Ullakolta löytyneet muistelmat kertovat sadan hengen laittomista teloituksista
Salosta löytyi todisteita maakunnan suurimmasta punaisten joukkohaudasta
RAMI NIEMINEN
Salon Tupurin kaupunginosaan on saatettu haudata lähes sata punavankia, jotka teloitettiin paikalla vuoden 1918 kansalaissodan jälkimainingeissa.
Aiemmin Salossa on ajateltu tapahtuneen poikkeuksellisen vähän veritekoja sodan eri osapuolia kohtaan. Esimerkiksi Kari Alifrostin vuonna 1996 julkaistun Salon historiikin mukaan sodanjälkeisissä laittomissa teloituksissa kuoli vain neljä salolaista.
Turun Sanomien löytämän asiakirjan mukaan vuonna 1918 Saloon kerättiin taistelujen jälkeen satakunta punavankia, jotka teloitettiin kaikki kerralla ilman oikeudenkäyntiä. Lähialueilta kootut vangit kerättiin Salon silloiseen elokuvateatteriin ja vietiin Tupurin metsään ammuttaviksi. Myöhemmin hautapaikalle tehdyt maamerkit piilotettiin. Tupuri on nykyään rakennettu lähes kokonaan omakotialueeksi.
Teloitusta kuvailee entinen punakaartilainen muistelmissaan. Hänen muistonsa on kirjoitettu paperille vuonna 1976. Viisisivuinen muistelo löytyi noin vuosi sitten salolaisen rakennuksen ullakolta entisten punakaartilaisten ylläpitämän järjestön arkistopapereiden joukosta.
98 miestä ammuttiin
Asiakirjassa muurlalainen Frans Nikolai Metsänoja (1894-1986) kertoo taistelleensa keväällä 1918 Nummelassa. Joukot kuitenkin päättivät luopua taistelusta kuultuaan valkoisten vallanneen Helsingin. Sotilaiden ryhmä hajosi vältelläkseen valkoisten sotilaita.
Metsänoja jäi vangiksi Suomusjärvellä, josta hänet kuljetettiin Saloon eri puolilta maakuntaa kotoisin olevien muiden punavankien kanssa.
- Siinä oli sekasakkia ja meidät kaikki tuotiin Saloon. Salossa oli elokuvateatteri vankileirinä. Portilla olivat vahdit ja jokaiselta otettiin nimi. Minä olin sen verran viekkaampi, että pääsin läpi ilman nimen antamista, Metsänoja muistelee.
- Aamulla oli nimenhuuto ja nämä kaikki vietiin metsään ammuttavaksi. Niitä miehiä oli siinä 98 miestä, hän jatkaa.
Alifrostin historiikin mukaan elokuvateatteri Keskus toimi punavankeja kokoavana tutkintovankilana. Sen mukaan sieltä lähetettiin 40 ihmistä vankileireille ja loput vapautettiin.
- Kovin voimakasta kostomentaliteettia ei kauppalassa kuitenkaan tunnettu, Alifrosti kirjoittaa teoksessaan Salon ja Uskelan historia 1869-1990.
Metsänojan mukaan teloituspaikka sijaitsi metsässä Tupurissa, mutta hän ei koskaan saanut selville sen tarkkaa sijaintia.
- Metsässä oli semmoinen mänty, joka oli jotenkin ristiin hakattu, mutta nyt toisen maailmansodan jälkeen, kun sota menikin heille vähän epäedullisesti, oli koko mänty hakattu pois, muisteluhetkellä 80-vuotias Metsänoja kertasi.
Hän ei mainitse teloittajia nimeltä. Heistä ilmeisesti vain yksi oli elossa enää myöhempien sotien jälkeen. Metsänoja itse päätyi vuonna 1919 vankileirille Tammisaareen, muttei joutunut kärsimään tuomiotaan kuin päivän ennen vapautustaan.
Salosta löytyi todisteita maakunnan suurimmasta punaisten joukkohaudasta
RAMI NIEMINEN
Salon Tupurin kaupunginosaan on saatettu haudata lähes sata punavankia, jotka teloitettiin paikalla vuoden 1918 kansalaissodan jälkimainingeissa.
Aiemmin Salossa on ajateltu tapahtuneen poikkeuksellisen vähän veritekoja sodan eri osapuolia kohtaan. Esimerkiksi Kari Alifrostin vuonna 1996 julkaistun Salon historiikin mukaan sodanjälkeisissä laittomissa teloituksissa kuoli vain neljä salolaista.
Turun Sanomien löytämän asiakirjan mukaan vuonna 1918 Saloon kerättiin taistelujen jälkeen satakunta punavankia, jotka teloitettiin kaikki kerralla ilman oikeudenkäyntiä. Lähialueilta kootut vangit kerättiin Salon silloiseen elokuvateatteriin ja vietiin Tupurin metsään ammuttaviksi. Myöhemmin hautapaikalle tehdyt maamerkit piilotettiin. Tupuri on nykyään rakennettu lähes kokonaan omakotialueeksi.
Teloitusta kuvailee entinen punakaartilainen muistelmissaan. Hänen muistonsa on kirjoitettu paperille vuonna 1976. Viisisivuinen muistelo löytyi noin vuosi sitten salolaisen rakennuksen ullakolta entisten punakaartilaisten ylläpitämän järjestön arkistopapereiden joukosta.
98 miestä ammuttiin
Asiakirjassa muurlalainen Frans Nikolai Metsänoja (1894-1986) kertoo taistelleensa keväällä 1918 Nummelassa. Joukot kuitenkin päättivät luopua taistelusta kuultuaan valkoisten vallanneen Helsingin. Sotilaiden ryhmä hajosi vältelläkseen valkoisten sotilaita.
Metsänoja jäi vangiksi Suomusjärvellä, josta hänet kuljetettiin Saloon eri puolilta maakuntaa kotoisin olevien muiden punavankien kanssa.
- Siinä oli sekasakkia ja meidät kaikki tuotiin Saloon. Salossa oli elokuvateatteri vankileirinä. Portilla olivat vahdit ja jokaiselta otettiin nimi. Minä olin sen verran viekkaampi, että pääsin läpi ilman nimen antamista, Metsänoja muistelee.
- Aamulla oli nimenhuuto ja nämä kaikki vietiin metsään ammuttavaksi. Niitä miehiä oli siinä 98 miestä, hän jatkaa.
Alifrostin historiikin mukaan elokuvateatteri Keskus toimi punavankeja kokoavana tutkintovankilana. Sen mukaan sieltä lähetettiin 40 ihmistä vankileireille ja loput vapautettiin.
- Kovin voimakasta kostomentaliteettia ei kauppalassa kuitenkaan tunnettu, Alifrosti kirjoittaa teoksessaan Salon ja Uskelan historia 1869-1990.
Metsänojan mukaan teloituspaikka sijaitsi metsässä Tupurissa, mutta hän ei koskaan saanut selville sen tarkkaa sijaintia.
- Metsässä oli semmoinen mänty, joka oli jotenkin ristiin hakattu, mutta nyt toisen maailmansodan jälkeen, kun sota menikin heille vähän epäedullisesti, oli koko mänty hakattu pois, muisteluhetkellä 80-vuotias Metsänoja kertasi.
Hän ei mainitse teloittajia nimeltä. Heistä ilmeisesti vain yksi oli elossa enää myöhempien sotien jälkeen. Metsänoja itse päätyi vuonna 1919 vankileirille Tammisaareen, muttei joutunut kärsimään tuomiotaan kuin päivän ennen vapautustaan.
Vastaukset 16
Vanhimmat
tuollaisia ne lahtarit ovat olleet ovat edelleenkin
Punikkien aikeet oli Leninin mallin mukaan hävittää maastamme omistava luokka; maanviljelijät, yrittäjät, oppineet, papit, lukkarit, kupparit ja sairaanhoitajat säätynsä perusteella. Oi katso; O W Kuusinen nukkuu kuin vauva vaikka sai aikaan kymmenien tuhansien hengen tililleen.
antoi suomelle itsenäisyyden
http://www.youtube.com/watch?v=XjVnbVStaDA
kaikkia satuja ole kerrottu uskottavaksi.
100 v tapahtuminen jälkeen syntynyt lahtarien ihannoijahan se onkin paras ja pätevin kertomaan mitä vasemmisto tuolloin aikoi. Tappotöihin punikeilla oli aikaa monta kuukautta mutta eipä vaan tapettu eli haluja ei ollut. Lahtari ampui Tampereellakin jo yhdessä päivässä satoja kun halut oli niin kovat.
terrorin, ryöstö ja murhat jo keväällä 1917. Se jatkui ja paheni. Suurlakon aikaan syksyllä -17 tapettiin jo 34 viatonta ihmistä. Taistelujen alkuun mennessä punaisilla oli tilillään noin 150 murhaa. Valkoiset olivat surmanneet 10 punikkia pääasiassa kahakoissa.
vain minä selvisin hengissä. Miksi? Olinko muita viisaampi/ovelampi vai onko koko tarina "punalegenda"? Näiytä yhden miehen kertomia "sankaritarinoita" kyllä riittää kuultavaksi joka puolella suomea.
Saatanan porvarit. Nurin kaikki "vapaussodan" muistomerkit!
hahahaha, tuollainen onneton raasu tuskin saa nurin edes kynttilänjalkaa.
Hei! Te saastakasat hävisitte!! Puhdas, viisas ja sivistynyt ihminen voitti!!
Ai kun tekee gutaa!!! Taidan lähteä pubiin ottamaan parit sille, jes!
Harmi että sinä et elänyt silloin.
Loimaalta ja Mellilästä kerättiin kahdeksan "punaista" ja lähdettiin taluttamaan Kosken kautta Saloon. Nämä mukaan laittomasti otetut siviilit olivat nimeltä mainittu jopa pyhän jumalanpalveluksessa Mellilän kirkossa! (saartnapaperi on Turun piispakunnan arkistossa!)
Kaksi oli rautatieläistä, joilla ei ollut mitään tekoa aseiden kanssa talvella.
Kaksi oli piikaa alle 30 vuotiaita, joiden väitettiin ruokkineen punikkia.
Kolme oli tprpparin poikia, jotka olivat olleet työväentalon kokouksissa jo 1917 syksyllä "saastumassa kommunismista".
Yhden kohdalla on merkitty vain "vihon viimeinen punikki"!
Eivät nämä koskaan Saloon saakka päässeet. Koskella ammuttiin se vihon viimeinen Paimionjokeen. Koskella myös yövyttiin Uotin tai (lan) talon navetassa ja na kaksi piikalikkaa raiskattiin moneen kertaan.
Halikon Märynummella ammuttiin ns sairaalan mäkeen ensin miehet. He kiaivoivat käsin ja juurakkojen avulla hiekkarinteeseen haudan. Piiat raiskattiin vielä muutamaan kertaan ja teurastettiin pisitimin mäntyjä vasten. Paiskattiin samaan hautaan.
Märynummelainen mäkitorppalainen Nikolai Niekkari pakotettiin lapioimaan umpeen hauta. Paikka on nykyään merkitty sammaloituneella kivellä, jossa on lukenut maalilla luultavasti "Kesäkuu 9. pnä 1918 tapettu ja haudattu 8 ihmistä".
Hämeen läänissä surmasivat pakenevat punaiset yksin huhtikuun -18 aikana 196 viatonta ihmistä. Joukkoon mahtuvat Kalvolan, Sääksmäen ja Hausjärven joukkomurhta.
Useita kyliä poltettiin, jolloin taloihinsa paloi kokonaisia perheitä.
Eräässäkin tapauksessa paloivat isän ja äidin lisäksi 14-vuotia tytär sekä hoidokkina ollut 8-vuotias kädetön tyttö.
Olisiko kostoon ollut jotain syytäkin? Ei nämä olleet ainoat tapaukset. Murhat ja terrorin oli punaiset aloittaneet jo marraskuussa -17. Sodan alkuun mennessä oli surmattu noin 150 viatonta ihmistä.
Nämä ovat tutkimustietoja, ei jälkikäteen kehiteltyjä tarinoita.
-----Useita kyliä poltettiin, jolloin taloihinsa paloi kokonaisia perheitä.
Eräässäkin tapauksessa paloivat isän ja äidin lisäksi 14-vuotia tytär sekä hoidokkina ollut 8-vuotias kädetön tyttö.----
Lahtarien legendoja, sitä kuuluisaa hybridisodankäyntiä. Lahtarin omat teot ovat niin kammottavia, että on ihan pakko koettaa kuvailla uhrit vielä itseäkin pahemmiksi. Tosin lahtarin pahuutta on vaikeaa valehtelemallakaan ylittää, niin kaameaa oli meno, kuin mongolien vallatessa maata.
Ja Tiltua himottaa kaivella sadan vuoden takaisia asioita! Sääli, ettei paha lahtari toiminut isoisäsi suhteen:-)
Tietääkö kukaan enempää noista Tupurin 98:sta? Jos olisi totta niin luulisi että sana olisi kiirinyt. Asun itse Tupurissa ja näitä maita omistaa aika monta "tilaa" joten rietoa olisi josko toi ei ole ihan lehendaa.