JET vs Propelli

Mielenkiintoiset käppyrät mutta hiukan ristiriidassa sen kanssa mitä tietoa sain jettivalmistajalta Meredinin kautta.
He kehuivat hyötysudetta kun ajetaan lujempaa
mutta huippunopeus olisi selvästi perinteistä vetolaitetta alhaisempi. Jos jetillä mennään
yli 40 solmua niin ainakin yli tonnin painosessa
veneessä se edellyttää melkoisen isoa moottoria.
Mielestäni Joakimin kommentit oli hyvät.
Sen vois laittaa viellä jetin eduksi eli ovat melko huoltovapaita ja todella kestäviä.
Itse päädyin "perinteiseen" vetolaitteeseen.

vs potkuri kirjoitti:

Mielenkiintoiset käppyrät mutta hiukan ristiriidassa sen kanssa mitä tietoa sain jettivalmistajalta Meredinin kautta.
He kehuivat hyötysudetta kun ajetaan lujempaa
mutta huippunopeus olisi selvästi perinteistä vetolaitetta alhaisempi. Jos jetillä mennään
yli 40 solmua niin ainakin yli tonnin painosessa
veneessä se edellyttää melkoisen isoa moottoria.
Mielestäni Joakimin kommentit oli hyvät.
Sen vois laittaa viellä jetin eduksi eli ovat melko huoltovapaita ja todella kestäviä.
Itse päädyin "perinteiseen" vetolaitteeseen.

Lue lisää

"He kehuivat hyötysudetta kun ajetaan lujempaa
mutta huippunopeus olisi selvästi perinteistä vetolaitetta alhaisempi."

Ehkä minä tulkitsen käyrää väärin, mutta minusta vaikutti, että käyrän perusteella jetin hyötysuhde on tavanomaista potkuria parempi kun ajetaan lujaa, mutta kun ajetaan hiljaa, niin se olisi potkuria alempi. Auttakaa nyt yksinkertaista, onko tässä asiassa jotain mitä en ymmärtänyt...


Ps. Teen asiasta esitelmää koulussa, olisi hienoa jos joku auttaisi...

tulkitaan? kirjoitti:

"He kehuivat hyötysudetta kun ajetaan lujempaa
mutta huippunopeus olisi selvästi perinteistä vetolaitetta alhaisempi."

Ehkä minä tulkitsen käyrää väärin, mutta minusta vaikutti, että käyrän perusteella jetin hyötysuhde on tavanomaista potkuria parempi kun ajetaan lujaa, mutta kun ajetaan hiljaa, niin se olisi potkuria alempi. Auttakaa nyt yksinkertaista, onko tässä asiassa jotain mitä en ymmärtänyt...


Ps. Teen asiasta esitelmää koulussa, olisi hienoa jos joku auttaisi...

Lue lisää

Älä ainakaan noiden käppyröiden perusteella mitään esitelmää ala pitämään.

Nuo on hyvä esimerkki siitä, ettei pidä uskoa kaikkea mitä netistä löytää.

jotakin tietävä kirjoitti:

Älä ainakaan noiden käppyröiden perusteella mitään esitelmää ala pitämään.

Nuo on hyvä esimerkki siitä, ettei pidä uskoa kaikkea mitä netistä löytää.

mutta mistä löytäisin oikeat käyrät noiden kusetusten sijaan?

selvä! kirjoitti:

mutta mistä löytäisin oikeat käyrät noiden kusetusten sijaan?

Ei noi käyrät mitään kusetusta ole, vaikkakin hieman ylimalkaisia.

Mitään "oikeita" käyrästöjä ei ole olemassakaan, koska homma on varsin vene-, potkuri- ja vesisuihkuvetolaitekohtaista.

Joakim kirjoitti:

Ei noi käyrät mitään kusetusta ole, vaikkakin hieman ylimalkaisia.

Mitään "oikeita" käyrästöjä ei ole olemassakaan, koska homma on varsin vene-, potkuri- ja vesisuihkuvetolaitekohtaista.

Lue lisää

Katsoitko niitä käyriä yhtään?

Mikä on esim.osa-kavitoiva potkuri? suomennettu "semi-surface"?

Jetillä ja Cleaverillä sama hyötysuhde nopeudella 85 solmua. Haluan nähdä sellaisen jetin.

jotain tietävä kirjoitti:

Katsoitko niitä käyriä yhtään?

Mikä on esim.osa-kavitoiva potkuri? suomennettu "semi-surface"?

Jetillä ja Cleaverillä sama hyötysuhde nopeudella 85 solmua. Haluan nähdä sellaisen jetin.

Lue lisää

jotain tietävä: Jos tietäisit jotain, tietäisit, että potkurin asennuskorkeus vaikuttaa enimmäkseen ventilaatioon. Kavitaation kanssa asialla ei ole paljoakaan tekemistä. Yleensä jotain tietävät tietävät mitä osakavitointi merkitsee.

85 solmun nopeuteen tarvitaan erikoissuunniteltu jetti, siinä ei mikään normaali Rolls Royce (mitä normaalisti Bustereihin ja Terheihin asennetaan) enää pelitä.

Ymmärsitkö niistä käyristä yhtään mitään?

mitään kirjoitti:

jotain tietävä: Jos tietäisit jotain, tietäisit, että potkurin asennuskorkeus vaikuttaa enimmäkseen ventilaatioon. Kavitaation kanssa asialla ei ole paljoakaan tekemistä. Yleensä jotain tietävät tietävät mitä osakavitointi merkitsee.

85 solmun nopeuteen tarvitaan erikoissuunniteltu jetti, siinä ei mikään normaali Rolls Royce (mitä normaalisti Bustereihin ja Terheihin asennetaan) enää pelitä.

Ymmärsitkö niistä käyristä yhtään mitään?

Lue lisää

Tiedän kyllä mitä eroa on ventilaatiolla ja kavitaatiolla. Sekä myös mitä tarkoittaa "pintapotkuri". Nämähän on perusasioita moottoriveneilyssä.

Mutta siitä jetistä.

Miltä valmistajalta löytyy tuollainen jetti?Sinulta varmaan löytyy linkki sivustoille missä esitellään kyseinen laite. Jos ei löydy, niin selittäisitkö ystävällisesti tälläiselle tyhmälle miten se poikkeaa esim. Hamiltonin kisa jeteistä.

Jotain tietävä kirjoitti:

Tiedän kyllä mitä eroa on ventilaatiolla ja kavitaatiolla. Sekä myös mitä tarkoittaa "pintapotkuri". Nämähän on perusasioita moottoriveneilyssä.

Mutta siitä jetistä.

Miltä valmistajalta löytyy tuollainen jetti?Sinulta varmaan löytyy linkki sivustoille missä esitellään kyseinen laite. Jos ei löydy, niin selittäisitkö ystävällisesti tälläiselle tyhmälle miten se poikkeaa esim. Hamiltonin kisa jeteistä.

Lue lisää

Mutta eikös niitä käytetä hyvin keveissä veneissä?

Jetti kun vaan ei anna hyvää hyötysuhdetta jos tarvittava työntö on pieni (eli veneen massa on pieni).

Mutta esim. Masmarissa aletaan pääsemään ~60 solmun nopeudessa samalle tontille hyötysuhteessa jetillä sekä pintapotkurilla.

jotain tietävä kirjoitti:

Katsoitko niitä käyriä yhtään?

Mikä on esim.osa-kavitoiva potkuri? suomennettu "semi-surface"?

Jetillä ja Cleaverillä sama hyötysuhde nopeudella 85 solmua. Haluan nähdä sellaisen jetin.

Lue lisää

Olen nähnyt ko. käyrät jo pari vuotta sitten.

Osakavitoiva potkuri lienee esim. "chopper" eli potkuri, joka sietää asennuksen hieman tavallista potkuria korkeammalle ja sietää kovempia vauhteja. Osakavitoinnilla tarkoitetaan kai sitä, että potkuri on suunniteltu sietämään kavitointia osalla pinta-alastaan. Cleaverhän kavitoi koko imupuoleltaan.

Käyrät julkaissut henkilö on tietääkseeni laivapuolen DI, joten hänellä on asiasta tietoakin.

Hyötysuhde on aika vaikea käsite. Pelkkä potkurin tai vesisuihkun hyötysuhde ei kerro kaikkea. Niiden hyötysuhdehan määritellään (työntövoima * veneen nopeus)/akseliteho. Sitä, että työntövoima tietyllä nopeudella riippuu myös ko. valinnasta ei oteta huomioon. Cleaverin suuri etu on, että veneen perä säilyy ehjänä ja perävetolaite on vain hiukan vedessä. Tämä ei näy hyötysuhteessa, mutta tekee Cleaveristä ylivoimaisen suurissa nopeuksissa.

Tuossa käyrästössä on montakin vikaa, jos sitä kriittisesti katsoo. Laivapotkurithan pääsevät sentään ~80% hyötysuhteeseen, mikä käyrästön mukaan on mahdotonta. Samaan ~80% tasoon voi päästä missä tahansa kohtuullisessa vauhdissa, jos potkurin halkaisija ja kierrosluku voidaan valita vapaasti. Käytännössä käyrästön antama ~70% varmaankin on aika lähelle totuutta.

Vesisuihkun osalta käyrän alkupää näyttää järkevältä vaikkapa Kamewa FF-Jetin käyrästöön verrattuna: http://www2.rolls-royce.com/menu.nsf/wwwprint?openagent&Area=About MarineRolls-Royce plc*Marine&Docid=78F73067FF03F5BAC12569F1004CB152
Noilla Kamewan Jeteillä hyötysuhde on PARHAIMMILLAAN hiukan yli 40% 10 s, mutta vakiintuu hiukan yli 60% tasoon jo 20 solmussa. Toisaalta yli 65% ei päästä millään teho-nopeus -yhdistelmällä. Käyrästöt loppuvat 50 solmun tienoille eikä noita jettejä varmasti edes yritetä optimoida 60-80 s vauhteihin.

Joakim kirjoitti:

Olen nähnyt ko. käyrät jo pari vuotta sitten.

Osakavitoiva potkuri lienee esim. "chopper" eli potkuri, joka sietää asennuksen hieman tavallista potkuria korkeammalle ja sietää kovempia vauhteja. Osakavitoinnilla tarkoitetaan kai sitä, että potkuri on suunniteltu sietämään kavitointia osalla pinta-alastaan. Cleaverhän kavitoi koko imupuoleltaan.

Käyrät julkaissut henkilö on tietääkseeni laivapuolen DI, joten hänellä on asiasta tietoakin.

Hyötysuhde on aika vaikea käsite. Pelkkä potkurin tai vesisuihkun hyötysuhde ei kerro kaikkea. Niiden hyötysuhdehan määritellään (työntövoima * veneen nopeus)/akseliteho. Sitä, että työntövoima tietyllä nopeudella riippuu myös ko. valinnasta ei oteta huomioon. Cleaverin suuri etu on, että veneen perä säilyy ehjänä ja perävetolaite on vain hiukan vedessä. Tämä ei näy hyötysuhteessa, mutta tekee Cleaveristä ylivoimaisen suurissa nopeuksissa.

Tuossa käyrästössä on montakin vikaa, jos sitä kriittisesti katsoo. Laivapotkurithan pääsevät sentään ~80% hyötysuhteeseen, mikä käyrästön mukaan on mahdotonta. Samaan ~80% tasoon voi päästä missä tahansa kohtuullisessa vauhdissa, jos potkurin halkaisija ja kierrosluku voidaan valita vapaasti. Käytännössä käyrästön antama ~70% varmaankin on aika lähelle totuutta.

Vesisuihkun osalta käyrän alkupää näyttää järkevältä vaikkapa Kamewa FF-Jetin käyrästöön verrattuna: http://www2.rolls-royce.com/menu.nsf/wwwprint?openagent&Area=About MarineRolls-Royce plc*Marine&Docid=78F73067FF03F5BAC12569F1004CB152
Noilla Kamewan Jeteillä hyötysuhde on PARHAIMMILLAAN hiukan yli 40% 10 s, mutta vakiintuu hiukan yli 60% tasoon jo 20 solmussa. Toisaalta yli 65% ei päästä millään teho-nopeus -yhdistelmällä. Käyrästöt loppuvat 50 solmun tienoille eikä noita jettejä varmasti edes yritetä optimoida 60-80 s vauhteihin.

Lue lisää

"Cleaverhän kavitoi koko imupuoleltaan", viitsitkö perustella väittämän?

Jotain tietävä kirjoitti:

"Cleaverhän kavitoi koko imupuoleltaan", viitsitkö perustella väittämän?

Kavitointi tarkoittaa veden höyrystymistä, joka johtuu paikallisesta alipaineesta (=veden höyrynpaine ~20 mbar absoluuttista painetta).

Cleaverit suunnitellaan toimimaan superkavitoivina, jolloin tällainen alipaine on koko potkurin lavan imupuolella (= keulan puolella). Superkavitoivat siipiprofiilit ovat kiilamaisia, toisin kuin profiilit, joilla pyritään välttämään kavitointi. Selvemmin tämän huomaa vedenalaisin siivin varustetuista kantosiipialuksista, joissa lentokonemainen siipi muuttuu kiilaksi, kun suunnittelunopeus kasvaa.

Tavallinen kavitointi aiheuttaa melua ja vaurioita potkurille höyrykuplien mennessä kasaan ja veden iskiessä lapaan vasaran lailla. Superkavitoiva potkuri ei tästä kärsi, koska kavitointi on yksi iso kupla, joka menee kasaan kaukana potkurista.

Katsoppa kivoja kuvia erilaisista kavitoinneista:
http://cavity.ce.utexas.edu/kinnas/cavphotos.html

Tässä hieman pidempi juttu, josta ainakin kappale 7.9 kannattaa katsoa:
http://caltechbook.library.caltech.edu/archive/00000001/00/chap7.htm

Joakim kirjoitti:

Kavitointi tarkoittaa veden höyrystymistä, joka johtuu paikallisesta alipaineesta (=veden höyrynpaine ~20 mbar absoluuttista painetta).

Cleaverit suunnitellaan toimimaan superkavitoivina, jolloin tällainen alipaine on koko potkurin lavan imupuolella (= keulan puolella). Superkavitoivat siipiprofiilit ovat kiilamaisia, toisin kuin profiilit, joilla pyritään välttämään kavitointi. Selvemmin tämän huomaa vedenalaisin siivin varustetuista kantosiipialuksista, joissa lentokonemainen siipi muuttuu kiilaksi, kun suunnittelunopeus kasvaa.

Tavallinen kavitointi aiheuttaa melua ja vaurioita potkurille höyrykuplien mennessä kasaan ja veden iskiessä lapaan vasaran lailla. Superkavitoiva potkuri ei tästä kärsi, koska kavitointi on yksi iso kupla, joka menee kasaan kaukana potkurista.

Katsoppa kivoja kuvia erilaisista kavitoinneista:
http://cavity.ce.utexas.edu/kinnas/cavphotos.html

Tässä hieman pidempi juttu, josta ainakin kappale 7.9 kannattaa katsoa:
http://caltechbook.library.caltech.edu/archive/00000001/00/chap7.htm

Lue lisää

Mutta kun Cleaver ei kavitoi (toivottavasti).

Cleaver ajossa, lyhyt oppi määrä:

Liikkeelle lähtiessä pyritään saamaan potkuri ventiloimaan ilmalla tai pakokaasulla, jolloin virtaus on irti imupuolelta. Kone kiertää irtonaisesti ja vene saadaan liukuun.

Tässä vaiheessa otetaan ns. "pito kiinni" eli kierroksia vähennetään sen verran, että potkurin luisto vähenee siihen pisteeseen jossa virtaus kykenee seuraamaan imupuolta.

Virtaus pysyy kiinni imupuolessa tästä eteenpäin. Jos virtaus irtoaa imupuolesta varsinaisessa ajossa, niin se kavitoi, tätä nimitetää "pidon irtoamiseksi" ja tämä ei ole toivottavaa.

Tuossa on lyhyt ja karkea selostus pintapotkurin toiminnasta. Osittain pinnassa ajettavat toimivat samaan tapaan, mutta ventilointi on yleensä hillitympää.

Cleaverin lapaprofili on kiilamainen sen takia ETTEI se kavitoisi.

Jotain tietävä kirjoitti:

Mutta kun Cleaver ei kavitoi (toivottavasti).

Cleaver ajossa, lyhyt oppi määrä:

Liikkeelle lähtiessä pyritään saamaan potkuri ventiloimaan ilmalla tai pakokaasulla, jolloin virtaus on irti imupuolelta. Kone kiertää irtonaisesti ja vene saadaan liukuun.

Tässä vaiheessa otetaan ns. "pito kiinni" eli kierroksia vähennetään sen verran, että potkurin luisto vähenee siihen pisteeseen jossa virtaus kykenee seuraamaan imupuolta.

Virtaus pysyy kiinni imupuolessa tästä eteenpäin. Jos virtaus irtoaa imupuolesta varsinaisessa ajossa, niin se kavitoi, tätä nimitetää "pidon irtoamiseksi" ja tämä ei ole toivottavaa.

Tuossa on lyhyt ja karkea selostus pintapotkurin toiminnasta. Osittain pinnassa ajettavat toimivat samaan tapaan, mutta ventilointi on yleensä hillitympää.

Cleaverin lapaprofili on kiilamainen sen takia ETTEI se kavitoisi.

Lue lisää

Olen itsekin muutaman vuoden cleaverillä ajanut, joten sen toiminta käytännössä on tuttua. Mielestäni tällä käytännön tiedolla ei ole kovinkaan paljon arvoa, kun halutaan tietää, mitä potkurin imupuolella tapahtuu.

Tietääkseeni ainakaan perämoottoreilla ei mitenkään pyritä ventiloimaan potkuria liikkeelle lähtiessä. Toki keskiötön potkuri pakokaasut vaihteiston läpi vie pakokaasua potkuriin. Useimmat ratakisaluokat ajavat kuitenkin keskiöllisillä potkureilla ja plaaniin lähtevät varsin rivakasti.

Avomeripuolella plaaniinlähtöongelmia on, ilmeisesti siellä sitten tarkoituksellisesti syötetään ilmaa/pakokaasua???

Omat cleaverini ovat olleet keskiöttömiä 40 hv Yamahassa, jossa pakokaasut tulee potkurille. Pieni (10x18) otti paikallaan ~5500 rpm, mutta isompi (12x22) ei koskaan menettänyt pitoaan samalla tavalla. Pienempi sitten nappasi kiinni hitaan plaaniinnousun jälkeen ~15 s nopeudessa kierroksia alentamattakin.

Mitä tarkoitat "pidon irtoamisella"? Tavallinen potkurihan ilmaa saatuaan menettää täysin pitonsa, itse en ole koskaan kokenut cleaverillä tallaista yli 15 s vauhdissa.

Minulle ainakin on opetettu (Teknisessä Korkeakoulussa), että tuolla nopeusalueella imupuolella vesi ei pysy. Joko se höyristyy (kavitointi) tai tilalle tulee ilama (ventilointi). Pintapotkurissa ehkäpä lähinnä jälkimmäinen.

Tässä lainaus TKK:n oppikirjasta:

" Ylikavitoivien potkureiden periaatteena on se, ettei niissä pyritä
välttämään vaan pikemminkin lisäämään kavitaatiota lavan imupuolella,
jolloin päästään täyskavitaatioon eli ns. ylikavitaatioon.
Levykavitaation pituus pyritään pitämään siipiprofiilia pidempänä,
jolloin vältytään levykavitaation tilavuuden suurilta muutoksilta ja
niitä seuraavilta epästationäärisiltä värähtelyherätteiltä ja lapojen
eroosiolta.
Ylikavitoivan profiilin nostevoima ja potkurin työntö muodostuvat
imupuolella vallitsevasta höyrystymispaineen ja painepuolen ylipaineen
välisestä paine-erosta."

Ainakin edellisessä lainauksessa tarkoitetuilla potkureilla lavan profiili on kiilamainen. Olisi aika ristiriitaista, että yhtä'äkkiä tällaisen profiilin tarkoitus olisikin estää kavitointi. No oikeastaanhan se tekee sen, sillä ko. profiili ei "kavitoi" eli menetä pitoaan kuten perinteinen potkuri saadessaan ilmaa.

Tässä vielä toinen lainaus (http://www.well.com/user/pk/SPAprofboat.html) Arnesoneja suunnitelleelta kaverilta:

" The surface propeller effectively eliminates cavitation by replacing it with ventilation. With each stroke, the propeller blade brings a bubble of air into what would otherwise be the vacuum cavity region. The water ram effect that occurs when a vacuum cavity collapses is suppressed, because the air entrained in the cavity compresses as the cavity shrinks in size. Although the flow over a superventilating propeller blade bears a superficial resemblance to that over a supercavitating blade, most of the vibration, surface erosion, and underwater noise are absent.

In theory there is a slight performance penalty for allowing surface air into the low-pressure cavities. Instead of near-zero pressure on the forward side of the blades, now there is 14.7 psi pushing backwards. But in practice, this effect is not significant considering the total thrust pressures involved in high-speed propellers. "

Joakim kirjoitti:

Olen itsekin muutaman vuoden cleaverillä ajanut, joten sen toiminta käytännössä on tuttua. Mielestäni tällä käytännön tiedolla ei ole kovinkaan paljon arvoa, kun halutaan tietää, mitä potkurin imupuolella tapahtuu.

Tietääkseeni ainakaan perämoottoreilla ei mitenkään pyritä ventiloimaan potkuria liikkeelle lähtiessä. Toki keskiötön potkuri pakokaasut vaihteiston läpi vie pakokaasua potkuriin. Useimmat ratakisaluokat ajavat kuitenkin keskiöllisillä potkureilla ja plaaniin lähtevät varsin rivakasti.

Avomeripuolella plaaniinlähtöongelmia on, ilmeisesti siellä sitten tarkoituksellisesti syötetään ilmaa/pakokaasua???

Omat cleaverini ovat olleet keskiöttömiä 40 hv Yamahassa, jossa pakokaasut tulee potkurille. Pieni (10x18) otti paikallaan ~5500 rpm, mutta isompi (12x22) ei koskaan menettänyt pitoaan samalla tavalla. Pienempi sitten nappasi kiinni hitaan plaaniinnousun jälkeen ~15 s nopeudessa kierroksia alentamattakin.

Mitä tarkoitat "pidon irtoamisella"? Tavallinen potkurihan ilmaa saatuaan menettää täysin pitonsa, itse en ole koskaan kokenut cleaverillä tallaista yli 15 s vauhdissa.

Minulle ainakin on opetettu (Teknisessä Korkeakoulussa), että tuolla nopeusalueella imupuolella vesi ei pysy. Joko se höyristyy (kavitointi) tai tilalle tulee ilama (ventilointi). Pintapotkurissa ehkäpä lähinnä jälkimmäinen.

Tässä lainaus TKK:n oppikirjasta:

" Ylikavitoivien potkureiden periaatteena on se, ettei niissä pyritä
välttämään vaan pikemminkin lisäämään kavitaatiota lavan imupuolella,
jolloin päästään täyskavitaatioon eli ns. ylikavitaatioon.
Levykavitaation pituus pyritään pitämään siipiprofiilia pidempänä,
jolloin vältytään levykavitaation tilavuuden suurilta muutoksilta ja
niitä seuraavilta epästationäärisiltä värähtelyherätteiltä ja lapojen
eroosiolta.
Ylikavitoivan profiilin nostevoima ja potkurin työntö muodostuvat
imupuolella vallitsevasta höyrystymispaineen ja painepuolen ylipaineen
välisestä paine-erosta."

Ainakin edellisessä lainauksessa tarkoitetuilla potkureilla lavan profiili on kiilamainen. Olisi aika ristiriitaista, että yhtä'äkkiä tällaisen profiilin tarkoitus olisikin estää kavitointi. No oikeastaanhan se tekee sen, sillä ko. profiili ei "kavitoi" eli menetä pitoaan kuten perinteinen potkuri saadessaan ilmaa.

Tässä vielä toinen lainaus (http://www.well.com/user/pk/SPAprofboat.html) Arnesoneja suunnitelleelta kaverilta:

" The surface propeller effectively eliminates cavitation by replacing it with ventilation. With each stroke, the propeller blade brings a bubble of air into what would otherwise be the vacuum cavity region. The water ram effect that occurs when a vacuum cavity collapses is suppressed, because the air entrained in the cavity compresses as the cavity shrinks in size. Although the flow over a superventilating propeller blade bears a superficial resemblance to that over a supercavitating blade, most of the vibration, surface erosion, and underwater noise are absent.

In theory there is a slight performance penalty for allowing surface air into the low-pressure cavities. Instead of near-zero pressure on the forward side of the blades, now there is 14.7 psi pushing backwards. But in practice, this effect is not significant considering the total thrust pressures involved in high-speed propellers. "

Lue lisää

Tkk:n jutut jätän omaan arvoonsa, mutta harmittaa ettei englannin kielen taitoni riitä, jotta ymmärtäisin mitä tuossa lainauksessa sanotaan.

Nopeutta haettaessa on kolme asiaa jotka on oltava keskenään sopivassa suhteessa. Vedessä oleva lapa pinta-ala, painepuolen muotoilu, lähinnä kupin koko, sekä imupuolen muotoilu.

Suurta huippunopeutta haettaessa lapaa ohennetaan ja muotoillaan siten että tartutus pinta kapenee johtoreunassa sekä painepuolen töitä pyritään siirtämään imupuolen tehtäväksi kuppia pienentämällä. Niitä pystytään siirtämään niin paljon, että imupuoli alkaa kavitoimaan, jolloin työntövoima romahtaa ja ”pito irtoaa” kerralla koko imupinnasta. Tyypillinen tilanne on täysivauhti trimmi ulkona, Älä kokeile.
Tämä voidaan välttää seuraamalla potkurin luistoa. Alle kymmenen % luistolla ollaan turvallisella alueella. Toisaalta esim. lavan kärjen katkeaminen riittää aikaansaamaan irrottamisen (pinta-ala).

Jos lapa ei ole kiilamainen vaan enemmänkin siipiprofiilia muistuttava, niin kavitointi alkaa jättöreunasta rauhallisesti ja tuntuu potkurin luiston lisääntymisenä (kuten linkin kuvissa?), esimerkkinä kupattu potkuri joka on asennettu osittain pintaan ja trimmataan voimakkaasti ulos.
Eikös Arnessoneissa käytetä tämän tyyppisiä potkureita? Siis normaali käytössä.

Vinkki: Tavallisen potkurin hypyn jälkeisestä ventilaatiosta pääsee eroon pienellä kuppaamisella.

Vetolaite on persiistä, tulee varsin kalliiksi huoltaa ja korjailla, ainakin VP.

Suora-akseli

Veneilijä II! Ostin viime syksynä keskipulpetti veneen (5.7 m n. 700 kg), jossa jetti. Koneena Volvon aq130 kone. Suora akseli ilman kytkintä/vaihdetta. Kokemuksia kerkesi tulla todella vähän ja siksi odotan ensi kevättä innolla. Tosin remonttiakin veneessä vielä on. Pari kysymystä voisin esittää, jotka kiinnostaa:

1. Paljonko impellerin ja tunnelin välissä on välystä?

2. Miten veneesi käyttäytyy kaarteissa eli pitääkö vauhdin?

3.Millainen laakerointi on jettisi akselilla ja miten sen huolto?

4. Mitkä on kokemuksesi impellerin kulumisesta (ajaminen matalassa...?) Onko mistä materiaalista? Oletko vaihtanut?

Kiitos vastauksista etukäteen!

niilo kirjoitti:

Veneilijä II! Ostin viime syksynä keskipulpetti veneen (5.7 m n. 700 kg), jossa jetti. Koneena Volvon aq130 kone. Suora akseli ilman kytkintä/vaihdetta. Kokemuksia kerkesi tulla todella vähän ja siksi odotan ensi kevättä innolla. Tosin remonttiakin veneessä vielä on. Pari kysymystä voisin esittää, jotka kiinnostaa:

1. Paljonko impellerin ja tunnelin välissä on välystä?

2. Miten veneesi käyttäytyy kaarteissa eli pitääkö vauhdin?

3.Millainen laakerointi on jettisi akselilla ja miten sen huolto?

4. Mitkä on kokemuksesi impellerin kulumisesta (ajaminen matalassa...?) Onko mistä materiaalista? Oletko vaihtanut?

Kiitos vastauksista etukäteen!

Lue lisää

Omassa veneessäni alkoi vauhti hiipua jyrkissä käännöksissä ja "pinnalle pääsy" vaikeutui,
Niinpä jetti levälleen ja voi.... täys tuho!!! Kammion rosteri holkki oli irti ja pyörinyt ropellin ja kuorien välissä joten välystä oli sahautunut noin 2-3mm. Jetti valmistajat totesivat jetin vainaaksi ja kaupittelivat uutta vastaavaa 5700€... ei kiitos.
Niinpä otin ohjat omiin käsiin ja juotin propelliin (joka on messinkiä)joka siipeen 3mm lisää jotta päästiin lähtö kohtaan eli 185mm ja sen jälkeen propelli sorviin ja oikeaan kartio kulmaan, Sitten tasapainoitukseen.
Kammiossa oleva rosteri holkki poistettiin kokonaan ja tilalle valettiin keraaminen pumpun pesä pinnoite johon valmistaja lupaa kuivumisen jälkeen ettei siihen pysty kuin timatti terällä.
Jetti on nyt niputusta vailla.
Kammion ja propellin ihanne välys on 0,2mm yli 0,5 mentäessä tehot alkaa romahtaa.
Laakerointi on minun jetissä moottorin päässä on kaksi rivinen kuula laakeri ja taka päässä pronssinen liukulaakeri.
Tämä kokeilu voi olla kallista hölmöilyä mutta joka tapauksessa halvempaa kuin ostaa suin päin uusi jetti.
Ensi kesää innolla odottaen J.J

Sökö kirjoitti:

Omassa veneessäni alkoi vauhti hiipua jyrkissä käännöksissä ja "pinnalle pääsy" vaikeutui,
Niinpä jetti levälleen ja voi.... täys tuho!!! Kammion rosteri holkki oli irti ja pyörinyt ropellin ja kuorien välissä joten välystä oli sahautunut noin 2-3mm. Jetti valmistajat totesivat jetin vainaaksi ja kaupittelivat uutta vastaavaa 5700€... ei kiitos.
Niinpä otin ohjat omiin käsiin ja juotin propelliin (joka on messinkiä)joka siipeen 3mm lisää jotta päästiin lähtö kohtaan eli 185mm ja sen jälkeen propelli sorviin ja oikeaan kartio kulmaan, Sitten tasapainoitukseen.
Kammiossa oleva rosteri holkki poistettiin kokonaan ja tilalle valettiin keraaminen pumpun pesä pinnoite johon valmistaja lupaa kuivumisen jälkeen ettei siihen pysty kuin timatti terällä.
Jetti on nyt niputusta vailla.
Kammion ja propellin ihanne välys on 0,2mm yli 0,5 mentäessä tehot alkaa romahtaa.
Laakerointi on minun jetissä moottorin päässä on kaksi rivinen kuula laakeri ja taka päässä pronssinen liukulaakeri.
Tämä kokeilu voi olla kallista hölmöilyä mutta joka tapauksessa halvempaa kuin ostaa suin päin uusi jetti.
Ensi kesää innolla odottaen J.J

Lue lisää

Omassa jetissäni on myös välystä kertynyt runsaasti. Impelleriä voi siirtää kartiotunnelissa akselilla välyksen pienentämiseksi, mutta ei loputtomiin. Itse olen myös miettinyt tuota juottohommaa.

Miten tarkalleen tapahtuu ja millaisella hinnalla?

Uusi impelleri on hinnaltaan n.400€.

Itse tunnelin kunnosta en tiedä. Sitä en ole aikonut vaihtaa. Olettaisin, että messinki impelleri on tällaisessa systeemissä se kuluva osa, jolloin itse rosterikartio ei suhteessa kulu samaa vauhtia?

Veneessäni on myös taipumusta täristää kovasti pienillä kierroksilla??? Suuremmilla kierroksilla tärinä loppui. Olen miettinyt joitain syitä: moottorin/jetin kohdistus, sopimaton impelleri, liian suuri välys...?

Muuten Sökö, tarkoititko, että rosteritunneli(kartio) oli irronnut jetin alumiini rungosta? Ja välys, josta kirjoitit on ropellin siipien ja rosteritunnelin välinen välys? Ihan vain varmistamiseksi, että puhutaan samasta asiasta. Oletko kerinnyt kokeilla miten välyksen pienennös auttoi? Miten veneesi muuten toimi ennen "onnettomuutta"? Suorituskyky, polttoaineen kulutus, matalassa vedessäajaminen jne.?

niilo kirjoitti:

Omassa jetissäni on myös välystä kertynyt runsaasti. Impelleriä voi siirtää kartiotunnelissa akselilla välyksen pienentämiseksi, mutta ei loputtomiin. Itse olen myös miettinyt tuota juottohommaa.

Miten tarkalleen tapahtuu ja millaisella hinnalla?

Uusi impelleri on hinnaltaan n.400€.

Itse tunnelin kunnosta en tiedä. Sitä en ole aikonut vaihtaa. Olettaisin, että messinki impelleri on tällaisessa systeemissä se kuluva osa, jolloin itse rosterikartio ei suhteessa kulu samaa vauhtia?

Veneessäni on myös taipumusta täristää kovasti pienillä kierroksilla??? Suuremmilla kierroksilla tärinä loppui. Olen miettinyt joitain syitä: moottorin/jetin kohdistus, sopimaton impelleri, liian suuri välys...?

Muuten Sökö, tarkoititko, että rosteritunneli(kartio) oli irronnut jetin alumiini rungosta? Ja välys, josta kirjoitit on ropellin siipien ja rosteritunnelin välinen välys? Ihan vain varmistamiseksi, että puhutaan samasta asiasta. Oletko kerinnyt kokeilla miten välyksen pienennös auttoi? Miten veneesi muuten toimi ennen "onnettomuutta"? Suorituskyky, polttoaineen kulutus, matalassa vedessäajaminen jne.?

Lue lisää

Jettejä taidetaan pitää hyötysuhteeltaan paskoina siksi, että ihmiset ajaa paskoilla jeteillä.

Jetin impellerin välyksen tulee olla hyvin pieni jos halutaan hyötysuhteen olevan hyvä. Niinpä esimerkiksi merivartiosto huollattaa jettinsä säännöllisesti. Jetti ei todella ole huoltovapaa jos hiukkaakaan ajelee hiekkaisissa rantavesissä.

Toinen syy on sitten se, ettei ihmiset osa kunnon jettejä. Yleensä jetit ovat aivan liian pienikokoisia, jolloin virtausta joudutaan kiihdyttämään ihan liikaa, jolloin hyötysuhde ei voi edes teoriassa olla hyvä. Syy liian pieniin jetteihin on rahan puute. Jetit eivät ole köyhien leluja.

niilo kirjoitti:

Veneilijä II! Ostin viime syksynä keskipulpetti veneen (5.7 m n. 700 kg), jossa jetti. Koneena Volvon aq130 kone. Suora akseli ilman kytkintä/vaihdetta. Kokemuksia kerkesi tulla todella vähän ja siksi odotan ensi kevättä innolla. Tosin remonttiakin veneessä vielä on. Pari kysymystä voisin esittää, jotka kiinnostaa:

1. Paljonko impellerin ja tunnelin välissä on välystä?

2. Miten veneesi käyttäytyy kaarteissa eli pitääkö vauhdin?

3.Millainen laakerointi on jettisi akselilla ja miten sen huolto?

4. Mitkä on kokemuksesi impellerin kulumisesta (ajaminen matalassa...?) Onko mistä materiaalista? Oletko vaihtanut?

Kiitos vastauksista etukäteen!

Lue lisää

Terve! Sorry, vastaukseni tuli hieman myöhässä, mutta kumminkin....

1. Impellerin ja tunnelin välys pitäisi olla mahdollisimman pieni (valmistaja kertoi, että asennettu impelleri voi jopa ottaa tunneliin kiinni, ennenkuin hioutuu sopivaksi)...
Tärkeää on, että asennettaessa impelleriä tunneliin mahdollinen akselin päittäisvälys on korjattu ja impelleri on varmasti tasapainoitettu...

2. Kaarteissa vauhti hyytyy pikkasen esim. johtuen veneen rungon ominaisuudesta (melko jyrkkä V-pohja) ja muutenkin jetin ominaisuudet ovat matalissa nopeuksissa heikommat, kuin norm. perävetolaitteella

3. Itselläni jetin pinestä koosta johtuen (PP-jet) riittää yksirivinen kuulalaakeri koneen päässä ja takana kuminen uritettu liukulaakeri vesivoitelulla
Systeemi on huoltovapaa muuten kun etulaakeriin pitää laittaa 2 kertaa kesässä vesivaseliinia laakeriboxiin....

4. Hiljaista vauhtia matalassa vedessä ajamista pitää vältää, koska jetti "ehtii" imeä helpommin roinaa kuin kovemmassa vauhdissa, ja liukulaakeri takana ei pidä hiekasta (kuluu nopeasti)...
Impellerini on messinkiä ja todennäköisesti alkuperäinen, mutta tasapainoitettu uudelleen...

Yleisesti ottaen matalia hiekkasia paikkoja kannattaa välttää, mutta huomaa mikä on jetille matala paikka, kun ei ole mitään ulkonevaa osaa alle kölin...

Hyvää kesän odotusta!

niilo kirjoitti:

Omassa jetissäni on myös välystä kertynyt runsaasti. Impelleriä voi siirtää kartiotunnelissa akselilla välyksen pienentämiseksi, mutta ei loputtomiin. Itse olen myös miettinyt tuota juottohommaa.

Miten tarkalleen tapahtuu ja millaisella hinnalla?

Uusi impelleri on hinnaltaan n.400€.

Itse tunnelin kunnosta en tiedä. Sitä en ole aikonut vaihtaa. Olettaisin, että messinki impelleri on tällaisessa systeemissä se kuluva osa, jolloin itse rosterikartio ei suhteessa kulu samaa vauhtia?

Veneessäni on myös taipumusta täristää kovasti pienillä kierroksilla??? Suuremmilla kierroksilla tärinä loppui. Olen miettinyt joitain syitä: moottorin/jetin kohdistus, sopimaton impelleri, liian suuri välys...?

Muuten Sökö, tarkoititko, että rosteritunneli(kartio) oli irronnut jetin alumiini rungosta? Ja välys, josta kirjoitit on ropellin siipien ja rosteritunnelin välinen välys? Ihan vain varmistamiseksi, että puhutaan samasta asiasta. Oletko kerinnyt kokeilla miten välyksen pienennös auttoi? Miten veneesi muuten toimi ennen "onnettomuutta"? Suorituskyky, polttoaineen kulutus, matalassa vedessäajaminen jne.?

Lue lisää

Kyllä! eli rosteri kartio irtosi alumiini rungosta syöden propellin ja alumiini rungon urille tästä alkoi jo ensi oireet näkyä moottorin lämpö heilahduksina (lauhde vesi tulee kartion isommassa päässä olevasta reijästä) joka oli milloin missäkin asennossa kartion pyöriessä.
Helppoa olla jälkiviisas, mutta ei muuten tullut kesällä mieleenkään että itse jetti tekee loppuaan.
Itse impellerin juotto on simppeli juttu kaasulla ja kun vaan löytää oikeat lisä aineet.
Hitsauksen jälkeen pikku hiomakoneella reunat mallilleen ja sorviin!
Sanoiva viisaat että impellerin siipien etu osat (eli ne jotka vetää vettä sisään) pitää myös täyttää ja sorvata, sen jälkeen viilata ne teräviksi niinkuin jääkairan terä (vain toiselta puolelta viilaten).
Veneessäni on 3,0l v6 (ford) joten bensa kyllä maistuu, en tarkkaa kulutusta ole mitannut.
Nopeus on mitattu (ennen rikkoa) noin 40solmua.
Toivon bensan kulutuksen vähenevän koska oletan että venettä ei tarvitse huudattaa matka ajossa
niin kovilla kierroksilla.
Ennen se vaati 3000rpm että se pysyi liussa.
Olen ajanut tosi matalista paikoista mutta silloin suihku kokonaan taakse ja pienillä kierroksilla.
Se tiettävästi on pahin että suihkulla jarrutellaan menoa matalassa jolloin pohjasta nousee kaikki törky takaisi jettiin.

Veneilijä II kirjoitti:

Terve! Sorry, vastaukseni tuli hieman myöhässä, mutta kumminkin....

1. Impellerin ja tunnelin välys pitäisi olla mahdollisimman pieni (valmistaja kertoi, että asennettu impelleri voi jopa ottaa tunneliin kiinni, ennenkuin hioutuu sopivaksi)...
Tärkeää on, että asennettaessa impelleriä tunneliin mahdollinen akselin päittäisvälys on korjattu ja impelleri on varmasti tasapainoitettu...

2. Kaarteissa vauhti hyytyy pikkasen esim. johtuen veneen rungon ominaisuudesta (melko jyrkkä V-pohja) ja muutenkin jetin ominaisuudet ovat matalissa nopeuksissa heikommat, kuin norm. perävetolaitteella

3. Itselläni jetin pinestä koosta johtuen (PP-jet) riittää yksirivinen kuulalaakeri koneen päässä ja takana kuminen uritettu liukulaakeri vesivoitelulla
Systeemi on huoltovapaa muuten kun etulaakeriin pitää laittaa 2 kertaa kesässä vesivaseliinia laakeriboxiin....

4. Hiljaista vauhtia matalassa vedessä ajamista pitää vältää, koska jetti "ehtii" imeä helpommin roinaa kuin kovemmassa vauhdissa, ja liukulaakeri takana ei pidä hiekasta (kuluu nopeasti)...
Impellerini on messinkiä ja todennäköisesti alkuperäinen, mutta tasapainoitettu uudelleen...

Yleisesti ottaen matalia hiekkasia paikkoja kannattaa välttää, mutta huomaa mikä on jetille matala paikka, kun ei ole mitään ulkonevaa osaa alle kölin...

Hyvää kesän odotusta!

Lue lisää

Muutama kysymys täytyy vielä heittää:

1. Jettini akselin takapää on laakeroitu liukulaakerilla, joka voidellaan öljynipasta. Öljyn taas laakerissa (holkin ja akselin välissä) pitää stefa tiiviste (ymmärtääkseni jonkin sortin huulitiiviste). Eli mistä tällaista tiivistettä kannattaa alkaa kysellä? Ns. oikeita varaosia ei omaan jettiini ole saatavilla (syy: jetti on vanha englantilainen jetti, josta hyvin vähän tietoa)

2. Mitä itse alumiinin jetin runko vaatii huolloksi? Sinkki palat on kai hyvin tärkeät. Entä jos hion vanhan maalin pois, niin millaista maalia suorittelette alumiinirungolle?

3. Miten koneen käynnistys/tyhjäkäynti veneissänne pelaa? Tarkoitan tällä sitä, että jetissähän (jossa ei kytkintä) on aina ns. veto päällä. Eli kylmäkäynnistys tapahtuu ikäänkuin vaihde päältä ja tyhjäkäynti on samoin vedolla. Eli onko esim. koneenne tyhjäkäynti säädetty eritavalla kuin potkurivetolaite käytössä?

4. Koneen ja jetin akselin kohdistus. Koneen ja akselin välissä "kumilaippa/-nivel". Ostaessani veneen oli akseleiden päissä korkeus- (n. 1 cm.) ja kulma- (silmin havaittava) kohdistuksessa eroa. Tähän korjaan koneen pukkia muuttamalla. Tärkeää???

Kiitti!

niilo kirjoitti:

Muutama kysymys täytyy vielä heittää:

1. Jettini akselin takapää on laakeroitu liukulaakerilla, joka voidellaan öljynipasta. Öljyn taas laakerissa (holkin ja akselin välissä) pitää stefa tiiviste (ymmärtääkseni jonkin sortin huulitiiviste). Eli mistä tällaista tiivistettä kannattaa alkaa kysellä? Ns. oikeita varaosia ei omaan jettiini ole saatavilla (syy: jetti on vanha englantilainen jetti, josta hyvin vähän tietoa)

2. Mitä itse alumiinin jetin runko vaatii huolloksi? Sinkki palat on kai hyvin tärkeät. Entä jos hion vanhan maalin pois, niin millaista maalia suorittelette alumiinirungolle?

3. Miten koneen käynnistys/tyhjäkäynti veneissänne pelaa? Tarkoitan tällä sitä, että jetissähän (jossa ei kytkintä) on aina ns. veto päällä. Eli kylmäkäynnistys tapahtuu ikäänkuin vaihde päältä ja tyhjäkäynti on samoin vedolla. Eli onko esim. koneenne tyhjäkäynti säädetty eritavalla kuin potkurivetolaite käytössä?

4. Koneen ja jetin akselin kohdistus. Koneen ja akselin välissä "kumilaippa/-nivel". Ostaessani veneen oli akseleiden päissä korkeus- (n. 1 cm.) ja kulma- (silmin havaittava) kohdistuksessa eroa. Tähän korjaan koneen pukkia muuttamalla. Tärkeää???

Kiitti!

Lue lisää

1. tiiviste jonka kuvailit tottelee nimeä stefa,
va niitä löydät hydrauli tiivisteitä myyvistä liikkeistä mittaat vain akselin pesän ja vahvuuden niin pitäisi löytyä.
2. Suosittelen alumiini pintojen puhdistukseen hiekkapuhallusta näin saat alumiinissä olevat hapettumat ja vanhan maalin vaivattomasti pois ja sopivasti karhean pinnan maalausta varten.
Sitten pintaan joku laadukas "ppg. dupoint" kaksikomponentti epoksi pohjamaali ja pintaväri päälle niin ei hapettumat kummittele.
3.Omassa veneessäni moottorin säädöt on normaalit,
kun lähden rannasta ajan vain hetken pienemmällä kaasulla lämmittääkseni moottorin.
Tokihan moottorin voi lämmittää paikallaan kun kääntää peruutus kauhan niin että suihku menee suoraa alas ja vene pysyy paikallaan MUTTA!!! KATSO ETTÄ ON RIITTÄVÄN SYVÄÄ JETTIVENE EI OLE IMURUOPPAAJA!!!!

Onko sinileväpuurolla vaikutusta?

Harkitsemassa kirjoitti:

Onko sinileväpuurolla vaikutusta?

Ostakaa argocat 15 jos kovaa haluatte mennä 70 solmua menee ja ylikin.samalla hyvä pilkkivene