Suurperheen määritelmä?

3:n äiti

Ystäväni teki jokin vuosi sitten opinnäytetyön suurperheistä (haastatteli sekä suurperheiden vanhempia että suurperheissä kasvaneita.) Ensimmäiseksi hänen piti tietenkin selvittää, mikä on virallinen määritelmä suurperheelle. Yllätys oli suuri, kun selvisi, että jo 3 lapsen perhe on suurperhe.

Minä olin yksi hänen haastateltavistaan, suurperheessä (3/15) kasvanut. Nyt olen itse virallisesti suurperheen äiti, mutta en koe perhettäni mitenkään suureksi. Nämä meidän pikku hässäkkämme eivät ole mitään siihen verrattuna, millainen meno lapsuudenkodissani välillä oli.

Mitä te todellisten suurperheiden vanhemmat olette mieltä, onko minulla suurperhe?

20

5717

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 3:n äiti

      Meilläkin on kolme lasta, ja mielestäni meillä on pieni perhe :). Ihan tosi. Onhan se keskivertosuomalaista perhettä (1,7 lasta) selvästi suurempi, mutta riippuu varmaan ympäröivästä sosiaalisesta yhteisöstä, miten perhekokoon suhtautuu. Minulla kun on ympärillä paljon oikeasti suuria perheitä (yli 10 lasta), tuntuu oma perheemme jopa pieneltä.

    • Mam

      Minustakin tuntuu kolmen lapsen perhe suorastaan huvittavalta suurperheen määritelmältä. Meillä on viisi lasta enkä pidä perhettämme suurena. Auto vain on suuri ja asunnossakin pitää olla tilaa. Myös menot on suuret.

      • minä

        ..joo mullaki on 5 lasta ja ole yh-äiti, en pidä meitä suurperheenä...lapset on ihania ja aika kuluu niiden kanssa..tietää ja huomaa, että on joku joka rakastaa.. :)


    • Isä

      Itse olen törmännyt samaan ongelmaan kun meillä on 3 lasta. Koko ajan saamme kuulla että "teillähän on aivan hirveästi lapsia?" Kun oli yksi niin saatiin kuulla että mitä me yritämme kun ei enempää tule. Jos on enemmän kuin 2 niin se on sama kuin olisi 100 tai sitä enemmän ja minäkin olen saanut kauhean pukin maineen.

      • äippeli

        Olen myös ihmetellyt sitä, että ensin kun on yksi tai kaksi lasta, niin aletaan kyselemään, että eikö teille lisää tule. sitten kun syntyi kaksoset, alkoivat puheet olla sitä luokkaa, että eihän nyt enää VAIN tule lapsia!?
        On se kumma juttu.

        Nykyään kuulen usein esim. kaupassa yms julkisissa paikoissa anoppini puhuvan kassatädille, kun ostan/ostaa karkkipusseja tms. että "näillä on VIISI lasta".
        Ihan kuin se nyt olisi maailman loppu...


      • 3:n äiti

        Tuli työpaikalleni uusi pomo. Hän sitten kyseli "lähimmiltä" alaisiltaan vähän taustoja, kuten lapsista ja puolisosta. Kun kerroin, että minulla on 3 lasta, hän nielaisi pari kertaa tyhjää ennen kuin jatkoi.

        Mitähän hänelle tapahtuu, jos hän jossakin tilanteessa kuulee sisarusteni lukumäärän. :}


      • mamita
        äippeli kirjoitti:

        Olen myös ihmetellyt sitä, että ensin kun on yksi tai kaksi lasta, niin aletaan kyselemään, että eikö teille lisää tule. sitten kun syntyi kaksoset, alkoivat puheet olla sitä luokkaa, että eihän nyt enää VAIN tule lapsia!?
        On se kumma juttu.

        Nykyään kuulen usein esim. kaupassa yms julkisissa paikoissa anoppini puhuvan kassatädille, kun ostan/ostaa karkkipusseja tms. että "näillä on VIISI lasta".
        Ihan kuin se nyt olisi maailman loppu...

        meillä myös viisi lasta, välillä tuntuu, että niitä on ainakin puolet (viidestä, mitä se on?) liikaa, mutta yleensä ei sitä itse edes huomaa :o)

        Eihän lapsia itse laske, vaan ovat kaikki eri yksilöitä... on vaan sattunut useampi samaan perheeseen :o)

        silloin kun meillä oli vain 3 lasta ei minusta koskaan tuntunut suurperheeltä... nyt välillä tuntuu varsinkin kun olemme autottomia ja "valtaamme" bussin ;o)
        harvemmin olemme kaikki yht'aikaa liikenteessä, isommat jo murkkuiässä eivätkä mukana kulje enää... mutta kyllä silloin katseita saa, varsinkin kun mieheni on tumma... säälittelevät varmastikin minua, heh...

        tuo on kyllä tuttua "ette kai enempää..."

        ei todellakaan ole maailman loppu olla viiden äiti d:o))


      • murtsi
        mamita kirjoitti:

        meillä myös viisi lasta, välillä tuntuu, että niitä on ainakin puolet (viidestä, mitä se on?) liikaa, mutta yleensä ei sitä itse edes huomaa :o)

        Eihän lapsia itse laske, vaan ovat kaikki eri yksilöitä... on vaan sattunut useampi samaan perheeseen :o)

        silloin kun meillä oli vain 3 lasta ei minusta koskaan tuntunut suurperheeltä... nyt välillä tuntuu varsinkin kun olemme autottomia ja "valtaamme" bussin ;o)
        harvemmin olemme kaikki yht'aikaa liikenteessä, isommat jo murkkuiässä eivätkä mukana kulje enää... mutta kyllä silloin katseita saa, varsinkin kun mieheni on tumma... säälittelevät varmastikin minua, heh...

        tuo on kyllä tuttua "ette kai enempää..."

        ei todellakaan ole maailman loppu olla viiden äiti d:o))

        eikä myöskään autoa,ihan vaan periaatteelisista syistä.säälinsekaisia kauhistuneita katseita on riittänyt,tosin nyt alkavat jo vähenemään,kun murkut enää harvoin haluavat liikkua koko heimon mukana...
        rahat on tiukalla (mutta onneksi elämässä on muitakin kuin rahalla mitattavia arvoja),varsinkin nyt kun opiskelen 15-vuotisen kotiäiti-uran jälkeen,kun nuorinkin aloitti koulunsa viime syksynä.
        sukua tuntui joskus aiemmin kovastikin häiritsevän tämä lapsimäärä,semminkin kun muilla sukulaisilla on ne kaksi lasta 5,5 vuoden ikäerolla,kaksi autoa,kesämökki ja omakotitalo,well onhan meilläkin mökki jonne pääsee sekä bussilla,että pyöräillen.
        sen verran haluaisin udella,että minkä ikäisinä olette saaneet ensimmäisenne,entäpä nuorimman?itse olin 17v. kun ensimmäiseni syntyi ja 25 kun nuorimmainen,nyt siis 33v.ai niin ja moralisteille,lapsillani on sama isä,tosin naimisissa emme ole.


      • yh-äiti
        murtsi kirjoitti:

        eikä myöskään autoa,ihan vaan periaatteelisista syistä.säälinsekaisia kauhistuneita katseita on riittänyt,tosin nyt alkavat jo vähenemään,kun murkut enää harvoin haluavat liikkua koko heimon mukana...
        rahat on tiukalla (mutta onneksi elämässä on muitakin kuin rahalla mitattavia arvoja),varsinkin nyt kun opiskelen 15-vuotisen kotiäiti-uran jälkeen,kun nuorinkin aloitti koulunsa viime syksynä.
        sukua tuntui joskus aiemmin kovastikin häiritsevän tämä lapsimäärä,semminkin kun muilla sukulaisilla on ne kaksi lasta 5,5 vuoden ikäerolla,kaksi autoa,kesämökki ja omakotitalo,well onhan meilläkin mökki jonne pääsee sekä bussilla,että pyöräillen.
        sen verran haluaisin udella,että minkä ikäisinä olette saaneet ensimmäisenne,entäpä nuorimman?itse olin 17v. kun ensimmäiseni syntyi ja 25 kun nuorimmainen,nyt siis 33v.ai niin ja moralisteille,lapsillani on sama isä,tosin naimisissa emme ole.

        ..minä sain ensimmäisen oltuani 18..lapseni ovat syntyneet vuosina 90,92,93,95 ja 2002.Iha hyvä näin, sillä isommista on lapsenlikaksi tälle nuorimmaiselle. Saan tehä kotitöitä rauhassa ja välillä iha vaan maata sohvalla..kyllähä se välillä ottaa koville yksin hoitaa, mut kyllä niistä saa paljon voimia seuraavalle päivälle :)


      • Mam
        murtsi kirjoitti:

        eikä myöskään autoa,ihan vaan periaatteelisista syistä.säälinsekaisia kauhistuneita katseita on riittänyt,tosin nyt alkavat jo vähenemään,kun murkut enää harvoin haluavat liikkua koko heimon mukana...
        rahat on tiukalla (mutta onneksi elämässä on muitakin kuin rahalla mitattavia arvoja),varsinkin nyt kun opiskelen 15-vuotisen kotiäiti-uran jälkeen,kun nuorinkin aloitti koulunsa viime syksynä.
        sukua tuntui joskus aiemmin kovastikin häiritsevän tämä lapsimäärä,semminkin kun muilla sukulaisilla on ne kaksi lasta 5,5 vuoden ikäerolla,kaksi autoa,kesämökki ja omakotitalo,well onhan meilläkin mökki jonne pääsee sekä bussilla,että pyöräillen.
        sen verran haluaisin udella,että minkä ikäisinä olette saaneet ensimmäisenne,entäpä nuorimman?itse olin 17v. kun ensimmäiseni syntyi ja 25 kun nuorimmainen,nyt siis 33v.ai niin ja moralisteille,lapsillani on sama isä,tosin naimisissa emme ole.

        Minä sain esikoiseni 28-vuotiaana ja kuopuksen 42-vuotiaana. Että kaiken kaikkiaan aika vanhana aloitin äitiysurani, mutta tämä sopi meille. Isohkon perheen ehtii siis saada, vaikka aloittaisi vähän myöhemminkin.


      • mamita
        Mam kirjoitti:

        Minä sain esikoiseni 28-vuotiaana ja kuopuksen 42-vuotiaana. Että kaiken kaikkiaan aika vanhana aloitin äitiysurani, mutta tämä sopi meille. Isohkon perheen ehtii siis saada, vaikka aloittaisi vähän myöhemminkin.

        en nyt tunnekaan itseäni ihan ikälopuksi, kiitos Mam :o) Mukavaa kun muitakin "vanhuksia".
        Sain ensimmäisen 26 vuotiaana ja kuopuksen 37 vuotiaana. Tänään neiti täytti täydet 3 vuotta :D
        Meillä vanhimman ja nuorimman ikäero 11½ vuotta, kaksi ekaa ja viimeistä tuli peräkanaa, keskellä 1 yksinäinen ;o)
        Meillä myös vähän outo perhe kun kaikilla sama äiti sekä isä... :o)


      • minä
        mamita kirjoitti:

        en nyt tunnekaan itseäni ihan ikälopuksi, kiitos Mam :o) Mukavaa kun muitakin "vanhuksia".
        Sain ensimmäisen 26 vuotiaana ja kuopuksen 37 vuotiaana. Tänään neiti täytti täydet 3 vuotta :D
        Meillä vanhimman ja nuorimman ikäero 11½ vuotta, kaksi ekaa ja viimeistä tuli peräkanaa, keskellä 1 yksinäinen ;o)
        Meillä myös vähän outo perhe kun kaikilla sama äiti sekä isä... :o)

        ..mikäs ihme se on jos lapsilla on samat vanhemmat? niin on mullaki vaikka 5 lasta!!!


      • Memmi
        mamita kirjoitti:

        en nyt tunnekaan itseäni ihan ikälopuksi, kiitos Mam :o) Mukavaa kun muitakin "vanhuksia".
        Sain ensimmäisen 26 vuotiaana ja kuopuksen 37 vuotiaana. Tänään neiti täytti täydet 3 vuotta :D
        Meillä vanhimman ja nuorimman ikäero 11½ vuotta, kaksi ekaa ja viimeistä tuli peräkanaa, keskellä 1 yksinäinen ;o)
        Meillä myös vähän outo perhe kun kaikilla sama äiti sekä isä... :o)

        Meidänpä perheessä kaikilla lapsilla ei ole sama isä, eikä kyllä äitikään,ja perheeseemme kuuluu kuusi lasta. Kolme lapsista on biologisesti omia, loput kolme ovat sijaislapsia, joitten biologisiin vanhempiin olemme säännöllisesti yhteydessä. Suurperhe emme ole, mielestämme, mutta kaikki ulkopuoliset näyttävät olevan eri mieltä. Mutta ihanaa on, kun on monta lasta!!


    • evian

      on neljä tyttöä, enkä koskaan ole tuntenut eläneeni "suurperheessä". Siis tottakai joskus on ollut sitä mieltä, että miksi ihmeessä meitä on näin paljon ja riitoja on tottakai ollut :) Mutta pakko se vaan on myöntää, että sisaruksista on sitten aina kuitenkin ollut seuraa ja iloa!

      Myös miehelläni on kolme sisarusta, vanhempiemme yhteenlaskettuja sisaruksia on (ollut) parisenkymmentä. Aika luonnolliselta tuntuu, että sitten aikanaan itselläkin olisi useampi kuin se jonkun mainitsema 1,7 lasta =)

      Itse ehkä pitäisin suurperheenä perhettä jossa on vähintään 5-6 lasta ja mahdollisesti läjäpäin eläimiä..

    • Tuomo

      Eka ja toka lapsemme syntyivät 18:n kuukauden välein. Toisen synnyttyä eräs työtoverini jo huokasi: suurperhe! Perheeksi sitä jo saattoi sanoa, mutta kaksilapsinen suurperhe - hah.

      Pari vuotta sitten olin tilanteessa, jossa minä, vaimoni, kolme yhteistä lastamme ja vanha isäni asuimme kuudestaan samassa huushollissa. Silloin tunsin jonkinlaisia suurperhe-fiiliksiä, varsinkin viikonlopun ruokaostoksia autoon pakatessani.

      • 3:n äiti

        Kun kolmas lapsemme syntyi, minusta tuntui, että nyt meilläkin on oikea perhe. Silti minä olen sitä mieltä, että pienemmätkin perheet ovat ihan yhtä oikeita perheitä kuin meidän perhe. Pidän jopa lapsetonta pariskuntaa oikeana perheenä.


      • Marjo
        3:n äiti kirjoitti:

        Kun kolmas lapsemme syntyi, minusta tuntui, että nyt meilläkin on oikea perhe. Silti minä olen sitä mieltä, että pienemmätkin perheet ovat ihan yhtä oikeita perheitä kuin meidän perhe. Pidän jopa lapsetonta pariskuntaa oikeana perheenä.

        Luin viestejänne mielenkiinnolla... Ihana huomata että löytyy muitakin ns. suurperheitä... tosin teillä monelle3-5lasta.


        Meidän perheessämme 9henk.(Eli 7lasta) Itse olen 32-v ja erittäin ylpeä lapsistani...

        Asumme vuokralla kerrostalossa 97 neliön huoneistossa ja hyvin olemme mahtuneet.Meillä on kaksi kulkuneuvoa joita ei kylä voi autoiksi sanoa mutta ovat silti palvelleet meitä usean vuoden...
        Omillamme olemme tulleet toimeen eikä luukulla ole tarvinnut käydä enkä kyllä menisikään kovin helpolla.
        Kouluista ja pväkodista tulee positiivista palautetta lastemme sosiaalisuudesta ja muiden huomioimisesta...
        Ei touhua kylillä yömyöhään vaikka vanhimmat ovatkin jo 17v.Kertokaa muutkin hiukan enemmän, olisi tosi mielenkiintoista kuulla...
        T.äiskä-71


    • suurperheen tyttökö?

      Minustakin tämä virallinen suurperheen määritelmä hämää ihmisiä..minun perheessä on isä, äiti ja minä ja minun kolme nuorempaa veljeä..eli ts. meillä on suurperhe..me olemme 20v,18v,10v,4v, ja äiti oli 18vuotias minut saadessaan ja isä 21v...minustakin on outoa kun kerron ihmisille, että minulla on kolme veljeä, niin he haukkovat henkeä..minusta se ei ole paljon..minusta on ollut ihanaa asua isossa perheessä..vaikka rahat on ollut tiukilla aina..niin kliseeltä kuin se kuulostaa, minulla on silti ollut ihana ja onnellinen lapsuus! Kun itse jossain vaiheessa alan perustaa perhettä, aion kyllä hankkia monta lasta..toivottavasti löydän sellaisen miehen joka suostuu siihen..viisi lasta olisi hyvä määrä..(virn*)

    • jokunen

      Muistelen kouluajoiltani seuraavanlaista suurperheen määritelmää: Perhe, jossa asuu vähintään kolmen sukupolven jäseniä, on suurperhe. Eli perhe on suurperhe, jos siellä asuisi isovanhempia, vanhempia ja lapsia.

      En tiedä, josko tuo on vaikka vanhentunut määritelmä (niistä kouluajoista alkaa olla aikaa...) Hieman huvittavalta tuntuu, että tuon määritelmän pohjalta voisi olla kolmihenkinen suurperhe (isovanhempi, yh-vanhempi ja lapsi), kun taas esim meidän perheemme ei tuon määrielmän perusteella sitä olisi (vanhemmat ja 12 sisarusta, ei isovanhempia). Nykyäänhän perhemuodot alkaa olla niin monimuotoisia, että tuo määritelmä taitaakin joutua romukoppaan.

    • muistan

      kun ala-asteikäisenä ystäväni äiti valitteli kun on tällainen suurperhe (3 lasta), mutta mistä sinä sitä tietäisit, sanoi minulle jolla 7 sisarusta...tulikohan pieni muistikatkos vai vinoiliko, lapsi ei ymmärtänyt.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet toisen kanssa

      ...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain
      Ikävä
      225
      1588
    2. Näytit taas lihoneen.

      Tynnyri se vaan kasvaa.
      Ikävä
      37
      1449
    3. Kuka teistä on paras nainen

      A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊
      Ikävä
      62
      1288
    4. Immu otti pataan

      Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      73
      1280
    5. Onko jotain mistä

      Olet huolissasi kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      78
      1204
    6. Osaako joku selittää tätä

      Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?
      Ikävä
      76
      1189
    7. Jos me joskus nähtäisiin

      niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi
      Ikävä
      103
      1173
    8. Koska vietät

      Yhteisen yön kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      54
      1008
    9. Lesken uusi

      Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans
      Puolanka
      18
      992
    10. Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"

      Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per
      Lieksa
      179
      883
    Aihe