Valtapuolueiden kesken on eduskunnan marraskuun mustana perjantaina 18.11.1994 tekemän EU-päätöksen jälkeen tiettävästi sovittu, että Euroopan unionia käsitteleviä aiheita ei oteta esiin eduskuntavaaleja edeltävässä poliittisessa keskustelussa.
EU-puolueet pyrkivät mahdollisimman tehokkaasti vaientamaan unioni-jäsenyyden Suomessa aikaansaaman laittoman olotilan toteamisen ja käsittelyn julkisuudessa. Tässä ne luottavat perinteiseen tapaan television, radion ja lehdistön apuun.
Juuti tätä vaikenemislinjaa on toteutettu loppuvuodesta 1994 lähtien. EU-jäsenyyden järkyttävimmästä seurauksesta ei ole kansalaisille haluttu kertoa sanaakaan.
Suomen tietotoimisto, yleisradio, televisio ja valtakunnan päälehdet vaikenivat täysin mm. varatuomari Esko Nurmisen ja opetusneuvos Aatos Karjalaisen Euroopan ihmisoikeustoimikunnalle 28.11.1994 jättämästä, Suomen EU:hun liittymispäätöksen eduskuntakäsittelyä koskevasta valituksesta.
Siinä valittajat toteavat, että asia olisi pitänyt perustuslakien mukaisesti meneteltäesä lykätä vaalien jälkeen pidettävien valtiopäivien käsiteltäväksi tai julistaa kiireelliseksi 5/6:n enemmistöllä.
Valituksessa katsotaan, että virheellinen menettely on loukannut vähemmistön poliittisia vaikutusmahdollisuuksia ja sitä kautta myös ihmisoikeuksia. Valittajat huomauttavat, ettei Suomi ole täyttänyt v. 1990 hyväksymänsä ihmisoikeussopimuksen velvoitteita. Suomessa ei ole mahdollisuutta valittaa perustuslain tulkinnoista, eikä maassa ole perustuslakituomioistuinta, joka voisi puolueettomasti ratkaista perustuslainmukaisuuskysymykset.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei tähän poliittisten sidonnaisuuksien vuoksi kykene.
Suomessa voimassa olevia lakeja voivat olla vain perustuslain mukaisessa järjestyksessä hyväksytyt lait. Unioniin liittymissopimuksen hyväksymisen perusteella ja EU-jäsenyyden alkamisen seurauksena kaikki EU:ssa jo säädetyt ja vastedes säädettävät asetukset sekä sen tähänastinen oikeuskäytäntö tulivat automaattisesti voimaan Suomessa, koska EU:n säädökset ja ennakkopäätökset oikeustapauksissa koskevat kaikkia jäsenmaita.
Tämä ei ole Suomessa yhä voimassa olevien perustuslakien mukaan mahdollista. EU-jäsenyyden ajajathan eivät kyenneet muuttamaan perustuslakien sisältöä perustuslain mukaisella tavalla, koska heillä ei ollut takanaan muutosten kiireellisen käsittelyn edellytykmsenä olevaa viiden kuudestosan enemmistöä. Suomessa voivat olla lainvoimaisia vain perustuslakien mukaisessa lainsäädämisjärjestyksessä syntyneet säädökset. EU:N SÄÄDÖSTEN JA SEN OIKEUSKÄYTÄNNÖN JULISTAMINEN 1.1.1995 ALKAEN SUOMESSA VOIMAAN ASTUNEEKSI ON LAITON TOIMENPIDE.
EU-puolueet pyrkivät mahdollisimman tehokkaasti vaientamaan unioni-jäsenyyden Suomessa aikaansaaman laittoman olotilan toteamisen ja käsittelyn julkisuudessa. Tässä ne luottavat perinteiseen tapaan television, radion ja lehdistön apuun.
Juuti tätä vaikenemislinjaa on toteutettu loppuvuodesta 1994 lähtien. EU-jäsenyyden järkyttävimmästä seurauksesta ei ole kansalaisille haluttu kertoa sanaakaan.
Suomen tietotoimisto, yleisradio, televisio ja valtakunnan päälehdet vaikenivat täysin mm. varatuomari Esko Nurmisen ja opetusneuvos Aatos Karjalaisen Euroopan ihmisoikeustoimikunnalle 28.11.1994 jättämästä, Suomen EU:hun liittymispäätöksen eduskuntakäsittelyä koskevasta valituksesta.
Siinä valittajat toteavat, että asia olisi pitänyt perustuslakien mukaisesti meneteltäesä lykätä vaalien jälkeen pidettävien valtiopäivien käsiteltäväksi tai julistaa kiireelliseksi 5/6:n enemmistöllä.
Valituksessa katsotaan, että virheellinen menettely on loukannut vähemmistön poliittisia vaikutusmahdollisuuksia ja sitä kautta myös ihmisoikeuksia. Valittajat huomauttavat, ettei Suomi ole täyttänyt v. 1990 hyväksymänsä ihmisoikeussopimuksen velvoitteita. Suomessa ei ole mahdollisuutta valittaa perustuslain tulkinnoista, eikä maassa ole perustuslakituomioistuinta, joka voisi puolueettomasti ratkaista perustuslainmukaisuuskysymykset.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta ei tähän poliittisten sidonnaisuuksien vuoksi kykene.
Suomessa voimassa olevia lakeja voivat olla vain perustuslain mukaisessa järjestyksessä hyväksytyt lait. Unioniin liittymissopimuksen hyväksymisen perusteella ja EU-jäsenyyden alkamisen seurauksena kaikki EU:ssa jo säädetyt ja vastedes säädettävät asetukset sekä sen tähänastinen oikeuskäytäntö tulivat automaattisesti voimaan Suomessa, koska EU:n säädökset ja ennakkopäätökset oikeustapauksissa koskevat kaikkia jäsenmaita.
Tämä ei ole Suomessa yhä voimassa olevien perustuslakien mukaan mahdollista. EU-jäsenyyden ajajathan eivät kyenneet muuttamaan perustuslakien sisältöä perustuslain mukaisella tavalla, koska heillä ei ollut takanaan muutosten kiireellisen käsittelyn edellytykmsenä olevaa viiden kuudestosan enemmistöä. Suomessa voivat olla lainvoimaisia vain perustuslakien mukaisessa lainsäädämisjärjestyksessä syntyneet säädökset. EU:N SÄÄDÖSTEN JA SEN OIKEUSKÄYTÄNNÖN JULISTAMINEN 1.1.1995 ALKAEN SUOMESSA VOIMAAN ASTUNEEKSI ON LAITON TOIMENPIDE.
Vastaukset 1
Vanhimmat
EU:n kanssa solmittu sopimus on ns. kansainvälinen sopimus. Kansainväliset sopimukset(ovatpa ne sitten kahdenkeskeisiä tai monen eri valtion keskeisiä sopimuksia) saatetaan Suomessa voimaan ns. blankettilailla. Kansainväliset sopimukset ovat normihierarkiassamme Suomen perustuslain yläpuolella. Blankettilailla tarkoitetaan sellaista lakia, jossa vain mainitaan sopimus, joka saatetaan voimaan kansallisella tasolla. Blankettilaki ei sisällä niitä pykäliä, jotka ovat sisällytetty itse sopimukseen. Eduskunta kyllä keskustelee (blankettilain säätämisen yhteydessä) itse sopimuksen sisällöstä, mutta se ei voi tehdä siihen muutoksia. Eduskunnalla on siis oikeastaan vain mahdollisuus joko hyväksyä sopimus tai hylätä se.