Elämää Suuren Kurpitsan sätkyttämässä maassa
...eikä muuten kiinnosta Helsingin Sanomia:
1. SECRET EU FINDINGS: EUROPEAN DONATIONS TO P.A. WERE USED FOR TERRORISM
A secret report prepared by the European Union's Anti-Fraud Office (OLAF) concludes that tens of millions of dollars in humanitarian aid donated by the EU to the Palestinian Authority were actually used for terrorism against Israel. Remarkably, the conclusions are based on papers that Israel discovered almost two full years ago, during Operation Defensive Shield, and which it presented to the world immediately afterwards.
The German weekly Die Welt reported this week that OLAF has finally accepted the Israeli claims that PA terror organs are using millions of EU aid dollars to subsidize terror by Fatah-Tanzim and even Hamas. OLAF representatives recently visited Israel to personally verify the authenticity of PA documents found by Israeli forces during the IDF's month-long anti-terror offensive of April 2002.
The documents, put on display in Jerusalem way back on April 11, 2002, include some with Arafat's signature approving expenses to cover terror activities for 11 different terrorist leaders. Also among them are documents showing that the Orient House - PLO headquarters in Jerusalem - served as a center for terrorist activities, payments to terrorists' families, Fatah membership forms, an itemized report on terrorist activities in Jerusalem, PA salary slips for Orient House officials, proof of ties between the PA and Israeli-Arabs, and much more.
The documents were presented to EU Commissioner Chris Patten last year, but he did not accept the Israeli conclusions. Recently, however, in response to increasing pressure from EU Parliament Members, he ordered OLAF to investigate the accusations - and they found that the documents are in fact genuine and truly prove that the humanitarian aid was diverted to terror organizations. These conclusions, not yet publicized, were reported in Die Welt.
In May 2002, the Shurat HaDin Israel Law Center, which publicized the Die Welt article in English, sued the European Union for the sum of 100 million shekels in the name of the terrorism-stricken Bloomberg family of Karnei Shomron. While driving near Alfei Menashe in August 2001, the family was attacked by Palestinian terrorists - PA policemen of the Fatah-Tanzim terror gang; wife/mother Techiya was killed, while her husband Shimon (Steve) and oldest daughter Tziporah, 14 at the time, were both very seriously wounded. Steve is now wheelchair-bound, while Tzippy - a 12th-grader in the local Ulpanah (girls' high school) - can walk only with great difficulty and uses a wheelchair most of the time. The family has four other children: Noam, Shira, Yisrael and Haggai.
Attorney Nitsana Darshan-Leitner, director of Shurat HaDin and the family's legal counsel for the suit, explains that the EU closed its eyes to the true use of the money it supplied to the PA, knowing that it was being used for terrorism. The suit makes clear that Israel warned the EU more than once that its money was being misused. The total amount of EU money to the PA since 1994 surpasses $1.5 billion.
"The OLAF report must be publicized immediately," Darshan-Leitner says, "and the EU aid to the Palestinian Authority must cease as well. If not for the reckless EU funding to the PA, hundreds of Israeli victims would still be alive, and thousands more would not have had to suffer their wounds. European taxpayers must recognize that they sponsored Palestinian terrorism, and they must recompense its victims."
OLAF has not denied the Die Welt report, but rather protested its publication as based on "secret information," and said that the investigation into the PA spending is continuing.
MEDIA PROTEST - Some 200 Palestinian journalists occupied
the Palestinian Legislative Council offices in Gaza City on Sunday to
protest a series of attacks against media outlets and personnel,
believed to have been carried out by gunmen from the Palestinian
Authority's governing Fatah movement. The protesters left the
building several hours later after receiving reassurances from an
aide to PA Chairman Yasser Arafat that there would be a thorough
investigation into the incidents, the latest of which included the
torching of the car of the Gaza bureau chief of a leading PA daily
newspaper, Al-Hayat Al-Jadeeda. A statement issued by the Palestinian
Journalists' Syndicate condemned the attack as "a new chapter in the
campaign of terror directed against Palestinian journalists,"
according to The Jerusalem Post.
"Alla vetoomus, joka lähetettiin 15 allekirjoituksen saattelemana
vetoomuksessa mainituille kansanedustajille. Vetoomuksella oli kiire,
koska se haluttiin saada edustajille ennen valtuuskunnan
tämäniltaista tapaamista Israelin suurlähettilään kanssa. Pidämme
kuitenkin vetoomuksen auki allekirjoituksille vielä tämän kuun
loppuun asti (su 29.2.), minkä jälkeen lähetämme sen uudelleen
Jaakonsaarelle ja Lipposelle toivottavasti varustettuna uusilla allekirjoituksilla.... Allekirjoitukset kerätään Take a penin osoitteeseen [email protected]. Aurinkoisia kevättalven päiviä teille!"
12. päivänä helmikuuta 2004
SUOMEN EDUSKUNTA
ULKOASIAINVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA LIISA JAAKONSAARI
EDUSKUNNAN PUHEMIES PAAVO LIPPONEN
ULKOASIAINVALIOKUNNAN LÄHI-IDÄN MATKAN (16-28.1.2004) OSALLISTUJAT,
KANSANEDUSTAJAT Anneli Jäätteenmäki, Jari Vilén, Eero Lankia,
Esko-Juhani Tennilä, Sinikka Hurskainen
ULKOASIAINVALIOKUNNAN JÄSENET Jouni Backman, Maija Perho, Hannu
Takkula, Ben Zyskowicz, Bjarne Kallis
Arvoisa Puhemies, hyvä kansanedustaja Jaakonsaari, hyvät
ulkoasiainvaliokunnan jäsenet,
Tämän maan äänivaltaisina kansalaisina ja veronmaksajina lähestymme
teitä asiassa, joka huolestuttaa ja aiheuttaa mielissämme
levottomuutta.
Tiedotusvälineissä tammikuun ja helmikuun vaihteessa tehtiin selkoa
ulkoasiainvaliokunnan valtuuskunnan taannoisesta matkasta Lähi-itään
16-28.1.2004. Matka suuntautui Egyptiin, Jordaniaan ja Israeliin.
Lähi-idän tilanne on yksi maailmanjärjestyksen avainkysymyksistä,
erityisesti kansainvälisiä turvallisuusnäkökohtia silmällä pitäen.
Terrorismin lisääntyessä turvallisuus on tällä hetkellä yhä
vakavammin uhattuna. Tosiseikat huomioon ottaen olisi syytä tervehtiä
mielihyvällä Suomen eduskunnan valtuuskunnan osallistumista kipeästi
tarpeen olevaan yritykseen pysäyttää terrorismin lisääntyminen kautta
koko maailman. Mutta matkanne käsittely tiedotusvälineissä matkan
jälkeen antoi meille aiheen tuntea hämmästystä ja pettymystä
seuraavista syistä:
1. Tiedottaminen matkastanne ennakolta: matkasta ei julkaistu tietoa
etukäteen Helsingin Sanomissa eikä liioin muissa johtavissa
sanomalehdissä. Kahden viikon pituista matkaanne käsiteltiin
ainoastaan toimittaja Leena Reikon radio-ohjelmassa (YLE-1) sekä
Yleisradion TV-ohjelmassa, joka lähetettiin matkan jälkeen.
Olette kaikki erittäin kokeneita poliitikkoja, ja voisi olettaa, että
tämän kaltainen virallinen, EU:n jäsenvaltion
parlamenttivaltuuskunnan matka ansaitsisi riittävästi julkisuutta.
Tässä tärkeässä tapauksessa sellainen julkisuus jäi varmistamatta.
Meitä kiinnostaisi tietää, minkä vuoksi?
Uskoaksemme Suomen kansalaisilla on oikeus tietää, mitkä olivat tämän
virallisen matkan tavoitteet ja tarkoitusperät etenkin, kun matkan
ajankohta oli merkityksellinen.
Yllä mainittujen radio- ja TV-ohjelmien sekä ajankohtaisohjelma
A-Pisteen (TV-1) antaman tiedon perusteella olemme ymmärtäneet, että
eräs matkanne päätarkoituksista oli osallistua suomalaisten
rahoittaman Palestiinan kulttuuri-instituutin avajaisiin. Television
A-Piste ohjelman mukaan instituutin rakentamista vaikeutti
taloudelliset ongelmat. Saman ohjelman mukaan Suomen ulkoministeriö
on nimittänyt erityislähettilään instituutin yhteyteen huolimatta
siitä, että kyseisen instituutin toiminta on lähes olematonta. Emme
ymmärrä tämän kaltaistajulkisten varojen tuhlausta.
2. Valtuuskuntanne vahvasti yksipuolinen asenne. Yksipuolinen asenne,
mikä ilmeni vierailun aikana ja jälkeenpäin palattuanne kotimaahan,
on hämmästyttänyt suomalaisia ja antanut aihetta vastalauseisiin.
Tiedotusvälineissä meille kerrottiin matkan jälkeen valtuuskunnan
jäsenten äärimmäisen subjektiivisista ja vahvasti Palestiinaa
puoltavasta asenteesta Lähi-idän konfliktiin. Kansanedustaja
Jäätteenmäki kykeni jopa löytämään "toivoa herättäviä merkkejä
demokratian opettamisesta" palestiinalaisissa kouluissa – hetkellä,
jolloin EU:n tekemän perusteellinen ja laaja tutkimus toteaa EU:n
rahoittaminen palestiinalaisten koulukirjojen sisältävän
rotukiihotusta ja ohjeita terroritoimintaan. Sama asenne heijastui
valtuuskunnan muiden jäsenten näkemyksistä radio- ja TV-ohjelmissa.
3. Suomen tuki palestiinalaisille ja EU:n tutkimukset. Vierailusta
kertovat ohjelmat antoivat meidän ymmärtää, että Suomi tukee monella
tapaa palestiinalaisia hankkeita ja on tehnyt niin vuosien ajan.
Saimme tietää, että me suomalaiset veronmaksajat olemme rahoittaneet
palestiinalaista kulttuuri-instituuttia, joka valmistui myöhässä
aikataulustaan sen vuoksi, että rakentamiseen varatut rahat
"katosivat". Instituutti on nyt lähes tyhjillään ja hädin tuskin
toimii – lukuun ottamatta sitä tosiseikkaa, että me suomalaiset
veronmaksajat maksamme yhä edelleenkin erityislähettilään paikan
päälle "vartioimaan" talon seiniä.
Ajankohtaisohjelma A-Piste tiesi niin ikään kertoa, että me
suomalaiset veronmaksajat olemme rahoittaneet "uusien" koulukirjojen
painattamisen palestiinalaisille kouluille. Tosiasiassa nämä
pahennusta herättävät koulukirjat tunnetaan kautta koko maailman. Ne
sisältävät epäsuoraa ellei peräti suoraa kiihotusta vihaan
(esimerkiksi Israelia ei edes mainita eikä sitä löydy kartalta jne.).
Saimme myös tietää, kuinka Suomi rahoittaa laajamittaisesti
Palestiinan radioverkostoa ja palestiinalaisten toimittajien
koulutusta – toimittajien, jotka toistuvasti harjoittavat kiihotusta
rotuvihaan, ylistävät ja edistävät terroria.
Tiedotusvälineiden vierailustanne antaman selonteon pohjalta meille
jäi vaikutelma, että te, meidän edustajinamme, olette ylpeitä
tällaisesta poliittisesta linjasta. Meidän, äänestäjien, on pakko
kertoa teille, että emme jaa teidän ylpeyttänne. Tämä toimintalinja
itse asiassa tarkoittaa sitä, että ilman suostumustamme meidän
varojamme on suoraan, Palestiinan kansan tarpeita tekosyynä käyttäen,
annettu Al-Aksa'lle ja muille johtaville terroristiryhmille, jotka
ovat vastuussa lukuisista terroriteoista. Nämä ryhmät rohkaisevat
itsemurhaiskuja, joissa menettävät henkensä monet siviilit, lapset ja
vanhukset. Varojamme on itse asiassa siirretty monien nimekkäiden
palestiinalaispoliitikkojen yksityisille pankkitileille Sveitsiin ja
muihin sopiviin paikkoihin – ei tyydyttämän Palestiinan kansan
tarpeita. Asiaa on tutkittu laajasti – muun muassa Ranskan
viranomaisten mittavat toimenpiteet ovat johtaneet rikostutkimukseen,
missä "Jasser Arafatia syytetään rahanpesusta ja suunnattoman suurien
summien varastamisesta Palestiinan itsehallinnolta". Näin toteaa
Ranskan rahoitustarkastusvirasto (helmikuu 2004).
5. Johtopäätökset ja kysymykset. Kun minkä tahansa maan virallinen
valtuuskunta, erityisesti kun kysymyksessä on EU, vierailee
kysymyksessä olevalla maantieteellisellä alueella, on täysin selvää,
että vierailu on luonteeltaan erityisen tärkeä ja samalla myös
politiikan väline. Sen perusteella, mitä julkisuudessa olemme saaneet
tietää, suomalaisen valtuuskunnan vierailun tarkoitus oli ainoastaan
osoittaa solidaarisuutta ja kannattaa yksipuolisesti palestiinalaista
osapuolta. Onko tästä tehtävä se johtopäätös, että tämä olikin
perimmäisenä syynä vierailulle? Että sen vuoksi vierailun ohjelma ei
ollut läpinäkyvä ja että se käytännöllisesti katsoen tehtiin
julkisuudelta salassa? Oliko sen määrä ja tarkoitus olla niin
vahvasti yksipuolinen?
Toivomme, että saamme vastauksen valitsemiltamme
kansanedustajilta seuraaviin kysymyksiin:
1. Miksi virallisen valtuuskunnan vierailu alueelle, joka on yksi
maailman tärkeimmistä tällä hetkellä, tehtiin hiljaisuuden
vallitessa?
2. Oliko suomalaisen parlamenttivaltuuskunnan vierailun pääasiallinen
tavoite osallistua Suomen rahoittaman Palestiinalaisen
kulttuuri-instituutin avajaisiin huolimatta siitä, että hankkeeseen
tiedettiin liittyvän vakavia taloudellisia väärinkäytöksiä?
3. Miksi Suomen ulkoministeriö lähettää erikoislähettilään paikkaan,
missä Suomen TV:n (A-Piste) mukaan mitään toimintaa ei ole kirjattu?
4. Miksi suomalaista yleisöä ja veronmaksajia ei ole informoitu
asianmukaisesti heidän varoillaan tehtävistä projekteista, joiden
yhteydessä yllytetään rotuvihaan ja kehotetaan terroritekoihin
(Palestiinan radioverkosto, palestiinalaisten toimittajien
kouluttaminen, palestiinalaisten tiedotusvälineiden tukeminen,
palestiinalaisten EU:n erityisen huomion ja erillistutkimuksen
kohteena olevien koulukirjojen painattaminen, palestiinalaisen
kulttuurin tukeminen jne.)?
6. Miksi Suomen valtiota edustavat henkilöt ovat voineet käyttää
virallista vierailua tekosyynä ja kanavana ilmaistakseen
yksipuolisia, ennakkoluuloisia ja puolueellisia henkilökohtaisia
näkemyksiään? Miksi tämä valtuuskunta meni vielä pidemmälle ja käytti
hyväkseen julkista tiedonvälitystä ilmaistakseen omaa yksipuolista
suhtautumistaan?
7. Kuka on vastuussa, kuka hyväksyy ja panee täytäntöön
tämänkaltaisen toiminnan, mikä selvästi on yksipuolista eikä varmasti
edusta suomalaisten äänestäjien käsitystä asiasta?
Kunnioittavasti:
...
Pauli Ojala, not the last man standing
PS.
I want YOU to join the Ariel Sharon Fan Club!
http://www.helsinki.fi/~pjojala/ArielSharonFanClub.pdf
...eikä muuten kiinnosta Helsingin Sanomia:
1. SECRET EU FINDINGS: EUROPEAN DONATIONS TO P.A. WERE USED FOR TERRORISM
A secret report prepared by the European Union's Anti-Fraud Office (OLAF) concludes that tens of millions of dollars in humanitarian aid donated by the EU to the Palestinian Authority were actually used for terrorism against Israel. Remarkably, the conclusions are based on papers that Israel discovered almost two full years ago, during Operation Defensive Shield, and which it presented to the world immediately afterwards.
The German weekly Die Welt reported this week that OLAF has finally accepted the Israeli claims that PA terror organs are using millions of EU aid dollars to subsidize terror by Fatah-Tanzim and even Hamas. OLAF representatives recently visited Israel to personally verify the authenticity of PA documents found by Israeli forces during the IDF's month-long anti-terror offensive of April 2002.
The documents, put on display in Jerusalem way back on April 11, 2002, include some with Arafat's signature approving expenses to cover terror activities for 11 different terrorist leaders. Also among them are documents showing that the Orient House - PLO headquarters in Jerusalem - served as a center for terrorist activities, payments to terrorists' families, Fatah membership forms, an itemized report on terrorist activities in Jerusalem, PA salary slips for Orient House officials, proof of ties between the PA and Israeli-Arabs, and much more.
The documents were presented to EU Commissioner Chris Patten last year, but he did not accept the Israeli conclusions. Recently, however, in response to increasing pressure from EU Parliament Members, he ordered OLAF to investigate the accusations - and they found that the documents are in fact genuine and truly prove that the humanitarian aid was diverted to terror organizations. These conclusions, not yet publicized, were reported in Die Welt.
In May 2002, the Shurat HaDin Israel Law Center, which publicized the Die Welt article in English, sued the European Union for the sum of 100 million shekels in the name of the terrorism-stricken Bloomberg family of Karnei Shomron. While driving near Alfei Menashe in August 2001, the family was attacked by Palestinian terrorists - PA policemen of the Fatah-Tanzim terror gang; wife/mother Techiya was killed, while her husband Shimon (Steve) and oldest daughter Tziporah, 14 at the time, were both very seriously wounded. Steve is now wheelchair-bound, while Tzippy - a 12th-grader in the local Ulpanah (girls' high school) - can walk only with great difficulty and uses a wheelchair most of the time. The family has four other children: Noam, Shira, Yisrael and Haggai.
Attorney Nitsana Darshan-Leitner, director of Shurat HaDin and the family's legal counsel for the suit, explains that the EU closed its eyes to the true use of the money it supplied to the PA, knowing that it was being used for terrorism. The suit makes clear that Israel warned the EU more than once that its money was being misused. The total amount of EU money to the PA since 1994 surpasses $1.5 billion.
"The OLAF report must be publicized immediately," Darshan-Leitner says, "and the EU aid to the Palestinian Authority must cease as well. If not for the reckless EU funding to the PA, hundreds of Israeli victims would still be alive, and thousands more would not have had to suffer their wounds. European taxpayers must recognize that they sponsored Palestinian terrorism, and they must recompense its victims."
OLAF has not denied the Die Welt report, but rather protested its publication as based on "secret information," and said that the investigation into the PA spending is continuing.
MEDIA PROTEST - Some 200 Palestinian journalists occupied
the Palestinian Legislative Council offices in Gaza City on Sunday to
protest a series of attacks against media outlets and personnel,
believed to have been carried out by gunmen from the Palestinian
Authority's governing Fatah movement. The protesters left the
building several hours later after receiving reassurances from an
aide to PA Chairman Yasser Arafat that there would be a thorough
investigation into the incidents, the latest of which included the
torching of the car of the Gaza bureau chief of a leading PA daily
newspaper, Al-Hayat Al-Jadeeda. A statement issued by the Palestinian
Journalists' Syndicate condemned the attack as "a new chapter in the
campaign of terror directed against Palestinian journalists,"
according to The Jerusalem Post.
"Alla vetoomus, joka lähetettiin 15 allekirjoituksen saattelemana
vetoomuksessa mainituille kansanedustajille. Vetoomuksella oli kiire,
koska se haluttiin saada edustajille ennen valtuuskunnan
tämäniltaista tapaamista Israelin suurlähettilään kanssa. Pidämme
kuitenkin vetoomuksen auki allekirjoituksille vielä tämän kuun
loppuun asti (su 29.2.), minkä jälkeen lähetämme sen uudelleen
Jaakonsaarelle ja Lipposelle toivottavasti varustettuna uusilla allekirjoituksilla.... Allekirjoitukset kerätään Take a penin osoitteeseen [email protected]. Aurinkoisia kevättalven päiviä teille!"
12. päivänä helmikuuta 2004
SUOMEN EDUSKUNTA
ULKOASIAINVALIOKUNNAN PUHEENJOHTAJA LIISA JAAKONSAARI
EDUSKUNNAN PUHEMIES PAAVO LIPPONEN
ULKOASIAINVALIOKUNNAN LÄHI-IDÄN MATKAN (16-28.1.2004) OSALLISTUJAT,
KANSANEDUSTAJAT Anneli Jäätteenmäki, Jari Vilén, Eero Lankia,
Esko-Juhani Tennilä, Sinikka Hurskainen
ULKOASIAINVALIOKUNNAN JÄSENET Jouni Backman, Maija Perho, Hannu
Takkula, Ben Zyskowicz, Bjarne Kallis
Arvoisa Puhemies, hyvä kansanedustaja Jaakonsaari, hyvät
ulkoasiainvaliokunnan jäsenet,
Tämän maan äänivaltaisina kansalaisina ja veronmaksajina lähestymme
teitä asiassa, joka huolestuttaa ja aiheuttaa mielissämme
levottomuutta.
Tiedotusvälineissä tammikuun ja helmikuun vaihteessa tehtiin selkoa
ulkoasiainvaliokunnan valtuuskunnan taannoisesta matkasta Lähi-itään
16-28.1.2004. Matka suuntautui Egyptiin, Jordaniaan ja Israeliin.
Lähi-idän tilanne on yksi maailmanjärjestyksen avainkysymyksistä,
erityisesti kansainvälisiä turvallisuusnäkökohtia silmällä pitäen.
Terrorismin lisääntyessä turvallisuus on tällä hetkellä yhä
vakavammin uhattuna. Tosiseikat huomioon ottaen olisi syytä tervehtiä
mielihyvällä Suomen eduskunnan valtuuskunnan osallistumista kipeästi
tarpeen olevaan yritykseen pysäyttää terrorismin lisääntyminen kautta
koko maailman. Mutta matkanne käsittely tiedotusvälineissä matkan
jälkeen antoi meille aiheen tuntea hämmästystä ja pettymystä
seuraavista syistä:
1. Tiedottaminen matkastanne ennakolta: matkasta ei julkaistu tietoa
etukäteen Helsingin Sanomissa eikä liioin muissa johtavissa
sanomalehdissä. Kahden viikon pituista matkaanne käsiteltiin
ainoastaan toimittaja Leena Reikon radio-ohjelmassa (YLE-1) sekä
Yleisradion TV-ohjelmassa, joka lähetettiin matkan jälkeen.
Olette kaikki erittäin kokeneita poliitikkoja, ja voisi olettaa, että
tämän kaltainen virallinen, EU:n jäsenvaltion
parlamenttivaltuuskunnan matka ansaitsisi riittävästi julkisuutta.
Tässä tärkeässä tapauksessa sellainen julkisuus jäi varmistamatta.
Meitä kiinnostaisi tietää, minkä vuoksi?
Uskoaksemme Suomen kansalaisilla on oikeus tietää, mitkä olivat tämän
virallisen matkan tavoitteet ja tarkoitusperät etenkin, kun matkan
ajankohta oli merkityksellinen.
Yllä mainittujen radio- ja TV-ohjelmien sekä ajankohtaisohjelma
A-Pisteen (TV-1) antaman tiedon perusteella olemme ymmärtäneet, että
eräs matkanne päätarkoituksista oli osallistua suomalaisten
rahoittaman Palestiinan kulttuuri-instituutin avajaisiin. Television
A-Piste ohjelman mukaan instituutin rakentamista vaikeutti
taloudelliset ongelmat. Saman ohjelman mukaan Suomen ulkoministeriö
on nimittänyt erityislähettilään instituutin yhteyteen huolimatta
siitä, että kyseisen instituutin toiminta on lähes olematonta. Emme
ymmärrä tämän kaltaistajulkisten varojen tuhlausta.
2. Valtuuskuntanne vahvasti yksipuolinen asenne. Yksipuolinen asenne,
mikä ilmeni vierailun aikana ja jälkeenpäin palattuanne kotimaahan,
on hämmästyttänyt suomalaisia ja antanut aihetta vastalauseisiin.
Tiedotusvälineissä meille kerrottiin matkan jälkeen valtuuskunnan
jäsenten äärimmäisen subjektiivisista ja vahvasti Palestiinaa
puoltavasta asenteesta Lähi-idän konfliktiin. Kansanedustaja
Jäätteenmäki kykeni jopa löytämään "toivoa herättäviä merkkejä
demokratian opettamisesta" palestiinalaisissa kouluissa – hetkellä,
jolloin EU:n tekemän perusteellinen ja laaja tutkimus toteaa EU:n
rahoittaminen palestiinalaisten koulukirjojen sisältävän
rotukiihotusta ja ohjeita terroritoimintaan. Sama asenne heijastui
valtuuskunnan muiden jäsenten näkemyksistä radio- ja TV-ohjelmissa.
3. Suomen tuki palestiinalaisille ja EU:n tutkimukset. Vierailusta
kertovat ohjelmat antoivat meidän ymmärtää, että Suomi tukee monella
tapaa palestiinalaisia hankkeita ja on tehnyt niin vuosien ajan.
Saimme tietää, että me suomalaiset veronmaksajat olemme rahoittaneet
palestiinalaista kulttuuri-instituuttia, joka valmistui myöhässä
aikataulustaan sen vuoksi, että rakentamiseen varatut rahat
"katosivat". Instituutti on nyt lähes tyhjillään ja hädin tuskin
toimii – lukuun ottamatta sitä tosiseikkaa, että me suomalaiset
veronmaksajat maksamme yhä edelleenkin erityislähettilään paikan
päälle "vartioimaan" talon seiniä.
Ajankohtaisohjelma A-Piste tiesi niin ikään kertoa, että me
suomalaiset veronmaksajat olemme rahoittaneet "uusien" koulukirjojen
painattamisen palestiinalaisille kouluille. Tosiasiassa nämä
pahennusta herättävät koulukirjat tunnetaan kautta koko maailman. Ne
sisältävät epäsuoraa ellei peräti suoraa kiihotusta vihaan
(esimerkiksi Israelia ei edes mainita eikä sitä löydy kartalta jne.).
Saimme myös tietää, kuinka Suomi rahoittaa laajamittaisesti
Palestiinan radioverkostoa ja palestiinalaisten toimittajien
koulutusta – toimittajien, jotka toistuvasti harjoittavat kiihotusta
rotuvihaan, ylistävät ja edistävät terroria.
Tiedotusvälineiden vierailustanne antaman selonteon pohjalta meille
jäi vaikutelma, että te, meidän edustajinamme, olette ylpeitä
tällaisesta poliittisesta linjasta. Meidän, äänestäjien, on pakko
kertoa teille, että emme jaa teidän ylpeyttänne. Tämä toimintalinja
itse asiassa tarkoittaa sitä, että ilman suostumustamme meidän
varojamme on suoraan, Palestiinan kansan tarpeita tekosyynä käyttäen,
annettu Al-Aksa'lle ja muille johtaville terroristiryhmille, jotka
ovat vastuussa lukuisista terroriteoista. Nämä ryhmät rohkaisevat
itsemurhaiskuja, joissa menettävät henkensä monet siviilit, lapset ja
vanhukset. Varojamme on itse asiassa siirretty monien nimekkäiden
palestiinalaispoliitikkojen yksityisille pankkitileille Sveitsiin ja
muihin sopiviin paikkoihin – ei tyydyttämän Palestiinan kansan
tarpeita. Asiaa on tutkittu laajasti – muun muassa Ranskan
viranomaisten mittavat toimenpiteet ovat johtaneet rikostutkimukseen,
missä "Jasser Arafatia syytetään rahanpesusta ja suunnattoman suurien
summien varastamisesta Palestiinan itsehallinnolta". Näin toteaa
Ranskan rahoitustarkastusvirasto (helmikuu 2004).
5. Johtopäätökset ja kysymykset. Kun minkä tahansa maan virallinen
valtuuskunta, erityisesti kun kysymyksessä on EU, vierailee
kysymyksessä olevalla maantieteellisellä alueella, on täysin selvää,
että vierailu on luonteeltaan erityisen tärkeä ja samalla myös
politiikan väline. Sen perusteella, mitä julkisuudessa olemme saaneet
tietää, suomalaisen valtuuskunnan vierailun tarkoitus oli ainoastaan
osoittaa solidaarisuutta ja kannattaa yksipuolisesti palestiinalaista
osapuolta. Onko tästä tehtävä se johtopäätös, että tämä olikin
perimmäisenä syynä vierailulle? Että sen vuoksi vierailun ohjelma ei
ollut läpinäkyvä ja että se käytännöllisesti katsoen tehtiin
julkisuudelta salassa? Oliko sen määrä ja tarkoitus olla niin
vahvasti yksipuolinen?
Toivomme, että saamme vastauksen valitsemiltamme
kansanedustajilta seuraaviin kysymyksiin:
1. Miksi virallisen valtuuskunnan vierailu alueelle, joka on yksi
maailman tärkeimmistä tällä hetkellä, tehtiin hiljaisuuden
vallitessa?
2. Oliko suomalaisen parlamenttivaltuuskunnan vierailun pääasiallinen
tavoite osallistua Suomen rahoittaman Palestiinalaisen
kulttuuri-instituutin avajaisiin huolimatta siitä, että hankkeeseen
tiedettiin liittyvän vakavia taloudellisia väärinkäytöksiä?
3. Miksi Suomen ulkoministeriö lähettää erikoislähettilään paikkaan,
missä Suomen TV:n (A-Piste) mukaan mitään toimintaa ei ole kirjattu?
4. Miksi suomalaista yleisöä ja veronmaksajia ei ole informoitu
asianmukaisesti heidän varoillaan tehtävistä projekteista, joiden
yhteydessä yllytetään rotuvihaan ja kehotetaan terroritekoihin
(Palestiinan radioverkosto, palestiinalaisten toimittajien
kouluttaminen, palestiinalaisten tiedotusvälineiden tukeminen,
palestiinalaisten EU:n erityisen huomion ja erillistutkimuksen
kohteena olevien koulukirjojen painattaminen, palestiinalaisen
kulttuurin tukeminen jne.)?
6. Miksi Suomen valtiota edustavat henkilöt ovat voineet käyttää
virallista vierailua tekosyynä ja kanavana ilmaistakseen
yksipuolisia, ennakkoluuloisia ja puolueellisia henkilökohtaisia
näkemyksiään? Miksi tämä valtuuskunta meni vielä pidemmälle ja käytti
hyväkseen julkista tiedonvälitystä ilmaistakseen omaa yksipuolista
suhtautumistaan?
7. Kuka on vastuussa, kuka hyväksyy ja panee täytäntöön
tämänkaltaisen toiminnan, mikä selvästi on yksipuolista eikä varmasti
edusta suomalaisten äänestäjien käsitystä asiasta?
Kunnioittavasti:
...
Pauli Ojala, not the last man standing
PS.
I want YOU to join the Ariel Sharon Fan Club!
http://www.helsinki.fi/~pjojala/ArielSharonFanClub.pdf
Vastaukset 3
Vanhimmat
taisi kertoa Lipposen asemyyntimatkasta USA:aan ilman sen kummempia valtuuksia, kauppasi suomalaista Amos kranaatinheitinjärjestelmää sotaa käyvään maahan(minkä lisenssin jenkit omivatkin), mistä YK:llakin on joitakin toivomuksia ja periaatteita, siis tarkoitushan on, ettei sotaa käyviin maihin myytäisi aseita, tuli ilmi, että suomen kauppa aseilla moniin sotaa käyviin maihin jatkuu edelleen.
Kenen toimialueeseen kuuluu tehdä tutkintapyyntö herra Lipposen toimista ja aseiden kaupustelusta vastoin kansainvälisiä sopimuksia/määräyksiä.
Onko tässäkin törmätty siihen ongelmaan, että poliittisella jäsenkirjalla virkoihin valitut tutkija- ja syyttäjäviranomaiset eivät voi/halua/saa tarttua korkeammassa asemassa olevan hyypiön tekemisiin, peläten omaa virka-asemaansa tai jotain muuta, (mahd. pöytälaatikkosopimus viranhoidosta)jne.
Perustuslaissa mainittu yhdenvertaisuus ei käytännössä toimi.
Pitäisikö tehdä joukkokanne?
Olipa kerran suuri, lasinen linna.
Kaikki oli läpinäkyvää, avointa, julkista ja poliittisesti sitoutumatonta.
Kaikellä oli kunniakas historia. Kaikki oli saavutettu kovalla työllä ja valtiomiestaidoilla.
Raha? Se oli ihan sekundäärinen juttu. Jos sukanvarressa on mummolla yli miljardi, niin kuka siitä tietää?
Jos sen sijaan miljardi on hajautettu, ennen kaikkea mediaan, niin siitä muodostuu...
... Suuren Kurpitsan kasvihuone!
- EU:sta päätti Suuri Kurpitsa.
- KEPU:n pitää poissa Helsingistä Suuri Kurpitsa.
- Ja sille yhdelle takkupäälle annetaan tukkapöllyä eli takkulaa.
http://www.helsinki.fi/~pjojala/ArielSharonFanClub.pdf
PS.
Yksi vihkiytynyt sai minulle vastavedon läpi, voisi olla jopa onnistunut analyysi:
"Suomen ulkopolitiikan motiivit
Suomen hallitus ulkoministerin johdolla ja Suomen media ovat melko yksimielisesti päättäneet että palestinalaisia sorretaan ja että israelilaiset ovat sortoon syyllisiä. Suomi tunnetaan arabimaailmassa Euroopan ystävällismielisimpänä maana.
Joku voisi ihmetellä miksi demokraattinen Suomi on asettautunut ei-demokraattisia arabimaita kannattamaan ja samalla tuomitsemaan lähi-idän ainoaa demokratiaa? Varsinkin kun suuri naapuri Venäjä sekä suuret kauppakumppanit Yhdysvallat ja Britannia vastustavat terrorismiä ja terroristeja tukevia maita.
Syy ei voi olla kauppapoliittinen. Arabimaat ovat Suomelle tärkeä vientialue, mutta vastapuoli sentään paljon, paljon tärkeämpi.
Syy ei voi olla kansallinen turvallisuus. Suomi on tuskin Talibanien ja muiden tuhmien poikien ykköslistalla mitä terrorismiin tulee. Liian syrjässä eikä riittävän näkyvä kohde. Ei Suomen tarvitse terroristien pelossa palestinalaisia kumarrella.
Syy ei voi olla Moskovaan päin kumartelu. Moskova ei suinkaan anna pisteitä siitä että Suomi on israelilaisille vihamielinen. Päin vastoin, Putinin uudistettu KGB on tiiviissä yhteistyössä Israelin turvallisuuspalvelujen kanssa.
Syy ei ole antisemitismissä. Vaikka sitä Suomessa esiintyy jonkun verran, niin se ei suinkaan ole niin vahvaa eikä niin pinnalla että se ohjaisi hallituksen politiikkaa.
Minä uskoisin että syy on yksinkertaisesti ja tunteenomasesti Talvisodan perua. Suomalaiset oppivat sotien aikana olemaan aina pienemmän ja heikomman puolella. Tästä johtuu että juuri Suomessa reagoitiin Yhdysvaltain hyökkäyksiin Afganistanissa ja Irakissa niin voimakkasti. Suomalaiset samaistivat itsensä pienemmän ja heikomman kanssa suurvaltaa vastaan, kuten he tekivät kun neukut Suomeen hyökkäsivät. Juuri suomalaiset kaikista EU kansoista voimakkaimmin vastustivat Yhdysvaltain hyökkäyksiä.
Israel nähdään Suomessa Lähi-idän suurvaltana joka sortaa naapureitaan. Suomessa ei yleensä nähdä Israelia naapureiden jatkuvan uhan ja terrorismin uhrina.
Suomen ulkopolitiikka on muutenkin yllättävän asenteellista pienen maan ulkopolitiikaksi. Ei edes paljon suuremmat maat, kuten Japani koskaan ota kantaa suurvaltapolitiikkaan, ellei se suoranaisesti koske Japania ja sen etuja. Suomen ulkoministerillä olisi paljon Japanin ulkoministeriltä opittavaa."