Aloin tässä pohtimaan, onko feminismin eri alalohkoilla erilaisia näkemyksiä maanpuolustuksen tarpeellisuudesta? Vai miten ko. asia noin naisen näkökulmasta (jos feminismiä ei oteta huomioon) näyttäytyy muutoin?
Toisaalta minulle on tullut kuva, että ns. vasemmistovihreäradikalistifeministit eivät pitäisi maanpuolustusta tärkeänä lainkaan - toisaalta on tullut ajatus, että feministit pitävät sitä, että naisilla on OIKEUS vapaaehtoiseen asepalvelukseen (samalla ollen hiljaa siitä, että joillekin se on velvollisuus) vallan oivallisena asiana - etenkin siitä näkökulmasta, että armeija nähdään "uramahdollisuutena" (vähän samaan tapaan, kuin esim. ateistifeministi, joka kannattaa naispappeutta, nähnee sen "duunina").
Toisaalta itse, individualismin lisääntyessä ja yhteisöllisyyden hajoamisen edetessä yleensä globalisaation myötä, olen alkanut pohtimaan, että oma "maanpuolustustahtoni" rajoittuu vain lähiperheeseeni. Jos ymmärrän muun yhteiskunnan olevan vain "joukko individualisteja", niin eihän minullakaan todella heidän suhteensa ole sen kummempaa halua vaivautua. Varsinkin, kun globaalissa maailmassa voi jo pitkälti valita, minne haluaa asettautua.
Mutta onko olemassa "feminististä yhteisöllisyyttä", joka suhtautuisi esim. maanpuolustukseen myönteisesti? Jos, niin olisin iloinen esimerkeistä ja lisävalaistuksesta aiheeseen? Yleensähän esim. kansallinen turvallisuus on asia, joka koskee 50% naisia, olettaen että heitä on puolet väestöstä.
Toisaalta minulle on tullut kuva, että ns. vasemmistovihreäradikalistifeministit eivät pitäisi maanpuolustusta tärkeänä lainkaan - toisaalta on tullut ajatus, että feministit pitävät sitä, että naisilla on OIKEUS vapaaehtoiseen asepalvelukseen (samalla ollen hiljaa siitä, että joillekin se on velvollisuus) vallan oivallisena asiana - etenkin siitä näkökulmasta, että armeija nähdään "uramahdollisuutena" (vähän samaan tapaan, kuin esim. ateistifeministi, joka kannattaa naispappeutta, nähnee sen "duunina").
Toisaalta itse, individualismin lisääntyessä ja yhteisöllisyyden hajoamisen edetessä yleensä globalisaation myötä, olen alkanut pohtimaan, että oma "maanpuolustustahtoni" rajoittuu vain lähiperheeseeni. Jos ymmärrän muun yhteiskunnan olevan vain "joukko individualisteja", niin eihän minullakaan todella heidän suhteensa ole sen kummempaa halua vaivautua. Varsinkin, kun globaalissa maailmassa voi jo pitkälti valita, minne haluaa asettautua.
Mutta onko olemassa "feminististä yhteisöllisyyttä", joka suhtautuisi esim. maanpuolustukseen myönteisesti? Jos, niin olisin iloinen esimerkeistä ja lisävalaistuksesta aiheeseen? Yleensähän esim. kansallinen turvallisuus on asia, joka koskee 50% naisia, olettaen että heitä on puolet väestöstä.
Vastaukset 150
Vanhimmat
Muutit sitten pois suomesta ja oivalsit ettei täällä mitään puolustamisen arvoista olekaan.
Kunhan et sitten myöskään tuo lapsiasi tänne verohoilla (korkea)koulutettaviksi.
...tuon asian suhteen on sikäli heikkoa, että jos lapseni olisivat Suomessa, maksaisin minäkin veroni sitten suomeen.
Kun suomessa nyt itketään sitä, että lapsiperheiden "tukemiseen" "kuluu" niin ja niin paljon rahaa, niin olen ymmärtänyt, että onhan ihan isänmaallinen teko kasvattaa lapsensa toisen maan "kustannuksella" (näin ironisesti) - varsinkin, kun täällä vielä ihan työnteolla pystyy perheenkin elättämään. Suomessa oli turhan tiukkaa.
Heitin tuon "puolustamisen arvoista" vähän provona, kun ns. individualismi valtaa niin paljon alaa, että ko. "individualistit" katsovat aiheelliseksi hirnua sille, että joku (onneksi) vielä katsoo mm. maanpuolustuksen aiheelliseksi. Siksi aloin miettiä, että kyllä se todella se perhe ja läheiset ihmiset on mulle se päämotiivi olla "läsnä", missä miestä tarvitaan. Tällä hetkellä tämä motiivi on sitten muualla kuin EU-integroituneessa eurolandiassamme - EU:ssa on yhtä isänmaallista asua missä tahansa kolkassa, eikö totta?
Sitä paitsi esim. nykymaahani saa suomalainen tulla vapaasti opiskelemaan - suomalainen saa jopa valita, haluaako olla suomen vai nykymaani opintotuen piirissä... hyvin pienin reunaehdoin.
Noin yleensä akateeminen puoli sitten tukee kansainvälistymistä - kyllä minäkin varmaan joskus tulen takaisin. Suomessa esim. on siitä kiva, että saa käyttää suomen kieltä kaverien kanssa jutellessa. Sitä on alkanut täällä arvostamaan :-)
Mutta arvostan sinua, jos sinulla on maanpuolustushenkeä. Mullakin se varmaan palautuu, jos palaan takaisin (silloinhan mulla olisi suomessa jotain, mitä puolustaa - muutakin, kuin aseriisuntaa kannattavia feministejä :-)
Olen myös tehnyt toistakymmentä vuotta töitä Suomessa maksaen veroni, ilman että olen pahemmin palveluita kuluttanut, joten toistaiseksi homma lienee Suomen eduksi. Nyt sitten ihan hyvällä omallatunnolla nautin 7% pienemmästä verotuksesta ja suuremmasta palkasta, jolla pystyy perhekin tulemaan toimeen - Suomessa oli nettoraha vs. elinkustannukset kylmää katsottavaa (kun tenavat tulivat rouvan opiskeluaikana)... ja kaiken järjen mukaan semmoisesta maasta pitää sitten lähteä, jossa ei ole edellytyksiä, tai ne ovat merkittävästi huonommat.
Sinänsähän Nokiakin sanoo avoimesti, että ainut syy sen pysyä vielä suomessa on se, että saa korkeakoulutettua työvoimaa esim. tuotekehitykseen muita maita selkeästi halvemmalla käyttöönsä. (+ kitka siirtää yleensä osaamisorganisaatioita muualle). Ei esim. nuokaan instanssit sen "isänmaallisempia" ole - johon me olemme antaneet kansana heille valtakirjan osaltamme kannattaessamme globalisoitumiskehitystä, esim. eu-jäsenyydelle hurratessamme.
Ajattelin kouluttaa lapseni täällä ihan paikallisilla verorahoilla - ihan vastaavantasoinen koulusysteemi on. :-) Eivät rasita sitten individualistisia suomalaisia... ehkäpä muuttavat joskus kuitenkin suomeen tuoden tuulahduksen muualta - ja luoden myös kontakteja jne?
Mutta et vastannut itse kysymykseeni? Ethän ala nyt ihan samalla tavalla kommunikoimaan kuin feministit tyypillisesti - eivät vastaa aiheeseen, mutta alkavat kritisoida henkilöä - vähän olin pettynyt tuohon puheenvuoroosi, vaikka yleensä olet pysynyt noin asialinjalla.
Kerrothan myös, mitä minun kannattaisi suomessa puolustaa?
No joo, hiukan harkitsematta kommenttini heitin mutta kun on kasvatettu siihen, että 'koti, uskonto ja isänmaa'.
Feministien mielipiteistä en osaa sanoa kun en ole feministi, enkä nainen.
Ja näistä maahan- ja maastamuutto asioista voitaneen keskustella jossain muualla, mutta voihan käydä niinkin, että henkilö kouluttautuu suomessa ilmaiseksi tai ainakin edullisesti ja lähtee sitten ulkomaille paremman palkan perään. Perustaa perheen ja lähettää sitten lapsensa koulutettavaksi edullisesti / ilmaiseksi suomeen ja nämä lapset sitten valmistuttuaan taas vievät tietotaitonsa pois maasta. Tätä ajoin takaa jos ymmärsit.
Ei ollut tarkoitus olla v...mäinen.
...voin kertoa, ettei ole aikomustakaan erottaa perheenjäseniä toisistaan.
Toisaalta suomi tarjoaa ilmaisen koulutuksen myös monille ulkomaalaisille nytkin, kuten vaikkapa juuri väitelleelle nigerialaiselle ystävälleni... teki maisteri-tohtoritutkinnot reilussa neljässä vuodessa. Mustaihoisuutensa takia oli hankalaa saada töitä suomesta... (tai en tiedä miksi, kaveri kysyi kyllä kymmenistä paikoista hommia).
Nyt on kaveri jenkeissä ainakin puolet paremmalla palkalla kuin minä - hoitaa apulaisprofessuuria. :-) (että se siitä, miten suomikaan ilmaiseksi kouluttamansa yksilöt osaa "imaista" - "kunnei ossoo suommee").
Tosin muutaman vuoden päästä voi täältä olla hankala lähteä - lapset alkavat jo nyt integroitua, on paikallisia ystäviä, he puhuvat sujuvasti maan kieltä jne... Suomeen voi olla hankala tulla. Toisaalta myös Suomen palkka vs. elinkustannustaso ei ole täältä vinkkelistä nykyisellään mitenkään houkutteleva.
Niin tämä sivuhaara ei varmaankaan kuulu tälle palstalle, mutta olkoon. Sanoit, ettei suomessa oikein elä proffan palkalla. Outoa, minkähän alan proffa olet jos ei suomessa saa vähintään kohtuullista palkkaa. Ymmärtäisin että proffa tason kaverit saa ainakin 4000 - 5000 € millä pitäisi elää. Minäkin elän mielestäni kohtuullisen hyvin rivi-inssin palkalla.
Enkä minä oikein edes arvostele maastamuuttamista. Itsekin saattaisin lähteä paremman palkan perään. Puhumattakaan vaimosta (hoitoalan palkat :(...). Mutta kun on jo talot ja vermeet, niin hiukka hankala irrottautua.
yliassarin palkka riitti (kun elätin sillä 5 ihmistä itseni mukaanluettuna) 800 mk suurempaan nettotuloon, kuin naapurin nelihenkisen perheen (työttömiä, kouluttamattomia) nettotulot silkoilla tuilla - ja he saattoivat hakea vielä sossusta lissää (mulla oli yksi tenava enempi). Silloin tuo brutto oli (olin onnistunut vähän neuvottelemaan) vajaa 3000 ekee kuussa, veroprosenttini taisi olla 35-37% - verohelpotuksia ei torahdellut, eikä mitään esim. asumistukia jne (kun tuo palkka oli niin huima sitten bruttona) samoin ei torahdellut vaimollekaan, kun kaikkiin tukiin vaikuttivat miehen bruttotulot jne.
No jos tuohon sitten tussautetaan esim. alemman palkkaluokan proffan (entinen A26 -apulaisproffa homma), jota olisi ollut tarjolla (määräaikaisena), niin voit tarkistaa, paljonko A26 on nykyisin esim. kolmella ikälisällä, niin näet tarkastikin ko. vaihtoehdon. Edelleen ajatellen, että kyseessä bruttopalkka koko perheen elättämiseen täysin veroin. (jotka olisivat sitten lähempänä 40%, ellei yli).
Noita määräaikaisia hommia siis olisi ollut tarjolla - suoralta kädeltä eri paikkakunnalla viisivuotinenkin, omassa opinahjossa lyhempiä (tod. näk. olisi pitänyt jatkaa yliassarina, ellei olisi halunnut muuttaa)
Nykyisin olen pysyvässä (jos ei laitosta lakkauteta) virassa, bruttoliksa euroissa 4300, noin seitsemän prosenttia pienemmillä veroilla (johtuen juuri siitä, että elätän 5 ihmistä vain itseni sijaan - sinkkuja täällä verotetaan lähes, kuten suomessa). Eli, kun muutto tuli kyseeseen, niin muuttamalla vähän kauemmaksi homma parani kerralla.
Kyllähän minäkin ilman tenavia eläisin vaikka päälläni, vaikka yliassarin palkallakin (silloin vieläpä rouvani kävisi varmasti töissä) - kyse onkin siitä, miten perheitä nykyisin kohdellaan (näin laskelman, että 90-luvulla työssäkäyvän 2-lapsisen perheen nettotulojen ostovoima laski 27% lukuisten "uudistusten" - kuten lapsilisät, kaikkinaisen "perheverotuksen" purkaminen, jne. seurauksena - kaikki suomen "sosiaalidemokraattiset" puolueet olivat vaikuttamassa osaltaan kehitykseen hallitusvastuunsa aikana, antaen hyvin selkeän insentiiviviestin juuri lapsiperheille. Käsittääkseni sinkkuihmisten netto-ostovoima on noussut esim. 90-luvun alusta, tai ei ainakaan laskenut läheskään noin paljoa.)
Mulla oli sikäli helppo lähteä, että pitkien opiskelujen ja vaimon opiskelujen aikana ei paljon taloja laiteltu, joten Suomessa ei ole turhaa omaisuutta pidättelemässä. Kun tänne joskus saa vielä saunan laiteltua ja isovanhempia silloin tällöin käymään lapsia heippaamassa (ja kesällä tietty tuomaan tenavia lomille suomeen, arvostettuina maksukykyisinä turisteina), niin mikäs tässä. Muuten Suomesta ei ole noin yhteiskuntana mitenkään perhemyönteinen kuva, todellakaan.
No joo, myönnän, että aikasta heikosti sitten proffille maksavat... Alasi ei liene tekninen?
Toi 800mk yli sen kouluttamattoman perheen oli siis siten, että olit perheen ainoa työssäkäyvä?
Noita palkkaluokkia en jaksa alkaa tutkimaan, mutta tiedän, ettei ne julkisen sektorin liksat päätä huimaa. Itselleni julkinen sektori tarjosi 1750€ kuussa huoltoteknikon hommasta....(hohhoijaa).
Nykyään teen töitä suunnittelutoimistossa ja saan noin 2500€ kuussa jota pidän pienenä palkkana. Osittain juuri siksi emme harkitsekkaan lapsien hankkimista juuri nyt, semminkin kun vaimo opiskelee.
Tosin olen juuri hakemassa erään teollisuuslaitoksen palvelukseen. Näissä tuotantolaitoksissa on sitten mahdollisuus saada vähän palkkaakin.
Mutta kannattaa kuitenkin muistaa, että minun koulutustasollani ei ole mitään mahdollisuuksia elättää vaimoaan saati sitten lapsia yksin, jos haluaa oman talon ja muutenkin ns. keskiluokkaisen elämäntavan. Toisin kuin teillä oikeasti 'herroilla'.
Onnea sinulle valitsemallasi tiellä ja muista siellä jossain mainostaa ainakin suomalaista teknologiaa. Ties vaikka saatas myytyä jotain.
Kävin kuitenkin tutkimassa sen A26 palkkaluokan ja yllättävän pieniltä näyttivät.
Uskoisin omassa hommassani saavan saman vastaavassa ajassa...
Ihmettelen mikä motivoi opiskelemaan...
...niin ne Suomessa tekee - täällä on suhteessa paljon arvostetumpi tuo jatkokoulutuskin. Yliassistentuuri on koulutukseen nähden ihan kurja juttu. Edes teknisellä puolella ei ole mahdollisuuksia "huippupalkkoihin", koska valtion laitosten täytyy olla "ruodussa" - HUT:illahan oli tosi vaikea saada proffien paikkoja edes täytettyä edes väitelleillä ihmisillä (saati oikeasti pätevillä)... ehkä tilanne on nyt vähän parantunut?
"Toi 800mk yli sen kouluttamattoman perheen oli siis siten, että olit perheen ainoa työssäkäyvä?" Jep. Rouva opiskeli, kun tenavat päättivät tulla.
Mutta minusta se palkan "pienuus" ei ole se pointti, vaan perheen verotuksen järjettömyys. Pakko tuommoisen 27% reaalitulotason pudotuksen on jossain näkyä lapsiperheiden asemassa, kuin 90-luvulla tapahtui... ja näkyykin - sekä syntyvyystilastoissa, että muissakin tilastoissa heille, jotka kokivat sen pahiten. (Yhdessä korkean korkotason kanssa - nythän Suomessa taas ollaan sitten toisessa ääripäässä myös).
Ei täälläkään suoraan kiinni pääse taloon... ensin pitäisi saada säästettyä käsirahat jne. Eikä se maan vaihtaminenkaan nyt ihan ilmaista ollut.. mutta pitkällä tähtäimellä sitten uskon, että homma rupeaa vaikuttamaan, kun on ensin saanut Suomeen velkarästit ja muut hoideltua. Ja täällä silti pystyy todella elämään, ettei velka nyt ainakaan lisi. (Opiskelijanhan oletettiin elävän velaksi jne.).
Itse suoritin opistoinssin paperit ilman velkaa. Olin töissä kesät (asentajana ja myöhemmin ohjelmoijana) ja tiensin ihan hyvin.
Toi lapsiperheiden asema on meillä kyllä tiedostettu, se onkin syy´, miksei meillä vielä lapsia ole, valitettavasti. Ei yksinkertaisesti ole varaa. Asuntolaina päällä, vaimo opiskelee ja elääkin pitäs.
...se kai toisaalta on, että antaa lasten tulla, kun olivat tullakseen.
Se oikeampi mallihan olisi ollut ensin hommata vaimo vakitöihin, ja sitten vasta lapset... se ansiosidonnainen kuitenkin on sitten jo reilusti parempi, kuin opiskelijaäidille tuleva tuki (Lipposen Pate sai päivässä isyysvapaaltaan valtion kustantamana enemmän isyyspäivärahaa, kuin meidän rouva kuussa, joten kyllä se kannattaa töistä käsin nykysysteemillä ennemmin se tenava pyöräyttää).
Toisaalta, kun ne on saanut, sai milloin sai, niin ei sitä koskaan kadu - on ne sen verran upeita! Eikä nämä talousspekulaatiot lopulta ole, kuin sivuseikkoja - joskin niiden suhteen on vain sitten tehtävä käytännön johtopäätöksiä.
Helsingissä jos meinaa kaksikin työssäkäyvää asua, niin ei siinä paljon varmaan tenavia arvaa ruveta noin normaalipalkkainen harkitsemaan.
Minäkin tein viikonloput duunia, joten itse selvisin ilman velkaa käytännössä. (vain vähän tuli otettua ensimmäisinä vuosina).
Akateemisessa työssä kiehtoo ennen kaikkea sen vapaus - voi kirjoitella joskus feministipalstallekin työaikana, kun ei työt motivoi... :-)
Juu kyllä lasten pitää antaa tulla kun on tullakseen. Meillä ehkäisukeino on idioottivarma, ei naida :)
Akateeminen vapaus on hieno asia, tosin kyllä on sitä vapautta tässäkin. Kunhan homma on valmis ajallaan, niin kukaan ei kysele milloin tai missä työsi teet. *luovutus ensi viikolla ja as-built kuvat jo melki valmiit. Voi kirjotella ja ottaa vaikkapa hiukan olutta vaimon seurana :)*
parempaakin tekemistä (tai korvaavaa) voi kehittää.
Esim, jos ajaa vaikka puoli tuntia kuntopyörällä, niin kyllä sitä senverti paikat turtuu, ettei sitä viitsi ruveta juuri millekään ihan vähään aikaan.
Samaten esim. kunnon Civilization-maailmanvalloituspeli on semmoinen, että siinä yö hurahtaa putkella helposti, ilman että kävi muuta mielessäkään.
Puhumattakaan, kun on parikaan pienempää tenavaa jo sinällään talossa... silloin sitä vain harkitsee semmoista toimintaa, että pääsee hetkeksi johonkin rauhaisaan nurkkaan vain ihan itse kököttämään rauhassa, sulkien muun maailman ulkopuolelleen - ilman että tarvitsee edes kommunikoida kenenkään kanssa.
Tai tehdä runoja.
Søren Kierkegaard on eräs suosikkifilosofejani - hänellähän oli kohtalokas rakkaussuhde, joka sitten kariutui hänen lahjomattomaan reflektioonsa siitä, ettei nainen voisi olla hänen kanssaan onnellinen. Ehkäpä hän oli ensimmäinen pro-feministi? Pysyi naimattomanakin siksi, kun oli niin lahjomaton itsereflektoija. Kova kundi, sanon minä.
A26 palkkaluokka 3:lla ikälisällä on bruttona 3379,82 €, siitä pois 40 prossaa, puhtaana käteen jää markoissa n. 12 000 smk. Siihen päälle kolmen lapsen lapsilisät, ja sinä kehtaat valittaa!!
Miksi ihmisen pitäisi saada kaikki ja heti? Jos te teette valinnan monista lapsista ja vaimon kotiinjäännistä, niin silloin joudutte valitsemaan, mikä on tärkeintä. Uskomatonta hedonistista narsismia tuollainen kaiken vaatiminen mulle heti nyt.
Tajuatko, että tässä Suomen maassa monet ihmiset elävät kädestä suuhun pienellä palkalla? Käteen saattaa jäädä 5000- 6500 mk, josta pääkaupunkiseudulla vuokraan menee puolet noista tuloista. Kuinka sinä kehtaat valittaa siitä, että yhden ihmisen palkka ei riitä 5:n ihmisen elättämiseen. Jumalauta, tietoisku, ei sen pidäkään riittää!!
Ymmärtäisin jos valittaisit siitä, että yhden ihmisen palkka ei riitä yhden ihmisen elättämiseen, sellaisiakin tapauksia riittää ja paljon!!
...että silkan "vaatimisen" sijaan vain toimin.
Se on paljon hedelmällisempää. En ottanut koskaan tuota A 26:sta Suomessa vastaan, pääsyynä ei ollut palkan "huonous" (sillä olisi ehkä jotenkin jengin saanut pyörimään), vaan homman määräaikaisuus.
Olin aiemmin 15000 mummon bruttopalkalla yliassarina, se kuvio oli se, josta kerroin, ettei toiminut. En ole ollut päivääkään suomessa A26 palkkaluokassa, vaan se oli se vaihtoehto (määräaik).
Pysyvä työpaikka, lapsille vähintään yhtä hyvät sosiaaliedut ja rouvalle vastaava paikka opiskelujen loppuun viemiseen paremmalla palkalla ja pienemmillä veroilla sitten käänsi puntarin ulkomaille muuttamisen eduksi. Siltikään työtä tekevälle ei tule "kaikki heti", mutta selviää ilman velkaantumista, kuitenkin.
Pienipalkkaiset saavat sitten kaikenlaisia tukia jne. samaten maksavat vähemmän veroja (tuet lasketaan sitten aina bruttopalkoista...), joka käytännössä tekee tilanteen sellaiseksi, että on aivan sama, mitä perhe tienaa bruttona 10 000 mk:n ja 20 000 mk:n välillä (itse asiassa jossain 17 000 mk:n välillä oli notkahdus) - nettokäteenjääväraha tukineen pysyy samana. Ainut oikea vaihtoehto korottaa tulotasoa Suomessa palkkatyössä käyvällä perheellisellä olisi mummoissa sitten reilusti 20 000 päälle oleva yhteinen tulotaso (tai toisen puolison).
Pääkaupunkiseudulle "keskittyminen" on yleensäkin semmoinen omituinen ilmiö - en ole koskaan tajunnut, miksi ihmisten pitäisi asua niin sumpussa... Eläkeläisten ja opiskelijoiden osalta tiedän, ettei rahat tahdo riittää edes yhdelle, kyllä palkkatyössä käyvä nyt yleensä pystyy itsensä elättämään, kohtuullisella työpanoksella.
Ehkäpä minä en valita kuitenkaan - totesin tässä vertailutilanteen, jossa olin... kyllä minä sen kehtaan todeta. Sen verran härski tyyppi... Oletko sinä alipalkattu humanisti / naistutkija? Vai mistä moinen purkaus?
Mielestäsi siis 12'000 mk/kk on paljon sen jälkeen kun toinen opiskellut vaikkapa kymmenen vuotta.
Proffaa puolustan sen verran, että kyllä hänen tasoisen koulutuksen hankkiminen vaatii työtä.
Sinä sitten ihmettelet alle tuhat € tienaavien ihmisten ongelmia kun puolet palkasta menee vuokraan. Kyllä se pieni palkka on puhtaasti omaa laiskuutta. Jopa ihan ammattikursseja käymällä on mahdllista saada työpaikka jossa tienaa 1700 - 1900 €/kk
...
Kyllä paljon opiskelleella ihmisellä on oikeus nauttia työnsä hedelmistä. Vai meinaatko että Jakomäkeläisen työttömän sekatyömiehen pitäisi saada sama elintaso kuin Tamperelaisella automaatioinsinöörillä ?
...kiitos kun katsoit tuon tarkan summan. Kumman siis ottaisit itse (olettaen, ettei Suomeen ole sen kummempia siteitä, taloa tms):
3379,82 € / kk, määräaikainen duuni (vaatii myös muuton toiselle paikkakunnalle)
Tuhat euroa enemmän kuussa brutto, pysyvä homma, pienemmät verot?
Minusta on selvä asia, että ihmisen pitää katsoa nokkaansa pidemmälle ja pitää huolta itsestään. Ja läheisistään. Hyvä että teit jotain elämällesi etkä vain vikissyt.
Olet kuitenkin proffa kiltti vain amatööri. Meidän kusetuksemme oli paljon hohdokkaampi. Palkka Suomesta, verot ja menot itäblokin maassa! Lisukkeena verottomat autot kun säätelee muuttoja sopivasti. Ja se palkka yksityissektorin tj:n palkka. Ei hullumpi :)
Äitini oli samoilla linjoilla kanssasi, kirosi useasti Suomea ja Suomen verotus- ja perhepolitiikkaa. Äitini vain (vaikkei kuolleista saisi puhua pahaa) hiukan muistutti Mies vainia; katkeraa puhetta ilman tekoja. Tätini oli jo pedannut alustavasti tilannetta Yhdysvalloissa joskus 60-70 -lukujen vaihteessa. En sitten tiedä, miten vakavissaan vanhempani olivat, nyt on myöhäistä kysyä. Äitini itse aina ikävöi takaisin Argentiinaan, mutta maa ei ymmärettävästi enää ollut niin kutsuvan valovoimainen...
...kyllä minäkin pidän itseäni amatöörina - jos haluaa keskittyä rahan "tekemiseen", niin sekin on sitten kokopäiväinen työ.
Nyt kuitenkin (kunhan tästä flunssasta selviän) pidän enemmän tutkimisesta... kuin sen ihmettelemisestä, miten pitäisi aina liikuskella, jotta maksimoisi "hyödyt". Suomessa ei tutkimushommalla elänyt, täällä elää - ja koska se on sitä, mitä haluaa tehdä, niin silloin johtopäätökset ovat aika yksinkertaiset - jos ne jonkun mielestä ovat egoistiset, niin mikäs siinä. :-)
"Mielestäsi siis 12'000 mk/kk on paljon sen jälkeen kun toinen opiskellut vaikkapa kymmenen vuotta."
12 000 puhtaana käteen on paljon. Proffa opiskelee 10 vuotta suomalaisten veronmaksajien kustannuksella, saa hyväpalkkaisen työn ja kehtaa väittää, että sillä ei elä Suomessa, vain siksi, että hän ei pysty elättämään yhden ihmisen palkalla 5:ttä ihmistä, lapsilisät mukaanlukien, voi aikaja, voi päiviä!
"pffaa puolustan sen verran, että kyllä hänen asoisen koulutuksen hankkiminen vaatii työtä."
Ja proffa kiittää sillä, että vie tietotaitonsa pois Suomesta, jonka siis on saanut suomalaisen yhteiskunnan verorahoilla? jos tuolla nyt edes mitään tietotaitoa on?
"inä sitten ihmettelet alle tuhat € tienaavien ihmisten ongelmia kun puolet palkasta menee vuokraan. Kyllä se pieni palkka on puhtaasti omaa laiskuutta. Jopa ihan ammattikursseja käymällä on mahdllista saada työpaikka jossa tienaa 1700 - 1900 €/kk"
Ai omaa laiskuutta? Älä nyt jaksa puhua pötyä, hyväosaisilla ei ole käsitystä näköjään siitä, mitä todellisuus on Suomessa.
...
"Kyllä paljon opiskelleella ihmisellä on oikeus nauttia työnsä hedelmistä. Vai meinaatko että Jakomäkeläisen työttömän sekatyömiehen pitäisi saada sama elintaso kuin Tamperelaisella automaatioinsinöörillä ?"
Noin typerään kommenttiin en vaivaudu edes vastaamaan.
"Pienipalkkaiset saavat sitten kaikenlaisia tukia jne. samaten maksavat vähemmän veroja (tuet lasketaan sitten aina bruttopalkoista...), joka käytännössä tekee tilanteen sellaiseksi, että on aivan sama, mitä perhe tienaa bruttona 10 000 mk:n ja 20 000 mk:n välillä (itse asiassa jossain 17 000 mk:n välillä oli notkahdus) - "
Pienipalkkaiset eivät tienaa yli 10 000 mk bruttona. 6000 mk puhtaana käteen saavat saavat bruttona noin 9000 mk, sillä summalla ei saa mitään tukia, ei edes asumistukea. Tässä nähdään tämä harha, mikä hyväosaisilla on, te luulette, että kaikki saaavat jotain tukia, jolla sitten oikeutatte omat ahneet halunne.
"nettokäteenjääväraha tukineen pysyy samana. Ainut oikea vaihtoehto korottaa tulotasoa Suomessa palkkatyössä käyvällä perheellisellä olisi mummoissa sitten reilusti 20 000 päälle oleva yhteinen tulotaso (tai toisen puolison)."
Miksi ihmeessä vain perheellisten ja yhden perheenjäsenen pitäisi saada korotettua palkkaa? Itsepähän olette päättäneet egoistisesti lapsia laittaa.
Pääkaupunkiseudulle "keskittyminen" on yleensäkin semmoinen omituinen ilmiö - en ole koskaan tajunnut, miksi ihmisten pitäisi asua niin sumpussa... "
Pääkaupunkiseudullakin taitaa asua ihmisiä, jotka ovat syntyneet siellä, kyseessä on kotipaikka.
"Eläkeläisten ja opiskelijoiden osalta tiedän, ettei rahat tahdo riittää edes yhdelle, kyllä palkkatyössä käyvä nyt yleensä pystyy itsensä elättämään, kohtuullisella työpanoksella."
Niin pystyy perheellinenkin.
Eikö sinun kouluaikoinasi opetettu ihmisille vastuuntuntoa? Joillakin ihmisillä näköjään vaan ei ole käsitystä siitä, mikä on oikein tai väärin. Säälittävää. Surullista.
Tätä juuri tarjkoitin, sanoit, ettei tutkimustyöllä elä Suomessa.Kyllähän sillä elää, siä vain halusit, että yhden ihmisen palkalla pitäisi elättää puoli kylää. Tsiisus.
kuinka näet olevasi velkaa jotakin Suomelle, koska se on kasvattanut sinut ja maksanut koulutksesi. Tulee mieleen vanhoillisen kristinuskon saarnaama syyllisyyden tunne.Olemme velka jotakin koska synnyimme. Liikuttavaa isänmaallisuutta (nyyh)
Itse en tunne mitään erityisepää sidettä Suomeen tai velvollisuutta Suomea kohtaa, paitsi maanpuolustus. Ehkä olen siinä mielessä tyypillinen proffan kuvaama individualisti. (en myöskään tunne voimakasta yhteenkuuluvuutta mihinkään tiettyyn ryhmään). Tiedän että maksan yhteiskunnalle enemmän kuin tuotan, mutta omat vanhempani ovat sen työpanoksellaan korvanneet moninkertaisesti. Perheemme ei ole koskaan ollut Suomen tuottamien palvelujen suurkuluttaja.
Suomi sijoittaa myös paljon rahaa aloille, jotka mielestäni ei mistään näkökulmasta ole tuottoisia ai edes hyödyllisiä. Kuohuttavana mutta taloudellisesti vaatimattomana esimerkkinä naistutkimus.
Valmistuneena toivon saavani töitä esimerkiksi Saksan teollisuudesta (koska alaltani (tekn) ei Suomessa välttämättä ole edes saatavana työpaikkaa). Suomessa kun ei edes arvosteta että joku on uhrannut unettomia öitä tenttikijojen äärellä. Huomattavasti helpompaa olisi käydä AMK
kateus ei kaunista ketään, tyttöseni!
..ehkäpä suomen oloihin nykyvertailu osaltani on epärelevanttia, kun en asu siellä - sinnehän sitä mennään, missä tietotaitoa parhaiten arvostetaan.
Tuosta "puolen kylän" elättämisestä - en koe, että lapseni (vanhin 7 vuotta) kykenevät vielä elättämään itse itsensä, joten mun se pitää tehdä. Sitä sanotaan elatusvelvollisuudeksi, tapauksessani myös onneksi vanhemmuudeksi :-)
Jonkun pitää myös ko. lapset hoitaa - joko rajusti veronmaksajien subventoiman päivähoitosysteemin tai sitten ite (josta ei saa palkkaa, eikä kerry eläkettä).
Että eipä tuosta sen enempää. Jos nyt lasketaan, mitä mulla tulee henkeä kohti kaikkiin menoihin, vaikkapa tuosta 12 000 mk:sta (jonka suuruista palkkaa en koskaan suomessa nostanut), niin se olisi 2400 per lärvi kuussa, jolla pitäisi elää (sis asumisen). Paljonkohan on suurin työttömyyskorvaus? Opiskelija saanee tukia 1300 vanhaa markkaa sitten pitää elää velaksi... joten opiskelija on heikommilla vielä - tosin perheen kanssa sitten on oltava yleensä auto (varsinkin useamman pienen jne), joka osaltaan lisää asumismenoja.
Tietotaito on onneksi liikkuvaa - itse koin, että kun Suomessa itketään edelleenkin, kuinka "kalliiksi lapset tulevat", niin koen edelleenkin tekeväni isänmaallisesti "rasittamalla" toisen maan systeemiä, jopa enemmän kuin Suomen... Säästän suomalaisilta veronmaksajilta hurjasti fyrkkaa (toisaalta olen kymmenkunta vuotta kerinnyt olla myös Suomen työelämässä, joten olen ehkäpä osani maksellut - vanhempani ovat puolestaan omat vanhuusajan kustannuksensa maksaneet omasta työstään jne... joten ei tässä taida Suomeen päin lopulta jäädä mitään velkaa).
Kuten sanoin, pääsyyni Suomeen jäämättömyydelle oli tarjottujen hommien lyhyys (määräaikaisuus), jonka varaan ei voi ruveta mitään pitkäjänteisempää miettimään - ei sinällään palkka (itse asiassa mulle tuli todella positiivisena yllätyksenä, kuinka paljon parempi perheellisen nettopalkka täällä on! - Suosittelen kaikille tätä maata - suomalaisella työtahdilla vieläpä pärjää aivan mainiosti paikallisiin verrattuna - ehtii kirjoittelemaan tänne palstallekin :-)
Aikoinaan kyllä levitin "tietotaitoani" projekteissa, joiden tuloksia suomalainen elinkeinoelämä on hyödyntänyt, ihan mukavasti - ja minulla on vieläkin hyviä yhteistyökuvioita suomeen - ehkäpä tuon täältä paikallisia houkuttelevia partnereita piakkoin tutkimus-kehityshankkeisiin (on suunnitelmissa)... Josta nyt eivät tunnu olevan Suomessakaan yhtään pahoillaan - kun tämä monikansallisuus etenkin EU-projekteissa ei tunnu olevan rasite, vaan päin vastoin.
Miten lie sitten, onko olemassa laajoja kansainvälisiä EU-rahoitteisia naistutkimushankkeita? Niihinkin kannattaisi suomalaisten nstutkijoiden hakea perspektiiviä muualtakin, eikös vain?
Minulla oli selkeä käsitys, mikä oli suhteeni työttömään ja kouluttamattomaan 2-lapsiseen perheeseen - olin nettotuloineni heitä 800mk kuussa "hyväosaisempi", 900 mk kuussa kalliimmassa asunnossa ja 1 lapsen kanssa enemmän ... mutta sanonet sitten työtöntä ja kouluttamatontakin tuilla eläjää hyväosaiseksi? Kyllä se aina lähelle yliassarin nettotuloja yltää.
Ja kyllä niitä naistutkijoita elätetään täälläkin yliopistossa verorahoilla... ei ole kauan, kun kuulimme olevamme yliopiston epätasa-arvoisin yksikkö - muualla olenkin kertonut, kuinka tänne virkoihin ei ole naisia hakenut reiluun 10 vuoteen - paitsi yksi, jolla ei ollut tarvittavaa tutkintoa, eikä siksi tullut valituksi - ne naistutkijat ja tasa-arvolautakunnat tuntuvat katsovan vain pintaa, eivät taustoja. Siksikin olen usein niihin vallan skeptinen... Esim. minua ei "rekrytoitu" vaan hain tänne oma-aloitteisesti... internetistä sai tietoa vapaista työpaikoista :-) [mulla ei ollut täällä edes tuttuja, joten se "hyvä veli" -kerhosta, katsoivat ihan vain papereita ja julkaisujen määrää]
Käyttäisin individualistin sijasta sanaa itsekäs.
..että ihmisellä on mahdollisuus "toteuttaa unelmansa" :-)
Nyt kaikki naisetkin, jotka haluavat elättää perheensä pätevöitymään ja professuuria hakemaan. Hop hop!
unohdin kertoa, että juuri päteviä naisia haetaan tännekin kissojen ja koirien kanssa. Naapuriyliopistossa on jopa erityinen rahakin "esimerkillisen naistutkijan palkkaamiseksi roolimalliksi", johon ei ole tosin saatu ketään... se on ollut kauan auki.
Mulle sanoivat, että jos olisin ollut nainen, niin mulla siellä ollutta sivuhommaa (jonka kokonaan unohdin nyt palkkalaskelmista - voi että, kun olin huolimaton...) olisi jatkettu (nyt olen ollut hoitamatta sitä reilun puoli vuotta, ehkäpä kohta taas) - kun henkilöstökuluihin oli jäljellä vain NAISEN palkkaamiseksi rahaa (johon tosin ei kukaan hakeutunut... sellaiset, jotka olisivat täyttäneet kriteerit, olivat jo muualla...).
Kun täällä arvostetaan perheitä, niin on varaa olla sitten reilu naisillekin, jopa siinä määrin, että TODELLA on sukupuolisidonnaisia virkoja. Vielä kun löytäisi oikeat värkit omaavia hakijoita :-) Kyllähän tämä maa olisi feministinkin paratiisi?
...sanaa kansainvälistyminen, jota on turha hirveästi arvostella - ainakaan heidän, jotka äänestivät aikoinaan maamme EU:hun liittymisen puolesta.
Eräs EU:n ydintavoitteitahan on jo pitkään ollut työvoiman vapaa liikkuvuus, jota pidetään HYVÄNÄ asiana (joskin Suomi nyt raukkamaisesti on lyömässä länkiä korville hankaloittaen uusien EU-veljeskansojemme ahkerien ihmisten tuloa työmarkkinoilleen - toisin kuin esim. Irlanti).
Minä vain näytän mallia siitä, miten esimerkillinen EU-kansalainen toimii. (Tosin itse aikoinaan vastustin EU:ta, mutta nyt kun siellä ollaan, niin pitäähän siitä ottaa edut irti).
miksi yhdistät feminismin ja sosialismin.
Tuli kummasti keskustelukumppanisi kommenteista mieleeni toisaalla käymämme keskustelu:
"Linnanjuhlia paheksuvat etupäässä henkilöt, joiden todennäköisyys saada sinne kutsu elämänsä aikana on minimaalinen.
Kuten autoilua vastustavat muuttavat kantansa saavutettuan autoiluun tarvittavan vakavaraisuuden. (on toki idealistisia poikkeuksia sekä näkövammaisia)"
Pelkään pahoin, ettei Minnalla ole juuri markkinoita ulkomailla. Varsinkin kevään tullen, kun kaikki rusinanrypistäjän vankanssitkin täytetään itäisen EUn tulokkailla.
"Tuosta "puolen kylän" elättämisestä - en koe, että lapseni (vanhin 7 vuotta) kykenevät vielä elättämään itse itsensä, joten mun se pitää tehdä. Sitä sanotaan elatusvelvollisuudeksi, tapauksessani myös onneksi vanhemmuudeksi :-)"
Ei sun vaan teidän, sinä ja lapsesi äiti, kahden ihmisen palkka riittää vallan mainiosti kolmen lapsen elatukseen, sitten jos valitaan, että äiti jää kotiin lapsia hoitamaan, pitää tyytyä siihen, että elintaso laskee eikä alkaa vaatimaan, että yhden ihmisen palkalla pitäisi pystyä elättämään 5 ihmistä.
"Jonkun pitää myös ko. lapset hoitaa - joko rajusti veronmaksajien subventoiman päivähoitosysteemin tai sitten ite (josta ei saa palkkaa, eikä kerry eläkettä). "
Katso vastaus edellä.
"Että eipä tuosta sen enempää. Jos nyt lasketaan, mitä mulla tulee henkeä kohti kaikkiin menoihin, vaikkapa tuosta 12 000 mk:sta (jonka suuruista palkkaa en koskaan suomessa nostanut), niin se olisi 2400 per lärvi kuussa, jolla pitäisi elää (sis asumisen). Paljonkohan on suurin työttömyyskorvaus? Opiskelija saanee tukia 1300 vanhaa markkaa sitten pitää elää velaksi... joten opiskelija on heikommilla vielä - tosin perheen kanssa sitten on oltava yleensä auto (varsinkin useamman pienen jne), joka osaltaan lisää asumismenoja. "
Tuo tilanne muuttuu itsestään, kunhan vaimosi menee työhön tienaamaan.
"Tietotaito on onneksi liikkuvaa - itse koin, että kun Suomessa itketään edelleenkin, kuinka "kalliiksi lapset tulevat", niin koen edelleenkin tekeväni isänmaallisesti "rasittamalla" toisen maan systeemiä, jopa enemmän kuin Suomen..."
Niinhän sinäkin valitat, kun edellytät yhden ihmisen palkalla elätettävän 5 henkisen perheen.
"Säästän suomalaisilta veronmaksajilta hurjasti fyrkkaa (toisaalta olen kymmenkunta vuotta kerinnyt olla myös Suomen työelämässä, joten olen ehkäpä osani maksellut - "
10 vuotta on lyhyt aika.
"vanhempani ovat puolestaan omat vanhuusajan kustannuksensa maksaneet omasta työstään jne... joten ei tässä taida Suomeen päin lopulta jäädä mitään velkaa)."
Laskepa uudelleen.
"Minulla oli selkeä käsitys, mikä oli suhteeni työttömään ja kouluttamattomaan 2-lapsiseen perheeseen - olin nettotuloineni heitä 800mk kuussa "hyväosaisempi", 900 mk kuussa kalliimmassa asunnossa ja 1 lapsen kanssa enemmän ... mutta sanonet sitten työtöntä ja kouluttamatontakin tuilla eläjää hyväosaiseksi? Kyllä se aina lähelle yliassarin nettotuloja yltää."
Kyseessä on puheitasi päätellen KAHDEN ihmisen plus lasten etuudet. Sinulla on yhden ihmisen palkka, vertaa sitä taustaa vasten.
...onhan meillä täällä (sinun porvarifeminismisi lisäksi) myös yrittäjäfeministi, joka taas kyllä pelastaa myös silmissäni jotain siitä, kun olen ajatellut, etteivät feministit (tai sellaisiksi itseään kutsuvat) kykenisi luovaan ja innovatiiviseen - uusia uria aukovaan toimintaan.
Noin yleensä koen, että naiset kyllä pystyvät - mutta täällä palstalla tietynlainen "vasemmistolainen taistolais/taantumuksellisuusfeminismi" tuntuu enemmän olevan vallalla. Olen miettinyt, että onkohan Minna ja/tai Punahilkka sukua aikoinaan täällä vaikuttaneelle "Ida"-nimimerkille?
Minulla on ollut noista "Mintun" kommenteista paljon paljon hupia tänään :-) Nauru on aina hyväksi sydämelle - näin flunssaisenakin.
Luuletko todella, että kadehdin sinua? Elämäsi on varmastikin oikein mukavaa eleltävää leskeneläkkellä, jolla voit ostaa vuosittain vaikkapa uuden minkkistoolan.
En kadehdi elintasoämmän parempaa elintasoa, jos se on saavutettu epämoraalisin ja lusmuin keinoin.
Tekisit jotain elämällesi, naispuolinen miesvain, tee enemmän ja valita vähemmän, ja ennen kaikkea, älä tuhlaa energiaasi hyödyttömään kateuteen. Se vain syö sisintäsi.
konjakkitilkkanen suinkaan pahenna :)
En minä valita vaan arvostelen itsekkäitä ihmisiä heidän elintavoistaan. Terveisiä vaan sinullekin, arvon porvarisrouva.
ei ole ollut muodissa aikoihin. Päivitä.
Ota vain edut irti, kunhan sanot suoraan miksi otat, sensijaan, että puhut muuttosi syyksi sen, että yhden ihmisen palkalla ei elätetä Suomessa 5 ihmistä ja ihmettele sitä miksi ei. Minä en arvosta pätkääkään porvareiden egoismia, en arvosta myöskään taistolaisuutta, kuten en arvosta mitään ääriliikettä tai uskovaisuuslahkoa. Tulen vain hirvittävän vihaiseksi ihmisten itsekkyydestä ja ahneudesta, mitä näemmä sinä ja Sanelma edustatte.
jalostava, kiihkeä, hyvä julistuksesi sai minut katkerasti katumaan patamustia syntejäni. Oi, ota vastaan katuva lähimmäisesi, lähetä tilinumerosi niin jaan ihokkaani!
Porvari olen, ja olen siitä ylpeä. Rouva olen myös, mutta se on vain sattuman kauppaa. Olisin porvarisneitinä ihan yhtä ylpeä. Ja arvon myös hyväksyn.
... että suomen olisi elätettävä. Kyllä minä ihan itse vastaan perheeni elatuksesta - rouvakin kohta, kun saa opiskelunsa loppuun , menee töihin - ja sitten alkaa ehkä jäädä jotain säästöönkin.
Turha sitä on jäädä köyhältä suomelta etuuksia vaatimaan ja sen rajallisia päivähoitoresursseja kuluttamaan, täällä muuten nuorimman tytön päivähoitomaksu on 130 euroa kuussa... Saako sillä Suomessa päivähoitopaikkaa? (täällä on loistava opiskelijasäätiö, jonka paikalle rouvan kautta sitten nuorinsaatiin - pojat käyvät jo koulua sitten).
Minusta on yhä valtavampaa, ettei tarvitse olla köyhän ja kipeän maamme resursseja kuluttamassa - olen myös kuullut, että Suomessa on paikkani täytetty jo moneenkin kertaan - en koe siis Suomenkaan noin suoraan menettäneen mitään korvaamatonta... kas, kaikki voittavat!
Harvoin sitä on näin onnellista tarinaa, eikös? :-)
Laskimme muuten, että kun rouvalle tulivat opiskeluaikana lapset, ja emme rasittaneet suomen päivähoitosysteemiä, niin suomessaoloaikanamme kolmen tenavan kanssa säästimme mallillamme noin 100 000 euroa varoja, jotka yhteiskunnan / työnantajien olisi pitänyt vastikkeetta subventoida. Sen lisäksi, että minä makselin saman verran veroja, kuin sinkkukin. Lapsilisät sitten sisaruksista laskevat, ne taisivat olla kolmesta tenavasta 2500 mummonmarkkaa kuussa yhteensä (korjatkoon joku, jos se olisi ollut enempi?), rouva sai opintorahaa, kun koitti opiskella lastenhoidon ohessa (ja suoritti ihan jees, parin vuoden tauon jälkeen) - kodinhoitotukea sai sitten jotain 1700 mummoo kuussa - elikä rouva sai tuon vajaa 3000 mummoo puhtaaksi. (Opintorahasta meni täydet verot, kun kodinhoidontuki laskettiin ansioksi, kun taas mitään verovähennyksiä ei saanut vähentää, kun taas vähennysten suhteen kodinhoitotukea ei laskettu ansiotuloksi...)
Mulla jäi vajaan 15000 mummon bruttopalkasta reilu 8000 mummoo käteen (yliass.), jolloinka bruttopalkan suuruuden vuoksi menetimme muut tuet, eli meillä oli noin 13500 mummoa nettotulot viidelle ihmiselle - vuokra (säästöjä ostella taloja ei ollut kerinnyt kertyä) 5000 kuussa, joten sitten 8500 mk (1700 mk per lärvi) jäi sähköön, autoon, ruokaan, vaatteisiin jne. kuussa. Perustarpeisiin se riittikin, mutta ei mihinkään ylimääräiseen.
Nykyisin meillä on varaa mm. helposti käydä suomessa lomalla :-)
Todella, kun nyt tarkastelen tilannetta havaitsen, että kaikkien osapuolten osalta homma on mennyt parhain päin. Rouvani on kohta täällä loppuunsaatettujen opiskelujen vuoksi täysin kaksikielinen, huippukoulutuksen saanut - enkä usko hänellä olevan vaikeuksia sijoittua hyville paikoille... etenkin, kun lapset on nyt kaiken järjen mukaan tehty. Eli koen, että tuo Suomessa kitkutteluaika oli tietynlaista investointia tulevaisuuteen - lapset teimme myös sen verran nuorina, että pääsemme niistä eroon kohtuu nuorina - jolloin sitä pääsee sitten hurvittelemaan rouvan kanssa (hyi kun egoistista!) siinä iässä, kun monet uraohjukset ovat sitten baby-boominsa ja valvottavien öiden kourissa.
Kyse on valinnoista. Olen heittänyt faktajuttuja kehiin, mitä esim. yliassistentin tittelillä yliopistossa tienaa (kun tuo työtön naapurini sanoi, että mä olen niin rikas, kuulemma, niin teimme tuon vertailun - ei sanonut sen jälkeen, ihmetteli)...
Me olemme olleet onnellisia siitä sitten, että mulla on ollut suht vapaa työ (mahdollistaa osallistumisen perheen kuvioihin) ja silti KUITENKIN sen verran palkattu, että nippa nappa selvittiin, jotta rouva sai olla kotona, kun halusi.
Toistakymmentä vuotta sitten olisi tosin mennyt 27% ostovoimaisemmin, ennen mm. sossujen ajamia "uudistuksia" (ja iiron "verotus kevenee" ym. paketteja)... :-) Mutta mullehan tämä on nyt irrelevanttia, kunhan tulee funtsittua, että hyvä, kun tajusin lähteä.
Kokemukseni täältä katsotaan myös muuten suomessa eduksi, jos palaan takaisin. Minä ajan pian jonkun Suomessa pysytelleen nurkkapatrioottifeministin (tai sovinistin) edelle alallani, ellei hänellä ole mm. hankkimaani ulkomaankokemusta muista yliopistoista.
tuskin vakuuttavat ketään, opitko ne huijausretkilläsi, joista mainitsit aiemmissa yhteyksissä?
Laskelmasi ovat perseestä kotoisin. Suomi nyt joka tapauksessa on sijoittanut opintoihisi runsaasti rahaa, eikä saa vastinetta niihin. Muista se, että sinä olet tuossa hyväksi laskemassasi tilanteessa siksi, että sinä olet saanut ilmaisen koulutuksen suomalaisilta veronmaksajilta.
...kaikki suomalaiset veronmaksajat koulutuksestani! :-) Olen järin kiitollinen.
Maksoin kymmenessä vuodessa veroja varovaisesti arvioidenkin noin 400 000 mk Suomeen (mukana myös rouvan tuloista maksetut, enkä suinkaan "aloittanut yliassarina"). Jos rouva on saanut sitten tukia n. viiden vuoden ajalta sanotaan 35000mk vuosi (sis. opinto) -> tekee se 175 000 mk. Omalta opiskeluajaltani sitten jos lasketaan opintorahat, jota nostin (alle) 5 vuoden ajalta sanotaan 1200 mk. ( asumislisä taisi olla n. 500 mk) kuussa, ... olisikohan se sitten n. 130 000 mk.Jos tuohon vielä lasketaan vähän klappia, niin maksimissaankin aikuisiän tukiemme määrä on ollut 350 000 mk. Työpanokseni on siis tuottanut jo 50 donaa saamiamme tukia enemmän valintamme säästänyt varovasti arvioiden 500 000 mk lisää yhteiskunnalle jättäen vajavaisia päivähoitoresursseja toisille. (Rouva ei olisi kerennyt veronmaksullaan millään kattaa tuota 500 000 vaikka olisi ollut lasten välillä TODELLA katkonaisesti töissä, ja lapset hoidossa)
Peruskoulu ja lukio (jonka laskisin kyllä vanhempieni veronmaksukyvyn kontolle... kun en ollut vielä täysi-ikäinen) laskettiin joskus, että se on 10-20 000 mummonmarkkaa vuosi, elikä meistä molemmista olisi sinne kuluja 400 000 mummoa. Terveydenhoitopalvelut eivät kovin hirveästi voi tehdä, kun emme ole koskaan olleet kroonisesti sairaita.
Näkisin kyllä, että Suomen tilinpäätöksen osalta Suomi on voitolla - hyvä niin.
Mikäli sinulla on esittää vaihtoehtoinen laskelma, niin esittänet? Isäni ja äitini ovat ihan tarpeeksi maksaneet veroja osaltaan, myös minun kouluttamisekseni, josta olen etenkin heille kiitollinen - samoin kuin siitä, ettei minun ole tarvinnut pienenä rampata hoidossa, vaan on saanut olla kotona (maalla... upean sinitaivaan ja tähtien alla... :-)
Kiitokset Suomelle! En muistele pahalla, mutta joskus tuntuu olo paremmalta täällä muualla (vaikka joskus, totuuden nimessä, on sanottava, että joitakin ihmisiä Suomessa on ikävä). Hyvät naurut olet, Minna, kyllä antanut tässä, josta osaltani kiitän. Kiitos.
Sinunko mielestäsi yliopistokoulutuksesta ei koidu mitään kuluja tälle yhteiskunnalle? Alipersoonasi Kurre täällä vihjasi, että olet opiskellut 10 vuotta...
Peruskoulu- ja lukiokulusi menevät kyllä sinun kontollesi eikä vanhempiesi, jos täällä persoonkohtaisia kulujasi haluat laskea, joten kuten arvelinkin, laskentamenetelmäsi taitaa olla jokseenkin värittynyt ja asioita unohteleva. Jostain syystä en ihmettele sitä.
että viittasin samassa kohdassa leskeneläkkeeseen ja lusmuilulla saavutettuun elinkeinoon, se oli tosin tahatonta, muutoin halpamaista. Vilpittömät anteeksipyynnöt. Sen oli tarkoitus oikeasti viitata tuolta ilmenneisiin seikkoihin: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000002426731
Tekisi mieli pyytää anteeksi tuota elintasoämmä-sanaakin, mutta koska itsekin nimittelit, niin jääköön se kohta pyytämättä. Tällä anteeksipyynnöllä pystyn kuitenkin jo nukkumaan yöni rauhaisasti. :)
Tuo huomautuksesi että olisin proffan sivupersoona on kyllä syvästi loukkaava.
Minä siis olen aivan oma yksilöni enkä ole edes akateemisesti koulutettu, vaan ns. valkokaulus työläinen.
Niikerta...
Olet esiintynyt täällä proffana vaikka olet ollut yliassari ?
...tänne vasta proffa-aikoinani.
Suhtautumisellani puolustuspolitiikkaan ja maanpuolustukseen ei ole mielestäni mitään tekemistä feminismin kanssa. Toisin sanoen en ajattele näin: "Jahas, olen feministi. Mitähän mieltä olisin siis maanpuolustuksesta?"
Sinussa taitaa olla vielä aika sitkeässä se ajatus, että ihminen, joka mainitsee olevansa feministi, tekee kaikki arvionsa ja päätöksensä muistuttaen ensin itseään feminismistään.
Eiväthän miehetkään sentään ole noin yksinkertaisia?
Vai ovatko sittenkin?
...että tasa-arvokysymykset ja maanpuolustus eivät mitenkään liity toisiinsa? (koska silloinhan feministillä ei olisi kantaa aiheeseen, muutoin pitäisi olla joku mielipide, käsittääkseni).
Eli nyt luin tuon kommenttisi niin, että sinä katsot, että feminismillä ei ole "annettavaa" tai "kommentoitavaa" maanpuolustusasian suhteen.
Vaan esim. kantani siitä, että naiset pitäisi ottaa pois hösäämästä ja kustannuksia lisäämästä armeijasta, ei liikuttaisi feministejä millään tavalla. Hyväksyn kyllä kantasi.
Jos taas kantasi ei ole tuo, kuten tulkitsin, että feminismi ja maanpuolustus ovat toisilleen irrallisia asioita, niin korjannet tulkintani.
Ettekö te yhtään ajattele meitä? Jos te ette ota yhteistä kantaa kaikkiin asioihin, mistä me tiedetään, mitä vastustaa? Sehän tässä ongelma on, vaikkakin proffalla voi olla muitakin motiiveja.
Voi ei!
tarkoittiko "voi ei" -parahduksesi sitä, että
a) sinulla on kanta siihen, liittyykö maanpuolustukseen esim. tasa-arvokysymyksiä, joissa feminismilläkin on sanansa sanottavana - mutta oletat, että se on "itsestään selvää" tms.?
vai
b) "voi ei" liity?
Lue ensimmäinen vastaukseni.
...että tarkoitit, ettei feminismillä (tai millään sen lajityypillä) ole asiaan minkäänlaista kantaa. (vai voiko sen tulkita muutoin tuosta vastauksestasi... kerro heti jos voi, tai jos joku muu kertoisi, miten Hertan vastausta voisi tulkita?).
Asia olisi sikäli outo, että silloin esim. feministiä ei koskettaisi yksi yhteiskunnallinen alue ollenkaan noin feminismin näkökulmasta... en ihan äkkiä kyllä uskoisi asian olevan noinkaan.
Lähtevätkö sinun puolustuspoliittiset ja maanpuolustukselliset kantasi siitä, että olet antifeministi?
Kun sinua nuo feminismin lajityypit tuntuvat kiinnostavan, kopioin tähän lyhyen esityksen, jonka olen löytänyt netistä. Ehkä se osittain vastaa myös kysymykseesi.
--------------
anarkofeministi
Lajiin kuuluvat ovat yleensä nuoria vihaisia naisia eivätkä pelkää ärsyttää ketään. Pukeutuvat usein kirpputorivaatteisiin. Lävistykset yleisiä.
dinosaurusfeministi
Tämän feministilajin ajattelussa ei ole tapahtunut kehitystä sitten 1960-luvun. Lähes kuolemattomia.
ekofeministi
Nämä lajikkeet parveilevat usein vihreissä poliittisissa yhteyksissä. Lisäksi heitä tapaa halailemassa puita ja nostattamassa elämänenergiaa. Onnistuvat elämänenergian nostattamisessa yleensä.
evvk-feministi
Laji on yksi vaikeimmin tunnistettavia feministilajeja. Lajinimensä mukaan lajia mikään ei voisi vähempää kiinnostaa. Tämän vuoksi yleensä mikään ei paljasta tähän lajiin kuuluvaa feministiksi.
genderisti
Tämä laji on eriytymässä feminististä omaksi lajikseen. Lajin tunnistaa siitä, että se vastustaa sanaan 'feministi' liittyviä sukupuolikonnotaatioita. Tähän lajiin kuuluu myös paljon miespuolisia.
globaalifeministi
Tätä lajia tavataan vain länsimaissa. Lajille tyypillistä on syleillä koko maailmaa.
humanistifeministi
Tätä lajia tapaa erityisen usein Humu-kahvilassa. Lajiin kuuluvat pitävät paremmasta maailmasta haaveilusta, runoista, teestä ja lämpimistä villatakeista.
hyvinvointivaltiofeministi
Tälle lajille päivähoitopaikkojen määrä, äitiysloman pituus ja toimeentulotuen suuruus ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. Ei kykene pelastamaan maailmaa, mutta kykenee ihmeisiin Suomessa.
kiintiöfeministi
Laji rakastaa tilastoja ja kiintiöitä. Tavataan usein Tilastokeskuksen liepeillä. Lajin erityiskyky on, että se kykenee laskemaan äärettömällä nopeudella sukupuolijakauman kahdentuhannen hengen yleisötapahtumasta.
kolmannen maailman feministi
Enemmistö maailman feministeistä kuuluu tähän lajiin, vaikka lajiin kuuluvat harvemmin kutsuvat itseään feministeiksi. Tavataan länsimaissa erittäin harvoin.
kyberfeministi
Lajiin kuuluvat osaavat puhua insinöörijargonia. Tämän kykynsä takia ne saavuttavat helposti kunnioitusta insinööripiireissä. Osa kyberfeministeistä on insinöörejä. Ajoittain kyberfeministejä ja insinöörejä ei erota toisistaan.
kyberekofeministi
Tähän lajiin kuuluvat yhdistävät kyber- ja ekofeministien parhaat puolet. Heitä tapaa halailemassa tietokoneita ja puhumassa vihreää jargonia.
lesbofeministi
Lajiin kuuluvia isyysloman pituus ei voisi vähempää kiinnostaa. Naisparien oikeudet hedelmöityshoitoihin kylläkin. Laji on helppo tunnistaa feministilajiksi, mutta esimerkiksi queerfeministejä ja lesbofeministejä on vaikea erottaa toisistaan.
mammafeministi
Näiden feministien perusteesi on se, että nainen on luotu äidiksi, ja että hoivavietti on naisen tärkein ja positiivisin ominaisuus. Lajin tunnistaa siitä, että se hienovaraisesti tuomitsee kaikki omasta halustaan lapsettomat naiset miesmäisiksi.
marttyyrifeministi
Lajille tunnusomainen lause on "Kaikki on miesten syytä". Tämä laji on onneksi suhteellisen harvinainen ja edelleen harvinaistumassa.
militanttifeministi
Tähän lajiin kuuluvat puolustavat naisten asepalvelusta henkeen ja vereen. Lajille ominainen kutsuhuuto on "Tulta munille!"
muttafeministi
Lajille tyypillinen ominaisuus on aloittaa feministiset linjapuheensa sanoilla "En ole feministi, mutta..." Tunnistaa erityisesti siitä, että jos lajiin kuuluvia nimittää feministeiksi, ne suuttuvat tulisesti.
telaketjufeministi
Taruolento. Lajin olemassaoloa ei ole sinnikkäistä yrityksistä huolimatta kyetty todistamaan.
postfeministi
Throughly postmodern mistresses.
profeministi
Miespuolinen feministi, joka ei sano itseään feministiksi. Pohdintojen kohteena on se, eivätkö he uskalla sanoa itseään feministeiksi - vai eikö heidän anneta sanoa itseään feministeiksi.
verikoirafeministi
Tämä lajike takertuu jalkaasi kunnes vakuutat olevasi samaa mieltä. Tunnistaa myös vahvasta mielipiteestä, jonka mukaan naistutkimus on NAIStutkimusta.
WASHP-feministi
Valkoinen, anglosaksinen, heteroseksuaalinen, protestantti. Valkopesty ja kiilloitettu kaikista särmistä. Lajin laajin esiintymäalue on Yhdysvalloissa.
womanisti
Womanistit ovat feministeistä eriytymässä oleva lajike, joille rotu näyttäytyy tärkeänä osana feminismiä. Myös tätä lajia tavataan lähes yksinomaan Yhdysvalloissa.
queerfeministi
Laji on outo ja ylpeä siitä. Ajoittain queerfeministejä ei erota postfeministeistä, lesbofeministeistä eikä genderisteistä. Tästä erottelun vaikeudesta queerfeministit ovat pelkästään iloisia.
-------------
http://www.student.oulu.fi/~vaki/
Puhuin antifeministeistä, joihin en oikeastaan itse kuulu. Virhe. Minä kuulun kaiken vastustajiin, ja tämä ideologia on toki tasa-arvoasioiden osalta linjassa antifeministien ajatusten kanssa.
...tuo kiintiöfeministi lähestyy sitten ongelmaa siten, että on tyytyväinen, kun "kenraali- ja upseerikunnasta vähintään 50% on naisia". Militanttifeministit varmaan sitten saavat sinällään yhteistyökumppaneiksi - ehkäpä tämä ryhmä olisi valmis lähtemään myös vapaaehtoisesti "rauhaanpakottamisoperaatioihin Lähi-Itään?"
Ehkäpä tuo insinööri/kyberfeministi toisaalta tykkäisi leikkiä sotaleluilla (kun pojatkin saa)... ja sitten tuo protestanttifeministi taas nojaisi siihen, että hyvä, kun miehet käy armeijan ja puolustaa kauniita kirkkorakennuksia?
Mutta nuo muut tyypit tuntuivat kyllä etupäässä hyvin anti-maanpuolustuksellisilta. Mene ja tiedä.
Kiitos hienosta jaottelusta, jotka toit tietoisuuteeni.
Miksei naiset voi ilmaista asiaansa SELKEÄSTI ja niin ettei siinä jää mitään tulkinnanvaraisuutta??!!
Te ja teidän jaottelunne!
Kumpi peukalo sinulla on päällimmäisenä, kun ristit kätesi?
Minä jaottelen ihmiset sen perusteella.
Vaikka Hertta ei osaakaan sanoa oikeasti juuri mitään juuri mihinkään (kuten tästäkin ketjusta käy ilmi), niin kyllä sentään monet naiset osaavat ihan
a) sanoa mielipiteensä
b) perustellakin sen
asiallisiin kysymyksiin. SEllaista sanotaan sitten keskusteluksi. Mutta ei yhden mitäänsanomattoman lyhytkommentoijan perusteella kannata kaikkia naisia leimata löperöiksi keskustelijoiksi sentään.
Alkuperäinen vastaukseni oli erittäin selkeä. Eikä tässä toisessakaan ole tulkinnanvaraisuutta.
Jos se nyt jäi epäselväksi, jaottelulla ei ollut mitään tekemistä allekirjoittaneen kanssa. Se löytyy naistutkimuksen opiskelijoiden virtuaalisesta vappulehdestä, linkin kautta siihen pienen seikkailun jälkeen tiensä löytää.
Voisitko millään uskoa, että:
En muodosta mielipiteitä asioista muistuttaen ensin itseäni, että olen feministi, ja sitten muotoilen jutskat sen mukaan, että ne vastaavat esim. feministisiä teorioita tai julkilausumia tai sitä, mitä paraikaa sanotaan feminismiksi. V a a n : minulla on ajatuksia, mielipiteitä ja kannanottoja, joista jossakin vaiheessa joko minä tai joku muu tekee arvion, että olen feministi. Ja hyvin paljon elämään mahtuu sellaista, mistä olisi ihan tolloa ryhtyä miettimäänkään, onko tuo nyt feminismiä vai ei.
---
Politiikka ja historia kiinnostavat minua suuresti, mutta todellakaan en halua tulla sidotuksi feminismi-hellaan.
Hertta hyvä, totesit juuri jotain joka on jäänyt monelta oivaltamatta.
Ihmiset muodostavat mielipiteitä ja niiden perusteella ihminen sitten voidaan yrittää kategorioida.
Ei suinkaan niin, että päätänpä olla vaikka sovinisti ja muodostanpa mielipiteeni sen mukaan.
..ensin pyydän anteeksi, että vihjasin sinun olevan huonon kommunikoijan. Kyllä minäkin joskus nautin sinun lyhyistä töksäytyksistäsi.
Kun taas joskus olet ollut kannaltani täysin käsittämätön.
Ymmärsinhän minä, että sinä et muodosta jne. Tuo kysymykseni koski sitä, että onko feminismin liikkeissä / alaliikkeissä esimerkkejä, joissa otetaan maanpuolustukseen asiana kantaa.
Ts. onko maanpuolustus merkittävä asia lainkaan feminismin näkökulmasta noin yleisemmin, kuin vaikka sen suhteen, että juuri tähän asiaan et halua ottaa kantaa "ensin feministinä".
Näkisin, että yhteiskunnallisessa tasa-arvokeskustelussa asevelvollisuus/-oikeusaspektit olisivat myös feministisille "ryhmittymille" yleisemminkin kiintoisia - josta tuo kysymykseni.
Mutta luin siis todella oikein, että feminismin näkökulmasta yleensä armeija/maanpuolustus on "non-issue"... tuosta näkökulmasta epäkiinnostava asia, johon kaikilla on vain henk. koht mielipiteet.
Toisaalta se herättää sitten kysymyksen, mitkä asiat ovat NE asiat, jotka sitten VAIN kiinnostavat feministeja, jotta heitä voidaan feministeiksi sanoa. Tähän asti olen saanut seuraavat, jotka EIVÄT tunnu olevan:
1. Abortti (joskaan en ole nähnyt abortin vastaista feministiä vielä tällä palstalla)
2. Armeija
3. Sukupuolikiintiöt (vaikka ne de facto usein yhdistetään juuri feminismiin esim. mediassa)
4. Poikien ympärileikkaus
5. Miesten ongelmat (paitsi se, jos ovat väkivaltaisia naista kohtaan, se pitää karsia - sitten voi pohtia, onko se oire vai asian juuri)
6. Miesten pätkätyöt
7. Miesten matalapalkka-alat
8. Äitiyslomien korvausvelvollisuuksien laajentaminen isienkin työnantajia koskemaan (tästä olen saanut usein kritiikkiä, kun olen yhdistänyt tämän feministiseksi ajatukseksi)
Tähän mennessä olen havainnut, että feministit ovat olleet yhtä mieltä seuraavista
1) samat kansalaisoikeudet kaikille (toteutuu Suomessa)
2) mahdollisuudet opiskella (toteutuu Suomessa) tytöillä ja pojilla
3) samasta työstä sama palkka (minäkin kannatan tätä lämpimästi, samoin tarkempaa tutkimista, mistä erot johtuvat, jos suinkin mahdollista)
4) samat etenemismahdollisuudet työelämässä, ei sukupuolesta johtuvaa syrjintää (kannatan lämpimästi)
5) kristillisistä arvoista poikkeava sukupuolimoraali, joka takaa etenkin naisen "seksuaalisen emansipaation" (tästä olen huomannut feministien olevan jota kuinkin yhtä mieltä, samoin kuin siitä, että jos on tästä eri mieltä, niin silloin "tuomitsee")
...eli nyt ainakin nuo viisi olen tunnistanut feminismin ydinalueiksi. Armeija ei siis mukaasi sitä ole.
Minun vaatimaton persoonani ei ole mikään auktoriteetti sanomaan, onko armeija-aihe feminismin ydinaluetta vai ei. Pelastusarmeija kyllä on naisasialiikkeen kannalta kiinnostava. Siellä on jo kauan ollut naisupseereita, ja arvostettua työtä se on tehnytkin - ja tekee yhä.
Rauhanaatetta olisi mielekästä tarkastella "feministisestäkin" näkökulmasta. Rauhanaate taas ei ole kovinkaan kaukana militarismista (joka on historian aikana enimmäkseen mielletty miesten arvomaailmaan perustuvaksi). Jos nyt ymmärrät, mitä tarkoitan. Eihänn rauhanaatetta tarvittaisi, jollei olisi militarismia. Eihän feminismiä tarvittaisi, jos nainen olisi luontevasti vapaa ja mutkattomasti tasa-arvoinen miehen kanssa.
...minä en koe tarvitsevani feminismiä, kun mielestäni naiset ovat minuun nähden ja minä heihin nähden ihan tasa-arvoisia.
Nyt se selkisi. Kiitos.
No sehän hyvä, sitten jää osattomille feminismiä vähän enemmän. Turha sitä on itselleen pantata, jos ei tarvitse. Olet kunnon kommunisti.
...käsittääkseni sanoo: "se, mikä on sinun, on myös minun" - ts. se ei jää odottamaan, että joku vapaaehtoisesti antaisi ylijäämänsä.
Siinä mielessä tämä minun tämänhetkinen anteliaisuuteni feminismin suhteen heille, jotka sitä tarvitsevat, on ehkäpä sitten hieman eri henkistä - lopulta.
Kommunismi: Kaikki kykyjensä mukaan, kaikille heidän tarpeensa mukaan.
Eikö vain?
...kommareilla on ollut se, että he ilmoittavat heille, joilla jotain on (omaisuutta, tietotaitoa kartuttaa sitä jne): "se, mikä on sinun on myös minun".
Usein kommunistista aatetta verrataan virheellisesti kristilliseen lähimmäisenrakkauteen, joka sanoo (vapaaehtoisuuteen pohjautuen): "kaikki, mikä on minun, on myös sinun"
Nyt täytyy sanoa, että nähdäkseni kommunikaatiotaitosi ovat esim. reilun puolen vuoden takaiseen reilusti kehittyneet.
Et esim. provosoitunut lainkaan, vaikka esitin sinusta henkilöönkäyvän kommentin, vaan kykenit sen läpi käyden esittämään asiallisen ja nasevan kommentin.
Minusta kommunikointitaitosi ovat parantuneet, joskin edelleen tuo alunperäinen vastauksesi avaukseeni oli kyllä todella ympäripyöreä, eikä edes vastannut alunperäiseen kysymykseeni noin yleisellä tasolla. Mutta tarkennuksesi auttoi asiaa kyllä.
Mutta ilmeisesti kehityt ihmisenä - ainakin kommunikaatiosi kannalta. Hienoa.
Määritelmä ei ole minun (tosin alkuperäistä sanavalintaa en muista tarkalleen, mutta vastaava se on). Kyllä se löytyy joistakin sosialismin ja kommunismin teorioiden opuksista.
---
En muista, seurasinko mainitsemaasi keskustelua. Olisiko siis feminismi verrattavissa uskontoon?
Kiistän täysin. Alat vain tottua tekohampaisiin.
..feminismi on verrattavissa uskontoon, kuten mikä tahansa absoluuttisia arvoklausuuleja lausuva -ismi.
Tuo avaukseni ei herättänut lainkaan keskustelua, joten sitä ei voinut juuri seuratakaan. Ehdotin sitten toisaalta esim. Punahilkalle, josko hän vaikkapa tarkistaisi, mitä esim. Uskontojen Uhrit suosittaa "terveesti uskonnollisten" liikkeiden tunnusmerkeiksi - sis. paljon käytännön ohjeita esim. mielipiteiden ilmaisuun, eri tavalla ajattelevien sietämiseen jne.
Olen kuullut tuon sinun kommunismi-määritelmäsi kyllä. Se on tyypillinen "passiivinen" määritelmä, joka kuulostaa hyvältä, ennen kuin alkaa miettiä mitä se tarkoittaakaan käytännössä...
Muuten feminismillekin sopii pieni muunnos aiheesta; "se, mikä on sinun on myös minun", joka kuuluu "minäkin haluan palasen tuosta kakustasi". (Usein esim. työelämä, palkitseminen jne. keskustelu lähtee siitä, että nainen on systeemissä, pitää saada sitä ja tätä). Minä ehdottaisin ennemminkin rakentavaa tapaa naisille ja miehille katsoa, "missä olisi asiakkaita niille kakuille, joita minä osaan/tahdon leipoa?". Mielestäni tämmöinen pieni ero ajattelutavassa olisi innovatiivisempaa ja kauttaaltaan rakentavampaa.
Eikä sen tarvitse tarkoittaa pelkästään yrittäjyyttä vaan koko ajattelutavan muutosta "minulle sitä ja sitä kuuluu" suuntaan "minä osaan sitä ja sitä, ja tahdon palvella heitä ja heitä" -> jolloin menestys seuraa. Mutta ehkäpä tämä edellyttää liian radikaalia ajatusmaailman muutosta, mene ja tiedä?
Kuitenkin menestyneimmät näkemäni miehet ja naiset ovat sellaisia - eivät vaadi "mullemulle", vaan lähtevät asenteesta, jossa miettivät, miten voivat palvella yhteiskuntaa, asiakkaita jne... ja kehittävät koko ajan näitä asioita. Vastaava asenne ei ole pahaksi edes ns. "duunarihommissa" - etenkään osaavan johdon alaisena. Menestyvimmät yritykset osaavat tämän ajattelutavan ruohonjuuritasolta ylös asti. Sitten tämä meidän julkishallintomme onkin jo eri juttu...
...jotenkin tämäkään kommenttisi ei kuulostanut enää yhtään äkäiseltä tai asiattomalta (toisin kuin ennen). Minusta sinä olet lauhtumassa.
..millasta kyökkipsykologiaa. Miksikähän sulla on niin kova tarve jatkuvasti mennä henkilöihin? Ihan vilpittömästi ihmettelen. Eikö asiakeskustelu riitä kun pitää alkaa keskustelukumppanien persoonia julkisesti analysoimaan?
Ja mitä pahaa siinä on että vastaa jotain töksäyttäen ja vaikka vihaisesti? Joistain asioista ihmisillä on moraalinen velvollisuus suuttua. Ei tympääntymistä itsessään voida tuomita. Kun saa epäasiallisen vastauksen, niin se voi olla merkki myös siitä että on ensin itse sanonut jotain epäasiallista. Minun muistaakseni ne Raamatunkin tyypit osas olla väliin aika ynseitä.. kuten nyt vaikka Jeesus ja apostolit. Tai Jumala.
vai niin.
leikkiä tätä leikkiä? Etkö voi vain ilmaista omaa henkilökohtaista suhtautumistasi siihen, että miehillä on velvollisuus käydä intti, ja naisilla on oikeus sen käymiseen.
Olethan feministi (eikö vain?). Eihän kaikki kommunistitkaan pidä Trotskijsta. Ei kukaan ole vaatinut että mielipiteesi pitäisi olla "yleisfeministinen".
Rasittavaa kiertelyä. Yhtä hyvin olisit voinut jättää kokonaan kommentoimatta, kuin kommentoida sitä mitä implisiittisesti luit
Olen anarkofeministi, tosin keski-ikäinen malli. Pukeudun kirpputorivaatteisiin ja puhun läpiä päähäni.
mitä se tarkoittaa ?
Onhan kaikki kunnossa? Oletko muistanut vitamiinisi? Huolestuin, kosken löytänyt kirjoituksestasi lainkaan sanoja pumpuli, selkäranka, hyvään tottunut.... Et kai ala pehmetä? Miten meidän sitten käy!
Pohdittiin, tarkastellaanko feminismin piirissä maanpuolustuksen tarpeellisuutta.
Nähdäkseni aiheena ei ollut miesten asevelvollisuus/naisten sotilaskoulutusoikeus.
sitä tarpeellisena, niin onko sen nykytoteutus mielestäsi oikeudenmukainen, vai syrjiikö se mielestäsi tiettyjä väestönryhmiä?
Ihan vain mielenkiinnosta, koska et nimittäin antanut vastausta edes maanpuolustuksen tarpeellisuutta koskevaan kysymykseen. Kuulosti siltä kuin poliitikko olisi ollut asialla kun luin kirjoituksesi. Tai ehkä se oli tarkoituskin =)
jos jotain vihollisia tulis tänne ja alkais raskaa kaikkii naisii ja niiku kukaa ei tekis mitää. Kaikki niiku vaa ei tekis mitää.
koetettaisiin saada naurua loppumaan...
Taas maanpuolustuksesta ja armeijasta. Johan tässä muutama päivä ehti mennäkin ilman tätä tuiki tärkeää feminististä aihetta. Oonpa noin viiskytä kertaa ilmoittanut kantani, joten tämän vuorenvarmasti skippaan.
Joillakin on vakava kommentointiriippuvuus, kun uutta asiallista teemaa ei ole, vängätään väkisin sitä iänkaikkista yhtäsamaa edustalle.
...en ole nähnyt, että joku feministinen yhdistys / yhteenliittymä omaisi kantaa aiheeseen, henkilökohtaisia mielipiteitä vain.
Ajattelin ihmetellä ääneen sitä, josko feministisillä liikkeillä olisi jotain tekemistä asian kanssa. Tumpun hieno jaottelu tuolla noin epäsuorasti on toistaiseksi paras vastaus kysymykseeni - Hertan vastauksen jos voi tulkita, että feminismi ei liity maanpuolustukseen, niin silloin se olisi myös ihan asiallinen vastaus (joskin ihmettelen, jos ei maanpuolustus olisi feministiseltä näkökannalta lainkaan kiintoisa asia, kuten Hertta tuntuisi ilmaisevan).
Mitä velvollisuuksia naisilla on ?
...oppivelvollisuus, verovelvollisuus, mitähän sitten muuta? Ei nyt ainakaan sen enempää kuin miehilläkään.
Asevelvollisuus lienee ainut lainsäädännöllinen ero.
Elatusvelvollisuuskin koskee molempia sukupuolia, kuten pitääkin.
Kyllä varmaan tämä nykyään vallalla oleva itsekeskeinen elämäntyyli heikentää maanpuolustusintoa. Jos tulevaisuudessa feministit lisääntyvät ja lapsien määrä vähenee, mikä siis merkitsee, että kansakunnalla ei ole tulevaisuutta, vähentää monen miehenkin maanpuolustusintoa. Kannattaako vaarantaa henkeänsä maan takia, jossa naiset ovat lapsettomia feministejä? Tosin myös kyky puolustaa tätä maata heikkenee kun väestö ikääntyy. Kannattaa siis vain pitää huolta itselle tärkeistä ihmisistä, millään muulla ei ole mitään väliä.
ajattele, jos jokainen maailman ihminen kieltäytyisi aseista saavuttaisimme maailmanrauhan.
No, iltasadut satuina. En minä nyt NIIN höperö ole.
Lähiperheen maanpuolustustahto; kävin kiintoisaa keskustelua Tumpun kanssa muualla. Tiivistetysti minä, nainen, olen sitä mieltä, että minulla on oikeus puolustaa itseäni, perhettäni aluettani mitä se sitten lienekään kulloinkin, Tumppu, mies, taas on moisesta sotaisuudesta sangen tuohtunut.
Kyllä minä uskon maanpuolustukseen. Uskon siihenkin, että se on molempien sukupuolien tehtävä. Tehtävät vain olisi jaettava kykyjen eikä sukupuolen mukaan. Tyttäreni vastaisi intissä kolmea pullamössöpojua. Diabeteksen vuoksi asia ei ole kuitenkaan ajankohtainen.
Kaikki lausumani ovat minun mielipiteitäni, enkä tiedä mitään feministisestä yhteisöllisyydestä. Kuten Hertta totesikin, ei näillä teemoilla ole juuri tekemistä toistensa kanssa, mutta tulipahan hyvä ketju.
...siitä ajatuksestani, että yleensä lapsiperheiden (niiden, joiden vanhemmat käyvät töissä) olisi oikeastaan "isänmaallista" lähteä ulkomaille siksi ajaksi, kun lapset ovat pieniä.
Ajattele, miten paljon jäisi rahaa yhteiskunnalta säästöön, kun nykyisin valitetaan sitä, miten kallista kaikki on jne. Ja samalla nuo enemmän ostovoimaa ulkomailla hankkineet olisivat Suomelle pelkkää plussaa ainakin heinäkuussa, kun tulevat lomille!
Eli ottakaamme motoksi EU:nkin suhteen- hanki sosiaalietuudet ulkomailta, säästä suomalaisen individualistin selkänahkaa! :-) (puhumattakaan siitä, että suomen karmeat työttömyysluvut sitten helpottuisivat, kun ei olisi viemässä toisen "kakusta" sitä työpaikkaa ;-)
vaan laatua. Tästä nousee sota, joten on kai kipaistava pommisuojaan...
Olen seurannut suomalaisten lasten ja nuorten tapoja, vapaa-ajan viettoa ja kasvatusta verraten sitä toisen kotimaani vastaaviin. Tyttöni kävi myös puolisen vuotta suomalaista peruskoulua isänsä luota, joten hän antoi mukaan silminnäkijän kuvauksen.
Sillä välin kun Sampolan murkut haistattelivat opettajiaan ja viettivät vapaa-aikansa lösseissä kaljaa imien, maanantaisin kehuskelen kuka oli sikasimmassa kännissä, meillä päin opettajia teititeltiin ja koululaiset kävivät kieli- ja soittotunneilla, ratsastamassa, teatterissa, baletissa, oopperassa sekä tekivät kouluistaan edullisia matkoja kotimaassa ja ulkomaille.
Ennenkuin puna-minna ehtii iskeä, pitää laittaa väliin, että musiikkikoulua lukuunottamatta harrastuksiin oli varaa vähävaraisillakin.
Matkoista puheenollen, hykerryttävin kuva albumissani on tyttäreni koulumatkalta Italiaan. He saivat paavin yksityisaudienssin (!!!!) ja tyttäreni on kuvassa aivan etummaisena. Heh, jos olisivat aavistaneet paikalla ollen protestanttisen maan pakanasoluttautujan.
Tuohtunut ja tuohtunut. Huomautan, että en tietenkään ole kieltänyt ketään puolustamasta omaa tai muiden ihmisten fyysistä koskemattomuutta. Sen sijaan en ymmärrä, mikä oikeuttaisi vastaamaan materiaan kohdistuvaan uhkaan fyysisellä väkivallalla. Rikokseen ei saa vastata suuremmalla rikoksella, noin yksinkertaistetusti.
En jaksa lukea tuota teidän rahasta käytävää keskusteluanne, se on pitkästyttävä. Ja koska itsekin suunnittelen jatkuvasti Suomesta työn perään häipymistä, olen hieman jäävi kommentoimaan. Kansallisvaltion romahdusta vielä sentään uskallan päiväunissa toivoa.
Kirjoitin myös "aluettani", eli jos murtoveikko hiippailee mökkiini niin koirani saa purra sitä, jollei tokene niin minä saan ampua sitä. Tämä on vakaa mielipiteeni.
Siksi en jatkanutkaan tappelua. Proffan kanssa en keskustele aborteista ja kanssasi ampuma-aseista. Piiri pieni pyörii, tulos plusmiinusnolla. Pienellä valikoinnilla olette oikein laatuunkäypiä kiistakumppaneita.
Oli tuo keskustelu minustakin alkuun outo, sitten sairas huumorini heräsi, en tienntkään noin intomielisiä punikkeja olevan olemassa tällä vuosisadalla! Vai luuletko olleen hyvä provo?
Minne olet muuttamassa?
Kommentoin sen verran, ettei minulla periaatteessa ole mitään matkustamista vastaan, niin kauan kuin sen halun motiiveja ei kieroilla kaiken maailman ihme venkoiluilla, joita proffa keksii yhtenään. 5 ihmistä pitäisi pystyä elättämään yhden ihmisen palkalla, ja kun se ei onnistu, niin käärmeissään nalkutetaan Suomen lapsiperheiden ahdingosta ja kuinka lapsiperheitä ja ihmisiä ei arvosteta. Halusin vaan tuoda esiin, että proffaakin on arvostettu paljonkin veronmaksajien rahoilla, hän kun valittaa siitä kuinka paljon veroja on maksettuna. Ilman niitä verorahoja ei olisi koulutustakaan hänellä, elleivät sitten vanhempansa olisi olleet valmiita maksamaan yksityiskoulutusta.
Ymmärrän väkivaltakeskustelun aivan toivottomaksi. Linjauksesi ovat kuitenkin aika pitkälti saman tyylisiä kuin ameriikassa, joten ehkä sinun kannattaa sitten tutkailla seurauksia ameriikan väkivaltatilastoista. Piste.
Kuten sanoin, en jaksa lukea tuota keskustelua, joten en arvioi keskustelijoiden provousastetta mihinkään suuntaan.
Muutan minne muutan. Mieluiten Euroopan sisällä, mutta sinne mennään mistä töitä saa. Työn saanti tuntuu olevan helpompaa Suomen ulkopuolella. Kunhan nyt valmistun, katson sitten uudestaan. Jos Suomesta töitä saan, yritän kuitenkin jossain vaiheessa muutamaksi vuodeksi kiertolaiseksi. Se on toki vain haave.
Nyt Sanelma voi taas rauhassa jatkaa jokapäiväistä porvarillista elämäntapaansa, kun sai määriteltyä Minnan punikiksi. Sehän selittääkin kaiken! Pieni pääsi saa taas nautiskella elämän pikkuhuvituksista, kun asiat asettuvat takaisin omiin uomiinsa, eikä tarvitse kyseenalaistaa omia arvojaan tai elämäntapaansa. Hyvä Sanelma!
Onnea hedonistiseen maailmaasi.
Kyllä minä tuon näkemyksen ymmärrän. Viiden hengen perheyksikkö elää kyllä mielestäni ihan hyvin yhdelläkin professorinpalkalla. Kysymys on kai siitä, mikä on kohtuulliseksi katsottu elintaso. Näin yli varojensa elävän opiskelijan näkökulmasta... jätän sanomatta. En ota kiistaan kantaa.
Kai tämä on nyt vähän aatteellinen ongelma proffalle. Suomessa lähdetään liikkeelle siitä, että molemmat vanhemmat käyvät töissä. Keski-Euroopassa taas suositaan lasten hoitamista kotona. Ja kun proffa suosii aatteellisista syistä jälkimmäistä, hänelle on luonnollista valittaa siitä, että yhteiskunnan rakenteet syrjivät häntä.
Jos nyt sanoin jotain tyhmää, pahoittelen. En jaksa aihetta juuri nyt.
hedonismin olevan haukkumasana, olet erehtynyt.
"Suomessa lähdetään liikkeelle siitä, että molemmat vanhemmat käyvät töissä. Keski-Euroopassa taas suositaan lasten hoitamista kotona. Ja kun proffa suosii aatteellisista syistä jälkimmäistä, hänelle on luonnollista valittaa siitä, että yhteiskunnan rakenteet syrjivät häntä."
Ensimmäinen älykäs huomio tämän kirjoitussarjan osalta! Ajatella, sinä osasit ilmaista pointin tasan kolmella lauseella, kun minä yritin erilaisin esimerkein saada proffaa huomaamaan, mistä on kyse ja leimaannuin siinä samalla punikiksi!
Kiitän ja poistun paikalta. :)
Tytööt, tytöt. Miten te olettekin toisillenne noin ilkeitä?
Proffa epäilemättä tietää asian oikein hyvin. Itselleni aihe on läheinen sikäli, että minulla on ollut tilaisuus asua Keski-Euroopassa erään naiskirjailijan alivuokralaisena, ja joskus hän intoutui myöhäisillassa punaviinin voimalla valistamaan minua saksalaistyylisen perheihanteen kurimuksesta. En tosin ymmärtänyt kovin paljoa, kun hän sotki saksaaja englantia sekaisin. Oli kirjoittanut aiheesta kokonaisen kirjan, jota ei valitettavasti taida Suomesta juuri löytyä.
...eli miksi oletat feministin olevan vain ja ainoastaan feministi? Voiko jonkun ideologia koostua vain ja ainoastaan sukupuoleen liittyvistä asioista? En minäkään ole ensisijaisesti ja ainoastaan feministi. Olen nainen ja se tosiseikka ei muutu miksikään - se on koko ajan läsnä mutta ei sen kummemmin määritä ajatuksiani, jotka liittyvät vaikka nyt sitten maanpuolustukseen.
"Mutta onko olemassa "feminististä yhteisöllisyyttä", joka suhtautuisi esim. maanpuolustukseen myönteisesti?"
Miksi tarvitaan feministinen yhteisöllisyys tjsp- naiset yksilöinä osaavat tehdä päätöksensä, liittyä armeijaan tai sitten ei, ja jos on liian vanha inttiin niin vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on kaikille avoinna.
"Vaan esim. kantani siitä, että naiset pitäisi ottaa pois hösäämästä ja kustannuksia lisäämästä armeijasta, ei liikuttaisi feministejä millään tavalla. Hyväksyn kyllä kantasi. "
Öh... olikohan tuo vaan esimerkin tasolla jokin heitto jota en nyt ymmärtänyt, vai ihan oikea mielipide? Naisetko "hösäävät ja lisäävät kustannuksia"?
Miten on, maksaako valtio kuukautissiteet palvelusajalta? Jos, niin tämä kyllä lisää puolustuslaitoksen menoja huomattavasti.
Ei suoranaisesti maksa, mutta naisille maksetaan korotettua päivärahaa korvauksena siitä, että heidän tulee hankkia alusvaatteensa itse. Ehkä tähän katsotaan kuuluvan myös intiimihygieniatuotteet. Olen joskus miettinyt, riittääkö tuo korotus laskennallisesti noiden kulujen kattamiseen, mutta aina kun menen lähikaupan sille osastolle tekemään hintavertailua ja laskelmia, porukka alkaa katsoa kieroon.
Toisaalta naiset ovat vapaaehtoisia, joten heidän menojensa määrittelyn kanssa ei ole niin markan päälle.
Lainaus armeijan sivuilta:
"Naisten sotilasvaatetus on pitkälle sama kuin varusmiehillä. Alusvaatetukseen ja henkilökohtaiseen hygieniaan kuuluvien tarvikkeiden hankkimista ja ylläpitoa varten maksetaan varusrahaa 0,35 € / päivä samoin perustein kuin päivärahaa."
Armeijan päiväraha vaihtelee 3,60 - 8,25 € palvelusajasta riippuen.
Itse aikoinani sain varusmiehenä 4 markkaa päivässä.
Selvä.
Nyt sitten laskemaan, miten mainittu raha riittää tarpeelliseen määrään liivejä ja alushousuja (pesun takia oltava tietenkin aika monet, eihän niitä liene tilaisuus aina pestä) sekä kuukautissuojiin.
No, eihän valtio anna sitäkään senttiä siviilissä oleville...
Nainen saa kuukaudessa päivärahaa 10,5 € enemmän kuin mies.
"Intiimituotteet" sillä kyllä irtoaa, t a i halvat alushousut.
No en minäkään aikoinani siitä oletuksesta lähtenyt, että neljän markan päivärahalla saisin muuta kuin joskus munkkikahvit sotkusta. Tupakoitsijoilla päivärahat menivät tupakan ostoon.
No halvat alushousut siis irtoavat kymmenellä eurolla. Valtio katsoo yleensä pojilleen riittävän kolme alusvaatekertaa viikossa, joten tämän on syytä riittää tytöillekin. (Käytännössä varusmiehetkin käyttävät runsain mitoin omia alusvaatteitaan ja sukkia.) Oletetaan siis, että kolme paria rintaliivejä ja alushousuja riittää. Näiden asusteiden pitäisi kestää vuoden, jos varusnainen hakeutuu johtajakoulutukseen. Tavalliset varmasti kestävät, joten alushousuihin kuluu 30 Euroa. Rintaliivit ovat vähän kalliimpia kai? Lienee kuitenkin kohtuullista olettaa, että varusnainen ei harrasta seksiä joukkueenjohtajansa kanssa, tai ainakin voidaan katsoa vaatimattomampienkin liivien poikkeusoloissa viettelyyn riittävän. Ehkä 15 Euroa riittää yksiin vuoden kestäviin liiveihin? Tämä kertaa kolme on 45 Euroa. Yhteensä 75 Euroa alusvaatteisiin, jotka vastaavat varusmiesten saamaa palvelutasoa, lukuunottamatta naisten velvoitetta pestä alusvaatteensa itse. (Firma tarjoaa kyllä saippuan ja veden.) Kun vuodessa päivärahan korotusesta kertyy suunnilleen 160 Euroa, jää intiimihygieniaan 85 Euroa. Hertta voi arvioida, riittääkö se. (Ja käytännössä miehetkin käyttävät esim. osittain omia parranajovälineitään, koska armeijan tarjoamat välineet ovat puutteellisia. )
Rintaliivejä saa toki halvallakin, mutta useimmiten ne ovat juuri noita kapeaolkaimisia, huonosti istuvia karkeapitsisiä hörhötyksiä. Menneen kevään muotia, tarjouskoriin. Hyvinistuvat, liikuntaa, hikoilua ja käyttöä kestävät liivit maksavat siinä 40 eurosta ylöspäin. Alushousuja tarvitaan enemmän kuin kolmet. On päiviä, jolloin saattaa joutua vaihtamaan useamminkin, eivät kaikki "intiimisuojat" ole pomminvarmoja (armeijakieltä).
No, onneksi armeijaan meno on naiselle täysin vapaaehtoista. Kaipa ihminen, jolla on niin suuri palo päästä palveluksen ihanuuteen, haluaa siihen vähän investoidakin.
Tulkinnanvaraista. Kolmen alusvaatekerran katsotaan riittävän miehille, vaikka todellisuudessa ainakaan kasarmioloissa hygienian taso alkaa olla aika kyseenalainen kolmantena päivänä samoissa kalsareissa. Varusmiehet tosiaankin käyttävät omia alusvaatteitaan, ja osin myös siksi, että armeijan vihreät ovat usein melko epäkäytännölliset katkenneine kuminauhoineen ja merkillisine kokoineen. Samaa logiikkaa voitaisiin soveltaa rintaliiveihin. Pitääkö niiden istua hyvin, kun kerran mitkään muutkaan vaatteet eivät istu? Toisaalte niitä tuskin tarvitaan edes kolmea paria. Kunnollisia sukkiakaan ei saa kuin 2 paria viikossa, ja kolmannet täysin käyttökelvottomat, pitkät harmaat. (Toki useamminkin voi vaihtaa, mutta kerran viikossa on käytäntö.)
Voisi laskea 5*alushousut 2*rintaliivit, ja tulisi siis 5*10 2*40 = 130 Euroa. Intiimihygieniaan jäisi siis 30 Euroa. Ei taida riittää lähellekään, mutta laskelma kuitenkin osoittaa, että suuruusluokka on oikea. Sitä paitsi naiset saavat alusvaatteensa mukaansa lähtiessään. Siitä pitää laskea jälleenmyyntiarvon mukainen summa.
Onko tämä hyödytön keskustelu, vai kuvittelenko vain?
Keskustelu on ollut erittäin maanläheinen ja periaatteessa maanpuolustusmyönteinen.
Hyödyllinenkin se on ollut. Nyt monet miehet ehkä ovat heränneet huomaamaan, mitä naisen pitäminen naisellisena (tai edes siedettävän siistinä) maksaa.
Hyödyllinen tai hyödytön, mutta kuvastanee parhaiten nykyaikaisen hyvinvointi-ihmisen joutavaa problematiikkaa.
...ajattelin, että kustannuksia tuon sinänsä merkityksettömän intiimilisän sijaan lisäävät rakenteelliset asiat, esim. saniteettitilojen eriyttämistarve (käsittääkseni naiset eivät istu reippaasti miesten vieressä paskalla, vaan tarvitaan omat tilat), omat tuvat (jotka lienevät usein vajaatäytöllä miesten tiloihin verrattuna) jne.
Oma lukunsa oli aikoinaan keskustelu siitä, kannattaako naisia kouluttaa hävittäjälentäjiksi heikomman fysiikkansa takia, kun soveltuvia miehiäkin on tyrkyllä ihan tarpeeksi - se on aika kallis investointi, jos "postaa".
...mutta nyt on sanottava, että en tiedä näitä "siirtymäkustannuksia" aiheeseen sitten... liekö niistä julkistettua tietoa olemassa?
Samaten ihmetyttää se, että naisille tarjotaan "katumusaika", jonka jälkeen pääsevät pois rivistä, jos haluavat. Tuon ajan ovat sitten kesken homman heittävät (vapaaehtoisesti kuitenkin lähteneet) naiset kuluttaneet resursseja turhaan - "toteuttaessaan itseään".
Mutta, kuten sanottu, en ole nähnyt lukuja, paljonko nämä kustannukset ovat olleet.
Saniteettitilojen eriyttämisestä on ainakin Ruotsissa tietääkseni luovuttu. Armeijassa on nykyään kopit vessanpönttöjen ympärillä, joten sikäli eriyttäminen ei ole välttämätöntä. Minun aikanani eriyttäminen kyllä toteutettiin, mutta saniteettitiloissa oli sen verran ylikapasiteettia, että mitään ongelmia asiasta ei tullut.
Tupien vajaatäyttö on marginaalinen ongelma, sillä varusnaisten sijoittelulla voidaan ratkaista ongelma. Esimerkiksi alokasaikana laitetaan kaikki naisvarusmiehet samaan komppaniaan, niitä tulee keskivertoprikaatissa jo tuvallinen täyteen. Käytössä on myös mallia, jossa naisten osalta ei toteuta miehistön ja varusmiesjohtajien erottelua, eli naisalikersantit -kokelaat ja naisisto on samassa tuvassa.
"Oma lukunsa oli aikoinaan keskustelu siitä, kannattaako naisia kouluttaa hävittäjälentäjiksi heikomman fysiikkansa takia, kun soveltuvia miehiäkin on tyrkyllä ihan tarpeeksi..."
Eivätköhän naiset käy läpi samat pääsykokeet kuin miehetkin? Ainakin näin pitäisi olla. Tietysti pitäisi varmistaa, että pääsykoe mittaa todellisia, lentäjän hommassa tarvittavia ominaisuuksia. Kun ainakin muutama vuosi takaperin ilmasotakoulun pääsykokeissa ensimmäinen testi oli polkupyöräergometri, on vähän kyseenalaista, onko tuo oleellinen ominaisuus sellaisessa mittakaavassa, että se kannattaa ottaa tietyn _lukumäärän_ hakijoita karsivaksi kokeeksi. Tietyn tason alle jäävien karsiminen on varmasti mielekästä.
"Samaten ihmetyttää se, että naisille tarjotaan "katumusaika", jonka jälkeen pääsevät pois rivistä, jos haluavat. "
Tältä osin olen tunnetasolla samaa mieltä, mutta käytännössä tämä nyt kuitenkin olisi arveluttavaa. Armeijaa ei kuitenkaan voi täysin ymmärtää sitä kokeilematta.
...mittään, jos ei se maksa ekstraa. Ehkäpä minulla on ollut semmoinen emotionaalinen ajatus siitä, että onkohan naisista yhtä kylmähermoisiksi taistelijoiksi... mutta ehkäpä se menee ihan jees (itse asiassa neukkuloissa kai oli todettu, että naiset pärjäsivät verenhimoisuudessaan vähintään miesten veroisesti rintamaolosuhteissa).
Tuota hygienialisää en pidä ongelmana - miehistä tosin hyvin harvat edes mun aikoina käyttivät armeijan alusvaatteita, oli ne sen verran karmeita.
Sinänsä tuo "katumusaika" olisi ihan hyvä olla tasapuolisesti myös miehille - tosinhan sieltä kyllä pääsee pois (siten, että rekistereihin jää kyllä ikävät merkinnät), jos ei homma kerta kaikkiaan suju.
Toisaalta (tosin ei ole kokemusta) naisten mukanaolo voi aiheuttaa myös asiallisen käytöksen lisääntymistä - esim. "simputuksen" vähentymistä? vai onkohan näin? Silloin hommalla olisi hyviäkin puolia.
tuskin naisista koituvat kulut niin järkyttäviä ovat. Ongelma on tietysti se, että naisille pitää tarjota mahdollisuus suuntautua eri aselajeihin, ja sitten onkin kohta 1-2 naista komppaniaa kohden. Tosin majoitustahan voidaan järjestellä monin tavoin. Suurempana ongelmana pitäisin naisten suuntautumista fyysisesti vähemmän vaativiin tehtäviin. Kirjureiksi, sotilaskeittäjiksi, lääkintämiehiksi jne. Koska miesten joukossa on aina tietty määrä B-miehiä, tulee näihin tehtäviin helposti tunkua. Eikä ole mitään järkeä kouluttaa ylimääräistä väkeä niihinkään hommiin.
Luin tosiaan vastikään kirjan Stalingradin taistelusta. Siinä ylistettiin kovasti esimerkiksi naisista koostuneen it-patterin taistelutahtoa. Vaikea sanoa, kuinka pitkälti se oli objektiivista havainnointia ja kuinka paljon aikalaisten yllättyneisyyttä naisten taistelukyvystä. Naisen fyysiset ominaisuudet ovat toki jossain määrin rajoittavia, mutta verenhimoisuuden puutteesta epäileminen on puhdasta seksismiä. Eikö vain feministit?
Katumusaika tietysti liitetään vapaaehtoiseen toimintaan. Ei pakkoon.
Olen kertonut naisten käytöksestä täällä jo moneen otteeseen, mutta vielä kerran: En ollut koskaan naisen käskytettävänä, suoranaisesti. Naisvarusmiehistä ns. vanhat olivat kuitenkin rumasti sanottuna vittumaisinta sakkia, mitä alokkaille naljailemiseen tulee. Tämä on toki melko vaaratonta, koska he eivät olleet missään nimessä esimiesasemassa suhteessa alokkaisiin, siis vanhoja jääkäreitä vain. Tämä ihmetytti minua kovin; miksi vapaaehtoisena armeijaan tullut haluaa niin hirveän kovasti ärsyttää miehiä, jotka tulevat sinne pakosta? Luulisi, että olisivat olleet kateellisia alokkaille, kun he saavat sinne vielä pitkäksi aikaa jäädä. Osittain naiset tuntuivat siis sortuvan miesten kokemusmaailman matkimiseen sen sijaan, että olisivat käyneet armeijaa omasta, vapaaehtoisesta näkökulmastaan. Tästäkin havaitsin toki poikkeuksia.
...lähinnä, jos otetaan Hertan ja Katan kommentit nyt huomioon (jotka ilmeisesti kiertoteitse pyrkivät vastaamaan kysymykseeni), on tämän palstan feministeiksi itsellään nimittävillä sellainen käsitys, että:
1) maanpuolustus yleensä ei ole feminismin kannalta kiinnostava asia
-> 2) siihen voi olla siten yksilöllisiä kantoja kenellä tahansa, mutta mitenkään yhteisöllisesti feministit eivät ota sitten maanpuolustukseen kantaa (jollei sitten Tumpun esiintuomaa feminismijaottelua - joka oli Oulun naistutkijoiden aikaansaama - oteta vakavasti, jolloin olisi olemassa "ryhmittymiä", jotka myös feminismin nimissä ajattelisivat asiaa).
Ilmeisestikään maanpuolustus ja esim. armeijan velvollisuudet / uramahdollisuudet koetaan feminismin näkökannalta "tasa-arvoisiksi", eikä ongelmia asiassa nähdä - ainakaan siinä määrin, että asioita tarvitsisi muuttaa.
Jännä oli havaita, miten avaus rönsyili myös muihin aiheisiin, sain hyviä nauruja. :-)
nauraa vähempiosaisten kustannuksella!
(sanoo kaksihaaraisella kielellä henkilö, joka ei muuta teekään)
...miten vähempiosainen määritellään.
Tosin pidän katkeroitunutta ja kateellista henkilöä minua vähempiosaisena siinä mielessä - joten ehkäpä näinkin voimme ajatella.
Sinänsähän esim. noista Minttusen kommenteista tulee vähän "juutalainen" olo - toisaalta hän on kannattamassa ajatusta, että pientenkin lasten äitien pitäisi mennä (jos haluavat, että perhe yleensä tulee toimeen) töihin heti kun kykenevät lapsivuoteelta [sellainen kuvahan tuosta syntyi... kun hän mainosti Suomen yhteiskuntamallia, josta olen kyllä havainnut toisten feministien sanovan, että sen pitäisi olla naisen valittavissa oleva juttu...], toisaalta, sitten, kun minä haluan tukea naiseni valintaa siten, että perheemme tulisi hänen valintatilanteessa mahdollisimman hyvin toimeen - on Minttunen sanomassa ko. käytöstä moraalittomaksi.
Minnan tyylisiä feministejä onkin mahdoton miellyttää - toisaalta, tuskin tulen sitä edes yrittäneeksi. Mutta hupia kyllä irtoaa :-)
...sanalla viittasin itseeni - heidänkin oli hyvin vaikea miellyttää yleensä ketään muuta - jos menestyivät, ei hyvä, jos eivät, pidettiin yhteiskunnan syöpäläisinä... Ja systeemi teki heidänkin elämänsä lopulta mahdottomaksi - monessa maassa.
Ehkäpä lapsiperheet Suomessa ovat nykyisin vähän systeemin hampaissa olevia "juutalaisia" - toisaalta huudetaan, kun kaikki maksaa hirveästi - toisaalta kadehditaan, jos joku perhe onnistuu elämänsä organisoimaan hienosti. Mene ja tiedä?
(Onneksi nyt normaalit ihmiset ymmärtävät, että länsimaissa - vaikka suomi onkin tuommoinen tossusossusysteemi - yleensä vapaalla ihmisellä on oikeus yrittää järjestää elämänsä siten, kuin itse näkee parhaaksi, vaikka sitä joku taistolainen breshneviläisestä näkökulmasta pitäisikin pahana :-)
mutta käsittääkseni henki on semmoinen, että yrittää pitää ja menestyä, mutta ei liikaa, eikä sitä saa näyttää eikä siitä saa missään tapauksessa nauttia.
olet varmaankin kuullut tämän pienen tarinan, jolla havainnollistetaan terve ja sairas kateus. Tässä tarinassa tosin käytetään amerikalaisuutta mallina mistä en erityisemmin pidä, olen Eurooppa-fani, mutta ehkä viikonlopun kunniaksi suljemme silmämme toisarvoisilta tyylirikoilta.
Siispä kun suomalainen näkee naapurinsa uuden hienon kiiltävän luksusauton parkkipaikalla oman nuukahtaneen Ladansa vierellä, hän tuumii, että kyllä sääkin vielä romahdat ja ajat Ladalla. Amerikkalainen samassa tilanteessa tuumii, että kun oikein yritän niin kyllä minäkin vielä ajan tuommoisella autolla.
Huomasitko, mikä tarinassa ei stemmaa? Missä taloyhtiössä asuu niin erilaista porukkaa? Ellei sitten luksussetä laittanut asumisrahoja autoonsa, siinä ehkä selitys.
että tunnet huumorintajuani (sitä sairasta) sen verran, että tiedät mitä tarkoitan vähäosaisilla!! Maallisella mammonalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
oli ainoa, joka ymmärsi (heti) mistä oli kysymys. Teiltä kahdelta sitä olisikaan liikaa vaatia, sillä kun lusikalla on annettu, ei voi kauhalla vaatia. Tämä oli sinänsä hyödyllinen rönsy, että Sanelmakin paljastui vähintään yhtä typeräksi kuin proffa, jos oma epärehellinen elämäntapansa joutuu kyseenalaistetuksi. Toisaalta, olen hieman pettynyt Sanelman suhteen, mutta sieltä se totuus paljastuu. Moukkuutta kun ei voi edes akateemisella koulutuksella poistaa. Te kaksi olette moukkamaisuuden huippuja. Hyvä, että pärjäätte edes jollain saralla elämässä. Siitä on varmasti hyötyä teille. :)
Voisiko proffa lopettaa nyt valehtelun. Onko kristityillä jotenkin erityinen tarve valehtelemiseen? Vai onko se vain sinun henkilökohtainen arvosi?
Minä arvostelin sinua sitä, että sinä olet määkynyt useaan otteeseen kuinka Suomessa ei elätetä perhettä yhden ihmisen palkalla. Se tässä keskustelussa on ollut taka-ajatuksena.
Sanelmaressulle vielä sellaisia terveisiä, että jos oma älykkyysosamääräni on varsin mieluisaa kuultavaa itselleni, niin myös palkkani on erittäin hyvä. Siitä huolimatta, että minulla itselläni menee hyvin, tiedostan myös, että Suomessa on paljon ihmisiä, joilla on ihan tavallinen palkka, joten en voi sietää tuollaista ahneutta mitä te Sanelma ja proffa edustatte, ainakin puheistanne päätellen. Ja mielen pienuutta. Sillä tarkoitan alkeellisia johtopäätöksiänne, mihin päädyitte, kun oma arvomaailmanne kyseenalaistettiin.
Sielun sivistykseen ei tarvita muuten edes akateemisuutta, noin pienenä vinkkinä kummallekin.
On aivan oikein verrata minua lampaaseen Isän laumassa, se ei ole paha asia. Yksi kommentti:
"Minä arvostelin sinua sitä, että sinä olet määkynyt useaan otteeseen kuinka Suomessa ei elätetä perhettä yhden ihmisen palkalla. Se tässä keskustelussa on ollut taka-ajatuksena. "
Pidettäiskö, Sanelma, moukkabileet? (otettaisiin vaikka "aivoton koira" -rouvani mukaan) - pari pulloa punkkua kehiin..
Sitten hörötettäisiin ilta idioottimaisen näköisinä kaikille vasemmistolaisille katkerille nurkkaan jääneille :-)
Mulla voisi olla hauskaa - kun tähänkin asti on ollut. Mikäli tulijoita olisi enempikin, niin kaikki sopivaa moukkuutta välillä tuntevat voisivat liittyä esim. perustamaamme Ry:hyn.
Siksihän minä olen aina välillä tällä feminismi-palstalla toisaalta, että saisi olla viisaampiensa seurassa - esim. tämän keskustelun rönsyissä olen tullut valaistuksi monesta jutusta:
1. Kun käy koulunsa, on syytä tuntea syvää kiitollisuudenvelkaa Suomelle ja syvää häpeää, jos kehtaa lähteä koulunkäyneenä ulkomaille.
2. Viiden ihmisen elättäminen yhden ihmisen palkalla on egoismia (emme ole keskustelleet vielä, onko yhden ihmisen elättäminen yhden ihmisen palkalla tuota).
3. Egoismia ei ole, jos esim. pienten lasten äiti/isä lähtee töihin heti lasten ollessa pieniä, koska "Suomessa on kahden töissäkäyvän yhteiskuntamalli" (toisaalta feministit joissakin yhteyksissä ovat toisaalla korostaneet naisen oikeutta valita, joten nyt olen saanut vähän ristiriitaista informaatiota).
4. Jos ei ymmärrä logiikkaa tämmöisten elämää suurempien ajatusten takana, niin on moukka :-)
... ei kun paranoo :-)
mitä meille on tapahtumassa? Meidän piti tapella keskenäme verisessä sukupuolten välisessä sodassa, jossa lisämausteena vielä kristitty-pakana -vastakkainasettelu. Nyt olemme liittoutuneet luokkasodassa!?!
Mikä ihmisen normi on se voimakkain, jolloin rivit yhtyvät? Näköjään ei siis sukupuoli eikä uskontokaan. Kieli, ihonväri? Politiikka über alles?
Punkkuilta on oiva idea - oikeastaan minulla ON punkkubileet tänään, tämä pikku kala täyttää vuosia. Tyttäreni tienaa taskurahoja lapsenvahtina eikä pistä pahakseen matkustamista - ottakaa yhteyttä, vaihtakaa lapset lentokentällä ja astukaa messiin. Nih, ja Tumppu auttaa tytärtäni lasten kanssa, hän on nääs tuleva vävyni joka myös pitää reissaamisesta.
Tulipa muuten asiasta kolmanteen mieleeni, mitähän Suomen kymmenet tuhannet lähetetyt työntekijät tuumisivat, jos heille ystävällisesti tiedotettaisiin heidän olevan lusmuja konnia. Aika vinkeroa. Nokia, jengi kotiin ja heti. Rauhanturvaajista puhumattakaan, ajattele mitä sikoja, kiillottelevat luksuskärryjään, laiskottelevat auringossa kunniallisten kansalaisten tehdessä työtä. Murmur.
Aivoton koira? Semmoinen herkku minulta jäi väliin, missä? Ja sitten väitetään että kieli köyhtyy. Erinomaista sanastoa palstalle löytyy muuten Tintti-sarjakuva-albumeista. Kapteenin sanavarasto on kerrassaan hersyvä.
...jos siihen lasketaan edustamani maanläheinen talonpoikaisperinne, aina feminismiä/(ja sitä, mitä minä nyt kellekin mahdankaan edustaa sitten) sakeampaa näyttäisi olevan :-)
Määkin, jos maistan flunssaltani mitään, rouvan kanssa avannen punaviinipullon illalla - hengessä mukana.
Siitä on jo kauan, kun joku (feministin nimikkeellä esiintyvä, en muista kuka) mulle kertoi rouvani olevan aivoton koira, josta tuntuu vain hyvältä sitten, kun on hetkiä jolloin häntä ei lyödä... se jäi jotenkin mieleen :-)
Kävimpä sitten minäkin lukasemassa läpi nuo. Kyllä alkas näyttään siltä että Minna on ollut ihan oikeessa siinä kun sanoo että proffa vääristelee. Mitä nyt ymmärrän mitään mistään niin Minna kyllä sanoi palkkansa olevan erittäin hyvä mutta sinä lisäsit siihen että Minna ei jaa mitään. Oikeestaan ihmetyttää sun kommenttis kun Minna just sano että hän tajuu että on olemassa ihmisiä joilla ei mene hyvin ja siks arvosteli,m en muista ihan sana tarkasti. Niin että sitä vaan että miten voit sanoa että ei anna mitään kun tostahan vois just päätellä päin vastaista? Ajattelin ensin että valehtelu sanan käyttäminen on liiallista mutta en enää kyllä. oot munkin mielestä valehdellut.
Moukkabileet kuullostaa upean moukkamaiselta idealta. Siellä voisi olla aika lystiä.
Minua ei ihmeemmin haittaisi vaikka siellä avoimesti naureskeltaisiinkin vasemmistolaisille: voisin mieluusti osallistua siihen nauruun - siitä huolimatta, että kuulun itse noitayhteisön vasemmisto-viherpiipertäjä-jaostoon ( meidät tunnistaa siitä että meillä on aatteemme värinen punainen myssy päässä - idea on lähtöisin 1700-luvun lopun Ranskasta - sekä pakkomielteenomainen taipumus matkia linnun ääntelyä: aloitamme jokaisen lauseen sanomalla joko "titityy" tai "kvaak-kvaak" ).
Ongelmana on: miten laaditte kutsuvieraslistan?
Poikani ( 10 v.) kirjoittelee aktiivisesti palstalle nimeltä Koirat.com. Sieltä löytyy lasten koira-aiheinen keskustelupalsta. Ko. keskustelussa joku natiainen heitti kysymyksen, kenet palstan nimimerkeistä tahtoisit tavata,ja poikani pahoitti mielensä, kun kukaan tiedusteluun vastanneista ei maininnut hänen nickiään. Sanoin että älä huoli, se johtuu varmaan siitä etteivät ne tunne sinua eivätkä siis voi tietää miten kiva kaveri sinä olet.
Koska en halua tuottaa kenellekään samanlaista mielipahaa, en rupea nyt nimeämään kenet tahtoisin moukkabileissä tavata ( edellyttäen että saisin itse kutsun). Mielessäni on kyllä nimimerkkilista, mutta ähä, enpäs kerro.
Mutta koirista puheenollen, haluaisin keskustella tuosta "aivoton koira" -nimityksestä, jolla joku kirjoittajista on kuulemma taannoin kunnioittanut Proffan rouvaa. Pidän itseäni alan asiantuntijana, koska talouteeni kuuluu noin 40 aivotonta koiraa.
Aivoton koirahan tarkoittaa leikkikoiraa, siis koirapehmolelua. Sillähän on aivojen paikalla pelkkää pehmustetäytettä, esim. superlonia. Poikani alkoi n. 5-vuotiaana kinuta koiraa, ja kun en moneen vuoteen heltynyt, hän pyysi joka syntymäpäivänä ja jouluna lahjaksi uutta pehmolelukoiraa, siis aivotonta koiraa. Niitä kertyi nelisenkymmentä, ja nukkumaan mennessään hän otti kaikki 40 aivotonta koiraansa unikaveriksi ja mahtui tuskin itse sekaan.
Saatuaan 9-vuotiaan oikean, elävän, aivollisen koiran ( mainitsemani tiibetinspanieli Tassun )hän julmasti unohti aivottomat koiransa. Nyt ne lojuvat hylättyinä lelulaatikossa ja vievät tilaa legoilta, taistelu-ukoilta ja muilta olennaisemmilta esineiltä. Mutta arvelen etteivät ne erityisemmin kärsi tästä hyljeksinnästä, aivottomia kun ovat.
Proffan rouvan rinnastaminen pehmolelukoiraan on mielestäni vähän outoa.
Lähden noin puolen tunnin päästä aivollisen pojan ja aivollisen koiran kanssa laskiaisriehaan jossa on mm. rekiajelua. Saas nähdä mitä aivollinen koira tykkää aivollisista hevosista. Saattaa vähän pelätä.
Aivottomat koirat eivät pääse mukaan vaan jäävät lelulaatikkoon kaikki neljäkymmentä. Syynä on hyljeksivä, rasistinen suhtautumisemme aivottomiin koiriin. Tekosyyksi keksimme sellaisen naurettavan läpinäkyvän selityksen kuin että aivottomat koirat eivät osaa itse kävellä vaan ne kaikki pitäisi kantaa.
Onneksi täällä muutkin kirjoittavat asian vierestä, ettei itse tarvitse kokea niin hirveää syyllisyyttä.
Jos nyt sivusta saan sanoa, kutsuvieraslista olisi helppo muodostaa. Kutsuisin moukkabileisiin Osmo Soininvaaran, Kari Enqvistin, Hannu Raittilan ja itseni. Minä olisin siis se moukka ja nuo kolme herraa ne bileet. Soininvaara voisi laittaa maailman asiat järjestykeen ja Enqvist viihdyttää yleisöä väittämällä, että se ei onnistu ilman fyysikkojen apua. Sillä aikaa minä voisin puhua Raittilan kanssa... vaikka insinööritieteistä, tai naisista. Kuulostaa hyvältä. Ehkä kuitenkin pienellä harkinnalla tulisi parempikin lista. Tuo noin niin kuin hatusta vedettynä. Sitäpaitsi pojat ei välttämättä tulisi, paitsi ehkä Raittila, jos siellä olisi ilmaista viinaa.
...olisiko sinusta moukkabileisiin...
1. sinua ei ole vielä kukaan oma-aloitteisesti sanonut moukaksi ärsyynnyttyään keskustelussa
2. sinulla on muutenkin asiallisimpia tapoja kommentoida täällä (toistaiseksi aiheet eivät ole olleet mulle "läheisiä", joten en ole niihin kommentoinut - huomannut kylläkin järkevän keskustelutyylisi, jota nyt tässä sanon arvostavani).
Ehkä sinut voisi ottaa "koeajalle", ja jos toteaisimme, että noista "premisseistä" huolimatta osaisit kuitenkin käyttäytyä sopivan "moukkamaisesti" saisit tunnin-parin sisään "täysjäsenyyden". :-)
Mukavaa retkeä.
Mielelläni keskustelisin vasemmistopolitiikan harhoista enemmänkin kanssasi, ehkäpä kuitenkin toisaalla - mikäli ne liittyvät feministisiin kysymyksiin, niin niistä voinee keskustella tälläkin palstalla. Eräs niistä suurimmistä on implisiittinen oletus siitä, että naisen aseman parantaminen työelämässä on aina automaattisesti "työnantajan" tehtävä -> josta seuraa sitten erinäisiä ongelmia...
...mun mielestä sinä olisit ilman muuta sisällä. Ja esim. jos toteaisimme tuntevamme toisiamme kohtaan syvää vastenmielisyyttä keskustelutasolla vaikkapa kasvokkainkin (jota ei voi koskaan tietää, tosin minä en koe vastenmieliseksi noita kommenttejasi täällä, hauskoiksi usein) niin moukkabileissä saa ihan hyvin murjottaakin sellaisille ihmisille, joiden kanssa ei tule toimeen... ne ovat siis paljon vapaahenkisemmät, kuin vaikkapa sellaisten teennäisten pirskeiden, joissa kaikkien pitäisi näyttää siltä, että ovat kavereita kaikkien kanssa.
Minä olen sen verran moukka, että Osmon ohella en edes tunnista nyt muistilokeroistani, keitä ovatkaan Kartsa ja Hanski?
Jos meinaisi saada ilmaista viinaa, pitäisi löytää sponsori... voisikohan kehittää EU-projektin tai jotain asian ympärille?
...jos Minna suostuu, niin hän olisi klubissa itse asiassa aivan avainasemassa.
Henkilö, joka reippaasti osaa kertoa toisen moukkamaisuudesta, on kullanarvoinen sen suhteen, että jäsenien "moukkaidentiteetti" vahvistuu - hän olisi siis ehdottomasti klubin "Moukkamaster", jos vain haluaa. :-)
Ah, olet todellakin tainnut olla syrjässä Suomen tapahtumista. Sekä Enqvist että Raittila ovat Finlandia -voittjia. Kari Enqvist voitti Tieto-Finlandian reilut viisi vuotta sitten. Hän on fyysikko, joka julistaa ahkerasti fysiikan riemuvoittoa filosofiasta. Totta puhuen olen jokseenkin syrjässä keskustelun nykytilasta, mutta Enqvist kirjoitteli aikanaan jonkun jutun ainakin Tieteessä tapahtuu -lehteen ja kävi kovaa debattia vähän kaikkia mahdollisia vastustajia vastaan. Kirjailijana hän on siis tuottanut popularisoitua tiedekirjallisuutta ja jonkin verran muutakin.
Hannu Raittila taas voitti varsinaisen Finlandian ihan muutama vuosi takaperin. Hän on taustaltaan insinööri ja liittääkin tarinoihinsa usein ainakin yhden putkiaivoisen insinöörin, joka ratkoo ongelmia omalla systemaattisen tehokkaalla tavallaan. Hän herätti jonkin verran huomiota esimerkiksi kritisoimalla voimakkaasti suomalaista kirjallisuudentutkimusta, ja sai kyllä köniinsä aika pahasti.
Molemmat nyt vain miellyttävät minua kirjoittajina.
Valitettavasti minulla on usein suuria vaikeuksia kommunikoida live-elämässä uskonnollisten ihmisten kanssa, joten hakeutuisin todennäköisesti vastapäiseen nurkkaan kuin sinä. Sitäpaitsi minä mihinkään bileisiin karvaisten äijien kanssa menisi aikaa viettämään, paitsi ehkä noiden mainittujen herrojen.
Jees, kait minäkin pääsen moukkabileisiin.
Olenhan huonosti koulutettu (ainakin akateemisiin verrattuna) asun keskiluokkaisesti. Ajattelen keskiluokkaisesti. En pidä vasemmistolaisia juuri arvossa. Harrastan autoilua ja juon viinaa.
...olivat tutunkuuloisia, kiitän kovasti valaistuksesta - niin kiintoisan oloisia ovat kirjojensa aiheetkin, että seuraavalla lomalla taidanpa etsiä käsiini... kun käväisen Suomessa.
Moukkabileissä kommunikointivaikeudet eivät ole ongelma - siellä saa olla ihan moukkana, ilman että tarttee miellyttää ketään :-)
Lisätään nyt vielä se, että Raittilan pääteos, josta Finlandiakin lohkesi, on Canal Grande. Nimi viittaa todellakin Venetsiaan. Tuotanto on jossain määrin epätasaista, joten väärästä päästä liikkeelle lähtevä voi pettyä.
Sama pätee tavallaan myös Enqvistiin. Mitä vanhempaa tuotantoa, sen parempi.
Jos moukkaklubiin pääseminen edellyttää seuraavia seikkoja:
1) kieroilulla oman elintason nostattamista, esim. veronkierrolla- ja sossutukien tai muiden etuisuuksien hyväksikäyttöilyä ts. omaa ahnetta elintason nostatusta tai niiden hyväksymistä akatuksen tasolla tai / ja
2) ns. "sivistyneisyyttä", joka ilmenee mm. heittelemällä ilkeämielisiä letkautuksia ja tuomalla esiin omaa sivistyneisyyttään (ilmeisesti kukaan ei muuten tajuaisi, että kyseessä on sivistynyt ihminen käytöksensä perusteella?) siinä sivussa, niin
Sanelma on itseoikeutettu jäsen, häneen sopii molemmat kohdat, ja proffakin pääsee klubiin mukaan.
Itse voin tulla sisäänheittäjäksi tsekkaamaan kuka pääsee sisälle tekemällä yksinkertaisen testin tyyliin olisitko valmis huijaamaan tietyntyyppisessä tilanteessa jne. Sanelman ja proffan käsitys oikeasta ja väärästä löytyy tuolta aiemmista kohdista, jossa he itse tunnustavat hyväksyntänsä elintasokikkailunsa veronkiertoineen... sanelma suoremmin sanoin, mutta proffakin ,kunhan keksii itselleen sopivan asian oikeuttamistekosyyn, esim. unohtamalla kuluja yms.
Tumppua valitettavasti en voisi päästää sisään moukkajuhliinne, sen verran oikeamieliseltä hän on kirjoituksiensa perusteella tuntunut.