Se oli aika ennen Feuerbachia ja aika Feuerbachin jälkeen, JLF, näin ajattelee allekirjoittanut.
Feuerbachan tunnetaan ateisi-materialistina. Kuitenkin Feuerbach totesi, että kristinuskossa on oma mielekäs ytimensä. Esim. rakkauden periaate on oikein - mutta se pitää siirtää vain ihmisten välille.
Tai ajatelkaamme Jeesuksen "sovitusta". Feuerbachin mukaan oikein on se, että toisen eteen uhrautuminen on jaloa. Vain viitekehys on väärä - kristityt kun ovat ulkoistaneet tämän kaltaistet inhimilliset totuudet uskonnolliseen mielikuvitussfääriin.
Ateismi koetaan usein synkkänä ja katkerana. Feuerbachin ateismi on kaikkea muuta. On Minä, joka toteutuu Sinän kautta, rakkauden välityksellä - ruumiillinen ja henkinen minä yhdessä, ihmisyydestä riemuitseminen sen lihallisia puoliakaan unohtamatta. Uskonnon mielekäs sisältö pitää vain ymmärtää ihmiselämän sisällöksi ja palauttaa sinne.
Että Feuerbach on tullut ymmärretyksi tylsämielisenä materialistina, johtuu lähinnä Marxin ja marxilaisen perinteen vaikutuksesta. Mikään umpimaterialisti Feuerbach ei ainakaan ollut, kun näet ihminen on sekä ruumiillinen että henkinen olento. Esim. syödessä nämä molemmat puolet ovat läsnä.
Feuerbach, Ludwig
Jokelamaniac
4185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minua ei häiritse Jeesuksen sovitustyö. Ei se ole keltään pois, sillä toisen puolesta uhrautuminen on harvinaista. Päinvastoin se sallii uskovaisille mahdollisuuden vajavaisuuteen. Tarvitaan hyvin vähän syömisen ja juomisen lisäksi. Kuitenkin sekin vähä, pieni ripaus uskoa, on mielekästä. Yrität paisuttaa yhtä elämänaluetta hengellisyyden kustannuksella. Seurauksena on tyhjyys vailla kaipuuta tai päämäärää. Kommunistien vappumarssissa tänä vuonna oli jotain uutta heräämistä. Kiitos heille hienosta, nostalgisesta tunnelmasta, ilman menneisyyden kaivelua.
Raamattu antaa mahdollisuuden moniin tulkintoihin. Oikeastaan en tiedä, missä kohtaa pitää sanoa täydellinen, missä vajavainen. Tarkemmin ajatellen uhrautumista on paljonkin. Se, että sanoin sen olevan harvinaista, liittyy erääseen muistaakseni Jeesuksen puheenvuoroon. En rupea omalla järkeilyllä mitään kiistämään, sillä se johtaa päättelyketjussa harhapoluille. Ajattelen, että kansalaissodassa punaiset olivat liian paljon tiedollisen aineksen varassa. Yhteiskunta ei ollut valmis kritiikkiin.
Feuerbach halusi rakkaudesta uuden uskonnon.
Itsemurmapommimiehetkin uhrautuvat toisten puolesta kun hänelle
luvataan siitä uhrautumisesta, marttyyrikuolemasta paikka taivaassa
TMÄ on islamilainen tapa taistella krittiuskoa vastaan
Missä ovat kristinuskon marttyyrit nyt sillä krittittyjen martyyrien avulla se voitti roomalaisen uskonnon, siitä tuli rooman virallinen usko joka sitten miekalla ja verellä levitettiin kaikkiin maihin
vAIKKA tuo islamin marttyyriys toimii vain islamin sisäisenä valtataisteluna, niin on se saanut laajentumisensa ansiosta
kritinuskon puolustuskannalle, koska pommiskut ovat kohdistuneet kristinuskoisiin maihin
Puolustus länsimaissa, on toteutettu terrorimin vastaisen taistelun nimissä väkivaltaisesti, joissa on myös kuollut viattomia ihmisiä