Presidentti Risto Ryti 11.9-1941,Helsingissä saksan edustajalle:"Sikäli kuin Pietarin olemassaolo suurkaupunkina ei enää jatkuisi,olisi Neva paras raja Karjalan kannaksella" Akten zur Deutschen auswärtigen Politik 1918-1945.Serie D.Band XIII/1,s.301. Kuulostaa kovin puolustukselliselta sodalta,vai...(kirjoittajan huomio).
Suomi hyökkääjänä.
Mr.Bush
171086
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
...tulkinta historiasta. Talvisodan jälkeen solmittu rauha oli suomalaisten mielestä vain "välirauha" eli sotaa pidettiin keskeneräisenä, eikä näin ollen Suomi esiintynyt aodan aloittajana, vaan venäjä oli ja on edelleenkin sodan aloittaja.
Voiatsiinko analogisesti ajatella, että venäläisten näkökulmasta sekä Suomen itsenäisyyden tunnustaminen, Taron rauha ja Pariisin rauhansopimus ovat vain väliaikaisia ha hieman hätäisiä eli asioiden tolalleen saattaminen on vielä keskeneräinen. Vladimir Zhirinovskihan on ainakin esittänyt tällaisen venäläisen tulkinnan asioista. Rauhansopimuksiin pitäisi ilmeisesti liittää aina lausuma siitä, tulkitseeko osapuoli sen lopuulliseksi vai vain väliaikaiseksi ratkaisuksi ikään kuin hengähdystauoksi. Näin ei tarvitsisi kinastella siitä, oliko kyse lopulliseksi tarkoitetusta vai välirauhasta.
Venäläisten näkökumasta KAIKKI rajat ovat väliaikaisia ja ne estävät sitä levittämästä imperiumiaan. Se on nähty maailman sivu. Pitäisi kastoa NIIDN NÄKÖKULMASTA, keiden alueet ovat Venäjän toimesta viety tai etnisesti puhdistettu.
Suomalaisia on AINA opetettu ajattelemaan Venäjän näkökulmasta!
On erittäin hyvä, jos meitä opetetaan ottamaan huomioon Venäjän näkökulma. Tämä pääsi vähän itsenäisyyden alkutaipaleella unohtumaan ja silloin kolisivat päät vasten Karjalan männikköä.
Suurvalloilla on aina ollut vaalittavina suurvaltojen edut, jotka ovat ihan eri etuja kuin pienten valtioiden edut. Tässä ei ole tainnut yksikään suurvalta erota toisistaan. Meillä on vain maantieteestä johtuen eniten kokemuksia Venäjästä. Rooman valtakunta, brittiläinen impeurumi, Napoleonin Ranska, Hitlerin Saksa ja Bushin USA ovat kaikki tyynni imperialismiin pyrkineitä suurvaltoja, jotka ovat julistaneet, että historia osoittaa niiden tekojen oikeutuksen ja välttämättömyyden. Toiset ovat lisäksi vetäneet vielä Jumalankin puolelleen.
Suomessa on vähän väliä unohdettu, että elämme suurvallan naapurina. Ei sillä ole merkitystä, kuka naapurissa on vallan kahvassa, silti on pidettävä yllä hyviä suhteita.
Nöyristelyyn ei pidä ryhtyä, mutta neuvotella pitää asioista ja pysyä ajan hermolla. Niin me kaikki teemme omassa arkisessa elämässämmekin.
Jumalan vetäminen puolelleen on kyllä aika hauska huipennus, mutta totta sekin on. "Jumala ompi linnamme..."
Oman alueen puolustaminen roistovaltio NL:on hyökkäykseltä EI ole pään hakkaamista Karjalan mäntyyn, Se, että ei oteta muka huomioon tämän suurvallan "puolustusintressejä" ja syyllistetään Suomi siitä, että se puolusti OMIA LAILLISIA RAJOJAAN, ON kaltaisesti stalinistien paskapuhetta.
En halua kiistää nimikelaimaasi, vaan tarkentaa sitä. Jos olen tässä asiassa stalinisti, niin se on paasikivläistä ja mannerheimiläistä stalinismia. Olen ylpeä lukeutuessani tässä samaan aatekehykseen näin kuulujen herrojen kanssa. Kun tutkit sekä Paasikiven että Mannerheimin mielipiteitä sotaan joutumisesta, huomaat, että miten monivivahteista tämä stalinismi oli ja miten monen sellaisenkin päähän se olisi tässä muodossa iskostunut. Myöhemmin tämä stalistinen suunta tuli meilä Suomessa ihan vallitsevaksi ulkopoliittiseksi linjaksi, joka tunnettiin Paasikiven-Kekkosen linjana. Minusta tälle "stalinistiselle" linjalle ei ollut vaihtoehtoa.
Sinun ehkä kannattaa tutkailla vähän käsitteitä oikeus, viisaus, idealismi ja realismi. Kun näiden suhteita tutkailee samaan tapaan kuin esim. marsalkka Mennerheim, tulee vääjämättä mannerheimilaiseksi stalinistiksi.
Oma osuutemme Leningradin piirityksessä ja törkeä hyökkäyssotamme."Kiitettävästi" näistä on vaiettu tässä yhden historian totuuden maassa.Loppujen lopuksi kiitos Puna-Armeijan,ei tullut fasismi valtaan euroopassa,ja suomikin säästyi.
Suomessa puhutaan kauniisti ennaltaehkäisevästä hyökkäyksestä. Vaikkapa Itä-Karjalaan (mm. Petroskoihin) ulottuneesta etenemisestä. Huom! "etenemisestä", ei siis hyökkäyksestä.
Sitä perusteltiin ns. kolmen kannaksen puolustamisen helppoudella.
Suomessa ei tunnusteta hyökkäyssotaa. Mutta lännessä esim. Britanniassa ja USA:ssa Suomea pidettiin hyökkääjänä, Saksan liittolaisena. Suomea ei puolustettu lännen taholta rauhanneuvotteluissa.
Näin pitkästä aikaa.USA:stahan kysyttiin kesäkuussa -41,että pitääkö saksalaisten koneiden pommitukset suomen alueelta Venäjälle paikkansa,ja yrittävätkö saksalaiset päästä suomesta Venäjälle?Suomalaisten vastaukset lienee olleet aikalailla vältteleviä...
Mutta kun Suomessa ei tunnusteta sitä, että Suomi olisi vaikuttanut jotenkin jatkosodan alkuun.
Ei tunnusteta omien alueide luovutusta saksalaisten operaatioiden käyttöön.
Suomessa sanotaan vaan se, että "Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä ilman sodan julistusta". Ja, että siitä mukamas sota alkoi. Lapsellista.
Maassa oli saksalaisia joukkoja mustanaan ns. kauttakulkusopimuksen nojalla. (Lomalta palaavien saksalaisten sotilaiden kauttakulku Pohjois-Norjaan)
Lomalaiset ja lomalaiset, anna minun kaikki suomalaisten typeryys kestää. Varmaan norjalaiset olivat mielissään suomalaisten "avusta" Norjaa miehittävää Saksaa kohtaan. Hyi hemmetti!
Ja sitten vielä ajateltiin, että tämä on ihan normaalia toimintaa valtioiden välillä.
Suomessa oli varmaan maailman typerin ja tyhmin valtakunnan johto, ei voi muuta ajatella.
Ei opittu mitään tarlvisotaa edeltävistä neuvotteluista Neuvostoliiton kanssa, ei opittu mitään talvisodasta, kaipa sotahulluus vaan kasvoi. Ei opittu mitään siitä, mitä länsimaat yrittivät suomalaisille sanoa.
Tämä jukuripäinen, kovakalloinen, metsäläiskansa.
Eiväthän saksalaiset lomalaiset olleet oikeastaan alunalkaen ongelma. Saksahan oli Neuvostoliiton kanssa sota- ja hyökkäämättömyysliitossa.
Venäläiset ja saksalaiset olivat tehneet etupiirijaon Keski-Euroopassa ja olivat niin hyvää pataa. Saksalaiset sotilaat Suomessa läpikulkumatkalla eivät siis mitenkään tuossa vaiheessa loukanneet Saksan sotilasliitossa olevaa Neuvostoliittoa.
Se tietysti Neuvostoliittoa potutti, että kun Saksa oli yhteisessä paktissa luovuttanut Suomen Neuvostoliitolle ja kun Suomi sai tärkeän aseman Saksan kannalta lomalaisten kauttakulkumaana. ei Stalin saanutkaan Saksalta tukea talvisodan jatkamiseen ja hankkeen loppuun saattamiseen.
Kovin vähän siitä on tietoa, miten Utti joutui Leningradin pomittamisesta palanneiden koneiden tankkauspaikaksi, ei tietääkseni juuri ole esiintynyt. Vaiheittain lomalaistenkin kauttakulku alkoi hidastua niin, että maassa oli aijottua enemmän saksalaisia sotilaita. Tuossa vaiheessa alkoi arpa olla heitetty eli sodan osapuoli valittu. Todennäköisesti valintamahdollisuus rauhan ja sodan välillä oli menetetty jo maailmanpoliittisista syistä ajat sitten.
Pohjois-Suomihan oli lähes kokonaisuudessaan saksalaisten valvonnassa.Dietlin vuoristoarmeijakunta Murmansk mielessään ja Feigen XXXVI armeijakunta hieman etelämpänä.Mitä tulee lentoihin suomesta,käytettiinhän suomen kenttiä jo yöllä 23.6-1941 Kronstadtin väylän miinoittamiseen.HUOM! siis ennen Neuvosto- ilmavoimien iskua suomen kentille.
Viittaat aikaan, jolloin sota oli alkamassa. Saksalaisten tulo Suomeen liittyi ensivaiheessa saksalaisten lomaliikenteeseen Pohjois-Norjaan.
Muutaman kuljetuksen teki muuten myös Ruotsi. Lomaliikenteen alkaminen oli yllätys myös joillekin maamme hallituksen jäsenille eikä täyttä selvitystä ole, ketkä antoivat luvan lomakuljetuksiin. (muistakseni Vaasasta Pohjois-Suomen kautta Norjaan) Tuolloin Saksa ei vielä ollut sodassa Venäjän kanssa, vaan yhteistyö ja aluejakosopimus oli edelleen voimassa Saksan ja Neuvostoliiton välillä. Periaatteessa Saksa ja Neuvostoliitto olivat vielä tuolloin liittolaisia, mikä suomalaisia edelleenkin hirvitti.
Lomaliikenteen sallittiin joka tapauksessa jatkua. Sille asetettiin kuitenkin ehtoja mm. paljonko saksalaisia sai olla yhtaikaisesti maassa ja minkälaista ja paljonko aseistusta sai Suomessa yhtäaikaisesti olla.
Ennen Jatkosodan alkua sekä Saksan ja Neuvostoliiton välien viiletessä, Neuvostoliitto kiinnitti huomiota Suomessa oleviin saksalaisiin. Näihin aikoihin alkoi myös lomaliikenne "takkuilla" niin, että sekä Saksan sotilas- että asemäärät ylittyivät selvästi Suomessa.
Saksa suunnitteli jo tuolloin hyökkäystä ja halusi varmentaa pohjoisen rintamansa toimintakyvyn Pohjois-Norjassa niin, että mahdollinen Neuvostoliiton hyökkäys otettaisiin vastaan Suomen Lapissa. Varmasti Petsamon nikkeli ja Murmanskin satama olivta kohteena.
Kun sitten sota syttyi, Neuvostoliitto katsoi Suomen olevan automaattisesti Saksan puolella. Tätä näkemystä kieltämättä puolsi se, että ensimmäiset Saksan pommituslennot Leningradiin tapahtuivat niin, että koneet palasivat pommit pudotettuaan Suomen Uttiin, josta ne tankkauksen jälkeen palasivat takaisin lähtökentilleen. Varmasti Neuvostoliitto oli tietoinen tai osasi ainakin päätellä Suomen osallisuudesta Kronstadtin sulkumiinoituslentoihinkin. Kuka näihin lentoihin ja Utin kentän käyttöön luvan etukäteen oli antanuttai tai oliko lupaa kukaan antanut, on edelleenkin arvoitus.
Tietysti voidaan suomalaisten tai joidenkin suomalaisten toimia pitää sodan syttymisen kannalta merkittävänä. Aikalaisten kertomuksen mukaan pidettiin ylimalkaan todennäköisenä, ettei Suomi tule pysymään ainakaan kokonaan sodan ulkopuolella. Saksalaisten sitoutumista Suomeen pidettiin tämän vuoksi helpotuksena. Talvisodan jälkeen ei olisi ollut mahdollisuutta valita Neuvvostoliiton aseveljeyttä - ja puoli oli joka tapauksessa valittava.
vaiheessa kun lähdettiin ylittämään vanhaa rajaa sodan luonne ei voinut enää olla puolustuksellinen. Itäkarjalan valtaus toteutettiin v.-41 hämmästyttävän samalla tavalla kuin keväällä v.19 aunuksen retkueen oli tarkoitus se toteuttaa. Suomen itsenäisyyden sodan loppuvaiheissa pelasti se, että Suomi ei aktiivisesti yrittänyt vallata Leningardia sodan aikana.
nämä ryssittelijät ja suursuomityypit jotka näilla palstoilla yleensä pyörii.Taitaa tämän keskustelunavauksen tosiasiat vetää hiljaiseksi?
Tuossa vaiheessa arpa oli heitelty. Saksan sotakoneisto oli täydessä käynnissä. Stähän ei tiedetty, minne Saksa voittaessaan olisi rajansa vetänyt. Tuolloin Neva olisi toki suomalaisillekin sopinut. Pähkisnäraasren raja ja inkiriläisten liittäminen Suomeen oli varmaankin mielessä.
Suomalaiset eivät aikoneet Leningradia valloittaa, se oli Saksan suunnitelmissa se. Tiedän toki Kannaksen taistelijoiden joskus korsuilloisssa laskeskelleen, montako suomalaista riittäisi edes "kapakkaa" kohden miljoonakaupungissa, vaikka toki naisten määrää pohdittiin enemmän.
Se on selvää, että menetetyt alueet haluttiin takaisin ja päälle puolustuksellisesti edullinen rajalinja.
Melkoinen arvoitus edelleen on, miksi Mannerheim aika varovaisesti "piiritti" Leningradia. Neuvostoliitolle tärkeiden pohjoisten satamien ja rautatie- sekä kanavayhteyksien suhteen olisi parhaimpina hetkinä pystytty parempaan. Siinä on jotakin samaa kuin vv. 1918 - 1919, jolloin Mannerheim irroitti Suomen Venäjän vallankumouksesta jättämällä Pietarinretket silleen. Asiaa varmasti on pohdittu laajemmin, vaan asiatietoa näistä ratkaisuista on aika vähän.
Mannerheim taisi olla aika viisas mies.