Lepää rauhassa, koira poloinen, vaik hanki on allas jääs.
Et enää kylmyyttä tuntea voi, et palele pakkas sääs.
Olit kulkukoira onneton, jonka pois hääti koti.
-vaik sut kerran otin.
Olit pentuna kaunis pehmoinen, sitten kasvoikin tuollainen rontti.
Et enää potkuja tunne lain, ei nälkä sun vatsaas vaivaa.
Et enää rumenna seutuja ihmisten, jos joku vois kuopan kaivaa.
Löysin lapsuuteni runokirjasta (joskus niitäkin kirjoittanut) en tiedä kirjoittajaa. Otettu varmaan 80 luvun SinäMinä lehdestä. Koskettava.
haluan jakaa tämän kanssanne
bolgrad**n pikainen piipahdus.
5392
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eläimiä kohdellaan niin julmasti.
Suorastaan kammottava runo!
Osasitpa taas sanoa hyvin. Itse en osaisi sitä paremmin sanoa.
:-)
:-(