Löysin
tällaisen
151030
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Niin? Etkö aio itse kommentoida tuota millään tavalla?
Automaatiota on vaikea nykyään toteuttaa muulla kuin ns. ohjelmoitavalla logiikalla, eli käytännössä lukemattomilla pienoistietokoneilla. Vanhaa krääsää ei saa enää mistään.
Viranomaisemme ei kuitenkaan luota tuohon varsin varmaksi koettuun tekniikkaan, vaan vaatii lisävarmistukset.
Pikasulku toimii painevesireaktoreissa luotettavaksi todetulla maan vetovoimalla. Se vetää säätösauvat alas.
Sydäsulajuttu on vanha asia. Kyllä sen hallinta on hanskassa.
"Automaatiota on vaikea nykyään toteuttaa muulla kuin ns. ohjelmoitavalla logiikalla, eli käytännössä lukemattomilla pienoistietokoneilla."
Tähän sopii hyvin juttuni
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002237390
(Virus ydinvoimalassa)
"Viranomaisemme ei kuitenkaan luota tuohon varsin varmaksi koettuun tekniikkaan, vaan vaatii lisävarmistukset."
Mielenkiintoista onkin tämä koekappaleen tulevat versiot: saako ne toimia vain tietokonehelvetin varassa?
Olet kyllä ihan oikeassa, ja STUK myös: vanha hyvä systeemi on ainakin miljoona kertaa turvallisempi kuin tuollaiset pellet viritykset.
Suuri seikkailu on alkamassa.
Tuo tekniikka on jo nyt yleisesti käytössä nykyisissä ydinvoimaloissamme. Ei ns. vanhanaikaista kamaa ole saanut enää pitkiin aikoihin.
Tyyppihyväksyttyä tavaraa se on, mutta kun on se jos-sana, vaaditaan varmistukset. Ole huoletta!
Tarkennetaan se , mistä puhutaan:
Olen ymmärtänyt niin, että toimitettavaan voimalaversioon rakennetaan analoginen varmistus, koska alakuperäisessä versiossa sitä ei ole. 'Vanhalla' tekniikalla tarkoitan analogista varmistusta.
On mahdollista, että olen ymmärtänyt väärin. Jostain vain on tarttunut korviin jotain tuollaista.
Silti pitää paikkansa: tietokoneiden varaan ei suojausta saa jättää. Ihminen kehiin!
Automaation ja valvonnan lisäksi ydinvoimaloiden turvallisuuden takaa passiivinen turvallisuus, joka perustuu luonnonlaeille. Siis sen lisäksi, että kriittiset järjestelmät on suunniteltu niin, että automaatio pitää ne turvallisina, ja että niitä valvoo jatkuvasti ihminen joka voi säätää järjestelmää ja että turvallisuusjärjestelyissä on moninkertainen varmistus, suunnitellaan turvallisuus sellaiseksi, että ilmiön luonnollinen kehitys on turvallisempaan suuntaan ja osat ovat vioittuneenakin turvallisia. Tällaisesta on esimerkki säätösauvat, joita pidetään poissa reaktorista sähköllä ja painovoima, paine-ero, jousi tms. luonnonvoima pyyrkii kokoajan työntämään ne reaktoriin. Näin järjestelmän vioittuminen johtaa sauvojen työntymiseen reaktoriin ja reaktion pysähtymiseen silmän räpäyksessä: järjestelmä on viallisena turvallisempi.
Minusta on outoa, että väärinkäsitys ydinvoimalasta herkkänä, vioista helposti järkkyvänä järjestelmänä on niin yleinen. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Uutisoinnissa on yleensä sellainen sävy, että "ydinvoimalassa havaittu vika, vain se ja se esti onnettomuuden". Todellisuudessa oikeampi tapa uutisoida olisi tietysti "ydinvoimalassa vika, johon oli varauduttu, varajärjestelmä toimi suunnitellusti". Ydinvoimalan järjestelmät pyritään tekemään siten, että ne ovat viallisina turvallisemmassa asemassa kuin toimiessaan.
Säätösauvat pidetään ylhäällä syöttämällä niiden moottoreille tasavirtaa. Niitä ajetaan syöttämällä vaihtovirtaa. Pikasulku, sauvojen hallittu pudotus reaktorisydämeen, tehdään katkaisemalla virransyöttö moottoreille.
Kaikkien säätösauvojen ei tarvitse laskeutua ala-asentoonsa. Tosin, Suomessa ei koskaan ole yksikään jäänyt väliasentoon, mikä olisikin hankala tilanne reaktorin purkamisen kannalta.
Tietokone ja ohjelmoitava logiikka on varsin hyvä yhdistelmä eliminoimaan ihmisen virheet. Monotoninen työ turruttaa, ja se on vaarallista. Noilla mainituilla aparaateilla on selvitty monesta pälkähästä, tai pikemminkin vältetty vahinko.
Noiden laitteiden ollessa pois käytöstä ovat operaattorit haluttomia tekemään työtään. Niin totaalisen luotettaviksi ne on todettu.
Nyt en puhu valvomo-operaattoreista.
Tuossa aiemmin vähän epävarmana kyselin termin 'analoginen varmistus' merkitystä tai yleensä tunnettavuutta. saattoi olla myös 'analoginen ohjaus' tai 'analoginen suojaus'. vastakohtana oli 'digitaalinen ohjaus' tai jotain semmoista. kuulin nuo termit uuteen voimalaan liittyneessä keskustelusta. digitaalisia ohjauksia oli kuulemma 2, analogisia ei yhtään.
kertositko jos tiedät jotain. 'en tiedä' tai 'en ymmärrä' on myös ihan kelvollinen vastaus :)
Muuten voi mennä taas tämmöseksi:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002370095
YLE Teksti.tv:nn mukaan viime kesäisen jenkkien sähkökatkoksen (50 miljoonaa ihmistä ilman sähköä) syyksi on paljastumassa ohjelmointivirhe.
Vika häiritsi hälytysjärjestelmiä ja johti siten katkoksen laajenemiseen.
Nitä opimme tuosta? Jos asia on tarkasti noin, hälytysjärjestelmä ei ollut pelkkä hälytysjärjestelmä vaan myös ohjausjärjestelmän osa.
Tai... ihminen on ollut se ohjausjärjestelmän osa ja toiminut väärien tietojen perusteella...
En oikein tykkää noista tietokonesysteemeistä. ne pitäisi olla moninkertaisesti varmennettuja ja niiden ehdottoman oikea toiminta nopeasti tarkistettavissa.
Vanha automaatio muodostuu komponenteista, joiden raja-arvoja ei voi muuttaa. Esim. jokin analogiaviesti vaikkapa lämpötilasta tulee automaatiokaapille. Kun lämpötila ylittää automaatiossa olevan raja-arvon, reagoi automaatio siihen lähettämällä signaalin. Signaali voi aiheuttaa hälytyksen tai vaikkapa jonkin suojaustoiminnon.
Ohjelmoitavassa automaatiossa noita raja-arvoja voidaan muuttaa, ja siksi sitä ei pidetä luotettavana, vaikka se käytännössä sitä onkin.
Tämän takia pitää tärkeät toiminnot varmistaa muilla keinoin.
Mittaukset voidaan toteuttaa analogisesti tai digitalisesti. Keskeistä on tuo automaation rajojen siirtymismahdollisuus. Tuskinpa se muualla kuin ydinvoimaloissa hiertää.
Noin se kuulemani '2 digitaalista' saattoi tosiaan olla. muistaakseni STUK tulee vaatimaan, että analoginenkin pitää olla. Katsotaan mitä tuleman pitää, en mene mitään ihan varmaksi sanomaan, koska kuulin jutun ikäänkuin ohimennen radiosta, hälinän keskellä.
digitaaliset säädöt yms. on, kuten aiemmin kerroitkin, huomattavan paljon käyttöystäväälisempiä kuin analogiset. niissä vain piilee kyllä iso riski siihen, että laite sekoaa. siksi kai niitä on tuossa kaksi, mutta se ei vielä takaa virheettömyyttä.
"Mittaukset voidaan toteuttaa analogisesti tai digitalisesti. Keskeistä on tuo automaation rajojen siirtymismahdollisuus. Tuskinpa se muualla kuin ydinvoimaloissa hiertää."
hmm... kyllä vastaavia systeemejä on paljonkin ja tekisi mieleni väittää, että monimutkaisempia toiminnoiltaan - laajempia joka tapauksessa. mutta ydinvoimaloiden kaltaista toimintavarmuutta ei tarvita, jos unohdetaan avaruustekniikka. Yleensä tällaisissa systeemeissä on sekoamisen varalle jokaisen laitteen muistissa siihen asetettu oletustoimintatila, johon se hyppää itsekseen (vahtikoiran avulla) ja/tai totaalisen sekoamisen jälkeen manuaalisesti asettamalla. ydinvoimaloissakin voi olla tämäntyyppisiä laitetekniikoita, mutta tuskin sentään kokonaisuus.
No, ellet muuta paikkakuntaa, et ihan heti tule käsittelemään tuota uutta systeemiä. mutta onhan teillä vastaavia jo rakennettu. helppoa hommaa :)
Passiivisinakin niitä on käytössä, ja mainioita ovat. Kannetava tietokone kiinni, ja logiikan hälytysarvoja voi muuttaa halutuiksi.
Käytännössä ollaan niistä riippuvaisia. Niin 'huolettomaksi' ne työmme tekevät. Toki sopiva kritiikki on hyvä pitää yllä. Ei pidä luottaa sokeasti prototyyppeihin.
Hyvä bittinikkari kun on ollut asialla, voi arvoja muuttaa sopiviksi ilman erillistä tietokonetta erikoisohjelmineen.
Kopioin linkittämäsi viestin tänne:
"
kokeilua ydinvoimalla Suomessa
Kirjoittanut: koko, 11.2.2004 klo 13.18
Suomalaiset ydinteollisuuden koekaniineiksi
Kuten saattoi etukäteen arvata (ks. esim. www.tammilehto.info/teollydins.htm), Teollisuuden Voima (TVO) valitsi uudeksi ydinvoimalakseen Eurooppalaisen painevesireaktorin eli EPR:n. Tätä Framatomin ja Siemensin yhteisvoimin kehittämää ydinvoimalatyyppiä ei valittu siksi, että siitä olisi saatu paljon hyviä kokemuksia: tästä reaktorityypistä ei ole lainkaan kokemuksia. Yhtään sellaista ei ole koskaan rakennettu. Sen sijaan TVO teki valintansa alhaisen hinnan takia. Hintaa laskee muun muassa se, että valmistajan on liiketoimintansa jatkamiseksi saatava välttämättä rakennettua edes yksi EPR:n koekappale johonkin maahan.
Koekappaleen tilaaminen saattaisi olla puolustettavissa, jos ensimmäistä kertaa testattavan ratkaisut tähtäisivät voimalan turvallisuuden parantamiseen. Turvajärjestelmien suhteen uudistettuja voimalatyyppejä olikin tarjolla useita. TVO valitsi kuitenkin EPR:n, jossa uudet ratkaisut alentavat ensisijaisesti tuotettua sähköyksikköä kohden lasketun hintaa – eivät voimalan vaarallisuutta.
Suomalaiset saavat siis olla koekaniineja, kun EPR:ää ja sen uusia turvallisuusratkaisuja testataan ensimmäistä kertaa. Tässä kokeessa voi käydä todella huonosti. Arvovaltaisen Lääkärien kansainvälisen ydinsodan ehkäisemiseen pyrkivän järjestön (IPPNW) Saksan osasto julkaisi joulukuun alussa alustavan selvityksen EPR:n turvallisuusongelmista (ks. www.ippnw.de). Sen mukaan tähän reaktorityyppiin liittyy monia uusia vaaratekijöitä ydinvoimaloiden tavanomaisten riskien lisäksi.
EPR:ssä aiotaan käyttää ensimmäistä kertaa täysin digitaalista, tietokoneeseen perustuvaa ohjaustekniikkaa. Näin ollen uuden ydinvoimalan turvallisuus on valtavan monimutkaisten ja laajojen tietokoneohjelmien virheettömyyden varassa. Kuitenkin, kuten jokainen vähääkään tietokoneisiin perehtynyt tietää, suurissa ohjelmissa on aina virheitä, jotka saattavat paljastua vasta vuosien käytön jälkeen.
Seuraava tapaus kertoo digitaalitekniikkaan liittyvistä vaaroista: Vuonna 1998 osa saksalaisen Neckarwestheim-1-ydinvoimalan ohjauksesta muutettiin digitaaliseksi. Kaikki näytti menevän hyvin, kunnes toukokuussa vuonna 2000 yhtäkkiä tietokone ei enää liikuttanut ohjaussauvoja reaktorin sisään. Näin ydinvoimalaa ei voinut enää “pysäyttää” ja sen keskeinen turvajärjestelmä oli lakannut toimimasta. Onneksi Neckarwestheimissa oli vielä vanha, tavanomaisiin johtoihin, kytkimiin ja säätimiin perustuva järjestelmä tallella. Tällaisen varajärjestelmän rakentamisesta TVO:n tilaamaan EPR:ään on keskusteltu, mutta tuskin sitä täydellisenä toteutetaan.
Uuden ydinvoimalan reaktori olisi maailman suurin. Sen tehon on tarkoitus olla 1600 MW eli selvästi suurempi kuin minkään toiminnassa tai rakenteilla olevan ydinvoimalan. Jo tämä johtaa onnettomuusriskin kasvuun. Kuvaavaa on, että kaikissa turvallisuuden parantamiseen pyrkivissä reaktorityypeissä tehoa ja tehotiheyttä on vähennetty siitä, mitä ne ovat nykyisissä ydinvoimaloissa.
Niinpä EPR:ssä sydämen sulamisonnettomuuteen on varauduttu erikoisjärjestelyillä. Reaktoripaineastian alapuolella on iso keraaminen astia, johon sulan radioaktiivisen materiaalin on tarkoitus valua. Säteilevä massa aiotaan sen jälkeen jäähdyttää vedellä. Karlsruhen ydintutkimuskeskuksessa suoritetuissa kokeissa tällainen jäähdytys on kuitenkin yllättäen johtanut erittäin voimakkaisiin höyryräjähdyksiin. Nämä räjähdyksen voivat rikkoa suojarakennuksen, jolloin suuri määrä radioaktiivisia aineita pääsisi ympäristöön.
Karlsruhessa onkin kehitetty “supersuojarakennus”, jonka pitäisi kestää monenlaisia räjähdyksiä ja onnettomuuksia. Tällainen suoja lisäisi kuitenkin ydinvoimalan hintaa, joten EPR:ssä ei ole supersuojarakennusta.
Huolimatta siitä, että TVO on siis valinnut aivan erityisen vaarallisen reaktorityypin, hallitus aikonee antaa sille rakennusluvan. Koska eduskunta päätti keväällä 2002, että uuden ydinvoimalan rakentaminen on “yhteiskunnan kokonaisedun mukaista”, katsotaan, että rakennusluvan myöntäminen on pelkkä muodollisuus..
Kuitenkin TVO:n käyttäytyminen ydinvoimala-asiassa muistuttaa kunnaninsinööriä, joka tulkitsee kunnanvaltuuston traktorin hankintaa koskevaa budjettipäätöstä niin, että hän voi ostaa minkä tahansa traktorin. Insinööri saa tietää, että Boeingin uusi traktoriosasto haluaa saada uuden keksintönsä myynnin käyntiin ja tarjoaa koe-erää tavallisen traktorin hinnalla. Niinpä hän päättää ostaa suihkuturbiinikäyttöisen traktorin, joka tarvittaessa vaikka lentää mutta jonka melutaso ja polttoaineenkulutus ovat kolme kertaa suuremmat kuin tavallisella traktorilla. Vaikka insinööri ei ylitä määrärahaa, hän aivan ilmeisesti ylittää valtuutensa.
Samalla tavoin eduskunta ei antanut Teollisuuden Voimalle avointa valtakirjaa, joka oikeuttaisi minkä tahansa ydinvoimalan rakentamiseen. Hallitus voi – ja sen tulee – estää TVO:n ydinseikkailu, joka vaarantaa suomalaisten hengen ja terveyden.
Vastaa
"
Aivan ilmeisesti tämä oli´vastaus keskustelussa LOVIISASTA
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002254988
esitettyihin lähdekyselyihin. Kiitos linkin lähettäjälle. Alkuperäiseen kirjoitukseen lähetän kiitoksen ja ilmoituksen kopionnista.
Vastasin alkuperäiseen säikeeseenkin, mutta lisään vastaukseni nyt myös tänne:
Viesti sisälsi niin paljon virheellistä tai vähintään harhaanjohtavaa tietoa, että katson välttämättömäksi korjata edes pahimmat kohdat.
"tästä reaktorityypistä ei ole lainkaan kokemuksia"
Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. EPR nimenomaan ei perustu uudelle reaktorikonseptille, vaan on evoluutioversio ranskalaisista ja saksalaisista 4:nen sukupolven reaktoreista, joita on käytössä tälläkin hetkellä 6 kappaletta. Mitään uusia, testaamattomia ominaisuuksia reaktorissa ei ole, mutta EPR:ään on tehty useita parannuksia mm. sähkötehoon, polttoainetehokkuuteen ja turvallisuuteen. EPR siis perustuu kauttaaltaan käytössä olevaan tekniikkaan ja käytössä olevaan reaktorikonseptiin.
"TVO teki valintansa alhaisen hinnan takia"
Tätä väitettä eivät tosiasiat tue. Esimerkiksi tarjolla ollut VVER-1000 olisi ollut huomattavasti edullisempi. TVO ei ole salaillut perustettaan valita EPR: se on sähköteholtaan suurin ja TVO halusi mahdollisuuden käyttää hyväkseen koko luvan salliman liikkumavaran tehossa.
"TVO valitsi kuitenkin EPR:n, jossa uudet ratkaisut alentavat ensisijaisesti tuotettua sähköyksikköä kohden lasketun hintaa – eivät voimalan vaarallisuutta."
Uskomatonta soopaa! Ensinnäkin EPR ei ollut halvin vaihtoehto. Ja toisena yksikään tarjotuista voimaloista ei ole "vaarallinen". Itseasiassa nykyaikainen turvallinen ydinvoimala aiheuttaa kaikista sähköntuotantotavoista vähiten henkilö- ja ympäristövahinkoja suhteessa tuotettuun energiaan. Voimalan rakentamispäätös on investointi turvallisuuteen. EPR:ää suunniteltaessa on nimenomaan entisestään parannettu jo käytössä olevien sisarvoimaloiden turvallisuusominaisuuksia perustuen niistä saaduille käytännön kokemuksille sekä onnettomuusanalyyseille. EPR:ssä painotetaan nykyaiakaisen turvallisuusfilosofian mukaisesti passiivista, luonnonlaeille perustuvaa turvallisuutta. Siitä saatavat megawattitunnit ovat aikanaan Suomen turvallisinta sähköä.
"Suomalaiset saavat siis olla koekaniineja, kun EPR:ää ja sen uusia turvallisuusratkaisuja testataan ensimmäistä kertaa."
Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. EPR:n turvallisuusratkaisut ovat olennaisesti samat kuin sen käytössä olevissa sisarvoimaloissa. Siihen on vain niiden lisäksi lisätty turvallisuusominaisuuksia, jotka takaavat että ei se ainakaan turvattomampi voi olla kuin nuo jo käytössä olevat voimalat. Esimerkiksi suojarakennuksen seiniä on entisestään vahvistettu ja sydämen hätäjäähdytykseen on lisätty varmennuksia. Eiväthän sellaiset lisäykset voi ainakaan heikentää turvallisuutta.
"EPR:ssä aiotaan käyttää ensimmäistä kertaa täysin digitaalista, tietokoneeseen perustuvaa ohjaustekniikkaa. Näin ollen uuden ydinvoimalan turvallisuus on valtavan monimutkaisten ja laajojen tietokoneohjelmien virheettömyyden varassa."
Ei tietenkään ole. Ensinnäkin EPR ei suinkaan ole ensimmäinen voimala, jossa on käytössä tietokoneavusteinen säätötekniikka. Ja toiseksi ydinvoimalan turvallisuus ei ikinä ole minkään yhden osan virheettömyyden varassa, ei varsinkaan digitaalisen ohjausjärjestelmän varassa. Päinvastoin, ydinturvallisuus nimenomaan perustuu sille, että laitos suunnitellaan vikoja ja virheitä sietäväksi. Sen lisäksi, että tietokoneavusteisen säädön lisäksi voimalaitokseen tietysti suunnitellaan varajärjestelmät häiriön varalta, on voimalaitoksen ydinturvallisuus suunniteltu siten, että se perustuu passiiviselle turvallisuudelle, eli nimenomaan turvallisuusominaisuuksille, jotka eivät vaadi säätöä toimiakseen. Esimerkiksi: vaikka säätösauvojen säätö epäonnistuisi, on ne suunniteltu siten että ne pidetään ylhäällä sähköisesti ja täten saadaan tarvittaessa pudotettua vaikka painovoimaisesti alas ja reaktori sammutettua. Painovoima kai sentään toimii, vaikka kaikki muu menisi pieleen. On siis selvää, että jos säädössä tosiaan ilmenee ongelmia, voi se haitata voimalaitoksen käyttöä sähköntuotannossa, mutta ydinturvallisuutta - joka perustuu vikasietoisuudelle, turvallisuuden moninkertaiselle varmentamiselle, passiiviselle turvallisuudelle sekä turvallisesti vioittuville osille - se ei uhkaa.
"Kaikki näytti menevän hyvin, kunnes toukokuussa vuonna 2000 yhtäkkiä tietokone ei enää liikuttanut ohjaussauvoja reaktorin sisään. Näin ydinvoimalaa ei voinut enää 'pysäyttää' ja sen keskeinen turvajärjestelmä oli lakannut toimimasta. Onneksi Neckarwestheimissa oli vielä vanha, tavanomaisiin johtoihin, kytkimiin ja säätimiin perustuva järjestelmä tallella."
Eli ydinvoimalassa oli vika johon oli varauduttu ja varajärjestelmä toimi suunnitellusti. Siinäs näet: ydinvoimalassa ei turvallisuus ikinä riipu minkään yhden osan virheettömyydestä. Vaikka "vanha" järjestelmäkin olisi ollut viallinen, säätösauvat olisi saatu laskettua yksinkertaisesti katkaisemalla virta niihin. Sen lisäksi voimaloissa on aina muitakin tapoja pysäyttää reaktori, yleensä boorivesiruiskutus. Puheet siitä, ettei reaktoria saataisi pysäytettyä ovat siis vääriä elleivät suorastaan typeriä.
"Tällaisen varajärjestelmän rakentamisesta TVO:n tilaamaan EPR:ään on keskusteltu, mutta tuskin sitä täydellisenä toteutetaan."
Tottakai EPR:ssä on varajärjestelmä säätösauvojen ohjaukselle! Muunlainen konstruktio olisi Suomessa laiton. Eikä siinä vielä kaikki: EPR:ssäkin on muita tapoja sammuttaa reaktori. Ydinvoimalan turvallisuus suunnitellaan siten, että useisiin yhtäaikaisiin vikoihin on varaudutta ja järjestelmänt vioittuvat turvallisesti.
"Uuden ydinvoimalan reaktori olisi maailman suurin. Sen tehon on tarkoitus olla 1600 MW eli selvästi suurempi kuin minkään toiminnassa tai rakenteilla olevan ydinvoimalan."
Se on tosiaan sähköteholtaan maailman suurin, mutta ei poikkeuksellisen suuri. Ranskassa käytössä olevat EPR:n sisarreaktorit ovat jo sähköteholtaan 1450 MW.
"Jo tämä johtaa onnettomuusriskin kasvuun."
Tämä on irralinen väite, joka ei perustu mihinkään päättelyyn tai perusteluun. Kirjoittaja taisi keksiä sen itse, ainakaan mitään tukea sille ei ole. Tosiasiassa EPR on vähintään yhtä turvallinen kuin jo käytössä olevat sisarreaktorinsa, itseasiassa turvallisempikin koska sen turvallisuusominaisuuksia on entisestään paranneltu.
"Niinpä EPR:ssä sydämen sulamisonnettomuuteen on varauduttu erikoisjärjestelyillä. Reaktoripaineastian alapuolella on iso keraaminen astia, johon sulan radioaktiivisen materiaalin on tarkoitus valua. Säteilevä massa aiotaan sen jälkeen jäähdyttää vedellä."
Et nyt tunnu ymmärtävän koko konstruktion tarkoitusta. EPR:n turvallisuussuunnittelu ei olennaisesti eroa nykyisten painevesireaktoreiden suunnittelusta. Ratkaisevilta osiltaan EPR:n reaktori muistuttaa hyvin paljon esimerkiksi Loviisassa käytössä olevia reakoreita. Vakavaan onnettomuuteen varaudutaan varmistamalla, että reaktori voidan sammuttaa muutamissa sekunneissa. Samassa reaktorin lämpöteho laskee n. 95%. Pikasulun jälkeen on huolehdittava jälkilämmön poistamisesta reaktorista. Koska jälkilämpö on luokkaa 95% pienempi kuin normaaliteho, ei se ole ongelma eikä mikään voimalan normaalille jäähdytysjärjestelmälle. Tämä pätee kaikkiin käytössä oleviin suomalaisiin voimaloihin ja ihan yhtä lailla EPR:ään. Mutta koska ydinvoimalat suunnitellaan siten, että ne ovat turvallisia myös useiden yhtäaikaisten vikojen ja äärimmäisen harvinaisten tilanteiden aikana, on voimaloissa varauduttu siihen, että yli 95% normaali jäähdytystehosta menetettäisiin. Tämä on tietysti äärimmäisen epätodennäköistä. Varautuminen on tehty raskaasti ylimitoitamalla jäähdytyskapasiteetti. Tämäkin on yhtälailla totta niin käytössä olevissa voimaloissa kuin EPR:ssäkin. Mutta koska EPR:ssä on turvallisuutta entisestään parannettu vanhoihin voimaloihin verrattuna, on siellä varauduttu jopa sellaiseen tilanteeseen, että jostain syystä jälkijäähdytys epäonnistuisi totaalisesti ja samanaikaisesti myös reaktoriastia antaisi periksi kuumentuneelle polttoaineelle. Jos näin kävisi, niin EPR:ssä on varauduttu siihenkin, sula polttoaine kerättäisiin tilanteen varalle suunniteltuun "sydänsieppariin", jossa jäähtyisi turvallisesti. On siis todella väärä käsitys, jos sinulla on sellainen kuva, että EPR:n turvallisuus olisi tältä osin jotenkin radikaalisti erilainen kuin sen sisarvoimaloissa. Ei ole, pikemminkin sen turvallisuus on suunniteltu toimimaan samalla lailla kuin ennekin, mutta sen lisäksi on lisätty turvallisuutta entisestään parantava ominaisuus: sydänsieppari. Onnettomuus, jossa sellaista voitaisiin tarvita on tietysti äärimmäisen harvinainen. Huolimatta siitä että vesihidasteisia voimaloita on käytetty yhteenlaskettuna yli 10000 vuotta, yhtään sellaista onnettomuutta ei ole sattunut. Laskennallisesti sellaisen esiintymistiheys on luokkaa harvemmin kuin yksi tapaus 1000000 vuodessa. Mutta EPR on niin turvallinen, että sen suunnittelussa varaudutaan jopa laskennallisesti harvemmin kuin kerran miljoonassa vuodessa sattuvaan onnettomuuteen.
"Karlsruhessa onkin kehitetty “supersuojarakennus”, jonka pitäisi kestää monenlaisia räjähdyksiä ja onnettomuuksia. Tällainen suoja lisäisi kuitenkin ydinvoimalan hintaa, joten EPR:ssä ei ole supersuojarakennusta."
EPR:n suojarakennusesta tulee vahvin Suomessa olevista viidestä suojarakennuksesta. Se mitoitetaan kestämään matkustajalentokoneen törmäys. Kyllä se kestää sellaisia paukkuja, ettei taida Suomessa toista yhtä vahvaa betonirakennusta olla. Ja suojarakennus on vain yksi este ydinpolttoaineen ja ulkomaailman välillä: lisäksi välissä on erikoisteräksinen reaktoriastia ja polttoaine-elementtien zirkoniumkuori.
" Vaikka insinööri ei ylitä määrärahaa, hän aivan ilmeisesti ylittää valtuutensa."
Höpöhöpö. EPR perustuu Saksassa ja Ranskassa jo käytössä olevaan reaktorikonstruktioon. Niihin verrattuna sen turvallisuusominaisuuksia on entisestään parannettu. EPR on testattua, luotettavaksi havaittua tekniikkaa ja sen turvallisuusominaisuudet edustavat maailman huippua. EPR:n aikanaan tuottamat megawattitunnit ovat Suomen turvallisinta sähköä.