Vegaani vs Butcher

Aamukaste höyrysi sammaleisten kivien kupeista. Oli hiljaista. Luonto oli vaiti ja odotti kuin olisi aavistanut, mitä tuleman piti. Metsän läpi puhaltava tuuli kuljetti usvaa mennessään.

Vincent Vegaani kömpi laavunsa alta. Takkuinen tukka pursusi pipon alta ja toinen kylki oli tummempi maakosteudesta. Hän otti kuokan ja käveli huolitetulle kasvimaalleen. Vincent nosti porkkanoita ja perunoita, napsaisi muutaman raparperin varren ja haali mukaansa monta kourallista persiljaa. Hän viritti nuotion ja alkoi valmistaa kukkakaalimuhennosta suuressa padassa. Muhennoksen kypsymistä odotellessa hän pumppasi paineilmasäiliöön napakan ylipaineen ja latasi aseensa.

Toisaalla Bob Butcher heitti vasikantaljan sivuun ja nousi ylös. Hän avasi maakellarin oven ja kumarassa kömpi peremmälle. Hyllyillä oli vinot pinot lihaa eri muodoissaan. Mies lastasi toiselle kädelleen kyljyksiä, sisäfilettä ja pekonia. Bob poistui kellarista ja istahti maahan ja alkoi viritellä kalustoaan. Hän ripusti lihoja taisteluvyönsä koukkuihin ja täytti taskunsa järjestelmällisesti makkarasiivuilla ja veriletuilla. Vanha, mutta toimiva sinko roikkui puunoksalla. Bob latasi sen ja veti syvään henkeä. Aika oli koittanut.

Vincent kulki kumarassa. Jalat etsivät joka askeleella paikan, joka ei tuottaisi turhaa ääntä. Välillä hän pysähtyi. Etu oikealta kuului ääntä. Hän hiipi kiven taakse ja kyykistyi. Varovasti eteenpäin nojaten hän katsoi kiven reunan taa. Siellä se oli, vihollinen. Vincent kaatoi pussillisen herne-maissi-paprika seosta aseen piipusta sisään ja tähtäsi. Vihollinen ei ollut häntä huomannut. Sormi koukistui ja ase laukesi potkaisten muhkeasti.

Bob kuuli kevyen äänen. Tsuh! Murto-osia myöhemmin vihannesryöppy iski koko vartalon alueelle.
-Aaaargh!, karjaisi Bob ja lensi metrin kaksi taaksepäin. Vihannekset lävistivät maastopuvun ja osa upposi hänen lihaansa. Bob kierähti ja nousi kivusta huolimatta ja haki suojaa suuren kaatuneen puun takaa. Hän näki vilaukselta raidallisen pipon kiven takana. Hän kaivoi taskustaan makkarasiivut ja veriletut ja veti odotti. Bob ponkaisi pystyyn ja rynnisti kohti Vincenttiä.

Vincent kuuli rasahduksen ja katsoi sivulle. Bob juoksi häntä kohti ja alkoi heitellä lähitaistelu lihoja häntä kohti. Lauantaimakkara siivut iskivät pään viereen ja saivat sammaleet pöllähtämään. Vincent suoristautui ja heittäytyi sivuun. Liian myöhään. Verilettu lävisti vasemman kyynärvarren ja sai hänet ulvomaan tuskasta. Hän kaatui maahan ja katsoi hulluna kohti rynnistävää Bobia.

Bob riemuitsi. Hän näki jo voiton häämöttävän. Mies lähestyi pitäen suurta kyljystä kädessään. Sillä hän tekisi lopun tästä helvetistä. Bob kohotti lihaa ja juuri kun käden oli tarkoitus heilahtaa alas, veti Vincent sokan pienestä pullosta ja nakkasi sen Bobin jalkoihin. Sytytin oli säädetty nopeaksi ja Bob ei ehtinyt edes kissaa sanoa, kun silmissä sumeni. Soijamaito roiskusi joka puolelle ja halvaannutti hänen hyökkäyksensä. Vincent nousi pystyyn ja hoippuroi kohti laavuaan. Bob huuhteli itseään broilerisuikaleiden marinadissa ja yritti neutralisoida maidon vaikutuksen. Hän onnistui, vaikkakin poskeen syöpyikin syvä jälki.

Vincent oli jo miltei leirissään, kun hän kuuli Bobin lähestyvän. Hän kääntyi ja juuri samalla hetkellä iski kaksi tarkasti suunnattua pekonisiivua hänen kasvoihinsa. ne läpsähtivät suoraan silmäkulien päälle ja niistä valuva rasva sai ihon käryämään. Vincent ulvoi kivusta ja repäisi siivut silmiltään. Kulmakarvat savuten Vincent rynnisti juoksuun. Juoksun aiheuttama ilmavirta sai käryävät kohdat roihahtamaan ilmiliekkeihin. Huutaen suoraa huutoa hän juoksi kohti kukkakaalimuhennosta. Liekit loimusivat kulmakarvoista ja käryttivät jo hiustupsuja. Bob käveli käveli hiljalleen ja nautti. Vincent syöksyi pää edellä jo jäähtyneeseen muhennokseen. Liekit sammuivat, mutta kipu jäi. Hän pyörähti selälleen ja katsoi puiden rajaamaa taivasta.

Bob asteli hiljalleen kohti Vincenttiä. Hän tarkkaili tämän jokaista liikettä, mutta vihollinen tuntui lamaantuneen täysin. Silloin Bob tunsi pienen kosketuksen sääressään. Vaikka lanka oli aavistuksen liian kireälle asennettu, huomasi hän sen hieman liian myöhään. Raparperi-peruna-porkkana silpulla täytetty kylkimiina räjähti paukahtaen. Silppu iski hänen oikeaan hauikseensa. Bob katsoi kauhuissaan kättään. Hän ymmärsi, että hänen ja oikean käden kuumat hetket yhdessä Sarah Youngin kanssa olisivat nyt lopullisesti ohi. Kimeä kauhun huuto kaikui metsässä ja ennen kuin hän rojahti maahan, oli tajunta jättänyt kehon.

Vincent ryömi kohti Bobia. Hän katsoi runneltua kehoa ja kaivoi esiin teroitetun sellerin varren. Hän dippasi sen porkkanamehuun ja valmistautui vapauttamaan Bobin maallisesta elämästä. Tippuvat porkkanamehupisarat suhahtivat maastopukuun osuessaan.

Silloin Bobin vasen käsi heilahti kohti oikeaa rannetta Sormet painoivat pientä punaista nappia. Alkoi kuulua säännöllinen piip…piip…piip…ja Bob nauroi kähisevällä äänellä, kunnes menetti tajuntansa uudestaan. Vincent repäisi Bobin maastopuvun auki ja ehti näkemään kolme suurta jahtimakkara-pötköä ja kolme gouter-pötköä sidottuina vyötäisille. Ledinäyttö vatsanpäällä vilkkui..2..1...

Sinä iltana läheisellä ketunpoikueella riitti evästä.
1240
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

johan taas tarinan lykkäsit:)))) Aivan tajutonta, jään odottamaan seuraavaa!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


max life kirjoitti:

Aamukaste höyrysi sammaleisten kivien kupeista. Oli hiljaista. Luonto oli vaiti ja odotti kuin olisi aavistanut, mitä tuleman piti. Metsän läpi puhaltava tuuli kuljetti usvaa mennessään.

Vincent Vegaani kömpi laavunsa alta. Takkuinen tukka pursusi pipon alta ja toinen kylki oli tummempi maakosteudesta. Hän otti kuokan ja käveli huolitetulle kasvimaalleen. Vincent nosti porkkanoita ja perunoita, napsaisi muutaman raparperin varren ja haali mukaansa monta kourallista persiljaa. Hän viritti nuotion ja alkoi valmistaa kukkakaalimuhennosta suuressa padassa. Muhennoksen kypsymistä odotellessa hän pumppasi paineilmasäiliöön napakan ylipaineen ja latasi aseensa.

Toisaalla Bob Butcher heitti vasikantaljan sivuun ja nousi ylös. Hän avasi maakellarin oven ja kumarassa kömpi peremmälle. Hyllyillä oli vinot pinot lihaa eri muodoissaan. Mies lastasi toiselle kädelleen kyljyksiä, sisäfilettä ja pekonia. Bob poistui kellarista ja istahti maahan ja alkoi viritellä kalustoaan. Hän ripusti lihoja taisteluvyönsä koukkuihin ja täytti taskunsa järjestelmällisesti makkarasiivuilla ja veriletuilla. Vanha, mutta toimiva sinko roikkui puunoksalla. Bob latasi sen ja veti syvään henkeä. Aika oli koittanut.

Vincent kulki kumarassa. Jalat etsivät joka askeleella paikan, joka ei tuottaisi turhaa ääntä. Välillä hän pysähtyi. Etu oikealta kuului ääntä. Hän hiipi kiven taakse ja kyykistyi. Varovasti eteenpäin nojaten hän katsoi kiven reunan taa. Siellä se oli, vihollinen. Vincent kaatoi pussillisen herne-maissi-paprika seosta aseen piipusta sisään ja tähtäsi. Vihollinen ei ollut häntä huomannut. Sormi koukistui ja ase laukesi potkaisten muhkeasti.

Bob kuuli kevyen äänen. Tsuh! Murto-osia myöhemmin vihannesryöppy iski koko vartalon alueelle.
-Aaaargh!, karjaisi Bob ja lensi metrin kaksi taaksepäin. Vihannekset lävistivät maastopuvun ja osa upposi hänen lihaansa. Bob kierähti ja nousi kivusta huolimatta ja haki suojaa suuren kaatuneen puun takaa. Hän näki vilaukselta raidallisen pipon kiven takana. Hän kaivoi taskustaan makkarasiivut ja veriletut ja veti odotti. Bob ponkaisi pystyyn ja rynnisti kohti Vincenttiä.

Vincent kuuli rasahduksen ja katsoi sivulle. Bob juoksi häntä kohti ja alkoi heitellä lähitaistelu lihoja häntä kohti. Lauantaimakkara siivut iskivät pään viereen ja saivat sammaleet pöllähtämään. Vincent suoristautui ja heittäytyi sivuun. Liian myöhään. Verilettu lävisti vasemman kyynärvarren ja sai hänet ulvomaan tuskasta. Hän kaatui maahan ja katsoi hulluna kohti rynnistävää Bobia.

Bob riemuitsi. Hän näki jo voiton häämöttävän. Mies lähestyi pitäen suurta kyljystä kädessään. Sillä hän tekisi lopun tästä helvetistä. Bob kohotti lihaa ja juuri kun käden oli tarkoitus heilahtaa alas, veti Vincent sokan pienestä pullosta ja nakkasi sen Bobin jalkoihin. Sytytin oli säädetty nopeaksi ja Bob ei ehtinyt edes kissaa sanoa, kun silmissä sumeni. Soijamaito roiskusi joka puolelle ja halvaannutti hänen hyökkäyksensä. Vincent nousi pystyyn ja hoippuroi kohti laavuaan. Bob huuhteli itseään broilerisuikaleiden marinadissa ja yritti neutralisoida maidon vaikutuksen. Hän onnistui, vaikkakin poskeen syöpyikin syvä jälki.

Vincent oli jo miltei leirissään, kun hän kuuli Bobin lähestyvän. Hän kääntyi ja juuri samalla hetkellä iski kaksi tarkasti suunnattua pekonisiivua hänen kasvoihinsa. ne läpsähtivät suoraan silmäkulien päälle ja niistä valuva rasva sai ihon käryämään. Vincent ulvoi kivusta ja repäisi siivut silmiltään. Kulmakarvat savuten Vincent rynnisti juoksuun. Juoksun aiheuttama ilmavirta sai käryävät kohdat roihahtamaan ilmiliekkeihin. Huutaen suoraa huutoa hän juoksi kohti kukkakaalimuhennosta. Liekit loimusivat kulmakarvoista ja käryttivät jo hiustupsuja. Bob käveli käveli hiljalleen ja nautti. Vincent syöksyi pää edellä jo jäähtyneeseen muhennokseen. Liekit sammuivat, mutta kipu jäi. Hän pyörähti selälleen ja katsoi puiden rajaamaa taivasta.

Bob asteli hiljalleen kohti Vincenttiä. Hän tarkkaili tämän jokaista liikettä, mutta vihollinen tuntui lamaantuneen täysin. Silloin Bob tunsi pienen kosketuksen sääressään. Vaikka lanka oli aavistuksen liian kireälle asennettu, huomasi hän sen hieman liian myöhään. Raparperi-peruna-porkkana silpulla täytetty kylkimiina räjähti paukahtaen. Silppu iski hänen oikeaan hauikseensa. Bob katsoi kauhuissaan kättään. Hän ymmärsi, että hänen ja oikean käden kuumat hetket yhdessä Sarah Youngin kanssa olisivat nyt lopullisesti ohi. Kimeä kauhun huuto kaikui metsässä ja ennen kuin hän rojahti maahan, oli tajunta jättänyt kehon.

Vincent ryömi kohti Bobia. Hän katsoi runneltua kehoa ja kaivoi esiin teroitetun sellerin varren. Hän dippasi sen porkkanamehuun ja valmistautui vapauttamaan Bobin maallisesta elämästä. Tippuvat porkkanamehupisarat suhahtivat maastopukuun osuessaan.

Silloin Bobin vasen käsi heilahti kohti oikeaa rannetta Sormet painoivat pientä punaista nappia. Alkoi kuulua säännöllinen piip…piip…piip…ja Bob nauroi kähisevällä äänellä, kunnes menetti tajuntansa uudestaan. Vincent repäisi Bobin maastopuvun auki ja ehti näkemään kolme suurta jahtimakkara-pötköä ja kolme gouter-pötköä sidottuina vyötäisille. Ledinäyttö vatsanpäällä vilkkui..2..1...

Sinä iltana läheisellä ketunpoikueella riitti evästä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu