KIELEN EVOLUUTIO

kirjasta "Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen" - Jussi Viitala (Tieto-Finlandia-2004-ehdokas) sivut 240 -249.


Jussi on Jyväskylän yliopiston eläintieteen dosentti, maailman huippuja alallaan.

Tieto on tässäkin asiassa parempi kuin luulo tai pahimassa tapauksessa sokea usko.

Totuuden torvi kirjoitti:

kirjasta "Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen" - Jussi Viitala (Tieto-Finlandia-2004-ehdokas) sivut 240 -249.


Jussi on Jyväskylän yliopiston eläintieteen dosentti, maailman huippuja alallaan.

Tieto on tässäkin asiassa parempi kuin luulo tai pahimassa tapauksessa sokea usko.

Kiinnostaa kyllä lukea, mutta saanko pyytää hiukan osviittaa, ennen kuin saan kirjan käsiini. Olen tällähetkellä belgiassa. Kiitos jos viitsit nähdä pientä vaivaa ja valaista minua ja ehkä myös jotakuta toista.

baabel kirjoitti:

Kiinnostaa kyllä lukea, mutta saanko pyytää hiukan osviittaa, ennen kuin saan kirjan käsiini. Olen tällähetkellä belgiassa. Kiitos jos viitsit nähdä pientä vaivaa ja valaista minua ja ehkä myös jotakuta toista.

3 ensimmäistä sivua.

Ole hyvä.

Kielen evoluutio (s.240-242..jatkuu sivulle 248)

Puhuttu kieli ei missään tapauksessa ole ilmestynyt yhtäkkiä, vaan on taas käsi kädessä tapahtuneen kulttuurievoluution ja biologisen evoluution tulosta. Edellä kuvattu tarkastelu osoittaa, että kielen evoluutio on ollut myös osa aivojen evoluutiota. Kulttuurievoluutio on luonut kieltä eli sanoja ja sanojen välisiin suhteisiin sisältyviä merkityksiä sekä biologinen evoluutio aivojen toiminnan tasolla edellytyksiä kielellisten valmiuksien omaksumiseen ja kehittymiseen. On huomattava, että jo ihmisapinoiden protokieli parantaa ryhmän yksilöiden yhteistoimintaa. jokainen kielen lisäparannus on parantanut ryhmän kaikkien yksilöiden menestymisen mahdollisuuksia. Suurin puhutun kielen tuoma evolutiivinen valintaetu on varmaan ollut se, että tradition siirrolle on avautunut kokonaan uusi ulottuvuus. Kielellisen perimän ansiosta aikaisempien sukupolvien kokemukset paransivat myöhempien menestymistä ratkaisevasti aikaisempaa paremmin.

Kielen evoluutio on ollut myös aivojen evoluutiota. Aivot ovat kallis elin ylläpidettäväksi. Simpanssi käyttää perusaineenvaihdunnastaan noin 8 % aivojen ylläpitoon. Ihmisellä vastaava prosenttiluku on 22. Miller (1996) ehdotti aivojen koon kasvun syyksi sukupuolivalintaa, joka johti runawayselektion avulla aivojen koon kasvuun. Hypoteesin mukaan naiset suosivat älykästä kielen käyttöä, johon tiedetään liittyvän myös kätevyyden. Niinpä valinta muokkasi aivoja suuremmaksi hyvin nopeasti (alle 2 miljoonassa vuodessa). Aivot olisivat siten eräänlainen sukupuoliornamentti. Sen hintana olivat kuitenkin isopäisten lasten vaikeat synnytykset. Tämäkin hypoteesi olettaa aivojen koon kasvun liittyvän puheen kehitykseen. Ehkäpä aivojen lisääntynyt energiantarve oli yksi tekijä, joka pakotti ihmisen lisäämään lihan osuutta ravinnossa. Lihan sulattaminen ei ole yhtä työlästä kuin esimerkiksi gorilla käyttämän vähäenergiaisen kasvimassan. Suuren riistan metsästäminen taas edellytti yhteistyötä. Aivojen kasvu edellytti myös muunkin koon kasvua. Eteläapinoiden ja Tsadin ihmisen painoksi on arvioitu 20-40 kg. Suurten aivojen ylläpitäminen edellytti suurempaa kokoa kuin myös suuren riistan metsästys.

Kielen evoluutio on vaikea tutkimuskohde, koska varhaisista kielistä ei ole jäänyt fossiileja. Joitain päätelmiä voidaan kuitenkin tehdä. Uudet aivotutkimukset ovat tuoneet valoa myös kielen evoluutioon. Ihmisen aivot ovat voimakkaasti epäsymmetriset. Vasen aivokuori on kehittynyt voimakkaammin kuin oikea. Siihen keskittyvät sekä puheen tunnistaminen että puheen motorinen hallinta. Brocan poimun alueella aivokuoren otsalohkon vasemmalla puolella sijaitsevat kielen syntaksin ja eräiden käsitysten mukaan myös ääntämisen keskukset tai ainakin näiden prosessien tärkeät kytkentäkeskukset (Kuva 71). Sanojen tunnistamisessa Wrenicken alue näyttelee tärkeää osaa. Se on kielen kehityksen kannalta yhtä tärkeä kuin Brocan poimukin. Sen alueen vauriot estävät potilasta tunnistamasta kuulemiaan sanoja. Niin puheen tuottamisen kuin tunnistamisenkin aikana aktivoituvat monet muutkin aivojen alueet. Brocan ja Wrenicken alueiden keskeinen rooli on myös kyseenalaistettu.

Kieli rakentuu hierarkkisesti. On yleissanoja, kuten kala, ja erilaisia kaloja kuten ahven ja särkijne. Aivovauriot Brocan poimun alueella estävät ihmistä hahmottamasta tällaisia hierarkkisesti järjestyneitä kokonaisuuksia ja aiheuttavat siksi afasiaa eli puheen vajavaisuutta tai puhekyvyn täydellistä menetystä. Samalla ne vaurioittavat myös ihmisen kykyä hahmottaa kaksiulotteisia kuvioita ja kolmiulotteisia kappaleita. Brocan alueen aivovauriosta johtuvaa afasiaa poteva ihminen ei kykene enää piirtämään yksinkertaistakaan esinettä oikein, vaikka hän aiemmin olisi ollut hyvä piirtäjä, eikä työstämään raaka-aineita esineiksi. On muitakin viitteitä, että kätevyyttä ja kolmiulotteista hahmottamista ohjaavat samat keskukset kuin puhettakin.

Aiemmin uskottiin, että vain ihmisen aivoista löytyy puheen ymmärtämiseen ja tuottamiseen tarvittavat osat. Uusin tutkimus on kuitenkin osoittanut, että vanhan maailman apinoiden ja kaikkein selvimmin ihmisapinoiden aivoja luonnehtii samanlainen epäsymmetrisyys kuin ihmistäkin. Apinoiden vasen aivopuolisko on kehittynyt voimakkaammin, vaikkei niillä Brocan poimua ole tavattukaan. Brocan poimu liittyneekin kurkunpään ja suun liikkeiden ohjaukseen sekä kieliopin vaatimien hierarkkisten kokonaisuuksien hahmottamiseen. On ehkä kuitenkin väärin ajatella, että aivot olisivat rakentuneet vain eri tehtäviä hoitavista moduuleista. Aivot ovat poikkeuksellisen plastinen, muovautuva elin. Vaikka jotkut toiminnot sijoittuvatkin tietylle alueelle, voivat myös muut aivojen osat huolehtia tämän alueen tehtävistä. Magneettiresonanssitomografialla on voitu osoittaa, että puhetta hahmotettaessa toimivat vasemman ohimolohkon lisäksi otsalohko ja aivojen takaosa. Näitä alueita yhdistävät hermosäikeet sijaitsevat ohimolohkon alla, joten vauriot tällä alueella haittaavat paitsi ohimolohkon toimintaa myös vahingoittavat näitä viestiyhteyksiä ja vahingoittavat sekä puheen tuottamista että ymmärtämistä.

Apinoiden kielellisessä viestinnässä on verraten vähän symbolifunktion sisältäviä äänimerkkejä. Lisäksi apinoiden kielessä ei ole varsinaista kielioppia, eikä niiden yksinkertaisten työkalujen valmistus edellytä suurta muototajua. Viittomakielen liikkeiden ohjaus ei välttämättä sitä tarvitse. Apinoiden vasemman aivopuoliskon kehittyneisyys viittaa siten kielelliseen valmiuteen, vaikka ei

Laita vaikka googleen hakusanoiksi "evolution of language" tai "language evolution" tai jotain vastaavaa, niin matskua löytyy. Osa on kyllä sekavaa älämölöä, mutta onnistuin löytämään pari ihan järkevän oloista saittia:

http://www.exploratorium.edu/exploring/language/

ja Pennsylvanian yliopiston sivuilta löytyi kokonaisen kurssin (Linguistics 001: Introduction to Linguistics) materiaali. Tosin vuodelta 2002, mutta liekö sillä nyt väliä?

http://www.ling.upenn.edu/courses/Spring_2002/ling001/schedule.html

Evoluutiosta puhutaan täällä:

http://www.ling.upenn.edu/courses/Spring_2002/ling001/evolution.html

Yazz0 kirjoitti:

Laita vaikka googleen hakusanoiksi "evolution of language" tai "language evolution" tai jotain vastaavaa, niin matskua löytyy. Osa on kyllä sekavaa älämölöä, mutta onnistuin löytämään pari ihan järkevän oloista saittia:

http://www.exploratorium.edu/exploring/language/

ja Pennsylvanian yliopiston sivuilta löytyi kokonaisen kurssin (Linguistics 001: Introduction to Linguistics) materiaali. Tosin vuodelta 2002, mutta liekö sillä nyt väliä?

http://www.ling.upenn.edu/courses/Spring_2002/ling001/schedule.html

Evoluutiosta puhutaan täällä:

http://www.ling.upenn.edu/courses/Spring_2002/ling001/evolution.html

En ole netistä vielä löytänyt mitään kovin kattavaa saittia. Noikin käsitteli nopeasti vilkaistuna "lähihistorian" kielellistä kehitystä menemättä sen syvemmälle ja varsinkaan mihinkään "alkukieliin" No mutta täytyy katsoa ajan kanssa paremmin noikin LÄPÄT..