2.Kor.11:
23. He ovat Kristuksen palvelijoita - puhun kuin mieltä vailla - minä vielä enemmän. Olen nähnyt vaivaa enemmän, olen ollut useammin vankeudessa, minua on ruoskittu ylen paljon, olen monta kertaa ollut kuoleman vaarassa.
24. Juutalaisilta olen viidesti saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille;
25. kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen meressä ajelehtinut;
26. olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä;
27. ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta.
28. Ja kaiken muun lisäksi jokapäiväistä tunkeilua luonani, huolta kaikista seurakunnista.
32. Damaskossa kuningas Aretaan käskynhaltija vartioi damaskolaisten kaupunkia ottaaksensa minut kiinni,
33. ja muurin ikkuna-aukosta minut laskettiin korissa maahan, ja niin minä pääsin hänen käsistänsä.
PS. Minulla tuli ihan tippa silmään tuota valitusta lueskellessa.
23. He ovat Kristuksen palvelijoita - puhun kuin mieltä vailla - minä vielä enemmän. Olen nähnyt vaivaa enemmän, olen ollut useammin vankeudessa, minua on ruoskittu ylen paljon, olen monta kertaa ollut kuoleman vaarassa.
24. Juutalaisilta olen viidesti saanut neljäkymmentä lyöntiä, yhtä vaille;
25. kolmesti olen saanut raippoja, kerran minua kivitettiin, kolmesti olen joutunut haaksirikkoon, vuorokauden olen meressä ajelehtinut;
26. olen usein ollut matkoilla, vaaroissa virtojen vesillä, vaaroissa rosvojen keskellä, vaaroissa heimoni puolelta, vaaroissa pakanain puolelta, vaaroissa kaupungeissa, vaaroissa erämaassa, vaaroissa merellä, vaaroissa valheveljien keskellä;
27. ollut työssä ja vaivassa; paljon valvonut, kärsinyt nälkää ja janoa, paljon paastonnut, kärsinyt vilua ja alastomuutta.
28. Ja kaiken muun lisäksi jokapäiväistä tunkeilua luonani, huolta kaikista seurakunnista.
32. Damaskossa kuningas Aretaan käskynhaltija vartioi damaskolaisten kaupunkia ottaaksensa minut kiinni,
33. ja muurin ikkuna-aukosta minut laskettiin korissa maahan, ja niin minä pääsin hänen käsistänsä.
PS. Minulla tuli ihan tippa silmään tuota valitusta lueskellessa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
koko kristinusko.
Kaikki ”suuret uskovaiset” näyttävät olleet henkisesti sairaita.
Kun käy läpi kertomukset seuraavien kirkkoisien elämästä, ei voi päätyä kuin siihen tuloksen, että uskovaiset ovat johtajansa ansainneet:
Apostoli Paavali, Polykarpos , Hilarius, Ambrosius, paavi Gregorius Suuri, Aleksandrian Athanasios, Kesarean Basileios Suuri, Konstantinopolin Gregorius Nazianzolainen , Gregorius Nyssalainen, Konstantinopolin Johannes Khrysostomos, Irenaeus, Klemens Aleksandrialainen, Origenes, Augustinus, Luther, etc.
Siinä oikea viisastelijoiden kerho, jotka ovat rakentaneet sellaisen valheiden verkon, että uskovaiset vielä tänäkin päivänä siihen takertuvat ja siinä räpiköivät. Hämähäkkien myrkky on heidät lamauttanut, he kokevat jopa nautintoa elintensä liuetessa ja saadessaan elää valheverkon luomassa ”varmuuden illuusiossa”.
Karimin lainauksessa Paavali kertoo tilanteesta jossa hänen henkensä oli vaarassa ja Luukas kertoo saman näin. Jos jonkun mielestä hengenvaaran joutuminen on hulluutta ja sen perustella voidaan ihmistä pilkata ja leimata hulluksi. Niin minä jälleen vain ihmettelen siis ihmettelen. Odotan mielenkiinnolla kuinka pitkälle oikein menette.
20 Ja kohta hän saarnasi synagoogissa Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan Poika.
21 Ja kaikki, jotka kuulivat, hämmästyivät ja sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka Jerusalemissa tuhosi ne, jotka tätä nimeä avuksi huutavat? Ja eikö hän ole tullut tänne viedäksensä ne vangittuina ylipappien käsiin?"
22 Mutta Saulus sai yhä enemmän voimaa ja saattoi Damaskossa asuvat juutalaiset ymmälle näyttäen toteen, että Jeesus on Kristus.
23 Ja pitkän ajan kuluttua juutalaiset pitivät keskenään neuvoa tappaaksensa hänet.
24 Mutta heidän salahankkeensa tuli Sauluksen tietoon. Ja he vartioivat porttejakin yöt päivät, saadakseen hänet tapetuksi.
25 Mutta hänen opetuslapsensa ottivat hänet yöllä, päästivät hänet muurin aukosta ja laskivat alas vasussa.
26 Ja kun hän oli tullut Jerusalemiin, yritti hän liittyä opetuslapsiin; mutta he kaikki pelkäsivät häntä, koska eivät uskoneet, että hän oli opetuslapsi.
27 Mutta Barnabas otti hänet turviinsa ja vei hänet apostolien tykö ja kertoi heille, kuinka Saulus tiellä oli nähnyt Herran, ja että Herra oli puhunut hänelle, ja kuinka hän Damaskossa oli rohkeasti julistanut Jeesuksen nimeä.
28 Ja niin hän kävi heidän keskuudessaan sisälle ja ulos Jerusalemissa ja julisti rohkeasti Herran nimeä.
29 Ja hän puhui ja väitteli hellenistien kanssa; mutta he koettivat tappaa hänet.
30 Kun veljet sen huomasivat, veivät he hänet Kesareaan ja lähettivät hänet sieltä Tarsoon.
31 Niin oli nyt seurakunnalla koko Juudeassa ja Galileassa ja Samariassa rauha; ja se rakentui ja vaelsi Herran pelossa ja lisääntyi Pyhän Hengen virvoittavasta vaikutuksesta.
aivopesty sairas hänkin.
You wrote: ”Jos jonkun mielestä hengenvaaran joutuminen on hulluutta ja sen perustella voidaan ihmistä pilkata ja leimata hulluksi. Niin minä jälleen vain ihmettelen siis ihmettelen. Odotan mielenkiinnolla kuinka pitkälle oikein menette.”
Kysehän ei ole pelkästään hengenvaaraan joutumista, vaan yleisesti ajatustoimintojen vakavasta häiriöstä. Vanha sanonta – tyhmästä päästä kärsii koko ruumis – pitää hyvin paikkansa noiden ”uskossaan viisaiden” kohdalla.
Pitää aina miettiä mikä on syy ja mikä seuraus. Paavali joutui hengenvaaraan, koska oli mieleltään häiriintynyt. Terve ihminen olisi välttynyt kaikilta hänen vastoinkäymisiltään.
Tulipa tässä mieleen yhteneväisyyksiä Paavalin ja Lutherin välillä. Tekeekin mieli heittää ilmaan humoristinen kysymys;
Oliko Luther Paavalin inkarnaatio?
Teoksessaan Schem Hamphoras (1543) Luther uhosi, että taistelussa "perkeleen lapsia" vastaan olisivat kaikki keinot sallittuja. Samaa periaatetta hän käytti kristinuskon hölynpölyn levittämisessä, siis kaikki keinot olivat sallittuja; valehtelu ja asioiden vääristely. SIIS AIVAN SAMOIN KUIN APOSTOLI PAAVALI!
Lutherin todellinen luonne ei vastaa sitä kuvaa, minkä uskovaiset tahot ovat hänestä antaneet. Samanlainen totuuden vääristymä on tapahtunut myös UT:n kirjoituksissa. Ne eivät kerro mitä Juudeassa tuolloin todellisuudessa tapahtui, vaan sen mitä ihmisten taikauskoinen mieli kuvitteli tapahtuneen.
Lutherilla riitti taikauskoa myös antikristuksen metsästykseen. Elämänsä lopulla Luther uskoi komeettojen taivaallisiin ominaisuuksiin ja oli täysin varma paavin saatanallisesta olemuksesta koska kirjoitti: “en kuitenkaan silti oivaltanut sitä, mikä on tästä johdonmukaisena seurauksena, nimittäin että paavi on ehdottomasti saatanasta. Sillä se mikä ei ole Jumalasta, on ehdottomasti saatanasta“ (Lutherin esipuhe latinan kielisten teostensa julkaisuun Valitut teokset 11,7).
Kirjeessään Spalatinukselle Luther sanoo vuonna 1520: “Tiedän jo olevani paljon vapaampi päästyäni vihdoinkin varmuuteen siitä, että paavi on Antikristus“. Tämän vakaumuksensa Luther toistaa aivan samanlaisena Schmalkaldenin artikloissa: “Tämä opinkohta osoittaa vakavasti, että paavi on varsinainen Antikristus, joka on asettanut ja korottanut itsensä Kristuksen yläpuolelle ja häntä vastaan“. Schmalkaldenin artikloiden mukaan lunastuksen uskonkohta on pääopinkohta.
Paaviudesta Luther sanoo, että paavi “on voimiensa mukaan turmellut koko pyhää kristillistä kirkkoa ja tehnyt tyhjäksi ensimmäistä eli pääopinkohtaa, joka puhuu Jeesuksen Kristuksen suorittamasta lunastuksesta“ Vanhurskauttamisoppi ja paavius ovat sovittamattomassa ristiriidassa keskenään.
Lutherin taikausko elää edelleen perintönä nykyajan uskovaisissa: monet luterilaiset edelleen uskokovat numeromagiaan (gematriaan) - mm. siihen, että sanojen “vicarius Filii Dei’ (Jumalan Pojan sijainen) lukuarvo on 666 eli Antikristuksen luku.
Lutherin kohdalla joudun miettimään paljon. Jotkut hänen tekstinsä on hyviä, mutta mustapiste joka hänellä oli esim. Juutalaisten kohdalla ei selity vain sillä että hän on syntynyt keskiajalla.(vaikka en myöskään voi tietää katuiko Luther puheitaan nähtyään seuraukset.)
Toisaalta luen mielummin Raamattua kuin Lutherin opetuksia vaikka Luterilaiseen kirkkoon kuulunkin.
Yksi asia on Luteherin opetuksisa hyvä Ja se on lausahdus "jos tietäisin että huomenna tulee maailmanloppu, niin tänään istutaisin puun"
irstas kaljaveikko
You wrote; "Yksi asia on Luteherin opetuksisa hyvä Ja se on lausahdus "jos tietäisin että huomenna tulee maailmanloppu, niin tänään istutaisin puun" "
Vain yksikö asia Lutherin opetuksissa on hyvää?
Valitettavasti Luther ei ole tuota mainitsemaasi puun (tarinan mukaan omenapuun) istutusjuttua koskaan kertonut.
Nimittäin suomalainen Luther-tutkija, dosentti Kaarlo Arfman, ei ole sellaista lausuntoa Lutherin teksteistä löytänyt, eikä siihen usko.
Sinulle ei siis jää Lutehrista mitään jäljelle. Tutustupa mieheen tarkemmin, niin alat tuntea inhoa tätä suurta irstailijaa kohtaan.
Sinulla on sydäntä muistaa Paavalia. Hänen elämänsä ainoa ilo ja valo oli Jeesus jolle hän oli koko antaumuksellaan lupautunut. Aina ei tie ollut ollut helppo, mutta Herran läheisyys ja saatu voima ja turva olivat hänen toivonsa ja tietoisuutensa paremmasta elämästä.
Mukavaa että nykypäivänäkin osataan tuntea empatiaa tällaisia suuria raamatunmiehiä kohtaan.
Siunausta