kokeilua ydinvoimalla Suomessa

Joten TVO:n onkin syytä ostaa Venäjältä tai Ukrainasta samalla hinnalla paljon testattu ja vähän käytetty RBMK-tyyppinen voimala, joka on tunnettu turvallisuudestaan..

Onko sitten arvovaltainen Lääkärien ydinsodan ehkäisemiseen pyrkivä järjestö oikea tai paras asiantuntijaryhmä tässä asiassa? Painevesireaktoreita on suurin osa maailman ydinvoimaloista, joten on aika turhaa alkaa ylimääräistä paniikkia lietsomaan.

Tuskin uudessa ydinvoimalassa on ihan windows-käyttöjärjestelmää, enkä usko siihenkään että tämä suuri _digitaalinen_ ohjausjärjestelmämörkö on ainoa tapa seurata tai vaikuttaa rakennettavan voimalan toimintaan.

Ihan yleisesti vielä, jos joku kertoo kannattavan ja puhtaamman keinon tuottaa sähköä, kuin ydinvoiman, niin minäkin voin siirtyä sen kannattajaksi..

Missähän muualla rakennetaan ydinvoimaloita?
Kuulin, että jossain Pakistanissa olisi aluillaan yksi ja sitten Venäjällä.
Ei taida olla länsimaissa.
Taitaa olla aika kallista?

Viestisi on kopioitu Ydinvoima-palstalle:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002254988

Kiitokset kirjoituksestasi.

YDINVOIMA ON POWERIA. TARVIIKO SITÄ MENNÄ SIIHEN VIEREEN KUITENKAAN ASUU. HALOO!

Viesti sisälsi niin paljon virheellistä tai vähintään harhaanjohtavaa tietoa, että katson välttämättömäksi korjata edes pahimmat kohdat.

"tästä reaktorityypistä ei ole lainkaan kokemuksia"

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. EPR nimenomaan ei perustu uudelle reaktorikonseptille, vaan on evoluutioversio ranskalaisista ja saksalaisista 4:nen sukupolven reaktoreista, joita on käytössä tälläkin hetkellä 6 kappaletta. Mitään uusia, testaamattomia ominaisuuksia reaktorissa ei ole, mutta EPR:ään on tehty useita parannuksia mm. sähkötehoon, polttoainetehokkuuteen ja turvallisuuteen. EPR siis perustuu kauttaaltaan käytössä olevaan tekniikkaan ja käytössä olevaan reaktorikonseptiin.

"TVO teki valintansa alhaisen hinnan takia"

Tätä väitettä eivät tosiasiat tue. Esimerkiksi tarjolla ollut VVER-1000 olisi ollut huomattavasti edullisempi. TVO ei ole salaillut perustettaan valita EPR: se on sähköteholtaan suurin ja TVO halusi mahdollisuuden käyttää hyväkseen koko luvan salliman liikkumavaran tehossa.

"TVO valitsi kuitenkin EPR:n, jossa uudet ratkaisut alentavat ensisijaisesti tuotettua sähköyksikköä kohden lasketun hintaa – eivät voimalan vaarallisuutta."

Uskomatonta soopaa! Ensinnäkin EPR ei ollut halvin vaihtoehto. Ja toisena yksikään tarjotuista voimaloista ei ole "vaarallinen". Itseasiassa nykyaikainen turvallinen ydinvoimala aiheuttaa kaikista sähköntuotantotavoista vähiten henkilö- ja ympäristövahinkoja suhteessa tuotettuun energiaan. Voimalan rakentamispäätös on investointi turvallisuuteen. EPR:ää suunniteltaessa on nimenomaan entisestään parannettu jo käytössä olevien sisarvoimaloiden turvallisuusominaisuuksia perustuen niistä saaduille käytännön kokemuksille sekä onnettomuusanalyyseille. EPR:ssä painotetaan nykyaiakaisen turvallisuusfilosofian mukaisesti passiivista, luonnonlaeille perustuvaa turvallisuutta. Siitä saatavat megawattitunnit ovat aikanaan Suomen turvallisinta sähköä.

"Suomalaiset saavat siis olla koekaniineja, kun EPR:ää ja sen uusia turvallisuusratkaisuja testataan ensimmäistä kertaa."

Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. EPR:n turvallisuusratkaisut ovat olennaisesti samat kuin sen käytössä olevissa sisarvoimaloissa. Siihen on vain niiden lisäksi lisätty turvallisuusominaisuuksia, jotka takaavat että ei se ainakaan turvattomampi voi olla kuin nuo jo käytössä olevat voimalat. Esimerkiksi suojarakennuksen seiniä on entisestään vahvistettu ja sydämen hätäjäähdytykseen on lisätty varmennuksia. Eiväthän sellaiset lisäykset voi ainakaan heikentää turvallisuutta.

"EPR:ssä aiotaan käyttää ensimmäistä kertaa täysin digitaalista, tietokoneeseen perustuvaa ohjaustekniikkaa. Näin ollen uuden ydinvoimalan turvallisuus on valtavan monimutkaisten ja laajojen tietokoneohjelmien virheettömyyden varassa."

Ei tietenkään ole. Ensinnäkin EPR ei suinkaan ole ensimmäinen voimala, jossa on käytössä tietokoneavusteinen säätötekniikka. Ja toiseksi ydinvoimalan turvallisuus ei ikinä ole minkään yhden osan virheettömyyden varassa, ei varsinkaan digitaalisen ohjausjärjestelmän varassa. Päinvastoin, ydinturvallisuus nimenomaan perustuu sille, että laitos suunnitellaan vikoja ja virheitä sietäväksi. Sen lisäksi, että tietokoneavusteisen säädön lisäksi voimalaitokseen tietysti suunnitellaan varajärjestelmät häiriön varalta, on voimalaitoksen ydinturvallisuus suunniteltu siten, että se perustuu passiiviselle turvallisuudelle, eli nimenomaan turvallisuusominaisuuksille, jotka eivät vaadi säätöä toimiakseen. Esimerkiksi: vaikka säätösauvojen säätö epäonnistuisi, on ne suunniteltu siten että ne pidetään ylhäällä sähköisesti ja täten saadaan tarvittaessa pudotettua vaikka painovoimaisesti alas ja reaktori sammutettua. Painovoima kai sentään toimii, vaikka kaikki muu menisi pieleen. On siis selvää, että jos säädössä tosiaan ilmenee ongelmia, voi se haitata voimalaitoksen käyttöä sähköntuotannossa, mutta ydinturvallisuutta - joka perustuu vikasietoisuudelle, turvallisuuden moninkertaiselle varmentamiselle, passiiviselle turvallisuudelle sekä turvallisesti vioittuville osille - se ei uhkaa.

"Kaikki näytti menevän hyvin, kunnes toukokuussa vuonna 2000 yhtäkkiä tietokone ei enää liikuttanut ohjaussauvoja reaktorin sisään. Näin ydinvoimalaa ei voinut enää 'pysäyttää' ja sen keskeinen turvajärjestelmä oli lakannut toimimasta. Onneksi Neckarwestheimissa oli vielä vanha, tavanomaisiin johtoihin, kytkimiin ja säätimiin perustuva järjestelmä tallella."

Eli ydinvoimalassa oli vika johon oli varauduttu ja varajärjestelmä toimi suunnitellusti. Siinäs näet: ydinvoimalassa ei turvallisuus ikinä riipu minkään yhden osan virheettömyydestä. Vaikka "vanha" järjestelmäkin olisi ollut viallinen, säätösauvat olisi saatu laskettua yksinkertaisesti katkaisemalla virta niihin. Sen lisäksi voimaloissa on aina muitakin tapoja pysäyttää reaktori, yleensä boorivesiruiskutus. Puheet siitä, ettei reaktoria saataisi pysäytettyä ovat siis vääriä elleivät suorastaan typeriä.

"Tällaisen varajärjestelmän rakentamisesta TVO:n tilaamaan EPR:ään on keskusteltu, mutta tuskin sitä täydellisenä toteutetaan."

Tottakai EPR:ssä on varajärjestelmä säätösauvojen ohjaukselle! Muunlainen konstruktio olisi Suomessa laiton. Eikä siinä vielä kaikki: EPR:ssäkin on muita tapoja sammuttaa reaktori. Ydinvoimalan turvallisuus suunnitellaan siten, että useisiin yhtäaikaisiin vikoihin on varaudutta ja järjestelmänt vioittuvat turvallisesti.

"Uuden ydinvoimalan reaktori olisi maailman suurin. Sen tehon on tarkoitus olla 1600 MW eli selvästi suurempi kuin minkään toiminnassa tai rakenteilla olevan ydinvoimalan."

Se on tosiaan sähköteholtaan maailman suurin, mutta ei poikkeuksellisen suuri. Ranskassa käytössä olevat EPR:n sisarreaktorit ovat jo sähköteholtaan 1450 MW.

"Jo tämä johtaa onnettomuusriskin kasvuun."

Tämä on irralinen väite, joka ei perustu mihinkään päättelyyn tai perusteluun. Kirjoittaja taisi keksiä sen itse, ainakaan mitään tukea sille ei ole. Tosiasiassa EPR on vähintään yhtä turvallinen kuin jo käytössä olevat sisarreaktorinsa, itseasiassa turvallisempikin koska sen turvallisuusominaisuuksia on entisestään paranneltu.

"Niinpä EPR:ssä sydämen sulamisonnettomuuteen on varauduttu erikoisjärjestelyillä. Reaktoripaineastian alapuolella on iso keraaminen astia, johon sulan radioaktiivisen materiaalin on tarkoitus valua. Säteilevä massa aiotaan sen jälkeen jäähdyttää vedellä."

Et nyt tunnu ymmärtävän koko konstruktion tarkoitusta. EPR:n turvallisuussuunnittelu ei olennaisesti eroa nykyisten painevesireaktoreiden suunnittelusta. Ratkaisevilta osiltaan EPR:n reaktori muistuttaa hyvin paljon esimerkiksi Loviisassa käytössä olevia reakoreita. Vakavaan onnettomuuteen varaudutaan varmistamalla, että reaktori voidan sammuttaa muutamissa sekunneissa. Samassa reaktorin lämpöteho laskee n. 95%. Pikasulun jälkeen on huolehdittava jälkilämmön poistamisesta reaktorista. Koska jälkilämpö on luokkaa 95% pienempi kuin normaaliteho, ei se ole ongelma eikä mikään voimalan normaalille jäähdytysjärjestelmälle. Tämä pätee kaikkiin käytössä oleviin suomalaisiin voimaloihin ja ihan yhtä lailla EPR:ään. Mutta koska ydinvoimalat suunnitellaan siten, että ne ovat turvallisia myös useiden yhtäaikaisten vikojen ja äärimmäisen harvinaisten tilanteiden aikana, on voimaloissa varauduttu siihen, että yli 95% normaali jäähdytystehosta menetettäisiin. Tämä on tietysti äärimmäisen epätodennäköistä. Varautuminen on tehty raskaasti ylimitoitamalla jäähdytyskapasiteetti. Tämäkin on yhtälailla totta niin käytössä olevissa voimaloissa kuin EPR:ssäkin. Mutta koska EPR:ssä on turvallisuutta entisestään parannettu vanhoihin voimaloihin verrattuna, on siellä varauduttu jopa sellaiseen tilanteeseen, että jostain syystä jälkijäähdytys epäonnistuisi totaalisesti ja samanaikaisesti myös reaktoriastia antaisi periksi kuumentuneelle polttoaineelle. Jos näin kävisi, niin EPR:ssä on varauduttu siihenkin, sula polttoaine kerättäisiin tilanteen varalle suunniteltuun "sydänsieppariin", jossa jäähtyisi turvallisesti. On siis todella väärä käsitys, jos sinulla on sellainen kuva, että EPR:n turvallisuus olisi tältä osin jotenkin radikaalisti erilainen kuin sen sisarvoimaloissa. Ei ole, pikemminkin sen turvallisuus on suunniteltu toimimaan samalla lailla kuin ennekin, mutta sen lisäksi on lisätty turvallisuutta entisestään parantava ominaisuus: sydänsieppari. Onnettomuus, jossa sellaista voitaisiin tarvita on tietysti äärimmäisen harvinainen. Huolimatta siitä että vesihidasteisia voimaloita on käytetty yhteenlaskettuna yli 10000 vuotta, yhtään sellaista onnettomuutta ei ole sattunut. Laskennallisesti sellaisen esiintymistiheys on luokkaa harvemmin kuin yksi tapaus 1000000 vuodessa. Mutta EPR on niin turvallinen, että sen suunnittelussa varaudutaan jopa laskennallisesti harvemmin kuin kerran miljoonassa vuodessa sattuvaan onnettomuuteen.

"Karlsruhessa onkin kehitetty “supersuojarakennus”, jonka pitäisi kestää monenlaisia räjähdyksiä ja onnettomuuksia. Tällainen suoja lisäisi kuitenkin ydinvoimalan hintaa, joten EPR:ssä ei ole supersuojarakennusta."

EPR:n suojarakennusesta tulee vahvin Suomessa olevista viidestä suojarakennuksesta. Se mitoitetaan kestämään matkustajalentokoneen törmäys. Kyllä se kestää sellaisia paukkuja, ettei taida Suomessa toista yhtä vahvaa betonirakennusta olla. Ja suojarakennus on vain yksi este ydinpolttoaineen ja ulkomaailman välillä: lisäksi välissä on erikoisteräksinen reaktoriastia ja polttoaine-elementtien zirkoniumkuori.

" Vaikka insinööri ei ylitä määrärahaa, hän aivan ilmeisesti ylittää valtuutensa."

Höpöhöpö. EPR perustuu Saksassa ja Ranskassa jo käytössä olevaan reaktorikonstruktioon. Niihin verrattuna sen turvallisuusominaisuuksia on entisestään parannettu. EPR on testattua, luotettavaksi havaittua tekniikkaa ja sen turvallisuusominaisuudet edustavat maailman huippua. EPR:n aikanaan tuottamat megawattitunnit ovat Suomen turvallisinta sähköä.