mormonin ja ei-mormonin avioliitto

ei muta kantaa kuin tämä: http://www.mormon.org/learn/0,8672,1149-19,00.html Kirkko EI esim susittele avioeroa, mikäli toinen aviopuoliso löytää kirkon ollessaan naimisissa kirkon ulkopuoleisen kanssa, eikä tämä toinen halua liittyä kirkkoon. Tai mikäli toinen aviopuoliso eroaa kirkosta naimisisas ollessaan ei eroa suositella. Eroja tapahtuu kuitenkin, mutta usein ne eivät käsitä Temppeliavioliittoa, vaan vain maallista siinä toivossa, että asiat vielä oikenisivat joskus. Kirkolle on tärkeintä hyvä perhe, jossa sekä äiti että isä huolehtii kasvavasta sukupolvesta. Tietenkin aiheuttaa huolta kaikissa esin lasten uskonnollinen kasvatua kodissa jossa on eri uskontoja. Useinkaan eivät sekaavioliittoon rupeavat näe kuinka vaikeata on kasvattaa lapsia avioliitossa jossa on eri uskontopohjia. Sillon on jomman kumman oltava erittäin välinpitämätön uskoonsa nähden. Hyviä sekaavioliittojakin esiintyy. Uskomme että se aviopari joka on uskollinen nostaa tuon toisenkin mukanaan, mutta VAIN jos tämä haluaa. Temppelisinetöinnin voi suorittaa tuon aviopuolison kuoleman jälkeen. Jolloin toiveena on että kuoleman jälkeen ihminen ymmärtää paremmin Temppeliavioliiton ja MAP kirkon tärkeyden. Joillekin on todella maanpäällinen rakkaus tärkeämpää. Taivaissa ei ole miestä ilman naista eikä naista ilman miestä.

Esitän tässä kysymykset ja vastaukset tiivistetyssä muodossa. 1.Miksi mormonit menevät naimisiin ulkopuolisen kanssa, vaikka korotukseen päästäkseen pitää tulla sinetöidyksi temppelissä? V:Koska mormonit ovat enemmän kosketuksissa muiten kuin kirkon jäsenten kanssa. Jos haluaisi seurustella toisen jäsenen kanssa, niin se vaatisi todellista ponnistelua yhteisen ajan löytymiseksi. On helpompi ryhtyä seurustelemaan ulkopuolisten kanssa. Täytyy myös todeta, että kovinkaan moni ei vältämättä ajatelee rakstuvansa tai tietoisesti "ruokivansa rakastumista" ryhtyessä seurustelemaan toisten kanssa. Kirkossa kyllä opetetaan jäseniä valitsemaan puoliso huolelisesti ja mielummin omien keskuudesta juuri sen vuoksi, että avioliiton voisi solmia temppelissä, mutta kuten edellä on sanotu, elämä kulkee kullakin omia polkuja. On mahdollista, että toinen puoliso liittyy kirkkoon myöhemmin ja heidät sinetöidään temppelissä. Ja jos kirkkoon kuulumaton kuolee aikaisemmin, niin jäsen voidaan sinetöidä temppelissä kuolleeseen puolisoon. Jos kumpaakaan ei ole tapahtunut, niin se on Jumalan päätettävissä, tuleeko jäsen saamaan korotuksen siitä huolimata, että tuli solmineeksi maalisen avioliiton. 2.Tapaus, jossa toinen puolisosta liittyy kirkkoon. V:Tälläisessä tapauksessa kirkkoon liityneellä puolisolla on toivoa, että toinen liittyy myöhemmin kirkkoon, mutta se vaatii kärsivällisyyttä. On kuitenkin monia tapauksia, jossa toinen on tullut perästäpäin kirkkoon. 3.Tapaus, jossa toinen temppelissä vihitystä parista luopuu kirkosta ja "jopa" eroaa kirkosta(oikestaan kirkosta eroaminen ja luopuminen on sama asia). V:Tälläsisessä tapauksessa aviopari päättää itse avioliiton jatkamisesta. Kirkko ei ohjaa ketään eroamaan, vaan osapuolten kuuluu päättää asiasta itse. Tässä pätee samat periaateet kuin kahdessa edellisessä. Jos toinen kirkkoon kuuluva puoliso ei ole kelvollinen korotukseen, niin uskollisena pysyvä puoliso tulee jollain tavoin saamaan korotuksen. Tälläiset asiat ratkaistaan tuhatvuotisen valtakunnan aikana. Sama pätee myös silloin, kun toinen puoliso liittyy kirkkoon, mutta toinen ei ota evankeliumia vastaan tai luopuu kirkosta. Sanotaan, että keneltäkään ei tulla kieltämään siunauksia, joihin on oikeutettu, puolison kelvottomuuden vuksi. Tai kukaan ei voi estää uskollista ja kelvollista puolisoa pääsemästä korotukseen. Se, että kehen uskollinen henkilö sellaisessa tapauksessa tullaan sinetöimään, ratkeaa tuhatvuotisen valtakunnan aikana, jolloin kaikki tullaan asetamaan kohdalleen.