David C. Korten on ekonomisti, joka on myös ilmavoimien kapteeni. Alkuun hän toimi USA:n talousmallin vientieksperttinä ja edisti amerikkalaisten markkinavoimien toimintaa alikehittyneissä maissa estääkseen kommunismin pääsyn niihin.
Pian hän kuitenkin havaitsi, että oli tekemässä karhunpalvelusta: yhtiöt hyötyivät itse kaikesta enemmän kuin maat, joiden asialla hän oli. Tajuttuaan tämän vääryyden ja kusetuksen, hän alkoi tutkia yhtiöiden, finassimarkkinoiden, IMF:n, Maailmanpankin ja globaalisten instituutioiden toimintaa ja kirjoitti kirjan Maailma yhtiöiden vallassa. Hän siis tietää, mistä puhuu.
Korten sanoo: riistokapitalismin ideologia pohjautuu ahneuteen, yksioikoiseen ajatukseen, että taloudellinen kasvu takaa edistyksen ja kaikki, mikä edistää tätä kasvua on ihmisyhteisölle hyväksi. Juuri tässä paljastuu sen henkinen torsous: se ei suuntaudu kestävän kehityksen haasteita kohti vaan kaikella ahneudella ja keinottelulla maustettuna vain tähän hetkeen.
Sen tavoitteena ei olekaan kestävä tasapaino vaan puutteen ja bisneksen tila. Itse asiassa kapitalismin etu on edistää niukkuutta ja katastrofeja, joista tehdään sijoituskohteita pääomalle. Missä eroosio uhkaa, siellä se myy ravinnekemikaaleja ja missä vesi loppuu, siellä pullotettu vesi on hyvää bisnestä jne.
Karhunpalvelusta ja
kusetusta
282
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Uudessa Bondissa rikas roisto kuivattaa Etelä-Amerikan intiaanikylistä juomavesilähteet, kerää veden talteen ja myy intiaaneille kovalla hinnalla.
Noam Chomsky sanoo, että Amerikassa on vain yksi puolue: bisnespuolue. On irvokasta, että sotakin on valjastettu palvelemaan rahan asiaa kuten olemme nähneet mm. Irakin sodan kohdalla. Kapitalistinen saalistustalous antaa luvan tai oikeuttaa ihmisen synnynnäisen ahneuden. Se saa siinä vapaasti purkautua, sitä jopa palkitaan. Siihen liittyvä psykopaattisuus (muista piittaamattomuus) on käsinkosketeltavaa. Psykopatian diagnostiset (virallinen tautiluokitus) kriteerit ovat: 1. piittaamattomuus muiden tunteista (työntekijällä on vain välinearvo) 2. kyvyttömyys kestäviin suhteisiin (kilpailu pyhittää keinot) 3. välinpitämättömyys muiden turvallisuudesta (työpaikkaa ei voi taata) 4. toistuva valehteleminen ja huijaaminen oman edun saavuttamiseksi (esim. nykyinen lama) 5. kyvyttömyys kokea syyllisyyttä 6. kyvyttömyys sopeutua sosiaaliseen normiin ja lain vaatimaan käyttäytymiseen (laki otetaan omiin käsiin)