Todettuja öljyvaroja on enää jäljellä noin 800 miljardia tynnyriä. 1 tynnyri on 157 litraa. Noin 800 miljardia tynnyriä on jo käytetty. Vuosikulutus tällä hetkellä on 24 miljardia tynnyriä. (Loppuuko öljy?, Tiede 2000 1/99)
Öljylöytöjen huippuvuosi oli 1962. Tähän mennessä on löydetty 1600 miljardia tynnyriä. Uutta öljyä ei ole paljon löydetty enää 10 vuoteen. Kun tuotanto alkaa vähetä tällä vuosikymmenellä yhtä nopeasti kuin se alkoi niin kasvava kulutus ylittää tuotannon ja aiheuttaa jyrkän ja pysyvän nousun öljyn hintaan. Öljyn hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kehitysmaat tulevat kärsimään ensin ja eniten, mutta vaikutukset ulottuvat myös kehittyneisiin maihin. (The Coming Oil Crisis, Colin J Campbell)
Öljyn tuotanto ylitti 5 miljardia tynnyriä vuodessa 1950, saavuttaa maksimin 24 miljardia tynnyriä vuodessa tällä vuosikymmenellä ja alkaa vähentyä eksponentiaalisesti 3 % vuodessa kunnes alittaa 5 miljardia tynnyriä vuodessa 2050. Maakaasulla voisi korvata öljyä polttoaineena. (The End of Cheap Oil, Colin J Campbell)
Öljyn tuotanto on ollut vuodesta 1997 lähtien noin 3500 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuosi 2000 oli öljyntuotannon huippuvuosi. (Maailman öljyntuotanto, Öljy- ja kaasualan keskusliitto)
Öljyn hinta vuoden 2000 rahassa on pysytellyt 130 vuotta alle 20 dollarin tynnyriltä lukuunottamatta 70-luvun öljykriisejä ja Persianlahden sotaa 1990. Öljyn hinta 3 kertaistui 1973 ja 2 kertaistui vielä siitä 1979. 1986 öljy maksoi taas alle 20 dollaria tynnyriltä. Lisääntynyt tuotanto on kattanut lisääntyneen kulutuksen. 70-luvun nopeat hinnannousut osoittavat miten helposti öljyn hinta kallistuu kun kulutus ylittää tuotannon. Öljyn hinta on nyt noussut noin 30 dollariin tynnyriltä. (Oil Price History and Analysis, James L Williams)
Maakaasua riittäisi korvaamaan öljyä polttoaineena seuraavat 50 vuotta. Jäljelläolevien maakaasuvarojen energiamäärä vastaa jäljelläolevan öljyn energiamäärää. Öljy kattaa maailman energian kulutuksesta 40 % ja liikenteen polttoaineesta 90 %. (Forecasting Global Oil Supply 2000-2050, Colin J Campbell)
Opec-maat (Iran, Irak, Kuwait, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Libya, Algeria, Nigeria, Indonesia ja Venezuela) tuottivat vuonna 2002 maailman öljystä 37 %, Pohjanmeri 12 % ja Eurooppa 9 %. Suurimmat öljyntuottajamaat olivat Saudi-Arabia, Venäjä, Yhdysvallat ja Meksiko. Venäjän alueella on noin 30 % todetuista maakaasuvarannoista, entisen Neuvostoliiton alueella 40 %, Lähi-idässä 30 %, Iranissa 15 %, Aasian Tyynenmeren alueella 5-7 %, Afrikassa 5-7 %, Pohjois-Amerikassa 5-7 %, Etelä-Amerikassa 4 % ja Euroopassa 4 %. Vuonna 2001 maailman maakaasusta tuottivat Yhdysvallat ja Venäjä yhteensä 45 %, OECD-maat 44 % ja Eurooppa 12 %. (Öljyn ja maakaasun tuotanto ja varannot, Öljy- ja kaasualan keskusliitto)
Suomen arvioitu öljynkulutus vuonna 2001 oli 211 000 tynnyriä päivässä eli 0.28 % koko maailman kulutuksesta 76 000 000 tynnyriä päivässä. (Oil-consumption, The World Factbook 2003. Human Development Reports)
Biomassapopulaatio: Vuonna 1850 maailmassa oli noin 1 miljardi ihmistä, jotka elivät uusiutuvan energian, biomassan, kuten puiden ja eläinten varassa. Hiilen käyttö alkoi. Hiilipopulaatio: Vuonna 1950 maailmassa oli noin 2 miljardia ihmistä, joista 1 miljardi eli hiilen ja teollistumisen varassa ja 1 miljardi biomassan varassa. Hiiltä riittää vielä 200 vuotta nykykulutuksella. Öljyn ja maakaasun käyttö alkoi. Öljy- ja maakaasupopulaatio: Vuonna 2000 maailmassa on noin 6 miljardia ihmistä, joista 2.5 miljardia elää koneistuneen maatalouden, teollisuuden ja kuljetusten eli öljyn varassa, 0.5 miljardia maakaasun varassa, 2 miljardia hiilen varassa ja 1 miljardi biomassan varassa. Öljyn tuotanto on saavuttanut maksimin ja loppuu 50 vuoden kuluttua. Muut energialähteet: Vaikka ihminen on tehnyt paljon teknisiä innovaatioita niiden käyttövoima on kuitenkin aina ollut hiilestä, öljystä, maakaasusta ja uraanista saatu energia. Fossiilisia polttoaineita ei voi korvata aurinko-, vesi- tai tuulivoimalla koska niistä ei saada niin paljon energiaa ja hyötysuhde on huonompi. Ydinenergiaa ei ole riittävän paljon ja se loppuu aikanaan. Fuusiosta voisi saada paljon energiaa kauan, mutta sen hallinta ei ainakaan lähivuosikymmeninä onnistu. Jos 200 vuoden aikana fuusiota ei saada hallintaan niin hiilen ja ydinenergiankin loputtua energialähteeksi jää vain biomassa. Skenaariot: Kun öljyn ja maakaasun tuotanto vähenee niin 3 miljardin ihmisen elinkeino on vaarassa 50 vuoden kuluessa. Kun hiilen tuotanto loppuu niin 2 miljardin ihmisen elinkeino on vaarassa 200 vuoden kuluttua. (Population and Energy, Graham Zabel)
Deuterium-tritium (DT) fuusio tarvitsee käynnistyäkseen 100 miljoonan asteen lämpötilan. Miljardi dollaria maksaneessa Joint European Torus (JET) reaktorissa Oxfordshiressä UK:ssa onnistuttiin vuonna 1991 tuottamaan 1 Mw 2 sekunnin ajan huipun ollessa 2 Mw, mutta kulutus oli 15 Mw. 2 Mw vastaa tuulimyllyn tuotantoa tavallisella tuulella. DT reaktori tuottaa 250 tonnia radioaktiivista jätettä vuodessa, sen käyttöikä on vain 20-25 vuotta ja sen jälkeen siitä itsestään tulee radioaktiivista jätettä. Kaupallista DT reaktoria ei odoteta ennen vuotta 2050. Deuterium-deuterium (DD) fuusio tarvitsee käynnistyäkseen 3 miljardin asteen lämpötilan, mikä vastaa neljäsosaa auringon ytimen lämpötilasta. DD fuusion kestävän reaktorin rakentaminen on vaikeaa ja se kuluttaa enemmän kuin DT fuusio. Kukaan ei sano kuinka helposti deuterium ja tritium ovat merivedestä erotettavissa. Muut tarvittavat aineet niobium, vanadium ja molybdenium ovat harvinaisia. Lisäksi tarvitaan 3 miljoonaa tonnia kuparia, jonka senkin määrä vähenee nopeasti. Laserfuusio ei tarvitsisi näitä harvinaisia aineita, mutta se on vielä vaikeampi saada aikaan kuin kuumafuusio. (Can nuclear fusion solve our energy problem?, Green Left Weekly)
Deuteriumia on veden eri muodoissa ja sitä riittäisi miljoonia vuosia. Tritiumia valmistetaan litiumista, joka on kevyin metalli ja sitä riittäisi 1000 vuodeksi nykyisellä sähkön kulutuksella. (Fusion Basics, EFDA-JET)
Fuusion ongelmia ovat 1. erittäin korkea lämpötila, jotta deuterium-tritium fuusio tapahtuu, 2. korkea deuterium-tritium tiheys, jotta fuusioitten todennäköisyys lisääntyy ja 3. fuusion ylläpitäminen tarpeeksi kauan, jotta energiaa saadaan tuotettua enemmän kuin mitä kuumuuden ylläpitäminen kuluttaa. Tokamak (a toroidal plasma bottle) reaktorissa Princetonissa USA:ssa onnistuttiin vuonna 1994 tuottamaan 10.7 Mw 1 sekunnin ajan, mutta kulutus oli satoja megawatteja. Kansainvälisessä seuraavan sukupolven The International Thermonuclear Experimental Reactor (ITER) tokamak koereaktorissa yritetään tuottaa energiaa yli kulutuksen. (Nuclear Fusion, http://www.ems.psu.edu/~radovic/Chapter14.pdf)
Kansainvälisessä ITER koereaktorissa yritetään tuottaa 500 megawattia yli 500 sekunnin ajan. Rakennustyön arvellaan maksavan 5 miljardia euroa ja valmistuvan vasta vuonna 2050. (Fuusioreaktorin paikasta ei vielä sopua, www.yle.fi/uutiset)
Polttokennot on kehitetty Englannissa jo 1839, mutta niitä on käytetty ensimmäisen kerran vasta Yhdysvaltojen avaruuslennoilla, kun kustannukset eivät olleet esteenä. Platinasta valmistetussa polttokennossa vety ja happi reagoivat muodostaen sähköä, vettä ja lämpöä. Vety on herkästi syttyvää ja vaikea varastoida. Platina on harvinainen ja noin 2 kertaa kultaa kalliimpi metalli. Samantehoinen polttokenno on 10 kertaa kalliimpi kuin polttomoottori. (Hydrogen Fuel Needs Less Costly Technology, Washington Times)
Vety on kilometriä kohti 12 kertaa kalliimpaa kuin diesel. (All Aboard the Hydrogen Bus, The Guardian)
Lontoon ensimmäisen vetybussi maksoi noin miljoona euroa. (Hydrogen Bus, The Big Smoker)
Ensimmäisten polttokennoautojen hinnan on arvioitu komponenttien perusteella olevan muutamasta sadasta tuhannesta dollarista yli miljoonaan dollariin. Kuukauden leasingmaksu on ollut 10 000 dollaria. Valmistajat eivät ole kertoneet hintaa. (Toyota, Honda deliver hydrogen fuel-cell cars in the US, Bloomberg News)
Suomi on siirtynyt 1900-luvulla biomassapopulaatiosta öljypopulaation. Paluuta entiseen maatalousyhteiskuntaan ei ole. Öljyn loppumisen aikakausi on alkanut. Öljyn kallistuminen vähentää sen kulutusta, mutta siitä huolimatta tuotanto vähenee. Ilman öljyä jäävät ensimmäiseksi ne joilla ei ole sitä varaa enää ostaa. Maakaasua riittäisi korvaamaan öljyä polttoaineena vielä seuraavat 50 vuotta. Sähkö- ja polttomoottorilla toimivilla hybridiautoilla voidaan vähentää henkilöautojen polttoaineen kulutusta. Minkään sähköpatterien energia ei kuitenkaan riitä käyttövoimaksi työkoneille, traktoreille, leikkuupuimureille, busseille, kuorma-autoille, rekoille, junien vetureille, laivoille ja lentokoneille. Hiili- ja ydinenergialla voitaisiin tuottaa vetyä polttokennoihin vielä 200 vuotta ja fuusiolla 1000 vuotta, mutta vety ja polttokennot ovat niin kalliita että varaa niihin on vain harvoilla.
Lähteet löytyvät Internetistä Google:lla www.google.com.
Tankki tyhjenee
Öljylöytöjen huippuvuosi oli 1962. Tähän mennessä on löydetty 1600 miljardia tynnyriä. Uutta öljyä ei ole paljon löydetty enää 10 vuoteen. Kun tuotanto alkaa vähetä tällä vuosikymmenellä yhtä nopeasti kuin se alkoi niin kasvava kulutus ylittää tuotannon ja aiheuttaa jyrkän ja pysyvän nousun öljyn hintaan. Öljyn hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kehitysmaat tulevat kärsimään ensin ja eniten, mutta vaikutukset ulottuvat myös kehittyneisiin maihin. (The Coming Oil Crisis, Colin J Campbell)
Öljyn tuotanto ylitti 5 miljardia tynnyriä vuodessa 1950, saavuttaa maksimin 24 miljardia tynnyriä vuodessa tällä vuosikymmenellä ja alkaa vähentyä eksponentiaalisesti 3 % vuodessa kunnes alittaa 5 miljardia tynnyriä vuodessa 2050. Maakaasulla voisi korvata öljyä polttoaineena. (The End of Cheap Oil, Colin J Campbell)
Öljyn tuotanto on ollut vuodesta 1997 lähtien noin 3500 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuosi 2000 oli öljyntuotannon huippuvuosi. (Maailman öljyntuotanto, Öljy- ja kaasualan keskusliitto)
Öljyn hinta vuoden 2000 rahassa on pysytellyt 130 vuotta alle 20 dollarin tynnyriltä lukuunottamatta 70-luvun öljykriisejä ja Persianlahden sotaa 1990. Öljyn hinta 3 kertaistui 1973 ja 2 kertaistui vielä siitä 1979. 1986 öljy maksoi taas alle 20 dollaria tynnyriltä. Lisääntynyt tuotanto on kattanut lisääntyneen kulutuksen. 70-luvun nopeat hinnannousut osoittavat miten helposti öljyn hinta kallistuu kun kulutus ylittää tuotannon. Öljyn hinta on nyt noussut noin 30 dollariin tynnyriltä. (Oil Price History and Analysis, James L Williams)
Maakaasua riittäisi korvaamaan öljyä polttoaineena seuraavat 50 vuotta. Jäljelläolevien maakaasuvarojen energiamäärä vastaa jäljelläolevan öljyn energiamäärää. Öljy kattaa maailman energian kulutuksesta 40 % ja liikenteen polttoaineesta 90 %. (Forecasting Global Oil Supply 2000-2050, Colin J Campbell)
Opec-maat (Iran, Irak, Kuwait, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Libya, Algeria, Nigeria, Indonesia ja Venezuela) tuottivat vuonna 2002 maailman öljystä 37 %, Pohjanmeri 12 % ja Eurooppa 9 %. Suurimmat öljyntuottajamaat olivat Saudi-Arabia, Venäjä, Yhdysvallat ja Meksiko. Venäjän alueella on noin 30 % todetuista maakaasuvarannoista, entisen Neuvostoliiton alueella 40 %, Lähi-idässä 30 %, Iranissa 15 %, Aasian Tyynenmeren alueella 5-7 %, Afrikassa 5-7 %, Pohjois-Amerikassa 5-7 %, Etelä-Amerikassa 4 % ja Euroopassa 4 %. Vuonna 2001 maailman maakaasusta tuottivat Yhdysvallat ja Venäjä yhteensä 45 %, OECD-maat 44 % ja Eurooppa 12 %. (Öljyn ja maakaasun tuotanto ja varannot, Öljy- ja kaasualan keskusliitto)
Suomen arvioitu öljynkulutus vuonna 2001 oli 211 000 tynnyriä päivässä eli 0.28 % koko maailman kulutuksesta 76 000 000 tynnyriä päivässä. (Oil-consumption, The World Factbook 2003. Human Development Reports)
Biomassapopulaatio: Vuonna 1850 maailmassa oli noin 1 miljardi ihmistä, jotka elivät uusiutuvan energian, biomassan, kuten puiden ja eläinten varassa. Hiilen käyttö alkoi. Hiilipopulaatio: Vuonna 1950 maailmassa oli noin 2 miljardia ihmistä, joista 1 miljardi eli hiilen ja teollistumisen varassa ja 1 miljardi biomassan varassa. Hiiltä riittää vielä 200 vuotta nykykulutuksella. Öljyn ja maakaasun käyttö alkoi. Öljy- ja maakaasupopulaatio: Vuonna 2000 maailmassa on noin 6 miljardia ihmistä, joista 2.5 miljardia elää koneistuneen maatalouden, teollisuuden ja kuljetusten eli öljyn varassa, 0.5 miljardia maakaasun varassa, 2 miljardia hiilen varassa ja 1 miljardi biomassan varassa. Öljyn tuotanto on saavuttanut maksimin ja loppuu 50 vuoden kuluttua. Muut energialähteet: Vaikka ihminen on tehnyt paljon teknisiä innovaatioita niiden käyttövoima on kuitenkin aina ollut hiilestä, öljystä, maakaasusta ja uraanista saatu energia. Fossiilisia polttoaineita ei voi korvata aurinko-, vesi- tai tuulivoimalla koska niistä ei saada niin paljon energiaa ja hyötysuhde on huonompi. Ydinenergiaa ei ole riittävän paljon ja se loppuu aikanaan. Fuusiosta voisi saada paljon energiaa kauan, mutta sen hallinta ei ainakaan lähivuosikymmeninä onnistu. Jos 200 vuoden aikana fuusiota ei saada hallintaan niin hiilen ja ydinenergiankin loputtua energialähteeksi jää vain biomassa. Skenaariot: Kun öljyn ja maakaasun tuotanto vähenee niin 3 miljardin ihmisen elinkeino on vaarassa 50 vuoden kuluessa. Kun hiilen tuotanto loppuu niin 2 miljardin ihmisen elinkeino on vaarassa 200 vuoden kuluttua. (Population and Energy, Graham Zabel)
Deuterium-tritium (DT) fuusio tarvitsee käynnistyäkseen 100 miljoonan asteen lämpötilan. Miljardi dollaria maksaneessa Joint European Torus (JET) reaktorissa Oxfordshiressä UK:ssa onnistuttiin vuonna 1991 tuottamaan 1 Mw 2 sekunnin ajan huipun ollessa 2 Mw, mutta kulutus oli 15 Mw. 2 Mw vastaa tuulimyllyn tuotantoa tavallisella tuulella. DT reaktori tuottaa 250 tonnia radioaktiivista jätettä vuodessa, sen käyttöikä on vain 20-25 vuotta ja sen jälkeen siitä itsestään tulee radioaktiivista jätettä. Kaupallista DT reaktoria ei odoteta ennen vuotta 2050. Deuterium-deuterium (DD) fuusio tarvitsee käynnistyäkseen 3 miljardin asteen lämpötilan, mikä vastaa neljäsosaa auringon ytimen lämpötilasta. DD fuusion kestävän reaktorin rakentaminen on vaikeaa ja se kuluttaa enemmän kuin DT fuusio. Kukaan ei sano kuinka helposti deuterium ja tritium ovat merivedestä erotettavissa. Muut tarvittavat aineet niobium, vanadium ja molybdenium ovat harvinaisia. Lisäksi tarvitaan 3 miljoonaa tonnia kuparia, jonka senkin määrä vähenee nopeasti. Laserfuusio ei tarvitsisi näitä harvinaisia aineita, mutta se on vielä vaikeampi saada aikaan kuin kuumafuusio. (Can nuclear fusion solve our energy problem?, Green Left Weekly)
Deuteriumia on veden eri muodoissa ja sitä riittäisi miljoonia vuosia. Tritiumia valmistetaan litiumista, joka on kevyin metalli ja sitä riittäisi 1000 vuodeksi nykyisellä sähkön kulutuksella. (Fusion Basics, EFDA-JET)
Fuusion ongelmia ovat 1. erittäin korkea lämpötila, jotta deuterium-tritium fuusio tapahtuu, 2. korkea deuterium-tritium tiheys, jotta fuusioitten todennäköisyys lisääntyy ja 3. fuusion ylläpitäminen tarpeeksi kauan, jotta energiaa saadaan tuotettua enemmän kuin mitä kuumuuden ylläpitäminen kuluttaa. Tokamak (a toroidal plasma bottle) reaktorissa Princetonissa USA:ssa onnistuttiin vuonna 1994 tuottamaan 10.7 Mw 1 sekunnin ajan, mutta kulutus oli satoja megawatteja. Kansainvälisessä seuraavan sukupolven The International Thermonuclear Experimental Reactor (ITER) tokamak koereaktorissa yritetään tuottaa energiaa yli kulutuksen. (Nuclear Fusion, http://www.ems.psu.edu/~radovic/Chapter14.pdf)
Kansainvälisessä ITER koereaktorissa yritetään tuottaa 500 megawattia yli 500 sekunnin ajan. Rakennustyön arvellaan maksavan 5 miljardia euroa ja valmistuvan vasta vuonna 2050. (Fuusioreaktorin paikasta ei vielä sopua, www.yle.fi/uutiset)
Polttokennot on kehitetty Englannissa jo 1839, mutta niitä on käytetty ensimmäisen kerran vasta Yhdysvaltojen avaruuslennoilla, kun kustannukset eivät olleet esteenä. Platinasta valmistetussa polttokennossa vety ja happi reagoivat muodostaen sähköä, vettä ja lämpöä. Vety on herkästi syttyvää ja vaikea varastoida. Platina on harvinainen ja noin 2 kertaa kultaa kalliimpi metalli. Samantehoinen polttokenno on 10 kertaa kalliimpi kuin polttomoottori. (Hydrogen Fuel Needs Less Costly Technology, Washington Times)
Vety on kilometriä kohti 12 kertaa kalliimpaa kuin diesel. (All Aboard the Hydrogen Bus, The Guardian)
Lontoon ensimmäisen vetybussi maksoi noin miljoona euroa. (Hydrogen Bus, The Big Smoker)
Ensimmäisten polttokennoautojen hinnan on arvioitu komponenttien perusteella olevan muutamasta sadasta tuhannesta dollarista yli miljoonaan dollariin. Kuukauden leasingmaksu on ollut 10 000 dollaria. Valmistajat eivät ole kertoneet hintaa. (Toyota, Honda deliver hydrogen fuel-cell cars in the US, Bloomberg News)
Suomi on siirtynyt 1900-luvulla biomassapopulaatiosta öljypopulaation. Paluuta entiseen maatalousyhteiskuntaan ei ole. Öljyn loppumisen aikakausi on alkanut. Öljyn kallistuminen vähentää sen kulutusta, mutta siitä huolimatta tuotanto vähenee. Ilman öljyä jäävät ensimmäiseksi ne joilla ei ole sitä varaa enää ostaa. Maakaasua riittäisi korvaamaan öljyä polttoaineena vielä seuraavat 50 vuotta. Sähkö- ja polttomoottorilla toimivilla hybridiautoilla voidaan vähentää henkilöautojen polttoaineen kulutusta. Minkään sähköpatterien energia ei kuitenkaan riitä käyttövoimaksi työkoneille, traktoreille, leikkuupuimureille, busseille, kuorma-autoille, rekoille, junien vetureille, laivoille ja lentokoneille. Hiili- ja ydinenergialla voitaisiin tuottaa vetyä polttokennoihin vielä 200 vuotta ja fuusiolla 1000 vuotta, mutta vety ja polttokennot ovat niin kalliita että varaa niihin on vain harvoilla.
Lähteet löytyvät Internetistä Google:lla www.google.com.
Tankki tyhjenee
Vastaukset 51
Vanhimmat
Ehkäpä kaikki jo tiedämme että öljy on loppumassa, samoin maakaasu. Mitä siitä seuraa, on toinen asia.
"Hiili- ja ydinenergialla voitaisiin tuottaa vetyä polttokennoihin vielä 200 vuotta"
Epäilemättä voitaisiin, mutta valistunut yhteiskunta ei sitä hyväksyisi. Miksi vetyä pitäisi tuottaa menetelmällä, joka myrkyttää luontoa miljoonaksi vuodeksi eteenpäin (ydinvoima), tai menetelmällä, jonka vaikutukset on jo silmin nähtävissä (hiilivoima), mutta jotka luonto kykenee itsenäisesti korjaamaan muutamassa sadassa vuodessa?
Vetyä olisi tuotettava puhtailla, päästöttömillä luonnon energioilla. Näistä aurinko- ja tuulivoima ovat pisimmälle kehittyneimpiä ja soveltuvat hyvin varastoidun energian tuotantoon - lisäksi alkuperäinen energia on täysin ilmaista.
Aurinkoenergian paras hyöty saataisiin alkuvaiheessa niissä maissa, joissa auringon paistetta riittää. Näille alueille sijoittuvat myös monet ns. kehitysmaat, joiden kiinnostus ydintekniikkaan näyttää olevan enemmänkin sen sotilaallisessa käytössä. Koko maapallolle olisi turvallisinta, että tällainen vaarallinen kehityssuunta ydinvoima-alalla saataisiin heti loppumaan. Toisin sanoen: parempi olisi sijoittaa uusiin, turvallisiin energioihin nimenomaan näissä maissa.
Tässä vaiheessa on monen sormet jo syyhyämässä ja valmiina kirjoittamaan: mitä se maksaisi!
Mitä sen loppujen lopuksi on väliä? Rahaa on aina riittänyt, kun tarve on ollut välttämätön. Uudet tekniikat on joka tapauksessa saatava yleistymään, jotta niiden hinta voisi pudota.
Sekä aurinko- että tuulienergian kehitystä aivan ilmeisesti jarruttaa se, että niille on vaikea löytää sotilaallista käyttöä. Nyt tämä ajatus pitäisi kerrankin hyödyntää toisin päin. Oikein päin.
"Hiili- ja ydinenergialla voitaisiin tuottaa vetyä polttokennoihin vielä 200 vuotta"
200 vuoden raja pätee hiilivoimaan, mutta ydinvoiman tapauksessa se on suuresti aliarvioitu. Jo pelkät uraanivarat riittävät huomattavasti kauemmas. Ottamalla käyttöön toriumin, myös ydinpolttoaineeksi kelpaavan huomattavasti yleisemmän alkuaineen, ydinvoiman käyttöaika kasvaa edelleen. Ja fuusiotekniikan käyttöönotto kasvattaisi ydinenergian tuotantomahdollisuudet käytännöllisesti katsoen rajattomiksi.
"Miksi vetyä pitäisi tuottaa menetelmällä, joka myrkyttää luontoa miljoonaksi vuodeksi eteenpäin (ydinvoima)"
Perustele: kuvaile miten tuo myrkyttyminen tapahtuisi. Ainakin tuollaisena perusteettomana heittona väite on yksinkertaisesti epäuskottava. Todellisuudessahan ydinvoima nimenomaan on ainoa energianlähde, jonka kapasiteettia voitaisiin tarvittessa kasvattaa tarpeeksi massiivisessa mittakaavassa ja joka ei aiheuta haitallisia päästöjä, vaan jonka käytössä kuluu niin pikkuruisia määriä polttoainetta, että se on teknisesti helppoa ja taloudellisesti mahdollista käytön jälkeen eristää luonnosta.
"tai menetelmällä, jonka vaikutukset on jo silmin nähtävissä (hiilivoima)"
Niinpä.
"Vetyä olisi tuotettava puhtailla, päästöttömillä luonnon energioilla."
Toden totta! Ottakaamme mallia luonnosta: aurinkokuntamme merkittävin energianlähde on ilman muuta aurinko, tuo taivaallinen ydinreaktori. Puhtaasti maanpäällisistä energianlähteistä suurin on ilman muuta maan luonnollisen radioaktiivisten aineiden hajotessa vapautuva energia. Luonnon radioaktiivisuuden rinnalla ihmisen energiankulutus ja ydinvoiman aktiiviset aineet ovat pikkuruisia - ainoa mikä hankaloittaa luonnon radioaktiivisten aineiden hyödyntämistä energiantuotannossa on niiden laaja levinneisyys ympäri maapalloa. Onneksi nykyisellä teknologiallamme osaamme tiivistää fissiilejä aineita ja nopeuttaa ytimiin sitoutuneen energian vapautumista - energian joka kuitenkin vapautuisi aikojen saatossa radioaktiivisessa hajoamisessa - ja turbiinien avulla muuttaa sen sähköksi. Käytettyämme tarvitut polttoaineet voimme palauttaa ne kallioon luonnon mallin mukaisesti: esimerkiksi nykyisen Gabonin alueella on toiminut luonnon oma ydinreaktori, jonka käytetty polttoaine on yhä edelleen aloillaan kallion sisässä. Näin luonnon mallin mukaisesti voisimme päästöittä tuottaa energiaa tarpeisiimme ja nostaa tällä hetkellä kurjuudessa elävien ihmisten elintason ihmisarvoiselle tasolle.
"Näistä aurinko- ja tuulivoima ovat pisimmälle kehittyneimpiä ja soveltuvat hyvin varastoidun energian tuotantoon"
Pelkkä öljynkulutus polttoaineena maailmasa vastaa 4590 gigawatin jatkuvaa keskitehoa. Osoita edes puolen tuosta määrästä olevan teknistaloudellisesti mahdollista korvata aurinko- ja tuulivoimalla. Jollet pysty osoittamaan kuvitelmasi olevan mahdollinen, sellaiseksi se myös jää: pelkäksi kuvitelmaksi, eikö?
"lisäksi alkuperäinen energia on täysin ilmaista."
Niinkuin ovat tässä mielessä kaikki polttoaineetkin. Kalliossahan ne vain odottavat noutamista. Paitsi jos olemme realisteja ja otamme huomioon energian tuotannon kokonaiskustannukset. Mutta silloinhan mikään energia ei ole ilmaista ja tuuli- ja aurinkoenergia ovat kalleimmasta päästä.
"Koko maapallolle olisi turvallisinta, että tällainen vaarallinen kehityssuunta ydinvoima-alalla saataisiin heti loppumaan."
Ai sotilastekniikan leviäminen? Toden totta. Sitä varten olisi pikimmiten ryhdyttävä hävittämään tonnikaupalla olemassa olevaa ydinasekelpoista plutoniumia ja uraania. Milläs Vastaaja sen tekee, jollei ole ydinreakotreita, joissa ne voisi kuluttaa polttoaineena? Ydinaseriisunta on helppoa ja hyödyt kaksinkertaiset jos miekat voidaan takoa auroiksi, ydinaseet muutta sähköksi. Muistutan, että vaikka ydinsähkön tekeminen lopetettaisiin kokonaan, ydinaseen tekeminen onnistuisi silti tasan yhtä helposti koska luonnonuraanin rikastaminen ydinasekelpoiseksi on aivan yhtä helppoa tai vaikeaa kuin ydinpolttoaineenkin. Sen sijaan aseistariisunta vaikeutuisi kun aseplutoniumia ei voisi tehdä aseisiin kelpaamattomaksi ydinreaktorissa polttoaineena kuluttamalla.
"Mitä sen loppujen lopuksi on väliä? Rahaa on aina riittänyt, kun tarve on ollut välttämätön. Uudet tekniikat on joka tapauksessa saatava yleistymään, jotta niiden hinta voisi pudota."
Kyse ei ole hinnasta, vaan siitä että ehdotuksen täytyy olla toteutuskelpoinen. Vastaajalle, länsimaan varakkaalle ihmiselle, on varmaan mieluisa ajatus, että kaikkea kivaa saa kaupasta. Jos minulla on tarpeeksi rahaa, menen kauppaan ja ostan ekosähkölaitteet koko maailmalle. Väärin!
Kunpa se olisikin niin helppoa. Mutta kun tuulivoimassa on se tilanne, että luonnonvarat, jotka tarvittaisiin maailmanlaajuiseen massiiviseen rakentamiseen, ovat niukkoja: niitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Tarvittava tila on niukkaa, sitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Tarvittava, asiansa osaava henkilöstö on niukkaa, sitä ei ole saatavilla. Tarvittavat pääomat ovat niukkoja, ei ole olemassa tahoa joka voisi investoida tarpeeksi vaikka haluaisi. Tarvittava teollinen kapasiteetti on niukkaa, sitä ei ole tarpeeksi. Ja vaikka rakentaminen onnistuisi, ei ole takeita että tuulet olisivat suotuisat. Valitettavasti energia on nykyaikaisessa sivilissatiossa hyödyke, jota ei voida käyttää vaan tiistaina ja torstaina ja olla loppuviikko ilman.
Aurinkovoimassa on sama tilanne, mutta vielä pahempana. Aurinkovoima on ainakin vielä tällä hetkellä tilanteessa, jossa ei ole lainkaan varmaa tuottaako aurinkopaneeli asennettuna edes sitä energiamäärää joka sen valmistukseen kului!
Kyse ei siis ole siitä ettei haluttaisi, ettei oltaisi valmiita panostamaan. Kyllä halutaan ja kyllä ollaan valmiita panostamaan. Yhdysvalloissa ja varsinkin Euroopassa aurinko- ja tuulisähkö saa sellaiset määrät veronmaksajien rahaa, ettei vastaavassa mittakaavassa tueta mitään muuta energiamuotoa. Ja mitä sillä on saatu. Sähköntuotannon siivu, joka ei edes erotu viivasta kun piirretään piirakkadiagrammi. Parhaimmillaankin saadaan noin 10%, kuten Tanskassa, ja loput fossiilisilla polttoaineilla. Ja tämä ei johdu panostuksen puutteesta: panostettu on enennennäkemättömän paljon ennennäkemättömään suurina julkisina tukina. Vika on siinä, etteivät tuuli- ja aurinkosähkön rahkeet yksinkertaisesti riitä siihen mitä tarvittaisiin: merkityksellinen panos koko maailman energiantuotannossa. Ainakaan vielä vähään aikaan.
Jos olen mielestäsi väärässä, ole hyvä vain. Sinun ei tarvitse kuin osoittaa, että on teknistaloudellisesti mahdollista tuottaa tuuli- ja aurinkosähöllä tarpeeksi energiaa fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Tai aloita edes tästä: Pelkkä öljynkulutus polttoaineena maailmasa vastaa 4590 gigawatin jatkuvaa keskitehoa. Osoita edes puolen tuosta määrästä olevan teknistaloudellisesti mahdollista korvata aurinko- ja tuulivoimalla.
Muutoin kuvitelmat olkoot kuvitelmia. Ja ne jotka toivovat sivilisaatiomme olevan pystyssä vielä senkin jälkeen kun öljyä ei enää riitä poltettavaksi, ja ne jotka toivovat todella että ehdimme pysäyttää maailmanlaajuisen lämpenemisen ennen kuin se saavuttaa katastrofaaliset mittasuhteet, laittakoot toivonsa niihin päästöttömiin energianlähteisiin jotka todellisuudessa pystyvät tuottamaan tarpeeksi energiaa koko maailmalle. Laittakoot he toivonsa energianlähteisiin joiden rahkeet riittävät kaikien ihmisien hyvinvointiin. Sillä muuten tuo toivo on turha ja sivilisaatio sellaisena kun me sen tunnemme - tuhoon tuomittu.
Libyasta saadaan erinomainen laskuesimerkki siitä, kuinka vetyä tuotettaisiin uusiutuvilla. Perustietoja Libyasta:
- asukkaita 5.5 miljoonaa
- pinta-ala 1 775500 km2
- öljy- ja maakaasu, vientiä
- sähköntuotantoteho 4.6GW polttovoimalla
- makeaa vettä vähän, suuri vedenpuhdistamo suunnitteilla?
http://www.eia.doe.gov/emeu/cabs/libya.html
Vesipuhdistamo on mainio lisämauste ajatusleikkiin.
Ajatellaanpa ensin vaikka että vetyä tuotettaisiin aurinkoenergialla.
Valittavana on ainakin 3 menetelmää:
- aurinkopaneelit
- aurinkopeilit (turbiini/generaattori)
- aurinkotorni ('kasvihuonevoimala')
Kuten huomaatte, termit ovat vielä epäselvät. Ei anneta sen häiritä.
Ja malliksi uutinen vuodelta 1998:
"
...
Maailmalla aurinkoenergian hyödyntäminen talotekniikassa etenee jo rivakammin. Esimerkiksi Japanissa on parhaillaan käynnissä valtion avustuksella ohjelma, jossa 100 000 omakotitaloa varustetaan aurinkosähköpaneeleilla. Suuri osa niistä on jo valmiina.
- Talon katolla on parikymmentä neliömetriä paneeleita, jotka tuottavat sähköä kotitalouteen. Silloin kun kotitalous ei sitä kaikkea käytä, se syötetään paikalliseen sähköverkkoon. Asukkaan sähkömittari pyörii verkossa ikäänkuin kahteen suuntaan; se ostaa verkosta ja myy sinne, eli omakotitaloista tulee samalla sähkön tuottajia, Alvesalo selvittää.
...
Aurinkotaloissa hyödynnetään aurinkovalon lisäksi myös aurinkolämpö. Sillä tuotetaan lämmintä käyttövettä ja huonetilojen lisälämpöä aurinkokeräimen avulla.
...
Tällä haavaa maailman aurinkoenergiamarkkinat ovat vuosittain noin 5,5 miljardia markkaa ja kasvavat nopeasti. Kansainväliset asiantuntijat ennustavat, että vuosina 2010-2020 aurinkoenergia alkaisi olla täysin kilpailukykyistä nykyisten ns. konventionaalisten energianlähteiden kanssa.
- Silloin Keski-Euroopassa ei kannata ilmastoinnin huippusähkön tarpeeseen enää käynnistää varalla olevaa hiilivoimalaa, vaan talojen katolla olevat aurinkopaneelit voivat tuottaa tarvittavan sähkön, Alvesalo selittää.
Aurinkosähkön kannattavuus toki vaihtelee luontaisten edellytysten mukaan. Kun Suomessa saadaan vuodessa tuhat tuntia sellaista auringonpaistetta, josta voi laskea saatavan täyden tehon, Espanjassa aurinkoa saadaan kaksinkertainen määrä ja Saharassa jo 2 500 tuntia.
Keskiafrikkalaisessa Tshadissa yhden neliökilometrin pinta-alalle paistaa vuoden aikana sama määrä energiaa kuin koko maa samassa ajassa kuluttaa.
...
"
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/27.maaliskuu/SUN1298.HTM
Se aurinkotorni- tai kasvihuonevoimala tai mikä se nyt onkaan, olisi suunniilleen tällainen:
"
Aurinkoenergiaa pitkästä putkesta
- Australian hallitus aikoo rakennuttaa autiomaahan kilometrin korkuisen ja 130 metriä leveän tornin, jonka juuressa on lasikattoinen, seitsemän kilometriä halkaisijaltaan oleva "kasvihuone", kertovat New Scientist ja Ananova. Lasikaton alta lämpenevä ilma nousee ylöspäin tornissa ja pyörittää turbiineja 200 megawatin edestä.
"
Kopioin tuon 'Uutisointia'-keskustelusta. Uutinen taitaa kyllä olla vanha. Muistelen, että täälläkin olisi ollut puhetta tuollaisesita laitoksista 500MW:n teholla.
Hirveä on hökötys. Ei noita kovin montaa voi Libyaankaan rakentaa. Mielenkiintoinen silti.
Energian varastoinnista on VTT:ltä saatavissa enemmän kuin perusteellinen julkaisu:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf
Olisko asia nyt kuitenkaan ihan tollainen jollaiseksi asian maalaat?
Mielipiteesi edustaa mielestäni mitä parhaiten sita jarrua, joka on aina ollut kehityksen esteenä. Joskin todistuksen taakka kuuluu tieteessä väitteen esittäjälle, mutta taidamme nyt kumminkin olla webbikeskustelussa :)
Suosittelisin ottamaan selvää aurinkoenergian tutkimuksista ja esim. eri variaatioista vetyelektrolyysi-tekniikasta, ym. vedyntuotantomenetelmistä, ennen kuin annat viimeistä tuomiotasi ydinvoimasta ainona mahdollisnea energiaratkaisuna.
Tässä vähän ajan tasalla olevaa tutkimustietoa asiasta jota voisit vaikka lukea iltalukemiseksi ettei pipo kiristäisi liikaa tekniikan kehityksen esteenä:
1) Effcient solar generation of hydrogen fuel – a fundamental analysis, Stuart Licht, Electrochemistry Communications 4(2002) 790–795
2)High effciency solar energy water splitting to
generate hydrogen fuel: Probing RuS2
enhancement of multiple bandelectrolysis, Stuart Lichta,*, Susanta Ghosha, Helmut Tributschb,
Sebastian Fiechterb,Solar Energy Materials a Solar Cells 70 (2002) 471–480
3) Steam power-plants fed by high pressure electrolytic hydrogen
S.P. Cicconardi, A. Perna, G. Spazzafumo∗,International Journal of Hydrogen Energy 29 (2004) 547– 551
4) Okay! But Now Tell Me About Cost
A journalist’s challenge leads to thoughts on cost and price—and what drives change, International Journal of Hydrogen Energy 29 (2004) 563 – 567
P.S. ei se mielestäni ihan hirvittävän pahalta kuullosta, jos tällä hetkellä vedyn käyttö auton polttoaineena on 12 kertaa kalliimpaa kuin diesselin, sillä tuotanto volyymi, jakelujärjestelmät, ja vetyäkäyttävien autojen määrä ovat vedyn kohdalla huomattavasti pienempiä.
"Mielipiteesi edustaa mielestäni mitä parhaiten sita jarrua, joka on aina ollut kehityksen esteenä."
Tuo on varsin raskas syytös, joten on mielestäni oikeutettua kun kysyn: mikä mielipiteeni ja millä perusteella? Sekö, että kannatan kestävää kehitystä? Kirjoitin, että olisi kannattavaa laittaa toivomme "niihin päästöttömiin energianlähteisiin jotka todellisuudessa pystyvät tuottamaan tarpeeksi energiaa koko maailmalle". On kai vain selvää, että jos rakennamme riittämättömien energianlähteiden varaan, ei kehitys voi olla kestävää. Vai oletko eri mieltä? Jos olet, millä perusteella?
"Suosittelisin ottamaan selvää aurinkoenergian tutkimuksista ja esim. eri variaatioista vetyelektrolyysi-tekniikasta, ym. vedyntuotantomenetelmistä,"
Aurinkoenergia on hyvin kiinnostava tulevaisuuden energianlähde - mutta suuressa mittakaavassa se on nimenomaan tulevaisuuden energianlähde. Voi kestää kauankin ennen kuin se pystyy tarjoamaan riittävää apua maailman energiatarpeen tyydyttämisessä. Siihen asti meidän on käytettävä olemassaolevia vaihtoehtoja. Tämä on vain tosiasian tunnustamista: tulevaisuuden energian lähteet ovat tulevaisuudessa, sille emme voi mitään.
"ennen kuin annat viimeistä tuomiotasi ydinvoimasta ainona mahdollisnea energiaratkaisuna."
En ole mitään sellaista tuomiota antanut. Päinvastoin väitän, että meillä on paljon erilaisia energiantuotantovaihtoehtoja. Kysymys on siitä, että valitaan objektiivisesti kokonaisuutta arvioiden kuhunkin tilanteeseen paras vaihtoehto.
"Tässä vähän ajan tasalla olevaa tutkimustietoa asiasta jota voisit vaikka lukea iltalukemiseksi ettei pipo kiristäisi liikaa tekniikan kehityksen esteenä"
Kiitos vinkeistä, mutta edelleen minusta oma sytöksesi taantumuksellisuudestani on perusteeton. Viitsisitkö perustella mihin sanomaani ja miksi se perustuu?
"se mielestäni ihan hirvittävän pahalta kuullosta, jos tällä hetkellä vedyn käyttö auton polttoaineena on 12 kertaa kalliimpaa kuin diesselin, sillä tuotanto volyymi, jakelujärjestelmät, ja vetyäkäyttävien autojen määrä ovat vedyn kohdalla huomattavasti pienempiä."
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että vetytalouteen siirtyminen on erinomaisen houkutteleva vaihtoehto. Kuitenkin, vetykin on tuotettava jollain ja jos haluamme torjua kasvihuoneilmiötä, käytännössä kyseeseen tulee lähinnä elektrolyysi. Jos näin toimimme, sähkönkulutus nousee valtavasti kun sillä tuotetaan polttonesteetkin. Mistä saadaan tarpeeksi massiivisessa mittakaavassa sähköenergiaa? Pelkkä öljynkulutus polttoaineena maailmasa vastaa 4590 gigawatin jatkuvaa keskitehoa. Tuollaisen sähkömäärän tuottamiseen nykytekniikalla on harvoja toteutuskelpoisia vaihotehtoja ja nähdäkseni vain yksi päästötön vaihtoehto.
TAisin provosoida liikaa! Mielipiteestäsi/-iestäsi sain kylläkin sellaisen kuvan että pyrit vesittämään jokaisen mahdollisen vaihtoehdon jättämättä rakentavalle keskustelulle sijaa, mutta kyse voi toki olla myös omasta ymmärrsrajoitteisuudestani.
"Muistelen, että täälläkin olisi ollut puhetta tuollaisesita laitoksista 500MW:n teholla."
Aluksi korjattakoon tuo mainitsemani 500MW - oli ehkä sittenkin 300W.
Löysin keskustelun, jossa ensimmäisen kerran kuulin voimalatyypistä mainittavan. Kopioin siitä yhden kirjoituksen tähän:
"
palikkaesimerkki
Kirjoittanut: mikkop, 4.4.2003 klo 16.20
Palikkaesimerkki aurinkotuulivoimalasta:
Parempi kuvaus löytyy vaikka kirjasta 'kohti kestävää maailmaa'
Aurinkotuulivoimala: Suuressa 'kasvihuoneessa' lämmitetään auringon avulla ilmaa. Ilma nousee ylöspäin suureen piippuun. Tällä nousevalla ilmavirralla (joka on siis suunnaton) pyöritetään dynamoja jotka jauhavat sähköä. Aurinkotuulivoimalalla voidaan kerätä myös kuivilla seuduilla juomakelpoista vettä. 'Piippua' voidaan hyödyntää helvetin isona GSM linkkimastona ja TV- lähettimenä. Yhdellä 7km2 kokoisella voimalalla voitaisiin korvata jopa kaksi suurta hiilivoimalaa.
Voimalat toimisivat kunnolla vain aurinkoisilla seuduilla, eivätkä suuren tilan tarpeen vuoksi voi kattaa kaikkea sähkön tuotantoa, mutta korvaavana tuottajana se olisi hyvä. Polttoaine, ilma, on ilmaista. Voimalan korjaaminen on halpaa ja käyttöikä alakanttiin laskettuna 80 vuotta. Rakennus kustannukset ovat ydinvoimalan luokkaa.
Intiaan oli määrä tulla maailman ensimmäinen aurinkotuulivoimala, mutta kähinät Pakistanin kanssa romuttivat suunnitelmat.
"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000000280197
Tuo Intian voimala taitaa olla jo rakanteilla ainakin.
Samassa keskustelussa esitettiin hyviä linkkejä asiasta:
"
Australiassa suunnitellaan
Kirjoittanut: O-Jay, 11.4.2003 klo 11.30
Australiassa tuollaista systeemiä suunnitellaan. Erittäin mielenkiintoinen systeemi, kannattaa tutustua. Laitan pari linkkiä:
Projektin kotisivu
http://www.enviromission.com.au/index1.htm
Vähän taustaa ja teoriaa
http://www.aie.org.au/pubs/enviromission.htm
"
Kun kasvihuonetta levitetään ja levitetään ja putkea kasvatetaan ja kasvatetaan niin tuuli putkessa kiihtyy ja kiihtyy. Jos näin levitetään ja levitetään sekä kasvatetaan ja kasvatetaan niin tuulen nopeus kiihtyy ja kiihtyy kunnes se tulee suunnattoman nopeaksi.
Kun suunnattoman nopeaan ja isoon tuuleen pannaan iso potkuri joka pyörittää sähkögeneraattoris, niin maailman energiapulma on ratkaistu.
Kiitos kun selvensit asiaa. Nyt taidamme ymmärtää toisiamme. Energiakysymykset eivät ole helppoja: puoliksi leikillä voisi sanoa että jos joku väittää, että tällä on ongelmaton ratkaisu energiapulmaan, tämä joko valehtelee tai on huonosti informoitu. Vaatii suurta rohkeutta kylmäpäisesti vertailla vaihtoehtoja ilman ennakkoluuloja ja hyväksyä yllättäväkin johtopäätös jos se on ihmisten hyvinvoinnin ja luonnon kannalta paras vaihtoehto. Toivottavasti sitä rohkeutta löytyy kaikilta, itseni mukaanlukien, oli tuo johtopäätös mikä hyvänsä.
Oliskohan täällä ketään, joka osais kertoa miksi tuon tornin pitää olla niin korkea. Voimistuuko virtaus?
Varsinaisestihan tuo ei ole aurinkovoimala. Generaattoreita pyörittää ilmavirta, tuuli.
Toisin kuin täällä eräs kaikkitietävä väitti, tuon tyypin voimala tuottaa tehoa kaiken aikaa; siis yölläkin. Kasveihin 'varastoitunut' lämpö pitää siitä huolen.
se mitä sanoit on harvinaisen totta!
Torin pitää olla korkea lämpötila- ja paine-eron takia. Ylhäällä on kylmempää ja paine alhaisempi: syntyy virtaus. Itseasiassa pelkkä putkikikin riittäisi, kasvihuone on vain tehostin. Torni kyllä toimii yölläkin: vaikka lämpötilaero pienenee, paine-ero säilyy. Tällaisen voimalan ongelma on toteutettavuuus ja kannattavuus. Konsepti on kyllä houkuttelva, mutta kilometrin korkuinen rakennelma on valtavan kallis ja hankala rakennushanke, jollaiseen kukaan ei ole koskaan ryhtynyt. En tiedä kannattaako. Tietääkö joku täällä enemmän tuollaisen suunnitelman toteutettavuudesta?
Libya, jonka koko talous näyttää perustuvan maakaasuun ja öljyyn, näyttääkin todella houkuttelevalta mahdollisuudelta vetytuotannon laajamittaisen hyödyntämisen pioneerimaaksi epävakaissa maissa, joihin nyt viimeksi pitäisi ydinvoimaa rakentaa. Islanti taitaa tällä hetkellä olla edelläkävijämaa vetytuotannossa.
Yleinen harhakäsitys on, että aurinkosähköä saadaan vain aurinkokennoilla. Suurempaan keskitettyyn sähköntuotantoon ne ovat vielä kalliita, vaikkakin niiden hyötysuhdetta on onnistuttu parantamaan. Peileihin perustuvalla aurinkovoimalalla saadaan joko sähköä tai lämpöä (miksei molempiakin?).
http://leeh.ee.tut.fi/tuotanto/sivu9.html
"
Aurinkoenergialla toimivia voimalaitoksia on kahdenlaisia. Joko lämpövoimalaitoksena toimiva laitos, jossa aurinkoenergia muutetaan lämmöksi, ja se korvaa tavallisen höyryvoimalaitoksen polttoaineen, tai sitten aurinkoenergia muutetaan aurinkokennoilla suoraan sähköksi. Suurimmat nykyiset koelaitokset toimivat lämpövoimalaitosperiaatteella ja aurinkokennoista on valmistettu pienehköjä koelaitoksia. Lämpövoimalla toteutetut aurinkovoimalaitokset voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: torni- ja farmityyppisiin.
Tornityyppisessä voimalaitoksessa (kuva 9.2) auringon säteily kerätään peileillä yhteen pisteeseen, tornin huipussa olevaan lämpövarastoon, jossa säteily kuumentaa joko erikoisnestettä, joka lämmönvaihtimen välityksellä höyrystää veden ja näin saatu höyry johdetaan turbiiniin, tai sitten kuumennetaan suoraan vettä, joka höyrystetään turbiiniin. Tornityyppinen voimalaitos toimii teknisesti melko moitteetta, mutta sen taloudellisuus ei ole hyvä. /4,6/
"
Sivulla on piirroskaavioita voimalatyypeistä.
Lukuisten aurinkokennojen sijasta siis on useita peilejä, joilla auringonsäteet heijastetaan kuumentamaan yhtä pistettä (Ruotsissa on tällainen rakenteilla kaukolämmön tuottamiseen, mukana fortum). Sähköä saadaan sitten normaalin höyryturbiinin tavoin. Peilit on automaattisesti suuntautuvia suurimman lämpötehon saamiseksi.
Maininta 'taloudellisuus ei ole kovin hyvä', tarkoittanee hyötysuhteen pienuutta. Taloudellisuushan ei nyt ole pääasia, mutta olisi hyvä tietää tarvittava pinta-ala/MW tällaisesta voimalatyypistä jossain Libyan kohdalla. Onko kenellään mitään aavistustakaan?
Edellisen kirjoitukseni kappaleesta voi olla jotain hyötyä tähän asiaan:
"Kun Suomessa saadaan vuodessa tuhat tuntia sellaista auringonpaistetta, josta voi laskea saatavan täyden tehon, Espanjassa aurinkoa saadaan kaksinkertainen määrä ja Saharassa jo 2 500 tuntia."
"mutta kilometrin korkuinen rakennelma on valtavan kallis ja hankala rakennushanke,"
Kyseenalainen väite, todellisuudessa torni on
teknisesti helpompi toteuttaa, turvallisempi ja hinnaltaan paljon halvempi kuin yksikään ydinvoimala. Halusta tehdä ratkaisuja joilla joku menettää monopoliasemansa, tässä pelkästään on kysymys.
"'mutta kilometrin korkuinen rakennelma on valtavan kallis ja hankala rakennushanke,'
Kyseenalainen väite"
Ahaa, siis kyseenalaistat tuon väitteen. Sinusta siis kilometrin korkuinen betonitorni on suhteellisen huokeaa ja varsin helppoa rakentaa. Aika yllättävää, että korkeimmat pilvenpiirtäjät ovat kuitenkin niinkin vaatimattomia kuin 300 metriä matalia.
"todellisuudessa torni on teknisesti helpompi toteuttaa, turvallisempi ja hinnaltaan paljon halvempi kuin yksikään ydinvoimala."
Niinkö? Voisitko esittää hinta-arvion, turvallisuus-analyysin sekä arvion teknisestä toteutettavuudesta kyseiselle tornille? Tokihan sinulla sellaiset on käytettävissäsi kun kerrat voit tuollaisen väitteen esittää.
Mikähän kumma siinä mahtaa olla, että tästä tosiasiasta huolimatta maailmassa on satoja ydinvoimaloita, jotka tuottavat markkinoiden kilpailukykyisintä tai toisiksi kilpailukykyisintä (vesivoiman jälkeen) sähköä, mutta ei yhtään tällaista ihmetornia, vaikka se on halvempi, helpompi ja turvallisempi kuin ydinvoima. Luulisi sijoittajien kilpaa syöksyvän investoimaan sellaiseen energianlähteeseen!
"Halusta tehdä ratkaisuja joilla joku menettää monopoliasemansa, tässä pelkästään on kysymys."
Minkä ihmeen monopoliaseman? Sitäpaitsi eihän sellaisen sitoisi sijoittajia, jotka vain haluavat parhaan tuoton rahoilleen tai mahdollisimman edullista sähköä itselleen. Aika kummallista, että he eivät ryntää tuon halvan, helpon ja vaarattoman vaihtoehdon käyttöön.
" Aika yllättävää, että korkeimmat pilvenpiirtäjät ovat kuitenkin niinkin vaatimattomia kuin 300 metriä matalia. "
On niitä 400-500 metrisiäkin. Teknisesti 1 km korkean rakennuksen kyllä pystyy rakentamaan, esteet ovat lähinnä taloudellisia.
Turha edes verrata pilvenpiirtäjiin. on aivan eri asia rakentaa suuri rakennus hissi- ja porraskuiluineen,huoneistoineen, ikkunoineen, varauloskäynteineen, vesi-, viemäri- ja sähköverkkoineen jne. 10000 ihmistä varten kuin ko. torni, jonka tarvitsee kestää vain sää ja jonka ainoa tehtävä saada ilma virtaamaan.
Kyllä teräsbetonirunko olisi rakennusteknisesti ja lujuusoppilisesti tehtävä samojen periaatteiden mukaan. Rajoittavat tekijät ja mitoitusperusteet ovat hyvin pitkälti samat kummassakin. Kerroksien puuttuminen saattaisi itseasiassa jopa vaikeuttaa rakentamista - kuinka tehdä rakennustelineet 700 metriin?
on Canadian National Tower, joka on 553 metriä korkea. Kyseessä siis rakennus, joka ei ole asuin/liiketilaksi tehty vaan ihan korkeimmaksi rakennukseksi. Tietty siellä on ravintoloita ja sitä käytetään telekommunikaatiomastona.
Tuosta lähes kaksi kertaa korkeamman tornin rakentamista voidaan pitää jo jonkinlaisena teknologisena saavutuksena ja hintaakin sille tulee...
"Maailman korkein rakennus on Canadian National Tower, joka on 553 metriä korkea."
Ja tämä putki olisi tuosta tuplat! Yritys rakentaa sellainen Baabelin putki veisi korkeiden rakennusten tekniikan alueelle, josta ei ole vielä lainkaan käytännön kokemusta. Tähän asti ylemmäs on menty vähitellen, rakennusteknisten innovaatioiden (tärkeimpänä teräsbetoni) myötä, mutta suurimman saavutetun korkeuden tuplaaminen - se olisi seikkailua kohti tuntematonta. Toisaalta ihmiskunta on aiemminkin saavuttanut vaikeilta tai jopa mahdottomilta vaikuttaneita maaleja ja tehnyt niistä lopulta turvallisia ja jokapäiväisiä, niinkuin nyt esimerkiksi lentomatkailun, sähkölaitteet ja ydinvoiman. Ei siis pidä lannistua vaikka tavoite vaikuttaakin hankalalta. Ensin pitäisi kuitenkin varmistua onko hanke teknistaluodellisesti toteutuskelpoinen ja ylipäänsä kannattava.
...apuna käytettäisiin maan pinnanmuotoa. Ei siis lähdettäsi rakentamaan suoraan ylöspäin vaan tukeuduttaisiin mahdollisesti esim vuorenseinämiin?
Eipä taida merkityksellisen korkeita pystysuoria vuorenseinämiä olla niin paljoa tarjolla. Ja vaikka olisi, suurin osa matkasta pitäisi silti rakentaa.
"Fossiilisia polttoaineita ei voi korvata aurinko-, vesi- tai tuulivoimalla koska niistä ei saada niin paljon energiaa ja hyötysuhde on huonompi."
Miten niin ei voi? Energiaa kyllä on aivan takuulla paljon enemmän kuin riittävästi. Hyötysuhteella - jolta osin vertailusi jäi kyllä epäselväksi - ei silloin edes ole kovin väliä. Tarvitaan vain poliittista tahtoa.
Jos öljy ja maakaasu loppuu 50 vuoden kuluttua, on jo korkea aika aloittaa urakka.
"Jos öljy ja maakaasu loppuu 50 vuoden kuluttua, on jo korkea aika aloittaa urakka."
Tässä viikonloppuna katsoin TV-dokumentin Kiinan muurista, ensimmäistä sellaista - 6m korkeana ja 4500 km pitkänä - rakennettiin 10 vuotta.
Suomessa moottoritietä Helsingistä Tampereelle on tehty 30 vuotta?
Jatkakaa.
Tähän olen oikeastaan jo vastannut. Lainaan aiempaa viestiäni:
Kunpa se olisikin niin helppoa. Mutta kun tuulivoimassa on se tilanne, että luonnonvarat, jotka tarvittaisiin maailmanlaajuiseen massiiviseen rakentamiseen, ovat niukkoja: niitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Tarvittava tila on niukkaa, sitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Tarvittava, asiansa osaava henkilöstö on niukkaa, sitä ei ole saatavilla. Tarvittavat pääomat ovat niukkoja, ei ole olemassa tahoa joka voisi investoida tarpeeksi vaikka haluaisi. Tarvittava teollinen kapasiteetti on niukkaa, sitä ei ole tarpeeksi. Ja vaikka rakentaminen onnistuisi, ei ole takeita että tuulet olisivat suotuisat. Valitettavasti energia on nykyaikaisessa sivilissatiossa hyödyke, jota ei voida käyttää vaan tiistaina ja torstaina ja olla loppuviikko ilman.
Aurinkovoimassa on sama tilanne, mutta vielä pahempana. Aurinkovoima on ainakin vielä tällä hetkellä tilanteessa, jossa ei ole lainkaan varmaa tuottaako aurinkopaneeli asennettuna edes sitä energiamäärää joka sen valmistukseen kului!
Vesivoima on erinomainen energianlähde, joka ei kärsi samoista rajoitteista, mutta valitettavasti sopivat paikat maailman joissa alkavat käydä vähiin, eikä siitä siis voida odottaa suurtakaan lisäapua.
Kyse ei siis ole siitä ettei haluttaisi, ettei oltaisi valmiita panostamaan. Kyllä halutaan ja kyllä ollaan valmiita panostamaan. Yhdysvalloissa ja varsinkin Euroopassa aurinko- ja tuulisähkö saa sellaiset määrät veronmaksajien rahaa, ettei vastaavassa mittakaavassa tueta mitään muuta energiamuotoa. Ja mitä sillä on saatu. Sähköntuotannon siivu, joka ei edes erotu viivasta kun piirretään piirakkadiagrammi. Parhaimmillaankin saadaan noin 10%, kuten Tanskassa, ja loput fossiilisilla polttoaineilla. Ja tämä ei johdu panostuksen puutteesta: panostettu on enennennäkemättömän paljon ennennäkemättömään suurina julkisina tukina. Vika on siinä, etteivät tuuli- ja aurinkosähkön rahkeet yksinkertaisesti riitä siihen mitä tarvittaisiin: merkityksellinen panos koko maailman energiantuotannossa. Ainakaan vielä vähään aikaan.
Jos olen mielestäsi väärässä, ole hyvä vain. Sinun ei tarvitse kuin osoittaa, että on teknistaloudellisesti mahdollista tuottaa tuuli- ja aurinkosähöllä tarpeeksi energiaa fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Tai aloita edes tästä: Pelkkä öljynkulutus polttoaineena maailmasa vastaa 4590 gigawatin jatkuvaa keskitehoa. Osoita edes puolen tuosta määrästä olevan teknistaloudellisesti mahdollista korvata aurinko- ja tuulivoimalla.
Muutoin kuvitelmat olkoot kuvitelmia. Ja ne jotka toivovat sivilisaatiomme olevan pystyssä vielä senkin jälkeen kun öljyä ei enää riitä poltettavaksi, ja ne jotka toivovat todella että ehdimme pysäyttää maailmanlaajuisen lämpenemisen ennen kuin se saavuttaa katastrofaaliset mittasuhteet, laittakoot toivonsa niihin päästöttömiin energianlähteisiin jotka todellisuudessa pystyvät tuottamaan tarpeeksi energiaa koko maailmalle. Laittakoot he toivonsa energianlähteisiin joiden rahkeet riittävät kaikien ihmisien hyvinvointiin. Sillä muuten tuo toivo on turha ja sivilisaatio sellaisena kun me sen tunnemme - tuhoon tuomittu.
Yhdysvalloissa edsimerkiksi uusiutuvan energian osuus kulutuksesta on 6 %. Aurinkovoiman osuus kokonaiskäytöstä on 0,06 % ja tuulivoiman 0,1 % ja luvut ovat laskemaan päin. Käytännössä sama kuin niitä ei olisikaan.
Ja myös näiden voimaloiden rakentamiseen kuluu energiaa, joka enimmäkseen saadaan fossiilisista polttoaineista.
"Tässä viikonloppuna katsoin TV-dokumentin Kiinan muurista, ensimmäistä sellaista - 6m korkeana ja 4500 km pitkänä - rakennettiin 10 vuotta.
Suomessa moottoritietä Helsingistä Tampereelle on tehty 30 vuotta?"
Kesti hetken ennenkuin ymmärsin viestiisi sisältyvän viisauden: kun ihmisten todellisen turvallisuuden eteen on saatava jotain aikaan, taloudelle on annettava kertakaikkiaan monoa ja lujaa.
Niin se on.
Poiminta eräästä dokumentista:
"Auringon maapallolle säteilemä teho riittäisi tyydyttämään maapallon energiatarpeen 20000-kertaisesti. Teoreettista potentiaalia siis olisi, mutta käytännön potentiaali pienenee murto-osaan teoreettisesta potentiaalista."
Jos tuo käytännön potentiaali olisi vaikkapa 10 000-osa teoreettisesta, yksistään aurinkoenergiaa riittäisi nykyisen energiakulutuksen kaksinkertaistamiseen.
Kuka viitsii vielä väittää, ettei uusiutuvista energioista olisi vaikka koko energiatarpeemme tyydyttämiseen?
Todella hyvä pointti ja pitänee varmasti paikkansakin että auringon säteilyteho on vaikkapa 20000 kertaa suurempi kuin nykyinen energian tarpeemme.
Mutta, silti mutta, vaikka tekisimme kuten ehdotat, eli saisimme tuosta energiasta talteen vaikka vain kymenestuhennesosan ja olettaisimme että meillä elisi käytössä 100 hyötysuhteella toimiva aurinkokenno (joka linee utopiaa), sanoisin myös utopiaksi sitä että maailman koko energiantarve voitaisiin tyydyttää PELKÄLLÄ aurinkoenergialla!
Miksi? Siksi että ei liene käytännössä mahdollista valmistaa kymmenestuhahannesosan koko maailman pinta-alasta täyttävää aurinkokennoa, ei sitten millään, mutta totta se todellakin on että pirusti enemmän arskaa voisimme käyttää hyväksi kuin nykyisin...
Oli miten oli, niin uskoisin että mahdollisimman monipuolisilla energiantuottomenetelmillä pääsemme parhaaseen lopputulokseen sen kummemmin pohtimatta mitä kaikkea se sitten sisältäisi...
Ehkäpä maailman energiantuottajat eivät ole vain huomanneet että he kylpevät ilmaisessa energiassa joka hetki ja sen vuoksi aurinkoenergiaa ei käytetä. Pohditaanpa hetki tämän vaihtoehdon todennäköisyyttä.
Niinpä, ei vaikuta todennäköiseltä. Katsos: maailma on täynnä energiaa. Ei pelkästään auringon energiaa: mietitäänpä paljonko energiaa on esimerkiksi merissä. Maapallon merien keskilämpötila on kymmenisen astetta Celsius-asteikolla. Näin ollen meriin on pelkkänä lämpönä varastoituneena 1,6 yottajoulea eli 1,6x10^24 joulea energiaa, mikä vastaa noin tuhannen ydinvoimalan 50000 vuoden sähkön tuotantoa. Tämä siis pelkällä lämmöllä, mutta Einsteinhän osoitti aineen olevan energiaa. Kun muunnamme merien massan energiaksi kaavalla E=mc^2, saadaan 12x10^82 J. Se on jo niin mieletön määrä energiaa, että auringon säteilykin kalpenee rinnalla. Kyse ei siis ole siitä, etteikö maailmassa olisi energiaa. Sitä on aivan valtavasti! Kyse on siinä, että sivilisaatiomme on riippuvainen tiiviissä, hyödynnettävässä muodossa olevasta energiasta, jollaista esimerkiksi suora aurinkoenergia ei ainakaan nykytekniikalla ole.
(Sivumennen sanoen: itseasiassa osa merien massaan sitoutuneista valtavista energiamääristä on hyödynnettävissä. Merivesi sisältää luonnostaan 3 milligrammaa uraania kuutiota kohti - seikka joka usein unohtuu vaikkapa ydinteollisuuden pikkuruisista päästöistä puhuttaessa - eli yhteensä 4 miljardia tonnia. Tuo määrä yksistään riittäisi takaamaan ihmiskunnan energiansaannin kauas tulevaisuuteen)
Koskaan energiapulmiamme ratkottaessa ongelma ei ole se, ettei energiaa ole. Sitä on kaikkialla ja valtavasti. Rajoittavat tekijät ovat ihan muita kuin pelkkä saatavuus.
Esimerkiksi tuulivoimassa on se tilanne, että luonnonvarat, jotka tarvittaisiin maailmanlaajuiseen massiiviseen rakentamiseen, ovat niukkoja: niitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Tarvittava tila on niukkaa, sitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Tarvittava, asiansa osaava henkilöstö on niukkaa, sitä ei ole saatavilla. Tarvittavat pääomat ovat niukkoja, ei ole olemassa tahoa joka voisi investoida tarpeeksi vaikka haluaisi. Tarvittava teollinen kapasiteetti on niukkaa, sitä ei ole tarpeeksi. Ja vaikka rakentaminen onnistuisi, ei ole takeita että tuulet olisivat suotuisat. Valitettavasti energia on nykyaikaisessa sivilissatiossa hyödyke, jota ei voida käyttää vaan tiistaina ja torstaina ja olla loppuviikko ilman.
Aurinkovoimassa on sama tilanne, mutta vielä pahempana. Aurinkovoima on ainakin vielä tällä hetkellä tilanteessa, jossa ei ole lainkaan varmaa tuottaako aurinkopaneeli asennettuna edes sitä energiamäärää joka sen valmistukseen kului!
Kyse ei siis ole siitä ettei haluttaisi, ettei oltaisi valmiita panostamaan. Kyllä halutaan ja kyllä ollaan valmiita panostamaan. Yhdysvalloissa ja varsinkin Euroopassa aurinko- ja tuulisähkö saa sellaiset määrät veronmaksajien rahaa, ettei vastaavassa mittakaavassa tueta mitään muuta energiamuotoa. Ja mitä sillä on saatu. Sähköntuotannon siivu, joka ei edes erotu viivasta kun piirretään piirakkadiagrammi. Parhaimmillaankin saadaan noin 10%, kuten Tanskassa, ja loput fossiilisilla polttoaineilla. Ja tämä ei johdu panostuksen puutteesta: panostettu on enennennäkemättömän paljon ennennäkemättömään suurina julkisina tukina. Vika on siinä, etteivät tuuli- ja aurinkosähkön rahkeet yksinkertaisesti riitä siihen mitä tarvittaisiin: merkityksellinen panos koko maailman energiantuotannossa. Ainakaan vielä vähään aikaan.
Jos olen mielestäsi väärässä, ole hyvä vain. Sinun ei tarvitse kuin osoittaa, että on teknistaloudellisesti mahdollista tuottaa tuuli- ja aurinkosähöllä tarpeeksi energiaa fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Tai aloita edes tästä: Pelkkä öljynkulutus polttoaineena maailmasa vastaa 4590 gigawatin jatkuvaa keskitehoa. Osoita edes puolen tuosta määrästä olevan teknistaloudellisesti mahdollista korvata aurinko- ja tuulivoimalla.
Muutoin kuvitelmat olkoot kuvitelmia. Ja ne jotka toivovat sivilisaatiomme olevan pystyssä vielä senkin jälkeen kun öljyä ei enää riitä poltettavaksi, ja ne jotka toivovat todella että ehdimme pysäyttää maailmanlaajuisen lämpenemisen ennen kuin se saavuttaa katastrofaaliset mittasuhteet, laittakoot toivonsa niihin päästöttömiin energianlähteisiin jotka todellisuudessa pystyvät tuottamaan tarpeeksi energiaa koko maailmalle. Laittakoot he toivonsa energianlähteisiin joiden rahkeet riittävät kaikien ihmisien hyvinvointiin. Sillä muuten tuo toivo on turha ja sivilisaatio sellaisena kun me sen tunnemme - tuhoon tuomittu.
Sanoin:
"Kuka viitsii vielä väittää, ettei uusiutuvista energioista olisi vaikka koko energiatarpeemme tyydyttämiseen?"
Uusituvia on rajattomasti, joka lähtöön.
Taitaa muuten olla niin, että lähes kaikki uusiutuvat energiat ovat sellaisia, että yhdenkin puuttuminen (loppuminen) olisi maailmanloppu.
Tuota pitää vielä miettiä. Suunnilleen noin se kuitenkin on.
Kukaan ei ole käsittääkseni väittänyt, ettei uusiutuvia energioita riittäisi. Varmasti riittää miljardeiksi vuosiksi, ainakin niin kauan kun maailmankaikkeudessa ydinreaktioita vain tapahtuu. Ongelma on ihan muualla: koskaan energiapulmiamme ratkottaessa ongelma ei ole se, ettei energiaa ole. Sitä on kaikkialla ja valtavasti. Rajoittavat tekijät ovat ihan muita kuin pelkkä saatavuus. Etpä ole vielä pystynyt kuvailemaan uskottavaa skenaariota, jossa nykytekniikalla voitaisiin kasvattaa uusiutuvien osuutta maailman energiantuotannossa todella massiivisessa mittakaavassa niin, että niillä olisi merkitsevää vaikutusta kasvihuonekaasujen vähentämisessä. Siihen tarvittaisiin tuhansien gigawattien keskitehon lisäystä. Ehdottamasi kahden uusiutuvan kohdalla muistutan jälleen muutamasta rajoitteesta, jotka tulevat lyhyellä pohdinnalla mieleen:
Tuulivoimassa on se tilanne, että luonnonvarat, jotka tarvittaisiin maailmanlaajuiseen massiiviseen rakentamiseen, ovat niukkoja: niitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Tarvittava tila on niukkaa, sitä ei ole tarpeeksi saatavilla. Tarvittava, asiansa osaava henkilöstö on niukkaa, sitä ei ole saatavilla. Tarvittavat pääomat ovat niukkoja, ei ole olemassa tahoa joka voisi investoida tarpeeksi vaikka haluaisi. Tarvittava teollinen kapasiteetti on niukkaa, sitä ei ole tarpeeksi. Ja vaikka rakentaminen onnistuisi, ei ole takeita että tuulet olisivat suotuisat. Valitettavasti energia on nykyaikaisessa sivilissatiossa hyödyke, jota ei voida käyttää vaan tiistaina ja torstaina ja olla loppuviikko ilman.
Aurinkovoimassa on sama tilanne, mutta vielä pahempana. Aurinkovoima on ainakin vielä tällä hetkellä tilanteessa, jossa ei ole lainkaan varmaa tuottaako aurinkopaneeli asennettuna edes sitä energiamäärää joka sen valmistukseen kului!
Jos olen mielestäsi väärässä, ole hyvä vain. Sinun ei tarvitse kuin osoittaa, että on teknistaloudellisesti mahdollista tuottaa tuuli- ja aurinkosähöllä tarpeeksi energiaa fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi. Tai aloita edes tästä: Pelkkä öljynkulutus polttoaineena maailmasa vastaa 4590 gigawatin jatkuvaa keskitehoa. Osoita edes puolen tuosta määrästä olevan teknistaloudellisesti mahdollista korvata aurinko- ja tuulivoimalla.
Mutta jopa tämän todellisen ongelman puolikkaan ratkaiseminen näyttää toistuvasti osoittautuneen sinulle ylivoimaiseksi tehtäväksi. Kenties on aika vetää perusteiden puuttumisesta oikeat johtopäätökset. Niin kauan kun et kuvitelmiasi perustele, ne jäävät pelkiksi kuvitelmiksi.
"
Aurinkoenergian tulevaisuus
Tällä hetkellä suurin aurinkoenergian käyttö on käyttöveden lämmitys ja rakennusten lämmitys aurinkokerääjillä. Aurinkokennoilla tuotettu sähkö on vielä liian kallista laajamittaiseen käyttöön. Valmistustekniikan kehittyessä ja valmistusmäärien lisääntyessä hintaero tasoittunee.
Israelilaiset tiedemiehet ovat kehittäneet aurinkokerääjän, joka kerää 10000 kilowattia neliömetriltä. Tutkijat uskovat, että teolisuuden tarpeislin sopiva generaattori saadaan noin neljässä vuodessa.
Amerikkalaiset tutkijat ovat kehittäneet muovisen polyeteenistä tehdyn aurinkoparin, jossa molekyylit johtavat sähköä. Molekyylit ovat muuttaneet 70 % aurinkoenergiasta sähköksi. Muovi voidaan kääriä rullalle. Jos kokeilu onnistuu saadaan sähköä 1/150 hintaan nykyisiin energialähteisiin verrattuna.
"
http://solis.wwnet.fi/jyfl/perus/Default.htm
Jotenkin uskomattoman tuntuinen juttu. Mutta kehitys kehittyy ja moni mahdottomalta tuntuva asia on osoitettu mahdolliseksi. Tutkijoilta vaaditaan ennakkoluulottomuutta ja mahdollisuus tutkia mielikuvituksellisempiakin ideoita.
En löytänyt tuon kirjoituksen päiväystä. Kotisivu
http://solis.wwnet.fi/jyfl/perus/Default.htm
oli päivätty 1.6.1977
" ..joka kerää 10000 kilowattia neliömetriltä."
Taikatemppu?
10MW/m² on aikamoinen temppu ottaen huomioon, että auringon säteily avaruudessa maapallon etäisyydellä kohtisuoraan auringon sätelyä vastaan olevaan ympyrään, joka vastaa kooltaan maapallon isoympyrää, on 1,37kW/m². Tämä siis kohtisuoraan ja ennen ilmakehää.
Vastaaja voisi ehkä omalla ajallaan hieman pohdiskella lähdekritiikin käsitettä. Noin niinkuin laajemminkin.
Noista muovisista aurinkokennoista on ollut enemmänkin juttua alan lehdissä.
Jos asia kiinnostaa enemmän, kannattaa kokeilla googleen hakusanoiksi vaikkapa:
polymers in solar energy
energia saadaan konsentroimalla säteilyä "lajemmalta" alueelta.
Eräästä ratkaisusta on selvennystä esim artikelissa: Hybrid concentrated photovoltaic and thermal power
conversion at different spectral bands
Akiba Segal *, Michael Epstein, Amnon Yogev, Solar Energy xxx (2004) xxx–xxx
Artsu löytyy esim sciencedirectillä
www.sciencedirect.com
.. silloin onkin kysymys muusta kuin väitetystä.
Olisiko neliölle lankeava energia jotain kilowatti ja rapiat?
Metsätkin tuottavat energiaa neliöltä mittavasti, kunhan kaadetaan hehtaarilta puut ja ladotaan pinoon?
"Olisiko neliölle lankeava energia jotain kilowatti ja rapiat?"
Jos ollaan päiväntasaajalla, pilvettömällä säällä, keskipäivällä.
Mennään vähän lähemmäksi aurinkoa - noin 3 milj kilometrin päähän - niin kyllä saa kerättyä energioita 10.000 kW neliömetriltä
Lähetetään sitten energiat lujissa juuttisäkeissä tarvitsijoille.
Kirjoituksessa ei kerrottu lähdettä.
Jospa kysymyksessä on taas Savonius-keskustelussa (ilmeisesti) esiintynyt kirjoitusvirhe. 10kW/m2 menisi vielä mun kaalista jotenkin läpi :)
Mutta aika näyttää.
"Suomessa auringon keskimääräiseksi vuotuiseksi kokonaissäteilymääräksi on mitattu Helsingissä 950 kWh/m2, Jyväskylässä 880 kWh/m2 ja Sodankylässä 800 kWh/m2."
Nuo ovat siis keskiarvoja.
"Kun Suomessa saadaan vuodessa tuhat tuntia sellaista auringonpaistetta, josta voi laskea saatavan täyden tehon, Espanjassa aurinkoa saadaan kaksinkertainen määrä ja Saharassa jo 2 500 tuntia.
http://leeh.ee.tut.fi/tuotanto/sivu9.html
Jos tuon jälkimmäisen voi kappaleen tiedon voi huomioida suoraan, Saharassa saataisiin keskimäärin 2-2.5kW/m2.
Niin siis muistutan edelleen, että ilmakehän ulkopuolella suorassa kulmassa aurinkoa kohti auringon säteilyteho on 1,37 kW/m². Eihän se toki voi millään ilveellä olla siitä suurempi maan pinnalla kun ilmakehäkin absorboi osan energiasta.
"Helsingissä 950 kWh/m2, Jyväskylässä 880 kWh/m2 ja Sodankylässä 800 kWh/m2."
Huomasithan, että nämä ovat kWh, eikä W?
"Kun Suomessa saadaan vuodessa tuhat tuntia sellaista auringonpaistetta, josta voi laskea saatavan täyden tehon, Espanjassa aurinkoa saadaan kaksinkertainen määrä ja Saharassa jo 2 500 tuntia."
Huomasithan, että nämä ovat h, eikä kW?
Oli semmonen vitutus päällä yhen valehtelevan tyypin takia.
Kuules nyt Vastaaja. Eikö kannattaisi vähän rauhoittua ja ottaa lusikka kauniiseen käteen. Huomaat kai itsekin, että tuo on jo vähän lapsellista.
Nii-i. Siis tietty oon itsekin ollu tietoinen, että halpa öljy loppuu, mutta en kielyämättä ole tullut ajatelleeksi, että sillä on NOIN kohtalokkaat seuraukset. Öljyntuotannon huippuahan (joka on ehkä jo savutettu) seuraa tietenkin enemmän tai vähemmän nopea laskusuhdanne, jollloin taas markkinataloudessa ei juurikaan panosteta uusiin innovaatioihin. Pelastuminenhan edellyttäisi maailman laajuista tiukkaan suunnitelmatalouteen siirtymistä jotta vaihtoehtoenergiaa voidaan edes teoriassa ajatella realistisena pelastuskeinona..?
Biokaasu on eräs varteenotettava vaihtoehto, vaikkei kokonaan öljyä korvaakaan. Katsokaa tänäiltana "ajankohtainen kakkonen" ohjelma TV2 kello 21.00 tai huomenna keskiviikkona TV2 kello 15.10.
Biokaasu voi osaltaan auttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystalkoissa, mutta sen osuuden merkitystä rajoittavat ainakin saatavuus, kuten Lars laskelmassaan (1) osoitti ja vaadittavan tekniikan kehityksen ja investointien pitkä aikataulu, kuten aiemmassa keskustelussa (2) ilmeni.
(1) http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002356212
(2) http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000002367657
Öljy voi joskus tulevaisuudessa loppua.
Mutta sen voi korvata:
Autoissa voidaan käyttää etanolia ja rypsiöljyä, (siis bensa - diese) ja sitten BIO-kaasua.