Englan muistolle:
http://www.youtube.com/watch?v=dEwSs89cO6A
Tahdotko olla jälleensyntyjä?
Tahdotko raiskata, tappaa, murhata ja hyväksyä sen?
Tahdotko kertoa Englan äidille ilouutisen siitä kuinka tämä oli vain Englan karma?
Tahdotko kertoa Englan vanhemmille ilouutisen siitä kuinka Engla oli suunnitellut tälläistä elämää itselleen ennen syntymäänsä?
Tahdotko levittää tälläistä jälleensyntyjien evankeliumia maailmalle?
Jälleensyntyjistä suuri osa sallii koulutytön raiskauksen ja murhan. Lue oheisesta linkistä viestit ja järkyty. Siitä löytyy jälleensyntyjien "oma totuus".
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000057&posting=22000000043667481
Englan muistolle.
Yksi totuus.
932095
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 93
Vanhimmat
//Tahdotko olla jälleensyntyjä?// - Jälleensyntymä on omaa tahtoa [ei ihmisenä--> vain henkenä] siinä mielessä, että mahdollisuus ottaa armo [eli anihilisoituminen vaihtoehtona vastaan,joka antaa mahdollisuuden poistua "minä-kierrosta"] on vapaaehtoista. Jos tätä armoa ei ota vastaan, joutuu sovittamaan tekonsa/karmansa itse jokaista piirtoa myöden elämällä elämän toisensa perään,kunnes ymmärtää armon[sisältää ideoiden ymmärtämisen jne] oleellisuuden. //Tahdotko raiskata, tappaa, murhata ja hyväksyä sen?// - En pidä koko hommasta //Tahdotko kertoa Englan äidille ilouutisen siitä kuinka tämä oli vain Englan karma?// - Karma tarkoittaa "mitä kylvää sitä niittää" eli sovitus-systeemiä,mutta tämä ei kuitenkaan sovellu syvemmin kuin hengen-maailmaan,eli idea-tasoille. Jokaista i h m i s t ä kohtaa arvaamattomat tapahtumat, miljoonat eri valinnat, niin omat valinnat kuin myös muiden,kuten tässä tytön tapauksessa miehen[?] valinta ja halu[halu=kärsimys] kohtasi tytön halun fillaroida kohtalokkain seurauksin. Ja huomaa se, että karmallisuus ei ole kohtalo-oppia. //Tahdotko kertoa Englan vanhemmille ilouutisen siitä kuinka Engla oli suunnitellut tälläistä elämää itselleen ennen syntymäänsä?// - Kristityt voisivat kertoa Paavalin sanoihin [Room 8,9,10 luvuissa] vedoten, että Jahve määrää kaiken etu-käteen, myös "kunniakseen" tuon tytön surman? Sielun-suunnitelma on ajatuksena aivan älytön. Se ei korreloi järjellisesti minkään oleellisen kanssa kehittävästi ja perustuu ajatukseen ihmisen ylivertaisesta asemasta,siis prikulleen siitä samasta ajatuksesta mihin kaikki uskonnot ideansa peilaavat. //Tahdotko levittää tälläistä jälleensyntyjien evankeliumia maailmalle?// - Jälleensyntymä ei ole saarnaamisen väärtti,se lienee vain luonnon-laki. //Jälleensyntyjistä suuri osa sallii koulutytön raiskauksen ja murhan. Lue oheisesta linkistä viestit ja järkyty. Siitä löytyy jälleensyntyjien "oma totuus".// - Älä sano väärää todistusta lähimmäisistäsi. 'Kaikki' ei ole sama asia kuin 'jotkut', tai 'joku' ja sitä paitsi epäilen vahvasti julman provokaatiosi ja suoranaisten valheiden[jonka sovitat varmasti]olevan jopa tahallista väärin ymmärrystä ja se ei ole kaunista sielullesi.
Sanoin: "Jälleensyntyjistä suuri osa sallii koulutytön raiskauksen ja murhan. Lue oheisesta linkistä viestit ja järkyty. Siitä löytyy jälleensyntyjien "oma totuus"." Cybo vastasi: "'Kaikki' ei ole sama asia kuin 'jotkut', tai 'joku' ja sitä paitsi epäilen vahvasti julman provokaatiosi ja suoranaisten valheiden[jonka sovitat varmasti]olevan jopa tahallista väärin ymmärrystä ja se ei ole kaunista sielullesi." Jos sinä cybo jälleensyntymiseen uskovana uskot myös sen että tuleva "elämä suunnitellaan" niin sinä sallit sitten sen että siihen "suunnitellaan" raiskauksia. Jos näin on cybo niin sinä sallit koulutytön raiskauksen. Cybo: "...[jonka sovitat varmasti]..." Mihin sinä nyt sitten oiken uskotkaan? Kuuluuko sovitustyö myös harhaiseen jälleensyntymisoppiinne? Palstalaisten oma jälleensyntymisoppi näyttäisi olevan kokoelma kaikkea kivaa kaikesta mistä itse pitää eli itse keksittyä jaaritusta. Cybo: "- Älä sano väärää todistusta lähimmäisistäsi." Vastaan, kerroin vain totuuden.
//Sanoin: "Jälleensyntyjistä suuri osa sallii koulutytön raiskauksen ja murhan. Lue oheisesta linkistä viestit ja järkyty. Siitä löytyy jälleensyntyjien "oma totuus"."// - Kuten kristityistä suurin osa sallii sitä ja tätä ja tota, perustellen täydellisesti kaiken, jopa julmuuden raamatullaan mm. predestinaatio-opin kautta. //Jos sinä cybo jälleensyntymiseen uskovana uskot myös sen että tuleva "elämä suunnitellaan" niin sinä sallit sitten sen että siihen "suunnitellaan" raiskauksia. Jos näin on cybo niin sinä sallit koulutytön raiskauksen.// - Luitko varmasti tarkasti mitä kirjoitin? Sielun-suunnitelma-oppi on mielestäni aivan samaa kamaa kuin oma predestinaatio-oppinne. Samoin perustein sinun olisi hyväksyttävä tytön raiskaus tämän raamatun kertoman perusteella: Room. 9:15. "Sillä Moosekselle hän sanoo: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan". 16. Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, v a a n J u m a l a n, joka on armollinen. 17. Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä". 18. Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja p a a d u t t a a, k e n e n t a h t o o. 19. Sinä kaiketi sanot minulle: "Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?" 20. Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: "Miksi minusta tällaisen teit?" 21. Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten? 22. Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön, 23. ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa, jotka hän on edeltävalmistanut kirkkauteen?" Eli jos predestinaatio-oppi pitää paikkaansa ja jumala todellakin valitsee ja ennaltamäärää meidät etukäteen ennen syntymäämme joko taivaaseen tai helvettiin ja siis myös tiemme, emmekä itse kykene vaikuttamaan asioihimme täällä mitenkään on jumala mielivaltainen, julma tyranki, eikä todellakaan Rakkaus koska Rakkautta tuo ei olisi. Ja muuten,jos oppi ei pidä kutiaan, niin silloin raamattu on erehtyväinen eikä sitä voida ottaa uskonelämän yksinomaiseksi auktoriteetiksi. //Mihin sinä nyt sitten oiken uskotkaan? Kuuluuko sovitustyö myös harhaiseen jälleensyntymisoppiinne? Palstalaisten oma jälleensyntymisoppi näyttäisi olevan kokoelma kaikkea kivaa kaikesta mistä itse pitää eli itse keksittyä jaaritusta.// - Koko asia pohjaa siihen että, tieto ja siksi todellisesti pätevät ja kestävät valinnat,sekä todellinen Elämä on vain hengen-tasoissa. Tähän todellisuuteen nämä karmallisuudet pää-asiassa kohdistuvat [toki ihmisten keskenkin se toimii]. Ideat joiden takana Itse[hengessä/Henkenä] olemme ovat konkretisoituneet tässä ja nyt, eli siis "saamme" konkrettisesti todeta ideamme ei/juu-toimiviksi kaikissa suhteissa. Tähän kuvaan tulee mukaan armo. Koska--> Kaikki/Korkein on Rakkaudellinen ja Armollinen ja siksi antaa tuhlaajapojan tavoin hairahtuneiden tietoisuuksien[eli meidän] palata "kotiin" ja ottaakin meidät avo-sylin vastaan, kunhan Itse ymmärrämme[tieto kokemus] mistä tässä kaikessa on ollut kyse. //Vastaan, kerroin vain totuuden.// - Reagoit yksittäisten ihmisten kommenteihin ehkä ymmärtämättä lainkaan syvemmin taustoja oppi-asioissa? No se ei ole tavallaan sinun vikasi, koska niiden jotka ymmärtävät--> ei pitäisi kertoa liikaa juuri väärin'käsitysten välttämiseksi, mutta toisaalta, se ei muuta jälleensyntymän faktallisuutta miksikään.
Ei jälleensyntyjät halua että raiskataan ja tapetaan. Sitä paitsi kaikki olemme jälleensyntyjiä, myös uskovaiset vaikka he eivät usko sitä. Ja minusta on aika typerää syyttää meitä raiskauksista kun itse uskoo tyrannimaiseen jumalaan joka kiduttaa ihmisiä ikuisuuden. Mikä ihme ongelma sinulla on? Ota asioista selvää ennenkuin alat syytellä muita.
Koulutytön raiskauksesta ja taposta Aritta sanoo: "Hänen kokemuksensa kasvatti häntä." Jos jälleensyntyjät eivät muka hyväksy raiskauksia ja pahoja asioita niin miksi sitten Aritta sonoo: "Me valitsemme elämämme ja sen miten sen koemme." Aritta, valitsiko koulutyttö itselleen raiskauksen ja murhan? Myönnä pois Aritta, jälleensyntymisoppi vie moraalittomuuteen ja hulluuteen.
kehittää ihmisiä. Ja sehän ei ole mikään oppi vaan näin on näreet, halusit sitten tai et. Elämme sellaisen elämän jonka tarvitsemme. Itse en oikein usko että raiskaaja joutuu raiskattavaksi seuraavassa elämässä vaan uskon että kaikkien on sovitettava tekemänsä vääryys niille joita ovat loukanneet. Raiskattu voi myös opettaa muita sieluja, samaten kuin raiskaaja. Mutta kun elämme tätä elämää on meidän pyrittävä tekemään ja ajattelemaan aina rakkaudella. Kaikki eivät vielä ole siinä pisteessä vaan joutuvat kokemusten kautta oppimaan. Eli ne jotka ajattelevat niin kuin me eivät enää raiskaa eikä murhaa. Sitä tekevät ne jotka eivät vielä ole oppineet rakkautta.
Persoonallinen ihminen ei itse tiedä mitään, sillä hän on yleensä luopunut sisäisestä tiedostaan. Siitä tiedosta joka jokaisella oli ennen siirtymistään aineelliseen vajavaiseen kehoonsa. Jälleensyntyminen ei ole oma valinta, vaikka se toisesta näkökulmasta sitä on. Meissä kaikissa on se sisäinen viisaus joka tietää mikä meille on hyvää, mutta itsekäs egomme ei halua kuunnella sisäistä viisastamme kuin vasta havaittuaan sen olevan ainoa oikea tapa toteuttaa elämänlahjaa.
Jälleensyntymiseen uskovana minun täytyy puuttua tähän, koska yleistät ja koetat panna minut tuollaiseen muottiin. Ei ole todellakaan järkevää olettaa, että jälleensyntymiseen uskovat tahtovat tehdä julmuuksia. He eivät tahdo, sillä he tietävät, että teoilla on seuraksia. Jotkut asiat vain tapahtuvat, emmekä sen suuremmin tiedä niiden metafyysistä tarkoitusta, mikäli on mitään tarkoitusta. Jotkut jälleensyntymiseen uskovat ajattelevat, että tämä maailma on harhamaailma, mm. hindut ajattelevat, että tämä maailma on maya, illuusio. En mitenkään pysty käsittämään, miten harhamaailmassa moraali olisi merkittävä. Sehän on pelikenttä. En minä tietokoneroolipelejä pelatessani saa mitään erityisiä kicksejä, vaikka pelaan pahaa hahmoa (no, pieniä). Tulevaisuudessa kehitetään varmasti virtuaalikypäriä, joiden avulla sukellamme kunnollisiin roolipeleihin, tunnemme todella elävämme siellä jne. Vaikka meillä on kypärä päässä ja "elämme" toisessa maailmassa, virtuaalimaailmassa, ja vaikka kokemukset siellä ovat hyvin todellisia, niin ei niillä tapahtumilla ole kypärän pois otettuamme mitään merkitystä. Korkeintaan intensiteetti on ollut niin luja, että olemme hämillämme; kokemukset vaikuttavat tunteisiimme. Kuitenkaan emme joudu vastuuseen teoistamme virtuaalimaailmassa tehdyistä teoista, kun siirrymme "tosimaailmaan". Jännää oli, mutta se siitä. Täten täytyy tätä maailmaa pitää todellisena, jos tahdomme, että olemme moraaliagentteja (emme kuviteltuina vaan todellisina) ja teemme todella merkityksellisiä valintoja, joista joudumme myös kuolemanjälkeen vastuuseen. Niin jakautuvat jälleensyntymiseen uskovat niihin, jotka pitävät tätä maailmaa virtuaalimaailmana, jossa tehdyillä valinnoilla ei ole sen suurempaa merkitystä ja niihin, jotka pitävät tätä maailmaa todellisena mutta eivät ensisijaisena toiseen maailmaan nähden. He ajattelevat, että teoistaan joutuu vastuuseen. Tähän ryhmään minä kuulun. Minä pidän mielessäni Jeesuksen sanat, kun hän sanoi, että sen minkä tekee itselle, tekee myös muille. En halua, että minua raiskataan ja pahoinpidellään, vaan että minua rakastetaan ja että saan myös rakastaa. Jos todella tahdotte tietää yksityisen sielun koettemuksien metafyysisen totuuden, niin suosittelen kääntymään henkisten harjoituksien pariin. Buddha ilmoitti meille ohjeet, joiden avulla pääsemme epätietoisuudesta vapaaksi. Voidaan aina älyllisesti spekuloida, mutta sellaista pohdiskelun tuloksena tullutta vastausta, vaikka se kuulostaisi kuinka järkevältä, ei voida pitää totena (kuinka voisi, sillä se ei ole yliaistillista tietoa - ja totuus on yliaistillinen). Tämä maailma on todellinen, mutta myös taivasmaailmat ovat todellisia. Ja koska taivasmaailmoista käsin on laajempi perspektiivi, on niihin korkeuksiin hyvä pyrkiä jo täällä olessa, jotta emme sorru tarpeettomiin virheisiin, joita illuusio-opin kannattajat pitävät "sielua vahvistavina kokemuksina". "Syventyneinä arkitajunnan ylittäviin mielentiloihin (jhana), keskittyneinä ja aina ponnistellen nuo viisaat (dhira) saavuttavat nirvanan, verrattoman varmuuden." (Dhammapada, appamada, 23.) Ja siten todellakin viisas siirtyy kuolemansa jälkeen pysyvään onnelliseen olotilaan, itseytensä menettäneenä mutta juuri sen tähden suunnattomasti laajentuneena. Kirkas valo, tule luoksemme!
Tulevaisuudessa virtuaalitodellisuutta tullaankin käyttämään varmaan erilaisten kokemuksienkin saamiseen. Kaikki sotahullutkin sinne vaan sotimaan! ;) Itsekin olen pelaillut tietokonepelejä 30 vuotta. Kyllä nekin voi tyydyttää ihmisen erilaisia tarpeita. Aika paljon on sotastrategiapelejäkin tullut pelailtua. Kiehtovia pelejä tällaselle "soturisielulle". Mä uskon, että tulevaisuudessa suurin osa oppimisestakin hoidetaan jo tietokoneiden avulla. Lisäksi osataan stimuloida eri aivojen osia ja saada siten ihmiset oppimaan nopeammin ja jopa luomaan mitä ihmeellisimpiä asioita. Tästä on jo olemassa todisteita. Tulevaisuudessa kuka tahansa meistä voi olla Bach tai Da Vinci. Ja tämä koskee meitä KAIKKIA!!!! ;) Lapset oppivat jo puolivuotiaina tietokoneiden avustuksella lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan kuin yliopistossa. Kysehän on vaan siitä, että emme vielä osaa käyttää aivojamme kovinkaan tehokkaasti. Onhan se niinkin, että tasapainoton yksilö saattaa saada peleistä malleja, mutta tasapainoinen yksilö taas käyttää näitä sotapelejäkin lähinnä vain rentoutuakseen. Minullakin on se käsitys, että reinkarnaatioon ja karmaan uskovat tekevät vähiten pahaa lähimmäisilleen. Meillehän täällä Suomessa tämä on ollut pelkkä valinta. Itsekin olen kasvatettu luterilaisuuteen, mutta oman ajattelun kautta kuitenkin päätynyt uskomaan reinkarnaatioon ja karmaan. Kukaan ei mulle lapsena puhunut mistään reinkarnaatiosta tai karmasta. Vinkkejä niistä toki tuli siinä mielessä, että sain käsiini kirjoja, jotka kertoivat tietyistä historian tapahtumista. Haltioiduin lukiessani roomalaisesta sodankäynnistä tai preerioiden intiaaneista. Joku voi tietenkin väittää, että imin itseeni noista kirjoista juttuja ja aloin kuvitella asioita. Toki niin voi hyvinkin olla. Uskon kuitenkin siihen, että täällä "pisimmällä" olevat sielut saavat runsaasti vinkkejä menneistä elämistään. Heidän sallitaan jo tietää miten asiat todellisuudessa ovat. He ovat siihen valmiita. Monet eivät kuitenkaan ole vielä aivan yhtä valmiita. Uskovathan (eivät tietenkään aivan kaikki!) odottavat maailmanloppuaan kieli pitkällä roikkuen. Se siitä heidän vastuustaan tätä maailmaa kohtaan. Heihin verrattuna reinkarnaatioon uskovat ovat valovuosia edellä vastuullisuus ajattelussaan. Tämä toteamukseni varmaan suututtaa heitä? Totuuden puhujistahan ei ole koskaan oikein missään päin maailmaa pidetty. Me olemme sisäistäneet jo sen tosiasian, että sen mitä teemme muille ihmisille ja myös luonnolle, palaa itseemme. Me itse synnymme niihin onnettomiin olosuhteisiin, jotka edellisessä elämässämme saimme aikaan. Ja jos se ei pane ajattelemaan, niin sitten ei mikään! Ja tottakai myös meissä on "hihhuleita", jotka uskovat täysin älyttömiin juttuihin jälleensyntymisestä. Myös siitä on paljon liikkeellä valheellista tietoa. Mutta kun pitää mielensä kirkkaana kaikenlaisesta fundamentalismista, ei voi enää kovinkaan pahoin erehtyä. Huvittaa esim. sellainen juttu missä etsitään ihmisistä samanlaisia kasvonpiirteitä kuin jollain menneellä suurmiehellä oli. Jos joku näyttelijä esim. muistuttaa vaikkapa Pietari Suurta, niin heti aletaan uskomaan, että tämä näyttelijä todellakin oli ed. elämässään Pietari Suuri. Heh! ;)
Yleisesti vastaan,että missä on ollut vallalla kristinusko ja islam,niin siellä on ollut tuhat kertaa enemmän väkivataa ja sotia,historia todistaa sen. Se johtuu siitä ,että niiden jumalat ovat persoonallisia ja kaikkivaltiaita,niinkuin hitler ja stalinkin yrittivät olla
Hienoa. Sotahullut voivat todellakin käydä sotiaan virtuaalimaailmoissa - jättäkööt sotimatta täällä tosimaailmassa. [q]Itsekin olen pelaillut tietokonepelejä 30 vuotta. Kyllä nekin voi tyydyttää ihmisen erilaisia tarpeita. Aika paljon on sotastrategiapelejäkin tullut pelailtua. Kiehtovia pelejä tällaselle "soturisielulle".[/q] Mahtavaa, fellow pelimies. Minä olen pelannut 6-vuotiaasta lähtien. Amiga 500 oli ensimmäinen kone :) Nykyisin olen vähentänyt pelaamista. Räiskintäpelit olen jättänyt melkein kokonaan pois, koska kannatan väkivallattomuutta. Roolipelit ovat hauskaa eskapismia. Olen jättänyt massiivinettiroolipelit väliin, koska en halua jäädä sellaisiin koukkuun, koska olen ns. no-life ja siten altis koukuttumaan todellisuuteen, jossa onnistaa. Joku Oblivion tai The Witcher on sentään rajattu ja päättyy joskus. Peleihin ja muihin juttuihin on helppoa jäädä kiinni, kun elämä ei luista. Toiset pakenevat huumeisiin (myös alkoholi), toiset ylenmääräiseen työhön, toiset peleihin jne. "Kysehän on vaan siitä, että emme vielä osaa käyttää aivojamme kovinkaan tehokkaasti." Niinhän se varmaankin on. Kyllä saadaan tehdä aika paljon, että niitä opitaan käyttämään kunnolla, varsinkin kun perimä heikkenee, kun moni vammainenkin pääsee nykyisin lisääntymään. Ettei vaan ihmiskunta rappeutuisi enemmän kuin kehittyisi. Olen muuten aika karski lisääntymisasiassa. Olen sitä mieltä, että perimältään huonot eivät saisi lisääntyä. Kannatan myös aborttia. En kylläkään lopettaisi nykyisiä vammaisia, vaan ehkäisisin tulevat epäluomat. Eikö nykyään jo nähdä monet sikiön viat, kun se on vielä kohdussa kehittymässä? Ihmiskunta edistyy, kun rappeutuneet ruumiit jäävät syntymättä. Itse olen valmis tappamaan itseni, jos joskus menen pahoin epäkuntoon (toivon armokuolemaa siinä tapauksessa, että en siihen itse pysty). Henkiseltä kannalta joku ottaisi tällä tavalla suuren vastuun ja mahdollisesti keräisi kasan huonoa karmaa, mutta sitten toisaalta hän pelastaisi ihmiskunnan haitalliselta ainekselta, turhalta rasitteelta. Eli hän olisikin sankari. Ne, jotka ovat tehneet huonoja tekoja, syntyvät huonoihin ruumiisiin. En usko, että kukaan hyviä tekoja tehnyt menee johonkin synnynnäisen idiootin ruumiiseen. Rikolliset sovittavat muutenkin tekonsa paremmin, kun tekevät hyviä töitä. Tällainen asia tuli mieleen. Eli menin sivuraiteelle. Tosin et varmaan odottanut keskustelua.
Niin, niin. Hindut kylläkin ovat olleet jokseenkin väkivaltaisia. Samoin sikhit - siinä vasta sotainen väki! Jälleensyntymisopin pitäisi ehkäistä tappamista, jos sen ymmärtää oikein. Buddhalaisuus on ainoa uskonto, joka on aina pitäytynyt rauhan sanomassa teoissaan (on tietenkin yksityisiä poikkeuksia).
on muutenkin pitkä ja varsin verinenkin historia. Ihminen on ihminen, uskoi mihin uskoi. Eri uskonnot kamppailevat siellä elintilastaan varsin verisestikin. Hindut uskovat sielunvaellukseen eläimestä ihmiseen, kasviin ja taas takaisin. Varsin sekava käytäntö. Sen tarkotuksena on varmaankin ehkäistä pahaa ja toimia pelotteena, mutta ei se meina enää toimia. Sufit muuten uskoivat sielun evoluutioon. Sielu kehittyi heidänkin mukaan aina kivikunnasta enkelten maailmoihin. Musta tuntuu, että hinduissa on tänä päivänä paljon vielä kokemattomampia sieluja, jotka sählää vielä melkoisesti vaikka karmaan saattavat uskoakin.
Mutkin olis jo "eliminoitu" aikoja sitten, jos olis kunnon rodunjalostusmeininki päällä! Vammaisista mulla on vähän sellanen kutina, että heilläkin saattaa olla ihan ok oltavat. Lapsentasolle jäämisen ei tartte olla mikään huono juttu ollenkaan. Me "terveet" vaan kuvitellaan, että se on ihan kauheeta. Sitä paitsi vammainenhan voi laittaa meidät ajattelemaan vähän pehmeämmin. Vammaisen vanhemmuuskin on varmaan aika kova ja kehittäväkin koulu. Ja pelejä on joskus ihan kiva pelata. Harmi vaan, että innovatiivisia pelejä ei oikein ainakaan PC:lle ole juuri tarjolla. Sitä samaa mäiskimistä kylläkin. En mä tuohon rappeutumiseen usko. Tiede tulee kitkemään senkin "heikkoutemme". Tai sitten se tuhoaa meidät lopullisesti. Sielun evoluutio tosin pitää meistä kyllä huolen. Se käyttää kaiken hyväkseen kehittyäksemme. Niin hyvän kuin pahankin. Tulevaisuudessa ihminen ei välttämättä kuole enää ollenkaan ja se tulee varmaan olemaan jonkinlainen filosofinen haastekin. Sillon varmaan moni alkaa ajatella, että kuoleminen on sittenkin hyvä asia. Kun ei enää tarvitse kuolla jos ei halua. Mutta ehkä jos ei millään meinaa kyllästyä elämään niin mikäs siinä. Jos tiede pystyy antamaan meille uuden kehon ja aivan häikäisevän älyn, niin ehkä eläminen alkaa maistua nykyistä paremmin? En tiijä. Mene ja tiedä! ;)
[q]Mutkin olis jo "eliminoitu" aikoja sitten, jos olis kunnon rodunjalostusmeininki päällä![/q] Totta puhuen niin minutkin, ainakin natsi-Saksassa. Asia ei ole kovin kummoinen. Nappi otsaan ja se siitä. Et saa kuitenkaan saada sitä vaikutelmaa, että olisin natsimyönteinen. Kaikkea muuta! [q]Vammaisista mulla on vähän sellanen kutina, että heilläkin saattaa olla ihan ok oltavat. Lapsentasolle jäämisen ei tartte olla mikään huono juttu ollenkaan. Me "terveet" vaan kuvitellaan, että se on ihan kauheeta.[/q] Vaikeasti (älyltään) vammainen ei voi olla hyvä eikä paha. Mikä haaste se olisi? En kylläkään haluaisi kokea sellaista tilaa. Muutenkin ruumis tuntuu vankilalta... ja sitten vielä pahoin vammautunut ruumis. Huh. [q]Sitä paitsi vammainenhan voi laittaa meidät ajattelemaan vähän pehmeämmin. Vammaisen vanhemmuuskin on varmaan aika kova ja kehittäväkin koulu.[/q] Niin, se on totta. Tässä eroankin natseista. Opimme ihmisyydestä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että voimme oppia ilman näitä rasitteitakin. Terveen lapsen vanhemmuus on sekin ihan riittävän haastava ja hieno juttu. [q]Ja pelejä on joskus ihan kiva pelata. Harmi vaan, että innovatiivisia pelejä ei oikein ainakaan PC:lle ole juuri tarjolla. Sitä samaa mäiskimistä kylläkin.[/q] Kun formaatti myy, miksi vaihtaa sitä? Minä tykkään, kun pelissä on hyvä juoni, hyvät NPC:t, hyvä pelimekaniikka jne. Jotain pientä uutta keksitään joskus, kuten Penumbran erikoinen ohjaus. Fysiikkamoottori on yksi kiva juttu, joka on tullut lähivuosina. Sitä vaan parantamaan. [q]En mä tuohon rappeutumiseen usko. Tiede tulee kitkemään senkin "heikkoutemme". Tai sitten se tuhoaa meidät lopullisesti.[/q] Miten niin et usko? Perimältään kehnot lisääntyvät nykyään - ja terveydenhuolto antaa sille panoksensa. Ennen heikot kuolivat pois. En kylläkään tiedä tästä paljon. Pitäisi tähänkin paneutua joskus kunnolla, katsella tilastojakin. Onko älykkyysosamäärä nousussa vai laskussa? Onko ruumiillinen terveys parempi tänään kuin ennen? [q]Jos tiede pystyy antamaan meille uuden kehon ja aivan häikäisevän älyn, niin ehkä eläminen alkaa maistua nykyistä paremmin? En tiijä. Mene ja tiedä! ;)[/q] Elämänolojen täytyy kehittyä huimasti, jotta täällä jaksaa enemmän kuin muutaman vuosikymmenen. En minä halua edes olla täällä. Tekisin jopa itsemurhan, jos en tietäisi jotain hengellisistä totuuksista. Täytyy vaan tehdä työtä, jotta ymmärtää totuuden ja voi sitten hävitä kertakaikkiaan jäljettömiin Kirkkaaseen Valoon.
että nykyään heikommatkin jäävät eloon ja jopa lisääntyvät. Pitää tosin muistaa sekin, että varmaan ihan jokaisen ihmisen geeneissä on rutkasti virheitä. Terveet ihmiset saavat sairaita lapsia ja toisinpäin. Mä uskon, että tieteelle alkaa jo kohta olla helppo pala korjata huonot geenit paremmilla. Jo nyt voidaan parantaa vaikeita sairauksia geenimanipuloinnilla. Kyllä mä ainakin haluaisin, että mun viat korjattaisiin. Ja onhan sitä tehty jo ammoisista ajoista saakka. Jotkut silmälasitkin. Tuskin kukaan näkee niitä moraalisena ongelmana? Sadan vuoden päästä geenimanipulointiin suhtaudutaan varmasti aivan samoin kuin rilleihin tänään. Kyllä ne viat vaan kehittää meitä ja pitää vielä nöyränäkin. Luonnon ja Jumalan edessä. Niin sen pitääkin olla. Mutta kun sielut evoloituvat riittävän pitkälle, niin meidän ei enää tarvitse nöyristellä sen enempää Jumalan kuin luonnonkaan edessä. Näkisin, että ihmiskunta on nyt saavuttamassa evoluution kypsän vaiheen, jolloin kehitys poistaa turhat rasitteet, kuten mm. vammaisuuden. Mä viihdyn itse aika hyvin nykyisessä elämässäni. Voisin kyllä jo heti huomenna lähteä tästä maailmasta. Tunnen saavuttaneeni riittävästi henkistä pääomaa. Ehkä jopa siinä määrin, että mulle olis luvassa jopa jonkinlainen tärkeä osa maapallon kehityksessä. Ajattelin, että sen aika olisi jo tässä elämässäni, mutta vaikuttais siltä, että se onkin tulevassa. Mene ja tiedä!
[q]"Pitää tosin muistaa sekin, että varmaan ihan jokaisen ihmisen geeneissä on rutkasti virheitä. Terveet ihmiset saavat sairaita lapsia ja toisinpäin.[/q] Kyllä. Mutta tutkimukset osoittavat, että rappeutunut suku tuottaa enemmän rappeutuneita tyyppejä kuin terveempi suku. Miten käynee, kun nykyään ihmiset lisääntyvät ajattelematta - onko myönteistä, että eri rodut sekoittuvat hallitsemattomasti. Sitä en tiedä. Aika näyttää. Terve järki kuitenkin sanoo, että sekoittumisella on myönteinen vaikutus. Reunahuomautuksena: Sellaisissa suvuissa, joissa esiintyy mielisairautta, on myös usein nerokkaita ihmisiä. Olen samaa mieltä, että terveyttä on kaikin voimin lisättävä. [q]Kyllä ne viat vaan kehittää meitä ja pitää vielä nöyränäkin. Luonnon ja Jumalan edessä. Niin sen pitääkin olla. Mutta kun sielut evoloituvat riittävän pitkälle, niin meidän ei enää tarvitse nöyristellä sen enempää Jumalan kuin luonnonkaan edessä.[/q] Sairaus painaa polvilleen, se on totta. Näkisin mieluummin ympärilläni vahvoja ihmisiä, jotka tuntevat paikkansa universumissa. Minun on vaikea hillitä suuttumusta, kun luen uskovaisten kommentteja, kuinka jotkut asiat pitää vaan jättää Jumalalle, että niitä ei tule edes ajatella. Onneksi buddhismi on vapauttanut minut tästä asenteesta. Isänikin uskon kysymyksiä lapsena tiedustellessani sanoi vaan, että kyllä ne sitten selviävät, kun tulee aikuiseksi. No ovat selvinneet vähän eri tavalla, kuin hän kuvitteli. Mielestäni on melkein rikollista syöttää lapsille perustelematonta uskomusta. Lapset pitäisi opettaa mahdollisimman pian kriittiseen ajatteluun ja suvaitsevaisuuteen. [q] Näkisin, että ihmiskunta on nyt saavuttamassa evoluution kypsän vaiheen, jolloin kehitys poistaa turhat rasitteet, kuten mm. vammaisuuden.[/q] Mitä kristallipalloa käytät? Kuinka pitkällä aikavälillä tämä tapahtuisi? [q]Mä viihdyn itse aika hyvin nykyisessä elämässäni. Voisin kyllä jo heti huomenna lähteä tästä maailmasta. Tunnen saavuttaneeni riittävästi henkistä pääomaa. Ehkä jopa siinä määrin, että mulle olis luvassa jopa jonkinlainen tärkeä osa maapallon kehityksessä. Ajattelin, että sen aika olisi jo tässä elämässäni, mutta vaikuttais siltä, että se onkin tulevassa. Mene ja tiedä![/q] No miksi et lähde? En kannusta itsemurhaan, mutta jos katsoo saavuttaneensa kaiken tarpeellisen, niin mikä enää pidättää täällä? Pelko kai estää tekemästä itsemurhaa. Niin, meidän olemassaolomme on absurdia, ja useimpien olemassaolo vaikuttaa turhuudelta, omani mukaanlukien. Pieniä triviaaleja ihmiselämiä on ollut niin paljon. Sellaista se on, siivet irrotettuina ja ruumiimme vankeina täällä viheliäisessä loukossa. Onneksi ruumiista voi tehdä temppelin joogan avulla. Minä haluaisin poistua kierrosta tämän elämän jälkeen. Usutan kyllä demoniarmeijan jonkin kimppuun, jos tänne täytyy vielä tulla. Oikeasti. Toivon ihmiskunnalle edistystä, mutta itse en halua olla ihmiskunnan kanssa tekemisissä.
on nähdäkseni väistämätöntä, ellei sitten joku "arjalainen" pääse asiaan puuttumaan. Tämä on jo nähtävissä täällä Suomessakin. Uskovia pitääkin ajatella kuin lapsia, jotka eivät vielä ole aivan valmiita tietämään kaikkea. Isäsikin oli ihan oikeassa sinun suhteesi. Turha lasta on liian nopeasti yrittää valmistella aikuisten maailmaa varten. Lapsi kyllä oppii ajallaan. Ja ihan sama näyttäisi olevan sielujenkin kanssa. Jotkut tietenkin suuttuvat jos heille sanotaan, että heidän sielunikänsä ei ihan vielä riitä monen asian syvälliseen ymmärtämiseen, mutta se vain on kaunistelematon tosiasia. Egoismi pistää vastaan. Joskus lueskelin jotain reinkarnaatiojuttua ja siinä todettiin se miten ihmiset suuttuivat verisesti jos heitä väitettiin nuoriksi sieluiksi. Oikeastaanhan tämä maailmahan on ollut viimeiset pari tuhatta vuotta nimenomaan nuorten sielujen maailma ja nuoret sielut ovat määränneet täällä kehityksen tahdin. Nyt olemme kuitenkin siirtymässä selvästi kypsän sielun maailmaan. Alamme ajatella enemmän sitä mitä teemme, emmekä vain hutki. ;) >>Mitä kristallipalloa käytät? Kuinka pitkällä aikavälillä tämä tapahtuisi? >No miksi et lähde? En kannusta itsemurhaan, mutta jos katsoo saavuttaneensa kaiken tarpeellisen, niin mikä enää pidättää täällä? Pelko kai estää tekemästä itsemurhaa. Niin, meidän olemassaolomme on absurdia, ja useimpien olemassaolo vaikuttaa turhuudelta, omani mukaanlukien. Pieniä triviaaleja ihmiselämiä on ollut niin paljon. Sellaista se on, siivet irrotettuina ja ruumiimme vankeina täällä viheliäisessä loukossa. Onneksi ruumiista voi tehdä temppelin joogan avulla.
Olet oikeassa siinä, että lapsi ei ymmärrä kaikkea, mutta kun lapsen kysymystä ei arvosteta eikä vastausta näytä edes aikuisella olevan (lapsi aistii sen), niin mielestäni ei ole toimittu hyvin. Rehellinen asioiden myöntäminen, ettei tiedä, on parempi. Että inhoan ihmisiä, jotka vain uskovat eivätkä tiedä. Ja kun voi tietää, niin sitä ei pidetä sen arvoisena, vaan yhä vaan uskotaan. *Sigh* Mitä potaskaa tämä nuori ja vanha sielu -asetelma oikein on? Jokainen on iätön olento, koska se on absoluutista lähtöisin. Toiset ovat vaan hankkineet enemmän kokemusta ja ovat kyllä siinä mielessä vanhempia. Joku mummo, joka pitää itseään viisaana ja vaatii kunnoitusta vanhemmuudensa vuoksi, voi ollakin surkea rääpäle verrattuna kymmenvuotiaaseen Villeen, jolla on varsin kirjava sielun historia. Minä arvostan enemmän kriittisiä ihmisiä kuin hyväuskoisia tomppeleita, joita New Age -liike on pullollaan. Kriittiset ja älykkäät tapaavat kokemukseni mukaan olla ateisteja. Luin yhdestä kirjasta, kuinka muuan mies, joka piti kokousta salissa aiheenaan kaikenlainen sielunparannus ja muu sellainen, tiedät kyllä sellaiset kokoukset. Yleisön joukossa istui mies, joka köhi äänekkääsi aina, kun puhujan puheet menivät liian paksuiksi. Hän herätti hilpeyttä yleisössä. Puhuja huomautti yhdessä vaiheessa, että yleisön joukossa on paljon vanhoja sieluja, mutta että siellä on myös yhden ihmisen aura, josta voidaan lukea sielun kehittymättömyys. Sattumoisin puhuja tarkoitti kriittistä miestä. Minua ärsyttää kaikenlaiset epäjumalat ja teeskentelijät. Tekisi mieli lyödä turpaan joitakin. Tiedät varmaan sen tempun, jossa ihminen istuu penkin päällä jalat ristissä siten, että penkki jää vaatteiden alle piiloon. Koska penkki on piilossa, näyttää siltä kuin ihminen levitoisi. Penkkiin yhtyy puujalka, jota taikauskoiset idiootit eivät tajua ottaa huomioon. Tuollaiset halvat temput käyvät vieläkin laatuun Intiassa. Ottaisin lekan tai kirveen ja hakkaisin poikki sen puujalan ja nauraisin, kun ukko tai akka lentää pepulleen. [q]Kaikki on jo ehkä sanottu tai sitten on tuleva uusia Jeesuksia.[/q] Kaikki tarpeellinen on aikoja sitten sanottu, mutta kertaus näyttää olevan paikallaan: maasta ponnistaa yhä uusia epäjumalia, jotka on kaadettava. Sellainen tarina Buddhasta on, että hän muka tulisi maan päälle siinä vaiheessa, kun Dharma on hävinnyt kokonaan. Tuskin niin enää käy. Nihkeäähän ihmisten kehittyminen on, mutta lapsuuden loppu tulee ennemmin tai myöhemmin. Ihmiset kaipaavat vapahtajia, mutta lopulta kukaan muu ei pelasta kuin omat teot. Täytyy ottaa vastuu ja käydä töihin. [q]Tiedän omasta kokemuksestani sen, että ihmisessä on valtava henkinen ja hengellinen voima, joka vain uinuu.[/q] Ja sitten on kaikenlaista oopiumia, jolla estetään ihmisen meneminen itseensä. C.G. Jung sanoi, että ihminen tekee kaikkensa välttääkseen kohtaamasta omaa sieluaan. Onko sinusta nykyinen kulttuurimme sellainen, että se panee kohtaamaan oman sielunsa? Tsih. Kirjoitat henkisestä voimasta massapsykologian yhteydessä! No, onhan sekin eräänlaista henkistä voimaa, nimittäin henkistä massaidiotismia. Hitler ja saarnaajat eivät vetoa järkeen vaan nimenomaan ihmisen alhaiseen tasoon! [q]Itsellenikin on joskus soitellessa tullut sellainen hurmostila jossa soitto on muuttunut suorastaan jumalalliseksi. Raamatussakin muistaakseni Daavid osasi soittaa hurmostilassa harppua. Soittaminen onkin yksi hengen lahjoista.[/q] Ymmärrän. Olen myös kokenut noita mystisiä tunteita, tosin en ole tehnyt mitään luovaa. Minunkin täytyisi keksiä tapa toteuttaa itseäni. [q]Nautinto voittaa kuitenkin vielä ainakin toistaiseksi tuskani. Riivattuna oleminen on tietenkin jatkuvaa helvettiä, kun sekä fyysinen, että psyykkinen terveys ovat jatkuvan demonisen hyökkäyksen kohteena. Se vaan on sellaisen sielun osa, joka on vaarallinen näille henkivalloille. Pystyn kuitenkin taistelemaan niitä vastaan ja pysymään tarpeeksi terveenä jaksaakseni elää varsin hyvää elämää.[/q] Olemme varmaan olleet jotain badass-pappeja Egyptissä tai Atlantiksen aikoina, kun koemme samanlaisia juttuja :D Todella ikäviä nuo yliluonnolliset hyökkäykset. Pelkäisin itsemurhan tehdessäni joutuvani alemmalle astraalitasolle, jossa niitä paskahenkiä pyörii oikein laumoina. Aikamoinen vankila tämä elämä: suorita tai kärsit enemmän kuin suoriutuja. [q]Tuskasta olisi kuitenkin joskus ihan mukava päästä eroon, mutta jotenkin tuntuu, että ihan kokonaan en siitä halua kuitenkaan koskaan päästä eroon.[/q] Tuska loppuu vasta kuollessa, kun pääsee vapaaksi syntymästä, sairauksista, menetyksistä, vanhuudesta jne. Pitäisi noin fiksun tämä ymmärtää. Tuska on olennainen osa fyysistä olemassaoloa. Ja tuska jatkuu niin kauan kuin on muotoja. Vasta nirvana tuo vapautuksen kaikesta; helvettiin taivaatkin! Me toivomme, että elämällämme on jokin tarkoitus, mutta tarkoitus on niin salassa. Uskoakseni vasta korkeammat meditaatiotilat tuovat valoa tarkoituksen ongelmaan; muutoin meidän on koettava hänen tavoin kuoltuamme ja yhä synnyttävä johonkin maailmoista. http://www.youtube.com/watch?v=yH_CfkNUC_g Buddha elvytti dharman, jonka avulla tulemme tietoisiksi ihmisiksi, jotta emme enää tee virheitä, emmekä enää synny uudelleen, emme taivaaseen emmekä helvettiin, emme maan päälle emmekä mihinkään muotoon emmekä tilaan.
Osui silmiin yksi kappale tekstistä. "Buddha elvytti dharman, jonka avulla tulemme tietoisiksi ihmisiksi, jotta emme enää tee virheitä, emmekä enää synny uudelleen, emme taivaaseen emmekä helvettiin, emme maan päälle emmekä mihinkään muotoon emmekä tilaan." On olemassa monenlaisia opetuksia koska kaikki eivät kykene tajuamaan kovia totuuksia. Tai jos kykenevätkin hetken verran, niin sitten sekoavat. Siksi alkuun on sopivaa hyvin olla jämähtänyt jumalajuttuihin ja tuonpuoleisten tilojen setvimiseen. Ne edustavat kaikki materialismia, karmeaa henkistä materialismia. Kun syntyy edistymistä niin jumalat ja kaikki muoto-opetukset voidaan heittää menemään. Jumalat, myötätunto ja hyvien asioiden tekeminen vievät ovelle, ovesta sisään menemiseen vaaditaan kaikkien käsitteiden poisheittämistä. Siinä menee tietysti myöskin käsitys itsestä ja jumalista. Minkäänlaisia käsitteitä ei voi viedä todellisuuteen, ei edes tyhjyyden käsitettä, koska ne ovat katoavaisia muotoja ja tuhoutuvat. Buddhalaiselle erityisesti Nirvana- ja Buddha-käsitteet ovat esteitä. Kristitylle esteenä ovat varsinkin Jumala- ja sielu-käsitteet. Kaikki mahdolliset uskonnot ja uskonnottomuudet tukkivat tien viime kädessä. Paljon kiistellään Jumalasta ja siitä mikä on totta ja mikä ei. Todellisuudessa ihmiset kiistelevät käsitteistä, kukaan ei ole koskaan kiistellyt todellisuudesta eikä tule siitä halaistua sanaa sanomaan. Siitä ei voi sanoa mitään, voi vain höpöttää daijulan juttuja. Daijulan jutut ovat takseja jonnekin. Kun olet ajanut taksilla riittävän pitkälle joudut astumaan siitä ulos, ja...hyppäämään.
[q]On olemassa monenlaisia opetuksia koska kaikki eivät kykene tajuamaan kovia totuuksia. Tai jos kykenevätkin hetken verran, niin sitten sekoavat. Siksi alkuun on sopivaa hyvin olla jämähtänyt jumalajuttuihin ja tuonpuoleisten tilojen setvimiseen. Ne edustavat kaikki materialismia, karmeaa henkistä materialismia.[/q] On olemassa monenlaisia opetuksia, koska on ollut olemassa monenlaisia ihmisiä. Buddhan opetus tulee lähimmäksi totuutta, kuten kuolemarajakokemuksista voi päätellä. Tosin ihan täydestä en kaikkea kuolemarajatauhkaa ota. Sen verran ne eroavat toisistaan, vaikka yhteinen tekijä on Kirkas Valo. Ajattelen, että siihen lopulta sulaudutaan. Kirjoitat järkevästi. Olen myös pannut merkille, miten tärkeää on edetä asteittain. En tiedä, ovatko nämä sanat todella tulleet Lovecraftilta, mutta todellakin: "True understanding of the universe would drive us mad." Totuus ei ole mikään hauska vaan jopa pelottava, kuten jokainen tajunnantutkija tietää. Muhammed sanoi, että jos ihmiset tietäisivät, millainen Jumala on, he itkisivät - eivät iloitsisi. Sattumoisin ajattelin kirjoittamiasi ajatuksia, kun olin kävelyllä. Minulle Jumala-ajatus on apuneuvo. En minä siihen oikeasti usko, mutta se helpottaa tässä vaiheessa. Kerroinkin, miten tein siitä linssin panteistisen teologiani avuksi. Jonkinlainen ajatus täytyy olla, ennen kuin matkalle lähtee. Eihän voi lähteä silmät ummessa. Siten ovat nirvana, jumalat, taivaat ja muut sellaiset tarpeellisia. Ja nirvana todellakin on lopullinen tila. [q]Paljon kiistellään Jumalasta ja siitä mikä on totta ja mikä ei. Todellisuudessa ihmiset kiistelevät käsitteistä, kukaan ei ole koskaan kiistellyt todellisuudesta eikä tule siitä halaistua sanaa sanomaan.[/q] Kylläpä kokemukset voidaan kääntää kielelle. Jos ei voida, niin niistä on turha puhua. Mystiset kokemukset voidaan kääntää kielelle, vaikka ne kuvaavatkin kokemusta vaillinaisesti. Buddha on ilmoittanut ihmisille totuuden, kuten hänen oikeat seuraajansa tietävät: he tulevat itse buddhiksi.
"Olen myös pannut merkille, miten tärkeää on edetä asteittain. En tiedä, ovatko nämä sanat todella tulleet Lovecraftilta, mutta todellakin: "True understanding of the universe would drive us mad." Totuus ei ole mikään hauska vaan jopa pelottava, kuten jokainen tajunnantutkija tietää." Juuri tämän vuoksi fiksut ovat kehottaneet kehittämään puhtautta ja kestävyyttä. Oikean näkemyksen välähdykset toisinaan antavat motivaatiota ja intoa, ja väistämättä etsijöille tulee näitä näkemyksen hetkiä kun jatkavat tiellään eteenpäin. Aluksi näkemykset eivät kestä kauaa jotta etsijä kerkiää toipumaan shokista. "Kylläpä kokemukset voidaan kääntää kielelle. Jos ei voida, niin niistä on turha puhua. Mystiset kokemukset voidaan kääntää kielelle, vaikka ne kuvaavatkin kokemusta vaillinaisesti. Buddha on ilmoittanut ihmisille totuuden, kuten hänen oikeat seuraajansa tietävät: he tulevat itse buddhiksi." Kieli muodostaa tienviitan, niihin voidaan kuvastaa kokemus. Ne eivät ole itse kokemus. Todellisuuden ja kokijan välillä on kieli käsitteineen. Kun käsitteet poistetaan, alkaa kokija sulautumaan kokemukseen. Kokijasta tulee kokemus kun ei ajatella lainkaan. Käsiteviidakko on eräs huntu joka estää täyden kokemisen. Käsiteviidakossa oleva suodattaa kokemuksiaan käsitteiden kautta, sanoo vaikka kahvia juodessaan: "juon kahvia kahvikupista". Käsitteissä kiinni ollessaan hän ei millään voi juoda kahvia täydesti, hänellä on käsitehuntu välissä sumentamassa kokemusta. Ajattelija on ehdollistunut käsitteisiin niin että jos häneltä ne poistettaisiin yhtäkkiä niin hän tuntisi olevansa vähintäänkin täysin oudossa maailmassa. Mutta toisaalta, käsitteetön maailma on todellisempi kuin käsitteillä sumennettu. Käsitteet ovat ihmisen aikaansaamia keinotekoisia luomuksia.
jotka pystyvät sulattamaan tietoa enemmän kuin toiset. Itse kuitenkin ajattelen niin, että laspen pitäisi pysyä tabula rasana mahdollisimman pitkään. Omille lapsillenikaan en ole koskaan puhunut mitään Jumalasta, Jeesuksesta, karmasta tai reinkarnaatiosta. Omatkaan vanhempani eivät minulle niistä mitään puhuneet. Mitä nyt muistan äitini varoitelleen "Jumalan rangaistuksesta" jos olin tuhma. Hän tosin kiistää nykyisin koskaan sellaista minulle sanoneensa. Olen todellakin sitä mieltä, että lapselle ei tulisi tuputtaa yhtään mitään, paitsi ruokkia hänen luontaisia kiinnostuksen kohteitaan. Tuskin Jeesuksen tai Buddhankaan vanhemmat antoivat pojalleen mitään henkistä opetusta. Taisivat olla vielä ihan tavallisia ja maanläheisiä ihmisiä muutenkin? Tuo sielunikä juttu vaan näyttäisi niin hyvin selittävän sen miksi ihmiset ovat niin erilaisia. Se koskee kuitenkin vain tätä maanpiiriä. Ei siis koko universumia. Olomuotojahan voi olla hyvinkin lähes ääretön määrä maailmankaikkeudessa. Kaikki eivät kuitenkaan perustu samaan kehitysideaan kuin mitä maanpäällinen elämä tarjoaa. Voihan sitä olla vaikka miljoona vuotta jossain mukavassa olomuodossa. Maanpäällinen elämä selvästi tarjoaa nopeamman "tien", mutta se on samalla erittäin raskas sellainen. Ajattomuuden rinnallahan "nuoruus" tai "vanhuus" eivät ole yhtään mitään. Sieluilla on myös rajallinen määrä "ajoneuvoja" tässä maailmassa ja kaikille ei yksinkertaisesti ole vielä tilaa. Kokeneemmat sielut kuitenkin työskentelevät väsymättömästi ja urheasti tarjotakseen sieluille maanpäällisen mahdollisuuden kehittyä muita vastaavia olomuotoja hieman nopeammin. Oikeampi termi on tietenkin puhua kokemuksesta, mutta aivan hyvin voidaan myös puhua eri ikäisistä sieluista, koska se on selvempää. Aivan kuten ihminen elää täällä maan päällä selvät vaiheet: syntymä, lapsuus, nuoruus, kypsyys ja vanhuus. Ajatus perustuu "niin maan päällä, kuin taivaassakin" ajatukseen. Se on toimiva ja hyvin selkeä tapa selittää sielujen toimia täällä maan päällä. Ne ovat hämmästyttävän samankaltaiset. Psykologiastakin voidaan kertoa miten eri ikävaiheet yleensä vaikuttvat ihmiseen. Nuorempana ollaan täynnä voimaa, mutta taitamattomia, vanhempana taas ollaan heikompia mutta viisaita ja taitavia. Näin siis rankasti yksinkertaistaen. >>Luin yhdestä kirjasta, kuinka muuan mies, joka piti kokousta salissa aiheenaan kaikenlainen sielunparannus ja muu sellainen, tiedät kyllä sellaiset kokoukset. Yleisön joukossa istui mies, joka köhi äänekkääsi aina, kun puhujan puheet menivät liian paksuiksi. Hän herätti hilpeyttä yleisössä. Puhuja huomautti yhdessä vaiheessa, että yleisön joukossa on paljon vanhoja sieluja, mutta että siellä on myös yhden ihmisen aura, josta voidaan lukea sielun kehittymättömyys. Sattumoisin puhuja tarkoitti kriittistä miestä.>Ja sitten on kaikenlaista oopiumia, jolla estetään ihmisen meneminen itseensä. C.G. Jung sanoi, että ihminen tekee kaikkensa välttääkseen kohtaamasta omaa sieluaan. Onko sinusta nykyinen kulttuurimme sellainen, että se panee kohtaamaan oman sielunsa? Tsih. >Ymmärrän. Olen myös kokenut noita mystisiä tunteita, tosin en ole tehnyt mitään luovaa. Minunkin täytyisi keksiä tapa toteuttaa itseäni.>Olemme varmaan olleet jotain badass-pappeja Egyptissä tai Atlantiksen aikoina, kun koemme samanlaisia juttuja :D Todella ikäviä nuo yliluonnolliset hyökkäykset. Pelkäisin itsemurhan tehdessäni joutuvani alemmalle astraalitasolle, jossa niitä paskahenkiä pyörii oikein laumoina. Aikamoinen vankila tämä elämä: suorita tai kärsit enemmän kuin suoriutuja.>Me toivomme, että elämällämme on jokin tarkoitus, mutta tarkoitus on niin salassa. Uskoakseni vasta korkeammat meditaatiotilat tuovat valoa tarkoituksen ongelmaan; muutoin meidän on koettava hänen tavoin kuoltuamme ja yhä synnyttävä johonkin maailmoist
[q]Kieli muodostaa tienviitan, niihin voidaan kuvastaa kokemus. Ne eivät ole itse kokemus. Todellisuuden ja kokijan välillä on kieli käsitteineen.[/q] Minun on vaikea ymmärtää, mikä käsite oikeastaan on. Otanpa Gummeruksen Tietojätistä muutaman kohdan. "Käsite - tietyn tyyppisen yksilön tai esineen (yleiskäsite) tai yksityisen yksilön tai esineen (yksilökäsite) yhteisten ominaisuuksien tai tunnusmerkkien yhteenveto." "Käsiterealismi - fil. oppi, jonka mukaan yleiskäsitteet ovat olemassa ihmisten ajattelusta riippumatta (Platonin mukaan ideoina aistiemme ulkopuolisessa maailmassa, Aristoteleen mukaan yksittäisten esineiden muotoina)." Universaali on ominaisuus, piirre. Tiedäthän universaalikiistan. Kerrot tietenkin trassendenttisesta totuudesta. Pitäisi vähän kerrata filosofiaa. Häpekseni minun on myönnettävä, että en ole edes Platonin teoksiin tutustunut. Olemme kirjoittaneet mystisestä kokemuksesta ja minä olen väittänyt, että se voidaan kääntää kielelle. Platonin kanssa olen yhtä mieltä siitä, että kieli voi antaa huonon kuvan todellisuudesta (joka on yliaistillinen). Vaikka mystinen kokemus käännetään kielelle ja se on siten vaisu ja jäljittelevä, niin se on kuitenkin kokemus kielellä ilmaistuna ja siten todellinen, vaikka se ei anna lukijalleen kokemusta, jonka kokija on kokenut. Kun matkamies lähtee matkalle, hänen on nähtävä, minne polku vie. Nähdessään kyltin "Nirvana" hän lähtee kävelemään polkua pitkin. Matkalla tapahtuu kaikenlaista. Perille päästyään hän saattaa todeta, että tämä ei todellakaan ollut sellaista kuin kuvittelin vaan jotain muuta, mutta koska on päästy perille, tienviitta on ollut hyödyllinen. *nuppi suhisee* Kielen ulkopuolelle pääseminen, todellisuuden kokeminen sellaisenaan... Tämä menee toistaikseksi kapasiteettini ulkopuolle. Olisinpa älykkäämpi. Selvää kuitenkin on, että käsitteitä tarvitaan, jotta voidaan navigoida maailmassa. Muutoin suistutaan psykoosiin. [q]Mutta toisaalta, käsitteetön maailma on todellisempi kuin käsitteillä sumennettu.[/q] Se maailma ei voi olla tämä maailma. Ajattelen samoin, että ideamaailma on tähän maailmaan verrattuna ensisijainen. Mutta käsitteillä pärjätään niin kauan kuin täällä ollaan.
[q]Olen todellakin sitä mieltä, että lapselle ei tulisi tuputtaa yhtään mitään, paitsi ruokkia hänen luontaisia kiinnostuksen kohteitaan.[/q] Inspiroivista hahmoista kertominen ei ole tuputtamista. Toki sen voi tehdä tuputtamallakin, mikä ei ole hyvä juttu. Lasten olisi hyvä kuulla sankareista ja pyhimyksistä ja pitää sellaisia esikuvinaan. [q]Tuskin Jeesuksen tai Buddhankaan vanhemmat antoivat pojalleen mitään henkistä opetusta. Taisivat olla vielä ihan tavallisia ja maanläheisiä ihmisiä muutenkin?[/q] No, Buddhan nuoruustarina on vähän kyseenalainen, mutta Jooseppi taisi olla uskonnollinen juutalainen. Kerrotaan Jeesuksen nuorena poikana haastaneen rabbit synagogassa. Kehittynyt sielu kyseenalaistaa kaiken. [q]Maanpäällinen elämä selvästi tarjoaa nopeamman "tien", mutta se on samalla erittäin raskas sellainen.[/q] Tuota sinä et todella tiedä, koska "olomuotojahan voi olla hyvinkin lähes ääretön määrä maailmankaikkeudessa". Spekuloida siitä, onko tämä vaikein paikka elää, mutta jos todella tahtoo tietää, niin täytyy päästä korkeampiin tajunnantiloihin (sisältää ruumiistapoistumiset). [q]Oikeampi termi on tietenkin puhua kokemuksesta, mutta aivan hyvin voidaan myös puhua eri ikäisistä sieluista, koska se on selvempää.[/q] Selvempää muttei todempaa, joten puhutaan kokemuksesta. [q]Jungin sanotaankin olleen hyvin kokenut sielu eli siis se "vanha" sielu. Näkisin, että nykyinen kulttuurimme on hyvä sellaiselle, joka on tullut tänne kehittyäkseen. Haastehan on mitä mahtavin! Moni sielu haikaileekin tällaisiin olosuhteisiin. Rankkaa mutta sitäkin opettavaisempaa.[/q] Kuulostat jo newagerilta. Ja mikähän tässä ajassa on niin erikoista? Jos rankkuutta haetaan, niin se oli silloin, kun metsästettiin porukalla keihäin jos jonkinlaisia otuksia. Vaaran täyteistä elämää... No joo, älyllisiä haasteita nykyään riittää. Sinun elämänjanosi ei ole vielä täyttynyt. Luulen, että synnyt vielä monta kertaa uudelleen. Minä annan ulkopuoliselle voimalle (vielä) yhden mahdollisuuden. Se 2012-hype. Jos mitään ei tapahdu, paneudun lopullisesti buddhismiin ja vetäydyn ehkä johonkin luostariin.
Universaaleista ollaan tosiaan väitelty jo 1100-luvulta asti. Fyysinen todellisuus näyttää koostuvan yksittäisistä olioista ja mieli operoi niiden kanssa abstrakteilla käsitteillä. Probleemina on ollut se, että missä määrin käsitteet vastaavat asioita joita ne edustavat. Käsitteitä tarvitaan tosiaan jotta voidaan toimia fyysisessä maailmassa. Kyse on siitä että olemmeko samaistuneet käsitteisiin vai käytämmekö pelkästään niitä. Normaalisti ihminen on samaistunut käsitteeseen sitä käyttäessään. Minäkokemus koostuu käsitteistä, se voidaan pilkkoa ajatuspalasiksi ja mitään jakamatonta ei löydetä. Esimerkki: Katselet puuta. Kun katselet sitä niin mielessä saattaa liikahtaa, että "puu on vihreä" ja ajattelet "puu" (käsite) tai "tuo puu on koivu". Samalla huomaat että "puu kasvaa maassa" ja "puun takana on jotain" (lisää käsiteviidakkoa). Jos tarkkailisimme puuta sellaisenaan emme muodostaisi mitään mielipiteitä siitä tai nimeäisi sitä. Meidät on ehdollistettu näkemään että puu on erillään joistain toisista puista, maasta ja taivaasta. Olemme oppineet pilkkomaan todellisuuden osasiin. Käsitteistäminen on aikaansaanut pilkkomisen. Jonkin verran ajatuksia tarvitaan fyysisessä maailmassa toimiaksemme ja kommunikoidaksemme. Psykoosia ei välttämättä synny kun lopettaa tyystin ajattelemisen. Harjaantumaton ei kykene lopettamaan hallitusti ajattelemista, ja häilyminen ajtuksettomuuden ja ajatusten välillä aikaansaisi hurjan kauhun. Ajatuksettomuudessa kaikki muodot kadottavat entisen (tylsän) merkityksensä ja henkilön identiteetti katoaa. Kaikki on uutta ja aina tuoretta. Ulkopuolinen toteaisi ehkä että "kaveri ei reagoi mihinkään", "taitaa nukkua" tai on muuten vain vähän autisti. Treenanneelle siirtyminen ajatuksettomuudesta ajatusmaailmaan onnistuu kivuttomasti. Hyvä alku mihin esim. zen pyrkii on se ettei muodosta sanaa silloin kun tekee jotain. Kun kävelee ei ajattele, että "minä kävelen". Tiedostaa kävelemisen, vaan ei nimeä sitä. Huomaa kyllä että "tässä kävellään" mutta ei ajattele "tässä kävelemistä". Tällaista keittiöfilosofointia. Platonin ideamaailma tarvitsisi aivan oman kommentointinsa. Näyttäisi siltä että se on sama asia kuin niin kutsuttu kausaalimaailma. Siellä on kaikkien esineiden abstraktiset käsitteet ajatuksina. Kyllä nekin ovat todellisia mutta ei suinkaan mikään lopullinen todellisuus. Filosofinen ja harkitsevan rauhallinen ajattelu tyynnyttää mieltä jolloin ajatukset hiljenevät kuin itsestään. Ehkä tyyni filosofointi ja kirjan lukeminen on länsimaiselle kiireiselle mielelle terveellisempää kuin äkkijyrkkä zenimäinen "vain istuminen ja seinään tuijottaminen". Molemmilla konsteilla hyvin tehtynä päädyttäneen samaan lopputulokseen. Kirjaa voi lukea tarkkailijan roolissa tarkkaillen minäänsä, kehoansa ja kirjaa, jolloin siitä tulee vaivattomasti tyyni toiminto.
Joku fiksu on sanonut, että katsokaa kedon kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Kedon kukat eivät käsitteellistä, ne ovat sellaisia kuin ovat. Siinä kedolla möllöttävät kunnes ne lakastuvat. Niillä on buddhaluonto, ne eivät haikaile mennyttä eikä tulevaa. Ne ovat juuri nyt siinä missä ovat. Pitäisikö sitten meidän samalla logiikalla ruveta kasveiksi (lue: tiedostamattomiksi buddhiksi)? Ei suinkaan, voimme olla tietoisia ja samalla kuin kedon kukat. Suurin osa ihmisten kärsimyksestä tulee menneisyyden ja tulevaisuuden ajattelemisesta. Ei se ole mystistä, sen enempää kuin kedon kukkakaan. Kuitenkin, jos tahtoisi selvittää 100% tarkkaan millainen on yksi apilankukka, niin siihen ei yksi ihmisikä riittäisi. Niin monimutkainen se on. Yksi vaivainen kukka on niin ihmeellinen ettei mieli pysty sitä käsittämään ja muille kertomaan.
>>Inspiroivista hahmoista kertominen ei ole tuputtamista. Toki sen voi tehdä tuputtamallakin, mikä ei ole hyvä juttu. Lasten olisi hyvä kuulla sankareista ja pyhimyksistä ja pitää sellaisia esikuvinaan. >Tuota sinä et todella tiedä, koska "olomuotojahan voi olla hyvinkin lähes ääretön määrä maailmankaikkeudessa". Spekuloida siitä, onko tämä vaikein paikka elää, mutta jos todella tahtoo tietää, niin täytyy päästä korkeampiin tajunnantiloihin (sisältää ruumiistapoistumiset). >Selvempää muttei todempaa, joten puhutaan kokemuksesta. >Kuulostat jo newagerilta. Ja mikähän tässä ajassa on niin erikoista? Jos rankkuutta haetaan, niin se oli silloin, kun metsästettiin porukalla keihäin jos jonkinlaisia otuksia. Vaaran täyteistä elämää... No joo, älyllisiä haasteita nykyään riittää. >Sinun elämänjanosi ei ole vielä täyttynyt. Luulen, että synnyt vielä monta kertaa uudelleen. Minä annan ulkopuoliselle voimalle (vielä) yhden mahdollisuuden. Se 2012-hype. Jos mitään ei tapahdu, paneudun lopullisesti buddhismiin ja vetäydyn ehkä johonkin luostariin.
[q]Tosin monet eivät osaa arvosta tätäkään hyvinvointia. Aika vaikeaa kuvitella pahempaa paikkaa. Voihan sellaisiakin toki olla.[/q] Helvetit, jos ajatellaan elämän jatkumista. Ehkä tämä on vaikein fyysinen olemassaolon taso, ken tietää? http://www.youtube.com/watch?v=5Vm4yzOG4Ec&feature=related [q]Olen huomannut, että tämä sielunikäasia on monelle punainen vaate. Kaikki haluavat olla vanhoja sieluja. Huvittaa sinänsä se kun kaikkihan haluavat olla tässä maailmassa nuoria ja kukaan ei halua olla vanha! Henkisessä mielessä asia näyttää olevan täysin päinvastoin. Hassua![/q] Minä en heti keksi pahempaa asiaa kuin saada tietää se, että olisi vielä sata kierrosta jäljellä täällä. Ehkäpä nuoriso tiedostaa tuon intuitiivisesti ja tahtoo olla kokeneempi kuin todella on. Ehkä täältä voi vapautua jo muutaman elämän jälkeen, kuka tietää? Emmehän tiedä edes täällä olomme tarkoitusta. [q]Haluisiksä vieläkin metsästää?[/q] No en. Tartuit hiukan innokkaasti ajatukseeni. Lihaa minä en syö, koska se on ristiriidassa myötätunnon kanssa. En pystyisi tappamaan eläimiä kuin pakosta. Pidän lihan syömistä raakalaismaisena tapana. En kuitenkaan osallistu koskaan väittelyyn, ovatko lihansyöjät pahoja, koska pidän heitä vain tietämättöminä eikä minua liioin kiinnosta käännyttää ketään. Tulevan arhatin tunnuspiirre! Mutta jonkinlaisia oikeita vaikeuksia olisi ehkä hyvä olla. Ajattelin tänäänkin, että olisi hyvä olla kokeella jossain 28 päivää myöhemmin -elokuvan tai I am legendin maailmassa. Tai sellaisessa maailmassa, joka menee täydelliseen sekasortoon. No ehkei kuitenkaan. Mutta koen tämän yhteiskunnan ahdistavana. [q]Mä "ennustan", että sä tulet yllättymään ja naurat vielä tuolle eristäytymishalullesi. Luostarit on aikansa elänyt juttu. Sinnekin mentiin mukavuudenhalusta koska ulkopuolinen maailma tuntui helvetiltä. Ja sitähän se onkin sille jolla on jo sitä sielunikää![/q] Minä menisin luostariin, koska siellä pystyisi keskittymään täysin henkisiin harjoituksiin. Siellä välttää myöskin ikävän ihmissuhdesairauden (tunnetaan myös ihmissuhteina). En oikein kestä ihmisiä enempää kuin on tarvis (ihmisten kanssa keskustelu silloin tällöin lievittää ärtymystä, jota kehittyy joillekin erakoille). Käyn tunnin pari jossain joitain kertoja viikossa ja tunnen, että olen saanut ihmisistä tarpeekseni. Sitten vetäydyn takaisin yksinäisyyteen. Ihmissuhteet ovat muutenkin turhan hankalia minulle, epäsosiaaliselle yksilölle. Vältän ainakin paljon mielipahaa mutta toisaalta jään jostakin paitsi. Ikää on 23 vuotta, mutta en ole edes seurustellut koskaan. Taitaapa minulla olla sama argumentti kuin sillä yhdellä Villellä, joka sanoi, että ei seurustele tytön kanssa, koska ei osaa elää sellaisen kanssa. Mistäpä sen tietää. Ehkä on viisainta jättää kokeilematta. Ei ole markiisi de Bierve turhaan sanonut: "Quis facies, facies Veneris si veneris ante? Ne pereas per eas, ne sedeas, sed eas!" En ole tuhoutunut Venuksen kasvojen vuoksi; olen sellaiset kohdannut useampaan kertaan. On parempi keskittyä buddhadharmaan ja vapautua jälleensyntymien kiertokulusta. Naiseen takertuminen tuo lisää tuskaa ja johtaa varmasti uuteen syntymään. Sellainen romanttinen ajatus on käynyt mielessä, että voisihan sitä uhrautua, mutta sen demonin olen toistaiseksi pystynyt manaamaan pois kerta toisensa jälkeen. Elämäntahto... se on sokea.
Aattelin, että olisit 10-15 vuotta vanhempi. Tosin tuo suhtautumisesi naissukupuoleen kyllä viittaa vielä nuorempaan ikään. Nainen polttaakin kuin tuli miehen sieluun. http://www.youtube.com/watch?v=iAKOZxJB1Z8&feature=related ;) Tosin sielullahan ei ole mitään sukupuolta. Astraalitasollahan saattaa hyvinkin olla erilaisia helvettejäkin. Uskoisin kuitenkin niidenkin olevan sielulle vain väliaikaisia etappeja. Tosin helvettikin on mielentila. Itse ajattelen myös, että helvetistä avautuu näkymä taivaaseen. Tai ainakin täällä maan päällisessä helvetissä näkee toisten ihmisten taivaisiin ja se on aika rankka kokemus. Kun näkee oikein rakastuneen parin kävelevän kadulla ja itse on täysin yksin... http://www.youtube.com/watch?v=9muzyOd4Lh8 Paljonhan on biisejä väsätty tästä ihmisen kaipuusta toisen ihmisen luokse. Itse sain lapsena kuulla näitä 1960-luvun biisejä jatkuvasti. Jossain oli ennustus, että kun Jeesus palaa maanpäälle, niin hänelle soitetaan lapsena paljon The Beatlesin musiikkia. Uskovat muuten uskoo, että The Beatles oli satanistinen yhtye ja John Lennonkin kärsii nyt helvetissä. Ei tosin alimmassa helvetissä, koska se on varattu uskoville! Aika kreisiä! ;) >>Minä en heti keksi pahempaa asiaa kuin saada tietää se, että olisi vielä sata kierrosta jäljellä täällä. Ehkäpä nuoriso tiedostaa tuon intuitiivisesti ja tahtoo olla kokeneempi kuin todella on. Ehkä täältä voi vapautua jo muutaman elämän jälkeen, kuka tietää? Emmehän tiedä edes täällä olomme tarkoitusta. >No en. Tartuit hiukan innokkaasti ajatukseeni. Lihaa minä en syö, koska se on ristiriidassa myötätunnon kanssa. En pystyisi tappamaan eläimiä kuin pakosta. Pidän lihan syömistä raakalaismaisena tapana. En kuitenkaan osallistu koskaan väittelyyn, ovatko lihansyöjät pahoja, koska pidän heitä vain tietämättöminä eikä minua liioin kiinnosta käännyttää ketään. Tulevan arhatin tunnuspiirre! >Mutta jonkinlaisia oikeita vaikeuksia olisi ehkä hyvä olla. Ajattelin tänäänkin, että olisi hyvä olla kokeella jossain 28 päivää myöhemmin -elokuvan tai I am legendin maailmassa. Tai sellaisessa maailmassa, joka menee täydelliseen sekasortoon. No ehkei kuitenkaan. Mutta koen tämän yhteiskunnan ahdistavana.>Minä menisin luostariin, koska siellä pystyisi keskittymään täysin henkisiin harjoituksiin. Siellä välttää myöskin ikävän ihmissuhdesairauden (tunnetaan myös ihmissuhteina). En oikein kestä ihmisiä enempää kuin on tarvis (ihmisten kanssa keskustelu silloin tällöin lievittää ärtymystä, jota kehittyy joillekin erakoille). Käyn tunnin pari jossain joitain kertoja viikossa ja tunnen, että olen saanut ihmisistä tarpeekseni. Sitten vetäydyn takaisin yksinäisyyteen. Ihmissuhteet ovat muutenkin turhan hankalia minulle, epäsosiaaliselle yksilölle. Vältän ainakin paljon mielipahaa mutta toisaalta jään jostakin paitsi.
Asiallisia kappaleita laitoit. Toivottavasti maalaistyttö, Maran edustaja, ei tule ja vie sydäntäni! http://www.youtube.com/watch?v=9vdzJWEDWrM Nuoren miehen himo ei ole helposti tyydytettävissä. Naiset ovat kyllä yksi kovimmista haasteista askeetille. Ei tarvitse kuin tehdä kierros kaupungilla ja nähdä flikkoja, niin alkaa paineita ilmaantua, niitä paineita, joita pidättää kammiossaan. Rakastumisen tunne on kieltämättä hieno, olen kokenut sen muutaman kerran, mutta se menee ohi muutaman vuoden kuluttua ja tilalle tulee kiintymys. Ei ole kokemusta eikä tule. *nielaus* [q]Tosin sielullahan ei ole mitään sukupuolta.[/q] Niin. Eikö sitten ole mielenkiintoista, miten olemme biologiamme vankeja? Alhaalla vaan tykyttää ja pitäisi päästä lisääntymään vastakkaisen sukupuolen kanssa (yleensä vastakkaisen). Ajattelepa tätä ylemmältä. Ihmiset inkarnoituvat sieluryhmissä, joten olemme eläneet monissa eri rooleissa. Nykyinen isäsi saattoi olla homokumppanisi jossain elämässä ja nykyinen äitisi aviopuolisosi jossain toisessa. Insesti saa melkoisen koon eri perspektiivistä katsottuna! Tämä ajatuskin voisi hillitä himoja... [q]Itse uskon tietäväni täällä olemisen tarkoituksen. Raamattukin paljastaa sen jo ihan alkumetreillään. Olemme kehittymässä kohti jumaluutta. Jumalan kuvasta Jumalan kaltaiseksi. Käsittääkseni jotkut buddhalaisetkin uskovat korkeampiin maailmoihin joihin päästään kehittymällä ja kasvamalla sieluina?[/q] Uskot tietäväsi, niinpä niin. Asioista täytyy ottaa selvää pääsemällä korkeimpiin tajunnantiloihin. Jos Jumala on täydellinen ja me olemme Jumalasta, niin miten täydellinen enää voi kehittyä? Jos Jumala tarvitsee luotuja sieluja keräämään kokemusta nähdäkseen itsensä paremmin, niin miten Jumala voi olla täydellinen? Jos meidän täytyy tulla kokemaan hyvä ja paha maailmaan, niin hyvää ja pahaa ei ollut Jumalassa, joten onko Jumalassa puutteita? Puhtaan Maan buddhalaisuus keskittyy bodhisattvan palvomiseen. Heidän tavoitteenaan on päästä parempaan maailmaan, jossa on parempi harjoittaa Dharmaa. Nuo veijarit! Eivätkö he sielläkin - palvo uutta jumalaa ja toivo parempaa maailmaa? [q]Turhan helppo elämä turhauttaa. Nuoret ihmisetkin tuolla puiston penkeillä vetää pussikaljaa. Ei niillä ole todellisia ongelmia.[/q] Totta puhut. Itse kuulun siihen ryhmään, jolla on helppo elämä siinä mielessä, että syön armoleipää. Kun on katto pään päällä, ruokaa ja lämpöä, ei epäsosiaalisen ihmisen ole helppo lähteä ulkomaailmaan. Olen ollut työttömänä kohta neljä vuotta. Kävin tosin lukion tuon ajan sisällä ja jotain muutakin. Ryysyläinen olen, mutta väliäkö sillä (jossain vaiheessa voi olla). Välillä ajattelen, että olisi ollut hienoa syntyä rikkaaseen perheeseen. Se etuoikeus oli Schopenhauerilla ja Kierkegaardilla, jotka perivät suuren omaisuuden ja olivat vapaat pelkästään filosofoimaan. En tiedä, olenko valinnut nämä olosuhteet. Sekin on yksi arvoituksista, johon - yllätys yllätys - saadaan vastaus korkeammista tajunnantiloista. [q]Scifi onkin ihan mukavaa "pakoa todellisuudesta". Itsekin siitä diggailen. Tosin scifihän antaa vihjeitä tulevaisuudesta. Joku Jules Vernekin näki edeltä käsin tulevaisuuden.[/q] Hienoa. Tämä kaveri kuollessaan syöpään ja mentyään Valoon kertoo kokemastaan. Melkoinen juttu: scifikirjailijoiden jutut olisivat lähempänä totuuta kuin varsinaisten profeettojen! Star Trek -tulevaisuus odottaa. Jules Vernekin taidetaan mainita. Täytyy kuunnella uudestaan huomenissa. Tässä on playlist. http://www.youtube.com/watch?v=KUVyJnUyWwA&feature=PlayList&p=CE9262CA0E9A9103&index=0&playnext=1 [q]Oot vaan aito itsesi ja valloitat jonain päivänä jonkin ihanan naisen. Henkinen mies on kuitenkin täydellinen kumppani. Tämä aika ei vielä tätä asiaa oikein tajua, mutta uskoisin, että tämäkin asia tulee muuttumaan. Ollaan vaan niitä "rakkauden apostoleja"! Muista, että yksi nainen riittää jos homma toimii.[/q] Yhdestä asiasta olen varma: nuoruus ei ole minun ikäkauteni. En ole koskaan pitänyt nuoruudesta. Se on ollut yhtä helvettiä. Jokaisella ihmisellä on oma ikäkautensa, uskoisin. Kerran meditoidessani ja rukoilun jälkeen "kuulin" viestin päässäni: "Hyvin vaikea nuoruus, mutta sitten helpottaa." Siinä oli jotain. Aivan kuin eivät olisi olleet omia ajatuksiani vaan jonkin viisaan olennon. Onhan jotain lohtua "tuolta puolen" tullut silloin tällöin. [q]Ehkä kuitenkin oppiakseen rakkautta on todellakin annettava sen "Venuksen kasvojen" tuhota itsensä. Tais sillä Buddhallakin olla vielä vetoa naissukupuoleen kun mahtavat demonit yritti naismuodossa saada hänet ansaan. Mutta Buddhahan oli pystynyt kuolettamaan himon tunteensa. Tais vaan nauraa moisille demonien yrityksille?[/q] Ymmärrän kyllä vähän. Rakkaus sokaisee. Kai se antaa uuden elämän, mutta tosiaan, rakkaudentunne menee ohi. Ja jos rakkautta etsii, niin voi käyttää ekstaasia. Jotkut mystikot testaavat itseään naisten kanssa makaamalla nuorten tyttöjen kanssa yrittämällä hillitä itseään. Gandhi teki niin, myös hevosenkyrpä-Rasputin, joskus erittäin huonolla menestyksellä henkiseltä kantilta. Himon demoni on voimakas demoni. Voi olla, että menisin berserkkiin itsekin. Varmaan naista kiihottaisi pyhä mies, joka koettaa hillitä itseään. http://www.youtube.com/watch?v=UmKxKylgtmM&feature=related Sinä olet jo pitkällä. Minulla on Venuksen asettamat haasteet vielä edessä, jos en mene luostariin. Young lust!!
Itseasiassa aika iso osa tuosta edellisestä tekstistäsi voisi olla itsestäni lähtöisin. ;) Pink Floyd on hieno bändi. Nykyisin mulla menee melkein kylmät väreet, kun kuuntelen nuoruuteni musaa. Silloin oli mahtavaa elää. PAlaankin niihin aikoihin kun oikein alkaa ahistaa, vaikka ei se silloinkaan niin ihmeellistä todellisuudessa ollut. Tosin tuntuu, että silloin oli "ruoho vihreämpää, ilma raikkaampaa..." jossain Pink Floydin biisissä taidettiin noinkin laulaa? Naisten asettama haaste henkisyyteen pyrkivälle miehelle onkin ehkä suurin haaste maanpäällä. Jeesuksen ja Magdaleenankin suhteesta olis kiva tietää tarkemmin? Mulla on vähän sellanen kutina, että todella henkisiä naisia on aika vähän. Tämä pinnallinen maailma kun vie naisen helposti mennessään. Paljon helpommin kuin miehen. Siksi Jeesus ja Buddha olivatkin miehiä. Naisen on hyvin vaikeaa valaistua. Nyt saan tietenkin tämän palstan naisten vihan päälleni! Heh! Ei vaiskaan! Naiset on maailman ihanimpia olentoja! ;) >>Niin. Eikö sitten ole mielenkiintoista, miten olemme biologiamme vankeja? Alhaalla vaan tykyttää ja pitäisi päästä lisääntymään vastakkaisen sukupuolen kanssa (yleensä vastakkaisen). Ajattelepa tätä ylemmältä. Ihmiset inkarnoituvat sieluryhmissä, joten olemme eläneet monissa eri rooleissa. Nykyinen isäsi saattoi olla homokumppanisi jossain elämässä ja nykyinen äitisi aviopuolisosi jossain toisessa. Insesti saa melkoisen koon eri perspektiivistä katsottuna! Tämä ajatuskin voisi hillitä himoja... >Uskot tietäväsi, niinpä niin. Asioista täytyy ottaa selvää pääsemällä korkeimpiin tajunnantiloihin. Jos Jumala on täydellinen ja me olemme Jumalasta, niin miten täydellinen enää voi kehittyä? Jos Jumala tarvitsee luotuja sieluja keräämään kokemusta nähdäkseen itsensä paremmin, niin miten Jumala voi olla täydellinen?>Puhtaan Maan buddhalaisuus keskittyy bodhisattvan palvomiseen. Heidän tavoitteenaan on päästä parempaan maailmaan, jossa on parempi harjoittaa Dharmaa. Nuo veijarit! Eivätkö he sielläkin - palvo uutta jumalaa ja toivo parempaa maailmaa?>Totta puhut. Itse kuulun siihen ryhmään, jolla on helppo elämä siinä mielessä, että syön armoleipää. Kun on katto pään päällä, ruokaa ja lämpöä, ei epäsosiaalisen ihmisen ole helppo lähteä ulkomaailmaan. Olen ollut työttömänä kohta neljä vuotta. Kävin tosin lukion tuon ajan sisällä ja jotain muutakin. Ryysyläinen olen, mutta väliäkö sillä (jossain vaiheessa voi olla). Välillä ajattelen, että olisi ollut hienoa syntyä rikkaaseen perheeseen. Se etuoikeus oli Schopenhauerilla ja Kierkegaardilla, jotka perivät suuren omaisuuden ja olivat vapaat pelkästään filosofoimaan. En tiedä, olenko valinnut nämä olosuhteet. Sekin on yksi arvoituksista, johon - yllätys yllätys - saadaan vastaus korkeammista tajunnantiloista. >Hienoa. Tämä kaveri kuollessaan syöpään ja mentyään Valoon kertoo kokemastaan. Melkoinen juttu: scifikirjailijoiden jutut olisivat lähempänä totuuta kuin varsinaisten profeettojen! Star Trek -tulevaisuus odottaa. Jules Vernekin taidetaan mainita. Täytyy kuunnella uudestaan huomenissa. Tässä on playlist.>Yhdestä asiasta olen varma: nuoruus ei ole minun ikäkauteni. En ole koskaan pitänyt nuoruudesta. Se on ollut yhtä helvettiä. Jokaisella ihmisellä on oma ikäkautensa, uskoisin. Kerran meditoidessani ja rukoilun jälkeen "kuulin" viestin päässäni: "Hyvin vaikea nuoruus, mutta sitten helpottaa." Siinä oli jotain. Aivan kuin eivät olisi olleet omia ajatuksiani vaan jonkin viisaan olennon. Onhan jotain lohtua "tuolta puolen" tullut silloin tällöin. >Jotkut mystikot testaavat itseään naisten kanssa makaamalla nuorten tyttöjen kanssa yrittämällä hillitä itseään. Gandhi teki niin, myös hevosenkyrpä-Rasputin, joskus erittäin huonolla menestyksellä henkiseltä kantilta. Himon demoni on voimakas demoni. Voi olla, että menisin berserkkiin itsekin. Varmaan naista kiihottaisi pyhä mies, joka koettaa hillitä itseään.
"Silloin kun näette tai kuulette näitä asioita tapahtuvan, teidän on tärkeää pysyä omassa voimassanne henkisinä ihmisolentoina ja katsoa suurempaa kuvaa. Ette ole voimattomia - olette voimakkaita, kun täysin ymmärrätte uuden roolinne, mihin olette kulkemassa viidennen ulottuvuuden olentona. Tässä muutamia asioita, joita enkelit ovat korostaneet minulle: * Kaikki mitä sielulle tapahtuu, auttaa sitä kehittymään. * Kuolema ei yllätä koskaan ketään sielua. * Jokainen sielu on sopinut jokaisesta tilanteesta, mikä sille tapahtuu - onnettomuuksista terroristihyökkäyksiin. * Jokaisella sielulla on vapaa tahto kärsiä tai olla onnellinen. * Meidän ei ole tarkoitus tuomita toisen sielun päätöksiä. * Emme voi tietää maan päällä ollessamme koko syytä siihen, miksi sielu tekee jonkin päätöksen. * Meidän ei ole tarkoitus sekaantua toisen sielun polkuun. * Meidän on tarkoitus olla myötätuntoinen sielun jokaista päätöstä kohtaan. * Meidän on tarkoitus rakastaa näitä sieluja, vaikka he näyttävät vahingoittavan itseään tai toisia. Voitteko tehdä nämä asiat nykyisellä henkisellä polullanne? Voitteko tehdä puolet niistä? On tärkeää, että olette rehellinen itsellenne. Tämä osoittaa teille, missä kohtaa olette sielunne kehityksessä. Oletteko valmis olemaan Jumalan osa ja Jumalan kaltainen? Voitteko rakastaa ja antaa anteeksi kuin Jumala? Tätä viides ulottuvuus on - Kristus-tietoisuutta. Silloin kun sanotte haluavanne olla viidettä ulottuvuutta, sanotte: "Haluan saada Kristus-mielen." Kukaan ei odota teidän olevan 100%:sti Kristus-tietoisuudessa täällä hetkellä, mutta haluamme teidän käsittävän, mitä pyydätte. Teidän on tärkeää olla realistisia henkisen matkanne osalta" -tämä on Kryon foorumilta eräs tekstin osa ja näitä saa vapaasti jakaa edelleen
Täydentävää tietoa laajemmasta perspektiivistä kuolemanjälkeisten tilojen selvityksineen on Sylvia Brownen/Lindsay Harrisonin kirjassa Elämää toisella puolella. Brownen tuotannossa tästä kirjasta lähtien alkaa olla homma kutakuinkin hanskassa. Tuotannon ensimmäinen kirja sisältää mielestäni virheitä johtuen silloisten tutkimustensa puuteellisuudesta. Brownen kirjat on suunnattu tavallisille kansalaisille, jotka suhtautuvat avoimen ennakkoluulottomasti uusiin asioihin. Tuli tämmöinen mieleen kun ajattelin että mikä uusi kirja voisi olla juuri tämän palstan aihepiiriin sopiva täydennysmateriaali. Samalla ollen useimmille riittävän helppotajuinen ja asiat rautalangasta väännetty.
Minun hyvä ystäväni kuoli julman ja väkivaltaisen kuoleman. Ainoa asia, joka minua lohduttaa on juuri tuo, että hän oli itse kohtalonsa sopinut. Ainoa asia, joka saa minut jatkamaan eteenpäin on se, että myös väkivallantekijä on kohtalonsa sopinut. Joskus kun taivaassa kohtaamme on kaikki maalliset asiat anteeksi annettu ja unohdettu. Se asia pitää minut tervejärkisenä. Se, ettei minun tarvitse kantaa kaunaa ikiaikoja. En halua väkivallantekiujän joutuvan helvettiin. Haluan joskus voida antaa anteeksi myös hänelle. Viha ja katkeruus syövyttävät mieleni ja haluan niistä eroon.
Tarkoitatko että hyvä ystäväsi oli "suunnitellut" ennen syntymäänsä itselleen tuollaisen kohtalon? Hyvä ystäväsi on ihan varmasti ollut kauhuissaan viimeisinä hetkinään. Hän ei ole pystynyt suunnittelemaan omaa kohtaloaan. Ihminen ehkä voi hieman vaikuttaa vaikkapa työuraansa ja pieniin maallisiin seikkoihin mutta vain silloin kun hengittää omilla keuhkoillaan. Jos sinulle tuo lohtua se että hän olisi "suunnitellut" itselleen noin tapahtuvaksi niin olet väärässä.
...kun koitat riistää viimeisenkin toivonpilkahduksen minulta! En kuitenkaan ajattelutapaani muuta. Me kaikki olemme sopineet kohtalomme. Joku kokee millaista on tappaa, toinen millaista on tulla tapetuksi. Tapetuksi tuleminen on varmasti kauheaa, en sitä kiistä, mutta ihminen joka sitä ei ole kokenut ei voi tietää millaista se on. Nyt ystäväni sen tietää ja varmaan se kokemus heijastu hänen tulevaan elämäänsäkin niin, ettei halua ketään tappaa. Näin sielu taas oppi uuden asian ja kasvoi matkallaan.
Sinä riistät itse itseltäsi. Älä minua syytä siitä mitä teet itsellesi.
Minulla oli kaikki hyvin ennenkun sinä sotkit juttuinesi väliin! Pysy poissa jauhamasta sitä mihin itse uskot. En minäkään sinun uskoasi valheiksi hauku. Usko ihan mihin haluat, palvo vaikka kiviä ja kantoja jos mielesi siitä paremmaksi tulee. Ei Jumala vain yhtä uskontokuntaa pelasta. Jos niin olisi, niin olisihan hän itsestään ilmoittanut myös muslimeille, hinduille, buddhalaisille ja monille monille muille kansoille ja uskonnon harjoittajille. Yksikään Jumala ei sano, että pitää uskoa juuri näin tai joutuu helvettiin ja samanaikaisesti antaa oikean uskonnon vain tietyille ihmisille. Yksikään Jumala ei ole sellainen tyranni, eli loppujen lopuksi on ihan sama mihin uskoo, kunhan muistaa, että pitää elää hyvä elämä toisia kunnioittaen ja rakastaen! Minä kunnioitan sinua ja uskoasi ja toivon, että ne auttavat sinua henkisessä kasvussasi!
Sinun uskosi perusta ei kestä totuutta. Kun sanotaan "totuus ei pala tulessakaan" niin sinun totuutesi ei kestänyt edes sitä mitä kirjoitin ja jonka monet jälleensyntymisoppiin uskovat näköjään viesteillänsä todistivat. Jälleensyntymisoppiin kuuluu se että suunnitellaan tuleva elämä ja jos siihen suunnitellaan koulutytön raiskaus ja tappo niin silloin jälleensyntyjät sen hyväksyvät ja sallivat vaikka kuinka kieltäisivät. Tämä on totuus jälleensyntyjistä. Ikävä kyllä. Esim. Aritta sanoi että tuo koulutyttö oppi jotain raiskauksestaan ja tapostaan. Sellainen joka noin sanoo on moraaliton ja kärsii jonkinlaisista mielenterveydellisistä ongelmista. Jos hyväksyy nuo raiskausasiat niin ei voi samalla sanoa ettei hyväksy. Miksi minä palvoisin kiviä ja kantoja kun ne joskus ovat kaikki pois? Minä en palvo mitään mutta minä uskon vakaaseesn totuuteen joka ei tulessakaan pala. Jumalan tehtävä ei ole koskaan ollut pelastaa uskontokuntia ja evankeliumi on ilmoitettu kaikille maan kansoille, jopa jälleensyntyjille. Itsestä se on kiinni uskooko saavansa 70 neitsyttä vai ufomatkan kuolemansa jälkeen mutta on vain yksi totuus. Jumala ei ole tyranni. En kutsuisi ketään sellaista tyranniksi joka tahtoo pelastaa sinut jopa oman poikansa kuoleman kustannuksella. Ihan mukavaa jos kunnioitat minua ja sanomisiani vaikka se onkin ihan maallista. Toivoisin että sinä ajattelevana ihmisenä punnitsisit sitä mikä on oikeaa ja mikä väärää. Muista että jos hyväksyy pahaa, niinkuin jälleensyntyjät hyväksyvät "tulevan elämän suunnitteluunsa" koulutytön raiskauksen, niin on osasyyllinen pahaan. En minä ihmistä tuomitse vaan ihmisen teot. Tekosi (ajatuksesi) näyttävät minulle mikä sinä olet. Jos sanon jotakin vastaan sanon minä sen siksi että siinä on jotakin pahaa. Yleensä se otetaan loukkauksena persoonaa kohtaan mutta se on tarkoitettu huomaamaan se paha joka ajatuksissa on. Moni heittää raamatusta lauseita uskovaisia vastaan mutta se ei heitä loukkaa sillä tälläiset heitot lopulta kohdistuvat omaan nilkkaan. Läheisiä on kuollut minultakin ja monelta muulta. Kuoltuaan he nukkuvat kuoleman unta täysin tiedottomana. Tätä paikkaa ihmiset kutsuvat Tuonelaksi. Viimeisenä päivänä heidät herätetään ja täällä maan päällä eletty elämä punnitaan. Vapahtajaan uskominen ei ole tyranniin tai riistäjään uskomista. Se on uskomista Hyvään. Se ei ole palvomista tai mitään kulttia tai pakollista liittymistä johonkin seurakuntaan. Jos vilpittömästi pyydät pelastusta elämääsi niin saat sen ja ymmärrät mistä on kyse. Sen jälkeen hyvän ja pahan hahmottaminen toisistaan on helpompaa ja jo sekin itsessään tekee elämästä parempaa kun tietää missä kulkee. Kaikenlainen "pikku räpellys" elämässä sen jälkeen tuntuu ihan turhalta. Asiat loksahtelevat kohdalleen ja elämän sisin olemus selkenee.
Kun luette läpi oheisen linkin viesteineen läpi niin huomaatte todella että jälleensyntyjistä suuri osa sallii koulutytön raiskauksen ja murhan. Jälleensyntymis oppi on mielenterveydellinen ongelma, ei mitään muuta. Tähän mielenterveydelliseen ongelmaan liittyy vahvasti oman oppinsa hurja puolustaminen. Jopa niin hurja että kaikki näkyvä ja tuntuvakin on heidän mielestään harhaa. Jopa Eiffeltorni. Tälläista ongelmaa sairastava ei kykene itse arvioimaan tilaansa vaan puolustaa sitä ainoaa uskomustaan vaikka viimeiseen asti. Vielä kerran sanon että tuo koulutyttö ei määrännyt omaa kohtaloaan. Ei! Hänen hento elämänlankansa katkesi väkivaltaisesti ja siinä takana ei ollut mitään suunniteltuja kohtaloita. http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000057&posting=22000000043667481
Jokaisen sielun tuleva ja kuluva elämä määräytyy sen perusteella miten on edelliset elämänsä elänyt.
vaikuttaa hurjalta kristinuskon puolustelulta! Kukaan ei hyväksy koulutytön surmaa. Ei kukaan! Mutta kohtalo meillä kaikilla on. Toisilla se on tulla surmatuksi kouluiässä ja vaikka sitä ei KUKAAN hyväksykään, niin siitä huolimatta niin kävi. Oli sitten kuka tahansa Jumala oikea Jumala, niin ei hän siihen tapahtumaan puuttunut. Ei kristittyjen Jumala siihen puuttunut, ei muslimijumala, ei hindujen, jälleensyntymäoppia kannattavien, eikä kenenkään Jumala. Yhtäkään niistä ei kiinnostanut puuttua tapahtumien kulkuun. Esimerkiksi kristittyjen Jumala on kaikkivoipa. Kaikkivoipana hän varmaan olisi voinut tapahtuman estää, mutta ei estänyt. Miksi?
Ystäväni Epikuroon arvoitus: http://www.youtube.com/watch?v=UEkJJidVjGU "Onko Jumala halukas estämään pahan, mutta ei kykenevä? Silloin hän ei ole kaikkivoipa. Onko hän kykenevä, muttei halukas? Silloin hän on pahantahtoinen. Onko hän sekä kykenevä että halukas? Mistä siis tulee paha? Eikö hän ole kykenevä eikä halukas? Miksi siis kutsua häntä jumalaksi?" Jättäkää Jumala omaan arvoonsa, eli olemattomaan arvoon. Ihminen itse tekee kaiken. Ihminen on kaiken mittapuu.
Katsoppas kun se elämän tekeminen pelilaudaksi onkin jälleensyntyjien juttuja. Siis se "tulevan elämän suunnittelu". Jumala ei pidä meitä pelinappuloina joita hän liikuttelee kuin barbinukkeja mielensä mukaan. Ihmisellä kun on ihan oma mieli. Tietääkseni nuo raiskaukset ja muut jutut tulevaan elämään ovat jälleensyntyjien omia suunnitteluja. Niin minulle on vakuutettu. Sillonhan ne ei ole kohtaloa vaan haluttuja juttuja joista sitten "oppii". Eikö olekin sairasta. Mistä tiedät että raiskattu ja tapettu koulutyttö ei olisi hädissään huutanut Jeesusta pelastamaan hänet?
että tyttö huusi apua Jeesukselta jos hän ylipäätään tiesi kuka Jeesus on. No, miksi ei Jeesus pelastanut häntä?
Ihan sen takia koska me ihmiset emme ole nukkeja joita joku käsi ohjaa. Jeesus ei pelastanut häntä maallisuudelta. Supersankarit kuten Teräsmies pelastavat ihmisiä maallisuudelta, stoppaavat kohti syöksyviä autoja jne. Kaikki ihmiset tietävät kuka Jeesus on. Kaikki tietävät mitä tarkoittaa pelastus. Joillakin nämä asiat voivat olla syvemmällä piilossa mutta hädän hetkellä ne kirkastuvat. Silloinkin se on itsestä kiinni ottaako pelastuksen vai ei.
emme tosiaankaan ole nukkeja joita joku käsi ohjaa vaan valitsemme itse elämämme kärsimyksineen ja nautintoineen. Myös pienet lapset ovat suuria henkiä ja sieluja ja heilläkin on vastuu elämästään. Ja juuri siitä sinä syytät minua. Eikä sinullakaan ole muuta vaihtoehtoa. Vaikka kuinka uskoisi Jeesukseen ei hän tule pelastamaan. Kaikki ihmiset eivät tosiaankaan tiedä kuka Jeesus on.
Tätä asiaahan on nyt yritetty sinulle eri tahoilta rautalangasta vääntää, jotta ymmärtäisit, mitä me "jälleensyntyjät" oikein tarkoitamme. Valitettavasti tilanne on sama, kuin jos suomalaiselle kolme-vuotiaalle yrittäisi selittää kvanttifysiikkaa kiinaksi. Kukaan ei todellisuudessa edes odota, että lapsi oikeasti ymmärtäisi jotain siitä, mitä hänelle kerrotaan. Kukaan ei myöskään odota sinulta enempää ymmärrystä, kuin mitä sinulla oman sielusi kehitystason mukaisesti on. Sen verran kuitenkin tarkennan, että et kai ihan tosissasi ole sitä mieltä, että jälleensyntymiseen uskovat sallivat murhat ja raiskaukset? Et voi olla oikeasti sitä mieltä. Se on ehkä mielestäsi ajatuksena niin mehevä, että haluat siitä jankuttaa, vaikka tulet suoltaneeksi vain uskomatonta soopaa. Nyt kerron sinulle jotakin, jonka toivon koko sydämestäni sinun ymmärtävän: Jonkun teon ymmärtäminen ei ole sama asia kuin teon hyväksyminen. Viisas ihminen ymmärtää, miksi joku vahingoittaa toista, hän voi ymmärtää motiivit ja taustat. Oli ne sitten lähtöisin tästä tai edellisestä elämästä. Se EI tarkoita teon hyväksymistä. Kykenetkö ymmärtämään tämän? Jos et, nostan käteni pystyyn, elät sen mukaan, miten maailman käsität. Jos oivalsit tämän, onnittelen. Jälleensyntymisoppi ei muuten ole sen enempää mielenterveysongelma kuin kristinuskokaan.
Valitse tulevaa elämäänsä,niin kauan kun hän on syyn ja seurausen lain alainen,sillä hän joutuu syntymään välttämättömyyden pakosta,ja joutuu kohtaamaan nuo syyt ja sen aiheuttamat seuraukset. Sitten kun hän lakkaa tuottamasta syitä ja seurauksia,niin hän voi syntyä vapaasta tahdostaan. Edellinen kirjoittaja kirjoitti asian,niinkuin se on
Lueppas lapsukainen arittojen vastaukset niin niistä pitäisi jopa sinullekin selvitä että he sallivat tälläistä tapahtuvan. He jopa suunnittelevat sellaista tapahtuvaksi. Sinä olet raiskaaja jos uskot jälleensyntymisoppiin.
ymmärryksessäsi kuitenkin vikaa kun et yhtään mitään älyä. Emme me hyväksy väkivaltaa. Että sellaista tapahtuu johtuu kosmisesta laista, niin kuin kylvät sitä niität. Olemme ikuisia henkiä ja välillä olemme lapsen puvussa mutta kuitenkin se sama henki joka on varmasti raiskannut ja tappanut jossain vaiheessa jossain elämässä. Se ei tarkoita sitä että odotamme täällä kuolaten verisiä asiota tapahtuvaksi. Kyllä ne jutut kuuluu ihan muille porukoille. En viitsi sinulle enää selittää mitään koska se menee yli sinun ymmärryksesi. Joskus tulet tajuamaan mutta et varmaan tässä elämässä. Luen juuri sellaista kirjaa kuin Sielujen matka, Michael Newton. Se ehkä olisi sopiva alkeiskirja niille jotka eivät vielä ymmärrä näitä juttuja. Vaikka parempiakin kirjoja on eikä niihin kuulu raamattu.
Te ette salli murhia ja raiskauksia mutta suunnittelette niitä omaan elämäänne ennen tänne tuloa. No mitä eroa sillä nyt sitten on? Suunnitella raiskauksia ja siten kun ne tapahtuu niin sitten niitä ei sallita. Koska jälleensyntymiskäsitysten takana ei ole totuutta, niistä tulee hiiri kissalle takkia ompeli -sekasikiöitä. Siis mielestäsi kun "viisas ihminen ymmärtää, miksi joku vahingoittaa toista, hän voi ymmärtää motiivit ja taustat. Oli ne sitten lähtöisin tästä tai edellisestä elämästä", olet suunnitellut jossain elämässäsi vaikka raiskata jonkun. Siis koska olet suunnitellut teon ilmeisesti yhdessä raiskatuksi tulevan kanssa, ymmärrät tekosi mutta et salli sitä etkä hyväksy sitä. Näinhän tämä menee selityksesi mukaan. Mutta koska raiskaus kuuluu sielunsuunnitelmaanne, se on pakko tehdä vaikka et sitä hyväksykään. Aamen. Ymmärrätkö miten sairas jälleensyntymisoppi on? Jos et, nostan käteni pystyyn, ja toivon että Jumala tarttuu elämääsi niin voimallisesti että ymmärrät mistä totuus löytyy.
Ymmärrän ajattelutapasi, ymmärrän, miksi ajattelet noin. Yritän silti vielä kerran saada sinutkin ymmärtämään, miksi minä ajattelen näin. En pyydä sinua uskomaan samaan, ainoastaan ymmärtämään, mistä tässä on kyse. No niin. Nyt pitää erottaa kaksi asiaa toisistaan. Sielu ja ruumis, johon kuuluu myös ego. Sielu haluaa kokemuksia. Se kuuluu kehitystien loppuun kulkemiseen. Sanotaan vaikka niin, että ei voi ymmärtää haavoittuvaa, ellei ole itse haavoittunut. Sielu ei ole kiinnostunut egomme mukavuudesta tai epämukavuudesta. Vanha sielu kykenee vaivattomasti tuntemaan myötätuntoa. Hän kykenee ilman ponnisteluja asettumaan toisen ihmisen asemaan ja ymmärtämään. Nyt saat itse miettiä, mistä se johtuu. Raiskaus on kammottava asia. Egon ymmärryksestä, tällä meidän fyysisellä tasollamme se on kammottavaa. Minun mielestäni se on kammottavaa. Tässä kehossa, näiden ihmisaivojen ja egon kanssa se on kauhistuttavaa. Fyysisellä tasolla lasten hyväksikäytöstä ja väkivaltaisesta kohtelusta kuuleminen ja lukeminen aiheuttaa suunnatonta ahdistusta, jopa fyysistä kipua ja suurta myötätuntoa lasta kohtaan. Minut se pistää usein myös itkemään. Sielun tasolla taas raiskaaja ja raiskattu ovat saattaneet sopia nämä roolinsa ennen inkarnoitumista. Sillä käymässä täällä vain ollaan. Muistan jonkun sanoneen, että kuolema on kuin heittäisi kengät pois jaloistaan pitkän työpäivän jälkeen. Sitä me täällä juuri teemme, pitkää työpäivää. Todellinen olemuksemme on se, joka on osa Jumalaa, eli sielumme. Ja kerta kiellon päälle: Me, meidän persoonamme, ei hyväksy raiskausta, ei väkivaltaa. Eikä kuulukkaan hyväksyä. Joka kerta, kun koemme jotain ikävää tai vaikka vain kuulemme tai luemme uutisen jostain vastaavasta, me opimme jotain. Me opimme sitä myötätuntoa ja rakkautta, mitä me olemme tulleet tänne oppimaankin. Älkäämme antako vihan hämätä meitä, estää meitä ymmärtämästä. Sielumme hyväksyy sen. Myös sinun sielusi. Minulla on kyllä sellainen aavistus, että kaikesta selvittämisestä huolimatta me nostamme molemmat tahollamme kädet pystyyn. Olkoon siis niin. Mutta, niin rasittavaa kun tätä onkin sinulle yrittää raottaa, sielun tasolla rakastan sinua. Sillä yksilöllisyys on egon harhaa. Me olemme kaikki yhtä. Samasta rakkauden lähteestä.
Olen lukenut Arittan kirjoituksia paljonkin. Aritta on viisas sielu ja hänessä on paljon paljon rakkautta. Olen pahoillani, että syytät minua raiskaajaksi. Ja huvittunut siitä, että kutsut lapsukaiseksi. Olen siis 4-kymppinen lapsiraiskaaja? No, olen sitten sinun mielestäsi mitä olen, en syytä sinua mistään. Kuten edellä vertasin, miksi syyttäisin sitä kolmevuotiasta siitä, ettei hän ymmärrä kvanttifyysiikkaa?
Järjetöntä. Suunnitella raiskauksia ja muuta pahaa ja sitten tekopyhästi selitellä fyysisestä ja sielun tasosta, aivan kuin raiskaus siitä sen hyväksytymmäksi muuttuisi. Jos kerran suunnittelee pahoja asioita elämäänsä, miksi niitä pitää sitten kuitenkin kauhistella? 8O/ Raamatun mukaan jo pelkkä paha ajatus on synti ja sitä pitää välttää. Me emme suunnittele itse raiskauksia ynnä muita oppiläksyjä. Tuo on kyllä niin harhaista, niin harhaista ja täysin vastoin kristinuskon sanomaa. Ja täysin rakkauden vastaista. Päinvastoin, on sairaalloisen egoistista kasvattaa itseään suunnitelluilla murha- ym. pahoilla teoilla. Itse en ole yhtä tuollaisten perverssiyksien kanssa.
Usko sinä siihen mihin olet oppinutkin uskomaan ja anna meidän uskoa mihin me uskomme. Äläkä tuomitse ettei sinua tuomittaisi. Mielipiteesi saat pitää niin kuin me kaikki saamme. :-)
Kauhulla olen myöskin lukenut jälleensyntyjien kertomuksia ja suuresti ihmettelen eivätkö he tosiaan tajua mitä kirjoittavat. Ainakin poliisilla olisi helppo tehvävä edessään ratkoessaan rikoksia jos kaikki jälleensyntymäoppiin uskovat rekisteröitäisiin sillä heidän joukostaan se rikollinen sitten löytyisi. Ei voi kuin toivoa että he saisivat opastekyltin pois harhaisesta maailmastaan.
Kyllä minä ainakin nostan heristävän sormeni lasten raiskaajille. Jos sattuisin tapahtumapaikalle saattaisin tempoa nyrkilläkin silmien väliin. Ehkä te jälleensytyjät vain kävelisitte ohi ja miettisitte että he ovat valinneet tuollaista elämäänsä. Sinä et usko pelastussanomaan mutta näköjään mielelläsi poimit raamatunlauseita lyömäsanoiksi. Kieroa mutta voiko enää muuta odottaakaan.
Ihan vakavasti puhuen on jälleensyntymisoppi realistinen heille jotka kokevan elämän tarkoitukselliseksi. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa vain sen perusteella miten elää kuluvaa hetkeä. Ei se, että toteaa maailmassa olevan erikehitysasteella olevia ihmistä kerro, että pitäisi kehittymättömyyttä mitenkään hyvänä asiana tai toivoisi sitä.
Mieleltäsi olet lapsukainen vaikka oletkin samanikäinen kuin minä. En näe lapsenraiskauksen hyväksyjällä olevan minkäänlaista rakkautta... tai ehkä rakkautta pahaa kohti. Sasati sitten että tälläinen ihminen olisi "viisas sielu". Ehkä hän on saanut sinut pauloihinsa "viisaudellaan" joten onko hän nyt sinua "ylemmällä tasolla". Aikoinaan ilmestyi tasohyppelypeli nimeltään "Super Mario". Miksei se teille riittänyt?
Miten raiskaaja vahvistuu teollaan? Poissulkien tunnekylmät narsistiset psykopaatit, raiskaaja tuntee teostaan varmasti jossain vaiheessa elämää katumusta ja pahaa oloa henkisesti. Mutta jos raiskaaja jatkaa tekojaan, hän kylmettyy tunteissaan yhä enemmän sen sijaan että vahvistuisi!!! Mitä tapahtui kellariraiskaaja Josef Fritzlille? Vahvistuiko hän vuosikymmenten pahuuden harjoituksestaan? Pidetäänkö häntä nyt kovastikin idolina jälleensyntyjien keskuudessa? Kun hän myönsi lopulta tekonsa, asianajajansa sanoi että Fritzlistä aisti että hän tunsi tehneensä jotakin hyvää tyttärelleen. Kyllä hänen loppuelämänsä kohtalo on kaikkea muuta kuin vahvan ihmisen täyteläistä elämää ellei hän saa sitä armoa että tulee uskoon. Vain ja ainoastaan Jumala voi hänen sisimpänsä muuttaa, ei hän itse omilla vaikka loppuelämänsä piikkimatolla maaten -katumusharjoituksillaan. Lukekaa hyvä ihmiset psykologisia teoksia ihmismielen kiemuroista. Jos väitetään että tekijä tarvitsi raiskaamisen, jotta oppisi tuntemaan myötätuntoa toisia kohtaan, tällainen ajattelu on sairasta ja psykopaattista. Ja tuo ylläoleva oli vasta kommentti otsikkoosi. Huomaatko miten tyhjäpäiväistä on yleistävä kokemusten avulla vahvistumispälätys? ""Ihan vakavasti puhuen on jälleensyntymisoppi realistinen heille jotka kokevan elämän tarkoitukselliseksi."" Väitän että elämän tarkoituksellisuus ja arvo avautuu aidoimpana heille, jotka Jumalan löytävät Jeesuksen avulla ja näin tulevat todella ymmärtämään oman vajavaisuutensa Luojansa edessä. Jälleensyntyjät pakenevat Jumalaa ja vastuutaan teoistaan Hänelle omiin tekoihinsa ja niiden mukapelastavaan arvoon. Tämä on sitä ihmisen perusongelmaa, ylpeyttä. ""Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa vain sen perusteella miten elää kuluvaa hetkeä."" Tähän sanoisin että heidän tekonsa seuraavat heitä. Jos valitsee Jeesuksen tarjoaman pelastuksen, tulevaisuus on iankaikkinen elämä, ensin väliaikaisesti taivaassa ja sitten täällä uudestiluodulla maapallolla alkuparatiisin kaltaisessa yhteydessä Jumalaan. Kaikki paha on poissa, jonka avulla jällärit yrittivät vahvistua, mutta huomasivatkin että valintansa heikensivät heidät iankaikkiseen heikkouteen. ""Ei se, että toteaa maailmassa olevan erikehitysasteella olevia ihmistä kerro, että pitäisi kehittymättömyyttä mitenkään hyvänä asiana tai toivoisi sitä."" Tuo olikin hyvä tapa kiertää se tosiasia että jotkut täälläkin asettavat itsensä muita korkeammalle tasolle. Ja se kertoo kyllä sen että ihminen ei ole oivaltanut kehityksestä mitään. Ja siitä perusongelmasta eli ylpeydestä. (PS. tämä oli vastaus sappualle, aritta pysyköön tästä erossa).
hyvää elämää sulle, ei osunut eikä uponnut.
joten annetaan olla.
itse sairas jos ajattelet noin. Ei sinulle ole selvinnyt se että emme rakasta raiskauksia. Haukut minua myös jatkuvasti kieroilusta ihan kuin olisin täällä houkuttelemassa viattomia ihmisiä helvettiin. Minusta olet loukkaava ja tuomitseva, mutta annan sinulle anteeksi koska et ymmärrä mitä teet.
Harhaisuus ei uppoa minuun. Eikä lastenraiskausten hyväksymiset. Ne on teidän jälleensyntyjien maailmaa. Toivon vain että joskus sinäkin löydät sen polun sieltä sysimustasta harhaisuudesta.
Josef Fritzl on kuninkaamme jota kumarramme haltioituneina. :-) Jätä jo tuo panettelu, se ei ole kristillistä. Josef Frifzl oli sairas. Hänkin tarvitsee rakkautta, usko tai älä, mutta hän saa myös sovittaa tekonsa. Monet pahat asiat mitä tapahtuu on myös opetuksena muille. Ajattele esim nälkäänäkeviä lapsia kehitysmaissa. Heillä on koko maailmalle sanoma.
hyväksy raiskauksia. Eikö se vielä ole mennyt perille?
Kyllä te niitä haluatte tapahtuvan kun niitä niin suunnittelettekin. Oppimistarkoituksiin! Herran jestas! Sinä olit ihan ensimmäisenä pölisemässä siitä kuinka tuo raiskattu koulutyttö "oppii" kokemastaan! Olet älyttömän hullu ihminen ja toivon että sosiaalipuolelle saataisin pian lisää varoja jotta kaltaisiasi voitaisiin hoitaa. Miten voit edes käyttää sanaa "minusta". Sinä olet ihmisenä niin hukassa että et kertakaikkiaan voi edes tietää mitä ajattelet. Siitä voi johtua kieroilusi, et vaan kykene ajattelemaan selkeästi. Sinä se olet todella loukkaava! Ajattele mitä sanoisivat raiskatun koulutytön vanhemmat jos menisit heille pölisemään pimeitä juttujasi siitä kuinka heidän raiskattu ja tapettu tyttönsä sai todella hyvää oppia ja on nyt kuoleman jälkeisessä sairaalassa parantelemassa haavojaan ja miettimässä uutta elämäänsä. Sinä joka sallit raiskauksen oppimismenetelmänä antelet minulle anteeksi! Mistä hyvästä? Siitä kun minä en sinun menetelmiäsi hyväksy, vai? Vai minä ole se tuomitseva joka keksii seuraaviin elämiin koulutyttöjen raiskaamisia? Sinä se juuri tuomitsit tuonkin koulutytön puheillasi. Yksinkertaisesti Arittaparka, olet hullu. Hae apua hae. Et varmasti pidä itseäsi mielenvikaisena mutta kyllä se sinusta niin voimallisesti tulee esille.
Ihme ja kumma sana teille tuo jatkuvasti hokemanne sana "kokemus". Mikä siinä on niin jännää? Onko se teidän porttinne parempaan? Btw, koko viestisi oli puppua.
ihan niin kuin haluat, mutta ehdottaisin että otat vähän iisimmin. Ei ole terveellistä hikeentyä asioista tuolla tavalla.
Ottaisinko asiat yhtä iisisti kuin sinä kävellessäsi raiskauksen ohi ja ajatellessasi että vai tuollasta olivat suunnitelleet. Kuulukohan siihen vielä tappo lopuksi... tsiippadaipadii dippi dii... didi dyy di di dyy di di dyy
Miksi valehtelet? Näköjään ainakin valehtelun hyväksytte.
mutta ymmärsitkö sinä?
Olet enempi jästipää kuin minä.
Sehän on selvä. Enhän ole mitään muuta yrittänyt selittääkään tällä palstalla. Onneksi uskontojen varjolla on vain tehty hyvää ja syntiset Englatkin joutuvat helvettiin kitumaan ikuisiksi ajoiksi. Se on sentään sitä kristittyjen armoa.
se tyttö olikin ed. elämässään sadistinen keskitysleirivartija, joka tykkäsi "tehdä kokeita" pikku tytöillä? Se on täysin mahdollista. Rankkaa, mutta ei mitään ikuisesti helvetissä raiskatuksi tulemiseen verrattuna! Suhteellisuus on se juttu. Ihmiset ei muista edellisiä elämiään siitäkään syystä, että jokainen meistä on tehnyt edellisissä elämissään vaikka mitä hirveätä, mutta joutunut myös itsekin saman kohtelun alaiseksi. Reinkarnaatio on "heviä" ja sitä ei ne "popparit" vielä oikein kunnolla pysty ymmärtämään. Viattomilta vaikuttavat lapsetkin ovat siis täynnä kaikenlaista menneen elämän painolastia.
Ihan ohikulkumatkalla juutuin tähän keskusteluaiheeseen ja ihan pisti nyt silmääni tämä juttu (en usko jälleensyntymiseen, enkä ihan kielläkkään) Sanot, että jälleensyntymisopin mukaan, kun ihmiset etukäteen suunnittelee kohtalonsa ja tulee sitä tänne sitten opettelemaan/ottamaan opiksi on pahaa, mutta Raamatun mukaan pelkkä pahan ajattelu on syntiä. Kuitenkin kristinusko on kun katsotaan taaksepäin historiaa, yksi raaimmista uskonnoista (yksi kolmen parhaassa) Raamatussakin on paljon sitä vihaa, kostoa ja julmuutta. Kivitetään kuoliaaksi ja hakataan ruumiinjäseniä irti ja tapetaan viholliset vauvasta vaariin. Toki kirjaahan pitää lukea niin, että rukoilee Jumalalta ymmärrystä, mutta jos ei ymmärrä koko kirjaa, eikä Jumalaa, niin mites rukoilla, kun ensin pitäisi uskoa Jumalaan, että lukemalla alkaa uskomaan Jumalaan? Mutta kun minä olen sen lukenut niin, kun suomenkielen sanoja ymmärrän, ymmärsin, että Jumala on persoonaltaan ailahtelevainen ja vihainen olento, joka ensin oli mahtavampi kuin yksikään fysiikan, kemian, anatomian, fysiologian, ym. taitaja ja sitten hän teki helvetin ison virheen ja loi ihmisen ja ainoastaan ihmisen hän päästää taivaaseen... jos päästää. No, toki ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, mutta kun asiaa alkaa oikein miettimään, se on järjen vastaista. Ensin kehität koko universumin ja sitten teet ihmisen ja töppäät koko jutun. Teet ihmisestä pahan ja lankeavan. ja joudut vahtimaan niitä koko ikuisuuden. Taisi mennä niin, että ihminen loi Jumalan. Minä osaan hyviä tapoja ilman Mooseksen käskyjä. Tiedän mitä kaikkea rakkaus on ilman Jeesustakin. Ymmärrän pahuuden "luonteen" ilman pirua. Ymmärrän oikeasti karmankin. Ainakin tässä elämässä sitä saa mitä tilaa. Jos itse raiskaan jonkun 20v. saattaa olla että tyttäreni raiskataan, kun hän on vaikka 15v. tai että se, jonka raiskasin tappaa minut kun olen 40v. Nytkin räjähti yksi planeetta kaukana jossain ja uusi tähti syntyi... mutta Jumala kirjoittaa ylös, että minä teen syntiä, enkä usko häneen...
Aika kieroutunut olet.
Eli sinusta jälleensyntymisoppi on sairasta koston kierrettä. Ja mitäs se ihminen siinä oppii kun mitään ei muista ed. elämästä? Huuhaata se on, usko pois.
kuin sinä.
josta voit lukea vaikka raamatusta jos haluat. Ja se että emme muista entisiä elämiämme ei tarkoita sitä etteikö kokemukset jäisi mieleemme siten että opimme niistä.
Koulutytön raiskauksesta ja taposta Aritta sanoo: "Hänen kokemuksensa kasvatti häntä."
Joko olet niin tyhmä ettet tätä ymmärrä tai sitten vain kieroilet ja olet suoraan ilkeä.
Koulutytön raiskauksesta ja taposta Aritta sanoo: "Hänen kokemuksensa kasvatti häntä." Neuvoisin sinua hakeutumaan hoitoon ja lopettamaan tuollaisen ajattelumallin.
että on sellainenkin laki jonka nimi on maan vetovoimalaki eli voit pudota alas ja tappaa itsesi sillä tavoin. Uskotko tuohon lakiin? Jos teet sen olet murhaaja.
Miten se maan vetovoimalaki liittyy tähän: Koulutytön raiskauksesta ja taposta Aritta sanoo: "Hänen kokemuksensa kasvatti häntä."
on samanlainen laki kuin se että saat takaisin sitä mitä annat ulospäin. Tiesinhän ettet tajua.
Kyllä minä tajuan vetovoimalain ja senkin soperruksen jota koetat sillä symboloida. Näin sinä kuitenkin ajattelet: Koulutytön raiskauksesta ja taposta Aritta sanoo: "Hänen kokemuksensa kasvatti häntä."
joko kasvatti häntä ja/tai antoi muille tärkeän kokemuksen.
päitä poikki ilman sen ihmeempää syytä. Siellä sitä kostoa vasta piisaakin. Mitens jos jollekin sun rakkaalle ihmiselle tehtäis jotain kamalaa? Antaisitko sen anteeksi ja toteaisit pahantekijälle, että taivaassa tavataan! Vai haluaisitko, että tuo kakkiainen mädäntyis ikuisesti helvetissä? Jos se olis raiskannu ja tappanu vaikka sun siskos? Pystyisiksä siihen? Ihminenhän janoaa oikeudenmukaisuutta. Välillä jopa sillä silmä silmästä, hammas hampaasta menetelmällä. Elämähän ON rankkaa vaikka me täällä Suomessa aika lintukodossa elämmekin. Tosi rankkoja juttuja tulee kuitenkin täälläkin vastaan. Ja kun meillä on lukuisia elämiä, niin ihan varmasti jossain niissä tulee ihan samanlaisia rankkoja juttuja jopa omallekin kohdalle. Mutta kuka haluaisi ajatella, että jonain päivänä joku voi tulla ja tehdä meille vaikka mitä pahaa. Harva kuitenkaan miettii sellaista lähes päivittäin. Eihän elämisestä tulis yhtään mitään jos kokoajan pelkäis ja odottais jotain pahaa tapahtuvaksi. Sanotaanko nyt aivan yksinkertaisesti se mitä ihminen on oppinut edellisistä elämistään: VIISAUTTA. Ootkos koskaan miettinyt miksi joku ihminen on paljon viisaampi kuin toinen? Mistähän se johtuis? Jumalan oikkujako? Aika paskamainen jumala jos tekee toisesta viisaan ja toisesta tyhmän. Aika mielivaltanen ja suorastaan sadistinen jumala! Huom. Jumala pienellä kirjoittetuna. Meikäläisen Jumala on puolueeton ja antaa meidän tehdä todellakin itse valintamme ja jos emme ota niissä lähimmäisiämme tarpeeksi huomioon, saamme kohdata seuraukset. Joskus kuitenkin valintamme ovat väärät ja silloin seuraa rangaistus, joka on kuitenkin aina suhteessa vääryyteen. Ikuinen kidutus helvetissä taas ei ole suhteessa yhtään mihinkään! Ja aika usein erittäin paha ihminen tapetaan seuraavassa elämässään. Mutta häntä ei tapeta sitä seuraavassa ja sitä seuraavassa ja... Se olisi sitä täysin suhteetonta kostoa. Sillä on paljon niitäkin, tai se taitaa koskea ihan kaikkia meitä, jotka haluavat sovittaa tekonsa vaikka kuolemalla. Jälleensyntymisoppi on sulle huuhaata. Et taida digata hevimusaakaan? Reinkarnaatio on nimittäin "heviä" ja kaikki uskonnot siihen verrattuna "poppia"! Usko pois! ;)
Jos ajattelet noin niin olet sairas. Pyydän että haet apua mielenterveydellisiin ongelmiisi. En viitsi jatkaa tätä keskustelua enempää sillä se ei auta mitenkään parantumaan sairasta mieltäsi.
Tervetuloa uudestaan muutaman sadan vuoden kuluttua. :-)