Kun Tali-Ihantalassa ja muuallakin oli ratkaisutaistelut niin missä oli puna-armeijan mahtava tykistö, miksi se ei murtanut suomalaisten linjoja kuten teki suurhyökkäyksen alussa?
Miten on mahdollista että osasto Kuhlmey saattoi pommittaa puna-armeijaa, eikö heillä ollut valtava ilmaylivoima, miksi heillä ei ollut täydellistä ilmaherruutta, mitä neuvostohävittäjät oikein tekivät?
Ratkaisutaisteluista tyhmiä
kysymyksiä
15912
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kun joka tapauksessa kusessa oltiin enemmän kuin lääkäri määräsi. Asian ydin joka tapauksessa oli se, miksi vanhus halvaantui vuoden 41 tilanteeseen eikä valmentaunut siihen mikä tuleman piti.
jo silloin
Hyviä havaintoja. Vastaus on helppo: neukuilla ei todellakaan ollut sitä suurta ylivoimaa, mitä meillä yritetään epätoivoisesti toitottaa. Puntit olivat varsin tasaväkiset, mikä osaltaan osoittaa NL:n tavoitteiden rajallisuuden.
vai mutu tuntumallako vaan lasetat?
suhtautui Suomeen niin poikkeuksellisen sallivasti? " Puntit olivat varsin tasaväkiset, mikä osaltaan osoittaa NL:n tavoitteiden rajallisuuden."
..kysymyksen johon ei kukaan tiedä vastausta tällä palstalla , kuten ei muuallakaan maailmassa. Jopa Stalin itsekin katui tuota hempeyttään aika ajoin , kuten esimerkiksi vuonna 1948 jolloin hän totesi Kremlissä useammankin todistajan kuullen että oli vikatikki jättää Suomi miehittämättä. Lienikö tuo vain kehuskelua vai ihan spontaanisti ilmaistu totuus?
kysymykseni. Mutta hempeyttä sodassa eikä sodan jälkeen, sitä tarkoitin. Miksi Satlinin strategiaan kuului vain iskeä suomalaisia pikkasen - ns. RAJOITETUSTI! Näinhän hän ilmeisesti HALUSIKIN sotia ja hyökkäysvaiheessa vieläpä? Setä oli sekä sodassa että rauhassa aina niin humaani ja ajattelevainen suomalaisia kohtaan, ja erityisen lempeä hyökätessään.
Kun lasketaan puna-armeijan Kannaksen joukkojen vahvuudeksi n. 260 000-280 000 miestä, ylivoima oli nelinkertainen. Kannaksella oli suomalaisia n. 75000. Rajoitetut tavoitteethan hänellä.....
Ja kun otetaan huomioon vielä sellainen oleellinen asia, että kysymys oli materiaalitaistelusta, on ratkaiseva kysymys itses asiassa materiaalin määrä, jossa venäläisillä oli huomattavasti suurempi ylivoima. Nurkkapunikkeja rassaa se että miehityssuunnitelmat menivät pieleen ja sen takia täytyy yrittää todistella tuota jonninjoutavaa roskaa "rajallisista" tavoitteista. No Helsinkiä pitemmälle ei toki tavoitteita ollut suunniteltu, se on totta.
Muistan yhden selityksen, että noihin aikoihin olisi lähimmillä NL:n sotilaslentokentillä ollut huono sumuinen sää joka esti koneiden lähdön. Toisaalta sota- ja taistelutilanteissa sattuu ihmeellisiä taktisia ajattelemattomuuksia. Jälkeen päin ajateltuna NL olisi tehnyt viisaasti Viipurin valtausta 1944 aloittaessaan pommittamalla Laatokan pohjoispuolisen rautatien tohjoksi esim. Elisenvaaran kohdalta - täten se olisi haitannut suomalaisten sotilaiden siirtoa Syväriltä Viipurin takamaastoon. Suomalaiset sotilaat olisivat kököttäneet Syvärillä neuvostojoukkojen kärjen painuessa jo Kouvolan ohitse. Tämä vain jotenkin suomalaisten onneksi jäi neukkuarmeijan johdolta ajattelematta.
" NL olisi tehnyt viisaasti Viipurin valtausta 1944 aloittaessaan pommittamalla Laatokan pohjoispuolisen rautatien tohjoksi ".... Stalin ja yleisesikunnan dialogiaa. KUINKA Syvärin joukot tuhotaan ja kuinka LeRin joukot hyökkäävät Kymijoki Kotka Kouvola linjalle Luoteisen suunnan strategisessa hyökkäyksessä käytettäisiin LeRin ja KarjRintaman joukkoja, Itämeren laivastoa, Laatokan ja Äänisen laivastolippueita ja runsaasti ilmavoimia. Hyökkäys muodostuisi toisiaan seuraavista voimakkaista , tahditetuista iskuista. Ensimmäiseksi lähtisivät hyökkäämään LeRin oikea siiven joukot, vahvennettuina ylijohdon ja rintamien joukoilla. Ne hyökkäisivät pääpiirteissään suunnassa Vanha Valkeasaari - Viipuri - Lappeenranta ja tuhoaisivat suomalaisten päävoimat Kannaksella. Tätä hyökkäystä tukisi 13.Ilma-armeija ja Itämeren laivaston meri-ja ilmavoimat. Kun Kannaksen hyökkäys alkaisi VAIKUTTAA, suomalaiset SIIRTÄISIVÄT JOUKKONSA SYVÄRILTÄ ja MAASELÄN KANNAKSELTA KANNAKSELLE. Tällöin lähtisi liikkeelle Karjalan Rintaman vasemman sivustan hyökkäys, jota tukisivat 7.Ilma-armeija ja Laatokan ja Äänisen lippueet. Karjalan Rintaman joukot etenisivät nopeasti Laatokan rannikkoa kohti Sortavalaa, katkaisten Petroskoin alueella olevien suomalaisten vetäytymistiet. Saman aikaisesti Maaselän kannaksella olevat neuvostojoukot siirtyisivät hyökkäykseen. Aunuksen ryhmä saarrettaisiin ja tuhottaisiin. Tässä vaiheessa LeRin joukot jatkaisivat hyökkäystään Viipurin ohi kohti Lappeenrantaa ja Käkisalmea. Kun Lappeenranta saavutettaisiin, pääosa joukoista suunnattaisiin länteen kohti Kymijoki Kotka Kouvola - tasa. Samanaikaisesti tuhottaisiin yhteistoiminnassa KarjRi:n kanssa Laatokan luoteispuolella sinne vetäytyneet suomalaisjoukot. Kun suomalaisten puolustus horjuisi, niin saksalaiset siirtäisivät pohjoisesta kahdesta kolmeen divisioonaa suomalaisten avuksi. Kun 20.Vuoristoarmeijan puolustus heikentyisi, siirtyisi Karjalan Rintaman oikean sivustan joukot hyökkäykseen. Karjalan Rintaman hyökkäys tapahtuisi Barentsinmereltä Laatokkaan. Puna-armeijan joukot tunkeutuisivat syvälle Suomeen myös pohjoisesta katkaisten Pohjanlahdessa saksalaisten joukkojen etenemistiet suomalaisiin satamiin. Kysymys oli neljästä strategisesta iskusta jotka kohdistuisivat Kannaksen, Syvärin, Aunuksen ja Lapin joukkoihin. Stalin kirjoitutti yleisesikunnan sijaispäälliköllä: Koska Leningradin Rintaman oli toteutettava useita samanaikaisia operaatioita, Karjalan Rintaman oli toteutettava kaksi operaatiota pohjoisen alueilla, mutta siinä järjestyksessä että ensin hyökätään suomalaisia ja vasta sitten saksalaisia joukkoja vastaan. Stalin korosti että tästä huolimatta ei pitänyt heikentää Karjalan Rintaman pohjoista osaa, missä vastassa oli 20.Vuoristoarmeija. Siellä joukkoja olisi pidettävä valmiudessa välitöntä hyökkäystä varten ja estettävä vihollisen siirtymästä eteenpäin. Neuvostojohto laski suomalaisten henkisen tahdon murtuvan suurhyökkäyksen paineessa. Stalin katsoi Karjalan kannakselta suoraan Suomen talous ja valtakeskuksiin.
Joo... rajallisiahan ne tavoitteet... :)
Valkeasaaressa ei käyty tykistöjen kaksin taistelua, sillä suomalaiset eivät ampuneet. Ilmeisesti taistelu ei päättynyt venäläisten läpimurtoon panssareille sopimattoman maaston takia. Parhaat panssarinyrkkiampujat saattoivat Talissa tuhota jopa 80 panssaria kymmenessä päivässä. "Historiankirjoissa kerrotaan suomalaisten aloittaneen vahvan tuli-iskun klo 3 hyökkäykseen ryhmittyviä vihollisen joukkoja kohti. Ihantalan tykistö ampui yhdeksällä patteristolla 4000 kranaattia ja ammuntaan yhtyi myös naapuriryhmien tykistö parilla patteristolla. Taivaalla oli 38 suomalaista pommikonetta ja niitä suojaamassa 12 hävittäjää. Lisäksi iskuun osallistui 39 Stuka-pommikonetta ja hävittäjäpommittajaa. Pataljoonamme pastori Sovijärvi kirjoittaa Veteraanikirjassa aamun myöhemmistä tapahtumista: Vihollisen tulitoiminta vuorostaan kiihtyi n. klo 6.00 tienoissa aamulla saavuttaen lopulta todellisen tulimyrskyn, minkä tehoa lisäsivät n. 200 vihollisen pommikonetta pudottaen raskaita pommeja matalalta pitkin etulinjaamme aiheuttaen hirvittävää tuhoa. Pommit kaivoivat 10 m:n syvyisiä hautoja hiekkaiseen maastoon tuhoten tulipesäkkeitä ja korsuja sekä kylväen kauhua ja kuolemaa. Puut pirstoituivat kuin tulitikut, kivet ja sirpaleet vinkuivat. Samanaikaisesti maataistelukoneet hyökkäsivät puiden latvojen tasolla suurin joukoin kylväen piiskatykeillään ja konekivääreillään tuhoa." http://yle.fi/dokumentti/sotavangit/alanissila.htm http://roskanpoimija.blogit.uusisuomi.fi/2009/02/page/2/
" tuhoten tulipesäkkeitä ja korsuja " http://yle.fi/dokumentti/sotavangit/alanissila.htm Ei kait siellä korsuja ollut? Pettikö kertojan muisti noin pahasti? Korsuja rakennetan yleensä vähän rauhallisemmissa oloissa ja asemasotavaiheessa tai sitten takalinjoilla...
Teltoissa elettiin jo herroiksi, mutta pommit vaakapommituksessa levisivät hieman takalinjoillekin. Korsulla tarkoitettaneen tässä kaivettua koloa juoksuhaudan kyljessä.