Keskusta ja sosialidemokraatit ovat tyytyväisiä nykyiseen irtisanomissuojaan. Totuus tulee irti kun oikein kaivellaan.
Hallituksen välikysymysvastauksessa saivat nykyiset ja entiset palkansaajat todella kylmää kyytiä.
Ihmisistä viis, kunhan firmat pärjää, vaikka sitten ulkomailla.
Hallituksen välikysymysvastauksessa saivat nykyiset ja entiset palkansaajat todella kylmää kyytiä.
Ihmisistä viis, kunhan firmat pärjää, vaikka sitten ulkomailla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mikäli irtisanomissuojaa parannettaisiin, firmat välttelisivät uusien työntekijöiden palkkaamista nykyistäkin enemmän. Se olisi kylmää kyytiä nykyisille työttömille ja opiskelijoille.
Sitä paitsi, mitä hyödyttää nykyisiäkään palkansaajia, mikäli työnantajat ilmoittavat, että työsuhteet jatkuvat, mikäli työntekijät seuraavat firmaa ulkomaille?
Maailmassa tuskin on maata, jossa on niin tiukka irtisanomissuoja, että se pakottaa työnantajan pitämään hamaan loppuun asti tuotantolaitoksensa samoilla paikkakunnilla, missä ne alun alkaenkin ovat sijainneet.
Jos ennustettu työvoimapula on todella tulossa, niin eikö sen pitäisi pikemminkin parantaa työntekijöiden neuvotteluasemaa irtisanomissuojan suhteen?
Ehkä juuri tämän vuoksi onkin alettu puhumaan työvoiman tuonnista, että väki pysyisi nöyränä.
Kapitalistit häspyyttäreineen ovat kyllä riittävän ovelia tähänkin.
On toki eri asia jos yritys tekee konkan ja lakkaa olemasta, kuin jos kannattava yritys siirretään entistä suurempien voittojen perässä muualle. Tällöin mielestäni irtisanotuille työntekijöillekin pitäisi olla ainakin jonkinlainen ylimääräinen korvaus, koska hehän ovat firman työllään kannattavaksi saaneet.
Hallitus on kirjannut hallitusohjelmaan, että työllisyysasten pyritään nostamaan seuraavan vaalikauden loppuun mennessä nykyisestä 67%:sta 75%:iin. Tämä vaatisi 360 500 uuden työpaikan luomista Suomeen seuraavan seitsemän vuoden aikana.
Avoimia työpaikkoja oli lokakuun lopussa 16 979.
Suomessa oli lokakuun lopussa työnhakijoita 507 854. Kun tästä luvusta poistetaan työssa olevat (121 252) työnhakijat ja työttömyyseläkettä saavat (52 527), jää luvuksi 334 075. Lisäksi työvoiman ulkopuolella oli 56 772 henkilöä. Palkkaperusteisin toimenpitein sijoitettuja oli lokakuun lopulla 37 664 ja työvoimakoulutuksessa 33 897, yhteensä 71 561 henkilöä. Potentiaalisesti työllistettäviä oli lokakuun lopussa siis 405 636, jos työvoiman ulkopuolella olevat lasketaan mukaan.
Kun tiedetään, että 5% työttömyys on jo kasainvälisestikin erinomainen tavoite, voidaan olettaa työttömiä silloin olevan 3-4%. 3% työttömyysaste merkitsee vuodeksi 2010 arvioidulla työllisten määrällä, 2 410 000 henkilöllä, 72 300 työtöntä.
Lasketaanpa. Suomeen siis tarvitaan 360 500 työllistynyttä enemmän, jos 75% työllisyysaste halutaan tavoittaa. Avoinna on 16 979 työpaikkaa, siis uusien työpaikkojen tarve on 343 521. Potentiaalisia työllistettäviä on 405
636. Potentiaalisia työllistettäviä on siis 62 115 enemmän, kuin tarvittavia työpaikkoja. Voidaan myös olettaa, että pelkästään työttämiä on n. 3% työväestöstä. Siis 72 300. Työvoimareservi olisi siis jo näilläkin laskelmilla n. 10 000 henkilöä miinuksella, jolloin työvoiman ulkopuolella olevat, esimerkiksi kotiäidit, lasketaan mukaan.
Edellä mainittu tilanne pitää paikkansa vain, jos kaikkiin 360 500 vuoteen 2010 mennessä avautuvaan työpaikkaan saadaan työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien reservistä, siis jokaiseen työpaikkaan, pätevä henkilö.
Jos 75% työllisyystavoite kaikesta huolimatta saavutetaan vuonna 2010, tarvitaan työikäisten vähentymisestä johtuva vaje, 20 000 henkilöä vuosittain, korvata jotenkin.
Kysymys:
Aikooko hallitus pitää tavoitteensa 75% työllisyysasteesta vuoteen 2010 mennessä. Jos halliitus aikoo pitää työllisyystavoitteensa, millä toimenpiteillä se aikoo varmistaa työpaikkojen lisääntymisen 360 500:lla ja pätevän työvoiman saannin sekä ennen, että jälkeen vuoden 2010?
PS: Jos työllisyys% pysyy samana 67%:nä, muuttuu laskutoimitus vain siltä osin, että ennen vuotta 2010 nolla ulkomaalaista, vuoden 2010 jälkeen 17 000 ulkomaalaista joka vuosi. Ennen vuotta 2010 voidaan (teoriassa) käyttää työttömien reservi kompensoimaan eläköitymisen aiheuttaman työntekijävajauksen. Jo tänä vuonna eläkkeelle siirtyy enemmän tyontekijöitä, kuin uusia tulee työmarkkinoille.
Äläkä väitä, että automaatio vie työpaikkoja, ainakaan tuossa tahdissa. Ota huomioon, että pelkästään eläköityminen vähentää tuhansia työntekijöitä markkinoilta. Eläköitymisen takia eteenkin hoitohenkilökunnasta tulee olemaan valtava kysyntä 2015 mennessä, ellei asialle tehdä jotain