Hitler heitti parhaat joukkonsa ja panssarinsa puna-armeijaa vastaan mutta puolustus oli rakennettu syvyyteen, täynnä panssari ja jalkaväkimiinoja, kk-pesäkkäitä ja panssarintorjuntykkejä, viimeisenä lukkona peräänantamaton puna-armeijan jälkaväki. Venäläisten valttikorttina oli T-34/76 panssarit jotka näyttivät mihin ne todella pystyvät. Kursk oli maailmanhistorian suurin panssaritaistelu jonka puna-armeija voitti, sodan ratkaisu!
Kurskissa natsit pysäytettiin!
Niin se vain on
341497
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
tuota tyypillisesti nuoruuteen kuuluvaa ylihehkutusta, niin sinun olisi helpompi saada juttukavereita. Kuitenkin kyseinen taistelu oli sen verran merkittävä, että kiinnostuneita löytyisi. Yksi parhaista vastaan tulleista Kurskin taisteluista kertovista nettisivuista. http://dspace.dial.pipex.com/town/avenue/vy75/ Ja muita. http://rkkaww2.armchairgeneral.com/battles/kursk43.htm http://rkkaww2.armchairgeneral.com/maps/maps1943SW.htm
Niksmannit tuhosivat niitä T34 ja muita vaunuja pari kolmesataa Prohorovkassa. Sakemanneilta meni muutama kymmenen tankkia. Toki Aatun hyökkäys pysähtyi, mutta sellaisin tappioin, että punakenraalien oli pakko sepittää vale hurjasta panssaritaistelusta. Pelkäsivät nääs isä aurinkoisen ammuttavan moiset tunarit.
noiden kahdensadan vaunun vaikuttaneen kokonaistuotantoon/sodankäyntiin. http://rkkaww2.armchairgeneral.com/weapons/afv_production.htm#tspplants
Olisi ehkä Venäjänkin kannattanut opetella tekemään laatua, niin ei olisi tarvinnut pumpata tuollaisia määriä roskaa "markkinoille". Tietenkään se ei ollut mahdollista, koska kaikki vähänkin pätevät tiedemiehet olivat mullissa jo tuolloin Stalinin puhdistusten seurauksena.
Kaikki sotahistorioitsijat pitävät Kurskin taistelua viimeisenä naulana Hitlerin arkkuun, lopullinen isku joka antoi aloitteen puna-armeijalla.
Kaikki sotahistorioitsijat pitävät Kurskin taistelua viimeisenä naulana Hitlerin arkkuun, lopullinen isku joka antoi aloitteen puna-armeijalla.
Suomalaisen tykistön kenraalinvoimin.
puolustuksellinen doktriini ole näihin päiviin asti ollut, että vastahyökkäyksellä pistetään vihollinen polvilleen. Eipä Kurskissa niitä sitten nähtykään.. Mikä onkin muuten outoa, että tuollaisia syvyyteen rakennettuja linnoitteita ei Puolan rajalta kuitenkaan löytynyt. Aikaahan Venäjällä oli sinne niitä rakentaa vaikka kuinka paljon. Haiskahtaa hyökkäyssodan suunnittelulta..
uskoivat miehen sanaan ja sopimuksen pitävyyteen? Mitäs sitä linnoitteita rakentelemaan kaverin tonttia vasten , kun kynällä on vedelty vahvemman näköiset suojat.
Sillä mitä puna-armeija uskoi tai oli uskomatta ei ollut mitään väliä. Uskoivathan he Suomenkin luhistuvan parissa viikossa. Ainoa millä oli väliä, oli Stalin ja hänen uskomuksensa. Ja oma käsitykseni Stalinista on, että hän ei mikään hyväuskoinen höntti ollut..
"Mikä onkin muuten outoa, että tuollaisia syvyyteen rakennettuja linnoitteita ei Puolan rajalta kuitenkaan löytynyt" Onko joku uusnatsiguru sanonut taas noin? Lueppa vaihteeksi oikeaa historiaa sen poliittisen paskanjauhannan lisäksi. NL rakensi jo 20-luvulla suojavallin lännen aggressiota vastaan (Stalin-linja Puolan/Neuvostoliiton rajalla). Tästä luovuttiin, kun oli tarvis suojata uudet rajat. Silloin aloitettiin Molotov-linjan rakentelu, josta ehdittiin saada pienehkö osa valmiiksi Itämeren ja Karpaattien välillä. Linnoitusten jäänteitä löytyy edelleen Baltiasta, Puolasta, Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. Veli venäläinen oli kuitenkin ottanut jotain opiksi Maginot-linjan kohtalosta, eikä sielläkään nähty enää kiinteää linnoitusketjua minään ehdottomana prioriteettina. http://en.wikipedia.org/wiki/Molotov_Line
saaneet linnoitukset valmiiksi. Että kylläpäs oli laiska tahti Puolan rajalla. Toki varmasti rakentivatkin puolustuslinjaa Puolan rajalle, mutta hämäys tarkoituksessa. Todellisuudessa Venäjä suunnitteli laitonta hyökkäystä Eurooppaan, ja Saksa ehti vain ensin. Tämä on jo yleisesti myönnetty tosiasia, joten kannattaisi sinunkin siirtyä tälle vuosituhannelle..
Et siis ymmärrä, mitä eroa on kiinteästi linnoitetulla ja kenttälinnoitetulla puolustuslinjalla? Molotov-linja oli kiinteä puolustuslinja ja Kursk kenttälinnoitettu. Selvittelepä ensin näiden eroavaisuudet ja rakennustekniset vaatimukset niin jatketaan sitten, kunhan vielä jätät poliittisen paskanjauhannan ja uusnasupropagandan toitottamatta.
Valtaosa neukkujen tankeista tuhottiin pitkältä matkalta johon jopa Panzer IV 75mm tykki pystyi. Panther tankit lähinnä hajoilivat kyseisessä taistelussa eikä niistä oikein ollut hyötyä. Neukut voittivat koska omasivat enemmän tankkeja kuin sakut... jos sakemannit olisivat rakentaneet Panzer IV enemmän niin olisi jäänyt tankkeja takaa ajoonkin. Taistelun jälkeen tiikerit piti korjata eikä niillä voinut painaa enään päälle... Pantterit hajalla... Panzer IV meni rikki mutta jos niitä olisi ollut enemmän niin taistelua olisi voitu jatkaa.
"Panther tankit lähinnä hajoilivat kyseisessä taistelussa eikä niistä oikein ollut hyötyä" Seuraavat pätkät on napattu "Operaatio Zitadille" (Frankson/Zetterling 2002) -kirjasta. "Useita neuvostoliittolaisia panssarivaunuja kävi turhaan taisteluun Panther-prikaatia vastaan. Panthereiden tykit tuhosivat niistä monta nopeaan tahtiin ja aamupäivällä prikaati oli tuhonnut suunnilleen 20 vihollisvaunua" sekä "Siltä alueelta, jolla Panther-prikaati oli taistellut päivän aikana, ilmoitettiin tuhotun 49 vihollisen panssarivaunua, joista suurin osa oli varmasti joutunut Panther-vaunujen uhriksi. Moni seikka viittaa siihen, että 10. heinäkuuta ei tuhottu yhtään Pantheria". Lastentaudeistaan huolimatta aika yksipuolisia romuralleja pystyi Panther järjestämään neukkuvaunuille. Käyttövarmuus ekoissa Panthereissa Kurksissa ei tosiaan parasta luokkaa, tykin teho ja vaunun suojaus kuitenkin täyttä rautaa.
...kaikesta yrityksestään huolimatta kuitenkin vain paranneltua I-maailmansotaa. Koko massiivinen panssaritaistelu ajatuksena oli vanhentunut, sitä olisi pitänyt tukea ilmasta tankkeja tuhoamaan pystyvällä kalustolla ja ilmaherruudella. Näinhän sitten Normandiassa ja Ardenneilla viholainen tekikin, ja Saksan panssariyhtymät olivat lähes hyödyttömiä.
mitään tietämättömien tunkuun on se , että henkilöt jotka jotain tietävät ovat yölevolla ja palaavat asiaan huomenna. Mitäs pojat jos palattaisiin asioihin intin jälkeen.
Huomaa, että juttu on 4-sivuinen Battle of Kursk: Germanys Lost Victory in World War II http://www.historynet.com/battle-of-kursk-germanys-lost-victory-in-world-war-ii.htm http://www.historynet.com/battle-of-kursk-germanys-lost-victory-in-world-war-ii.htm/2 http://www.historynet.com/battle-of-kursk-germanys-lost-victory-in-world-war-ii.htm/3 http://www.historynet.com/battle-of-kursk-germanys-lost-victory-in-world-war-ii.htm/4
Battle of Kursk: Germanys Lost Victory in World War II http://www.historynet.com/battle-of-kursk-germanys-lost-victory-in-world-war-ii.htm This article was written by George M. Nipe, Jr. and originally appeared in the February 1998 issue of World War II magazine. For more great articles subscribe to World War II [1] magazine today! Tässä linkissä on juttu (printtausta varten) ilman mainoksia ja kokonaisena: http://www.historynet.com/battle-of-kursk-germanys-lost-victory-in-world-war-ii.htm/print/
Hyökkääjällä pitää olla tuollaisessa hyökkäysasetelmassa ylivoima. Saksalaisilla ei ollut sinne päinkään. Lisäksi puolustus oli valmistautunut enemmän kuin oikeastaan koskaan tai missään sotahistoriassa. Jos saksalaiset olisivat saaneet ensivaiheen voiton neukuista, jälkiruuaksi olisi ollut odottamassa nk. aron rintaman n. miljoonan miehen reservi. Se odotteli siinä heti rintaman takana. Ei pidä vähätellä puolustajien sankaruutta, mutta ei Kurskissa mikään sitkeys ratkaissut. Ensimmäisen kerran neukuilla oli posketon ylivoima ja vieläpä keskitettynä. Siinä se ratkaisu. Taistelu oli voimasuhteiden ja tilanteen vuoksi käytännössä ratkaistu jo ennen aloitusta.
Aatu unohti tärkeimmän pelisäännön eli paljasti missä aikoo hyökätä.
...olisi Suomi pysäyttänyt suurhyökkäyksen alkuunsa. Linnoitustyö ei olisi ollut kohtuuton, alue on pieni ja miehiä vähintään riittämiin käytössä. Sodanjohto oli kuitenkin vajonnut vanhuksen johdolla tarmottomuuden tilaan, järjestettiin viihdettä valmistautumisen sijaan. En voi ymmärtää kuinka esim juuri mainitun Kurskin taistelun jälkeen, ja jopa Normandian jälkeen, kesän 44 suurhyökkäys saattoi tulla päämajalle "yllätyksenä".
No tämän vanhuksen johdolla sitten kuitenkin linnoitettiin Itä-Karjala ja rakennettiin VT-linja. Suurhyökkäys ei tullut yllätyksenä, kuten tiedät. Kannaksen selustaan oli sitä varten siirretty yhtymiä ja ainakin Laatikaisen esikunnassa käytiin varta vasten keskustelemassa perääntymisen valmistelemisesta. Ei sopinut Laatikaiselle. Vai tarkoititko Laatikaista tuolla vanhuksella?
Armeija viihdytti itseään turhanaikaisissa puhdetöissä vuoden 42 alusta vuoden 44 kesäkuuhun. Itä-karjalan kenttälinnoituksista ei ollut mitään iloa, ne luovutettiin taisteluitta, ja ne olivat lisäksi väärissä paikoissa. Edes sotaa johtava vanha herra ei uskonut suomalaisten Syvärille jäävän lopullisesti. Ei olisi tarvinnut perääntymisistä palaveerata kun olisi valmisteltu Kannasta hyökkäyksen varalta käytössä olleiden 2,5 vuoden ajan.
Lue - tiedät enemmän.
Ei siinä sen kummempaa salaisuutta ole.
No sittenhän tiedät, että suurhyökkäys ei tullut yllätyksenä. Vai huvikseenko niitä yhtymiä sinne Kannaksen selustaan vietiin? Ja huvikseenko Nihtilä kävi Laatikaiselle puhumassa varastojen siirrosta taaksepäin? Suurhyökkäykseen valmistautumisessa tehtiin virheitä, mutta yllätys se ei ollut. Tarkkaa ajankohtaa ja käytettäviä joukkoja ei tiedetty.
niin sittenhän sodanjohdon saamattomuus oli aivan ilmiömäinen. Jos kahteen ja puoleen vuoteen ei Stalingradin, Kurskin, Krimin, Normandian ennusmerkkien jälkeen muuta saatu aikaan kuin tulokseton palaveri varaston siirrosta taapäin, niin johan nyt.
Niin... ei mitään muuta kuin palaveri? Jospa valehtelisit vähän vähemmän. VT-linja nyt kuitenkin rakennettiin ja yhtymiä siirrettiin Kannaksen selustaan. Joukkoja vaihdettiin etulinjassa, jotta samat joukot eivät tulisi sokeiksi omille tekemisilleen... Aika paljon tehtiin, mutta valitettavasti johdossa ei ollut kaltaisiasi "suurstrategeita" ja selvänäkijöitä... Sodanjohto joukkoineen nyt kuitenkin sen suurhyökkäyksen pysäytti, että eipä tuo kovin saamatonta ole.
On selvät dokumentit, joiden perusteella on ilmeistä, että hyökkäyksestä tiedettiin. Toivottiin, että se alkaa juuri Kannaksella ja toivottiin, että Puna-armeija sitoutuu taisteluihin niin tiiviisti, että ratkaisutaistelut tapahtuisivat juuri Kannaksella. Mannerheim ja koko pääesikunta olivat tietenkin tietoisia. Kaiket päivät he ajattelivat ensiksi vain tuota yhtä ja ainoaa asiaa, että mistä Vanja hyökkää. Ja tiedusteluhan sen kertoi. Peliä kyllä pelasivat. Näyteltiin, että Kannaksella ollaan heikkoja, siellä kannattaa yrittää...
Itsehän sen palaverin tarjosit, minä kommentoin että siinäkö ne oli valmistelut. Kyllä merkittävät joukkojen siirrot tehtiin Laatokan Karjalasta vasta kun alkoi olla hyvät housussa Kannaksella. En edelleenkään niele että olisi kummoisia selvänäön ominaisuuksia vaadittu jotta olisi nähty missä maailmalla mennään jo vuoden 44 alusta. Kaikki kunnia ja arvonanto sodanjohdolle ja sotilaille jotka pystyivät suurhyökkäyksen torjumaan. Hinta vain olisi ollut kohtuullisempi jos ne kaksi ja puoli vuotta olisi keskitytty matkamuistojen rakentelun sijasta totisempiin toimiin. Tätä työtä eivät joukot omin nokin kyenneet tekemään, se olisi vaatinut johtajuutta ja näkemystä.
Vanja juonittiin yrittämään Kannakselta. Jos olisi yrittänyt Laatokan pohjoispuolelta, olisi päässyt läpi ja se olisi ollut Suomen loppu. Kyllä sotilasjohto tiesi, mitä oli tapahtumassa.
Kumma kun osataan kiertää kirjahylly koko ajan kaukaa! Historian tietolähteet tästä on julkistettu jo monet kerrat. "Kyllä sen tunnustaa jo kapitalistinenkin tiedemies", että Marski tiesi tilanteen. Sen mukaan toimittiin.
Mutta toiminnan kanssa onkin jo toinen kysymys. Ei tarvitse kuin arvioida Viipurin puolustusta. Olisi sen ehkä voinut toisinkin tehdä. Muuten, Marskin alkuperäinen ajatus Syvärille saakka etenemisestähän oli, että mahdolliset puolustustaistelut käytäisiin Venäjän maaperällä, ja vallatut alueet olisivat myös jonkinlainen neuvottelujen valttikortti. Hieman vaikea uskoa miksi hyökkäystä siis olisi Kannakselle toivottu.