtinaskunnan perustaja
Rurik olut viikinki?
Kyllä Rurik oli viikinki ja siis germaaniheimon edustaja. Venäjähän kärsi noiden barbaarien ymmärtämättömyydestä vielä pitkälle 1000-luvulle. Kehitys lähti liikkeelle nopeaan tahtiin germaanien vaikutuksen laannuttua ja yhteyksien parannuttua Bysanttiin. Näinhän on tapahtunut kaikkialla muuallakin euroopassa nousuun on päästy vasta heikentävän germaanivaikutuksen häivyttyä tai vähettyä olennaisesti. Suomi syntyi kansakuntana ja kulttuurialkoi nousta germaanien "hallinnon" väistyttyä. Venäjä syntyi riitaisista ruhtinaskunnista 1500-luvun alkuun mennessä. Sivistys alkoi palautua eteläisessä Euroopassa germaanien geenien laimentuessa keskiajan kuluessa kehityskykyisemmän valtaväestön geeneihin. Kuinka rauhallista onkaan ollut Euroopassa viime vuosisadan jälkipuolisko, jolloin Germaanivaikutus vihdoin saatiin rajoitettua.
Euroopan historia keskiajan alusta alkaen on ollut henkisesti heikomman germaaniaineksen torjumista Eurooppalaista kulttuuria tuhoamasta.