Meneillään olevissa Barentsin meren suursotaharjoituksissa on tapahtunut epäonnistuminen ohjusten koelaukauksessa, jossa piti testata ydinohjusten toimintaa.
Venäjän pohjoinen laivasto kiisti usean uutistoimiston välittämän tiedon ja kertoi, ettei mitään "odottamatonta" ole tapahtunut suurharjoituksessa, jota presidentti Putinkin on seuraamassa ydinsukellusveneessä.
Epäonnistumisesta kertoivat aluksi uutistoimistot Interfax ja Itar-Tass.
Mistä päin nyt tuulee?
Venäjän pohjoinen laivasto kiisti usean uutistoimiston välittämän tiedon ja kertoi, ettei mitään "odottamatonta" ole tapahtunut suurharjoituksessa, jota presidentti Putinkin on seuraamassa ydinsukellusveneessä.
Epäonnistumisesta kertoivat aluksi uutistoimistot Interfax ja Itar-Tass.
Mistä päin nyt tuulee?
Vastaukset 7
Vanhimmat
vaikka alussa vähän 'tökkiikin'.
Sitä ne venäläiset haluaa. takaisin !
sanonta on että yrittänyttä ei laiteta mutta venäjällä kaikki yritykset epäonnistuu, kannattaskohan jo lopettaa yrittäminenkin...
siis todistaa Venäjän pohjoisen laivaston rehellisyyden heidän heti todettua, ettei mitään
odottamatonta ole sattunut. Eikös ?
Onko olennaista se, että ohjuskoe epäonnistuu tai onnistuu?
Pitäisikö miettiä, mitä on meneillään, kun Venäjä alkaa taas testailemaan mannertenvälisillä ohjuksilla?
Onko maailmanpolitiikkaan tulossa lisää jännitteitä?
Oma kantani on se, että jännitteitä on tulossa ja tullut lisää. Niistä en syytä mitään suurvaltaa erikseen, ennemminkin näen sen aika luonnollisena suurvaltapolitiikkana, oli sitten moraalinen kanta mikä tahansa.
USA on vahvistunut vuosia toisen heikentyessä. Ei siis mikään ihme, että se käyttää tilaisuutta hyväkseen ja vahvistaa asemiaan, otettaan ja etujaan niin paljon kuin mahdollista, hyödyntäen tapahtunutta kehitystä.
Venäjä on heikentynyt suuresta ja mahtavasta valtioliitosta pieneksi jämäksi. Pieniä merkkejä sen noususta niin taloudellisesti kuin sotilaallisesti kuitenkin on, vaikka maa on rapakunnossa. Sille nimenomaan ydinaseet ovat tällä hetkellä melkein kuin henkivakuutus, vaikka sitä ei suoranaisesti kukaan uhkaisikaan. Sen asema kutistuu, Nato piirittää joka puolelta, islamilaiset entiset neuvostoliiton valtiot ovat levottomia ja arvaamattomia sen ympärillä. Tässä tilanteessa Venäjä pullistelee ja koittaa näin vakuuttaa maailman, että sillä on vielä voimaa ja sitä ei kannata uhata.
Kiina vahvistuu niin taloudellisesti kuin sotilaallisesti hurjaa vauhtia. Sillä suunnalla on toistaiseksi ihmeen hiljaista. Jotain kuitenkin tulee tapahtumaan. Toivottavasti maan sisällä tapahtuvat murrokset eivät tule olemaan liian nopeita, se muodostaisi vaaran niin maan kansalaisille kuin ulkopuolisillekin.
Entä Intia...
Kun nyt vaan suurvallat eivät ajautuisi uusia valtauksia tai entisen asemansa turvaamista harjoittaessaan järjettömyyksiin, joista yleensä syntyy järjettömiä tekoja. Eihän muuten suursotiakaan olisi koskaan käyty.
Tuo kaikki, mitä kirjoitat, on kyllä painavaa asiaa.
Silti myös ohjuskokeen epäonnistuminen(?) on olennaista siinä mielessä, että se varoittaa meitä uskomasta liikaa tekniikan erehtymättömyyteen.
Milloin tapahtuu se virhe, että joku ohjusarsenaaleja omistavista valtioista tekee kohtalokkaan virheen ja lähettää ohjuksensa vahingossa kohti vastapuolen kaupunkeja?
Silloin olisivat helvetin esiportit avattu.
Leikkejä ihmiskunnan tuhoamiseen kykenevillä leluilla pitäisi jokaisen inhota sydämensä pohjasta, eikä harjoitella aina vain vaarallisempia sotaleikkejä, varsinkaan,jos tekniikkaa ei kyetä saamaan toimivaksi.
Asiaa kirjoitat. Maailma olisi todella turvallinen paikka, jos ensinnäkin kaikki maat luopuisivat joukkotuhoaseistaan. Vasta se olisi oikea lähtökohta aseriisuntaan. Toiseksi pitäisi päästä sopimukseen siitä, että sotilasvoimia ei saa olla kenelläkään kuin omalla maaperällään. Tietenkin tästä tekisi poikkeuksen se, jos joku maa hyökkäisi naapurimaansa kimppuun ja tämän liittolainen kävisi puolustamaan tätä.
Utopiaako? Ei niin paljon kuin voisi kuvitella. Se on eniten suurvaltojen käsissä. Siinä mielessä kuitenkin utopiaa, että se vaatisi nimenomaan suurvalloilta suurvaltapolitiikasta luopumista. Suurvalloillehan on tyypillistä pyrkimys laajentumiseen, omien etujensa ja turvallisuutensa turvaamiseen poistamalla kaikki olemassa olevat ja itse kuvitellut riskit, pyrkimys hallita kaikkea ja ennakoida kaikki. Sinänsä ymmärrettävää, mutta on yleensä aina johtanut ja johtaa juuri niihin ongelmiin, joita noilla keinoilla pyritään välttämään. Lisäksi suurvallat eivät ole kyllä rehellisesti sanottuna koskaan olleet mitään demokratian mallimaita, eivätkä ole nytkään. Jos olisivat, ei koko suurvaltapolitiikkaa sellaisena olisikaan. Ja tässä ei nyt moitita sen kummemmin mitään valtiota.
Hesarissa oli tänään 18.2.2004 pari asiaa sivuavaa juttua:
1) USA:n sotilasbudjetti.
2) Tulevaisuuden sodat käydään vedestä.
1) Ensinnäkin, Hesari oli lukenut näitä palstoja, kun tiesi kertoa, että USA kiihdyttää varusteluaan runsaan 400 mrd dollarin vuotuisella asevarustelubudjetilla integroimalla systeemejään. Mutta, luvuissa EI ole mukana Irakin ja Afganistanin sota. Kuten tääläkin todetu. 150-200 mrd dollaria on pantava em. lukuun lisää. Ja ollaankin todella reippaasti ohitettu koko muun maapallon varustautumiseen käytetyt varat. USA varautuu haastamaan muun maailman, mutta EI...
2) EI suinkaan halusta saada haltuunsa vettä !!!! Ei todellakaan, kuten hesari väitti, VESI ei ole USA:n eikä Venäjän ongelma. Ongelma on ÖLJY. Siis kuningasÖLJY. Ja sitä on, paitsi Venäjällä, myös Saudi-Arabiassa, joka on jo USA-alisteinen, mutta myös runsain mitoin IRAKISSA. Ja sielähän USA jo onkin!.
Jos sotia käydään, ne käydään energiavaroista. Vettä meillä riittää yllin kyllin. Uskomatonta kompurointia hesarilta ! ! !