Fortumin kannustinohjelmat

Irvokkaita, irvokkaita, irv... kirjoitti:

MITEN PALAUTTAA LUOTTAMUS KOHTUUTEEN JA MORAALIIN VALTION YHTIÖISSÄ KUTEN FORTUM? - operatiiviselle johdolle ei Suomen hallitus muuta voi kuin maksaa, maksaa, maksaa miljoonien palkkiot ja eläkkeet... - valtion yhtiöiden henkilökuntaa irtisanotaan ja lomautetaan jotta parempaa tulosta näytetään ja operatiivisen johdon miljoonien, kymmenien miljoonien, satojen miljoonien palkkiot maksetaan... - ja kuluttajat makavat, maksavat, maksavat... --- Sähkön hinta Suomessa sekä Fortumin johtajien palkkiot ovat kilvan kohonneet. Ensin kuitenkin nousee sähkön hinta ja sitten palkkiot.. --- Helsingin Sanomat on uutisoinut Fortumin "sähkön sähäköintiä": (artikkeleiden jutut kokonaisuudessaan HS:n sivuilla hakusanalla Fortum...) 4.5.2009: Fortum aloittaa 60 hengen yt-neuvottelut Inkoossa Energiayhtiö Fortum suunnittelee siirtävänsä kaksi Inkoon hiilivoimalaitoksen neljästä yksiköstä pidennettyyn käynnistysvalmiuteen. Syynä ratkaisuun on vähentynyt hiililauhdutusvoiman tarve, koska talouden taantuma on vähentänyt sähkön kulutusta ja sähkön tukkuhinnat ovat laskeneet. . . . muutosten takia Fortum suunnittelee vähentävänsä. . . 30.4.2009 Kotimaa Fortumin Kuulan eläkeikää nostetaan Fortumin uuden toimitusjohtajan Tapio Kuulan eläkeikää on nostettu yhdellä vuodella. Kuulan alkuperäisen johtajasopimuksen mukaan hän olisi päässyt eläkkeelle jo 62-vuotiaana, mutta Suomen hallituksen kiristyneiden johtajaetujen linjauksen takia tätä nostettiin vuodella. . . . (kok)ole tyytyväinen Fortumin hallituksen ja. . . 28.4.2009 Talous Fortumin sähköntuotanto teki ennätystuloksen Taantuma ei ole vielä kolhinut sähköyhtiö Fortumin tulosta. Yhtiön liiketulos nousi tammi–maaliskuussa 602 miljoonaan euroon edellisvuoden 581 miljoonasta eurosta. . . . Fortumin iso ostos. . . . . . Fortumin toimitusjohtajana toimi. . . 28.4.2009 Talous Pohjolan Voima myy osuutensa Fingridissä Pohjolan Voima luopuu kantaverkkoyhtiö Fingridin osuudestaan. PVO omistaa nyt 25 prosenttia verkkoyhtiöstä. Luopumispäätöksen taustalla on EU:n hanke, jonka mukaan sähkön tuottajat ja myyjät eivät saa omistaa sähkön siirtoverkkoja. . . . Myös energiayhtiö Fortum omistaa Fingridistä. . . . . . ollut esillä Fortumin tiistaisen osavuosikatsauksen. . . . . . PVO että Fortum voivat kuitata. . . Hyvä kantaverkko kaupan Pohjolan Voima ilmoitti, että se valmistautuu myymään osuutensa Suomen kantaverkkoyhtiöstä Fingridistä. Päätös johtuu kesäkuussa voimaan tulevasta sähkösisämarkkinadirektiivistä, joka kieltää sähköyhtiöitä omistamasta suoraan kantaverkkoyhtiöitä. Myö. . . . . . kantaverkkoyhtiöitä. Myös Fortum joutuu direktiivin. . . . . . PVO ja Fortum omistavat Fingridistä. . . 3.5.2009 Pääkirjoitus Gustafsson: Fortum-johtajan eläkeikä nolon politiikan huippu Sdp:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jukka Gustafsson arvioi hallituksen pystyvän nolon politiikan suhteen ihmeisiin. Gustafsson ihmettelee, miten Fortumin uuden toimitusjohtajan eläkeiäksi on voitu sopia 62 vuotta. "Sen . . . 14.4.2009 Politiikka Monta tapaa laskea Helsingin Kauppakorkeakoulun laskentatoimen professori Seppo Ikäheimo asetti MTV3:n uutislähetyksissä Fortumin osakepalkkiokohua mittasuhteisiin. Hänen perusväittämänsä on, että Fortumin edellisen hallituksen tapa antaa osakepalkkioita yhtiön johd. . . . . . vähistä rahoistaan. Fortum, ruotsalainen Vattenfall,. . . ... Olennaisempia asioita kuin osakepalkkion maksamistapa ovat ehkä kuitenkin osakepalkkion suuruus ja vaikutus. Osakepalkkion piti olla peruspalkan suuruinen, mutta näin ei tapahtunut, vaan nyt käteen jäävä nettopalkkiokin nousi huomattavasti veronalaista peruspalkkaa suuremmaksi. Bruttovertailussa palkkio on vuosipalkkaan nähden yli kaksinkertainen. Toiseksi ihmiset kokevat, että nämä eurot otetaan heidän vähistä rahoistaan. Fortum, ruotsalainen Vattenfall, norjalainen Statkraft ja saksalainen Eon ovat pohjoismaisen sähkömarkkinan neljä jättiläistä, jotka määräävät, mitä markkinoilla tapahtuu. Ihmiset ja yritykset ainakin Ruotsissa ja Suomessa kokevat, että heidät on valjastettu näiden neljän suuryrityksen lypsylehmiksi, eikä todellisia vaihtoehtoja ole. Siksi miljoonaan euroon nousevien kannustimien maksaminen tuntuu irvokkaalta. ... 11.4.2009 Pääkirjoitus Hyödytön porinapoppoo Savon Sanomien päätoimittaja Jari Tourunen arvostelee Fortumin hallintoneuvoston poliitikkoja. "Fortumin johdon palkitsemisesta on kohistu jo vuosia. Ensin paheksuttiin hurjia optioita. Kovan kritiikin jälkeen optio-ohjelma lakkautettiin, mutta . . . . . . "Fortum on Suomen. . . 11.4.2009 Pääkirjoitus Miten palauttaa luottamus kohtuuteen ja moraaliin? Fortum ei sovi pörssiin, ja yhtiön listaaminen on ollut valtionyhtiöpolitiikan kautta aikain suurimpia virheitä, kirjoittaa Markku Kuisma. MILLOIN VALTIO LUNASTAA FORTUMIN FINGRIDIN OSAKKEET? Kun Fingridin osakkeiden myyntivoitot kotiutetaan Fortumille se tietää johdolle miljoonapalkkioita... Pitäisikö irvokkaasta kannustinjärjestelmästä sitä ennen luopua? --- Fortum ja PVO luopuvat Fingridistä - luvassa satoja miljoonia? Sähköyhtiöt Fortum ja Pohjolan Voima luopuvat omistuksistaan kantaverkkoyhtiö Fingridissä. EU:n komission on linjannut, etteivät sähkön tuottajat tai myyjät saa omistaa sähkön jakelijoita. Kantaverkkoyhtiö on arvioitu usean sadan miljoonan euron arvoiseksi. Sekä Fortum että PVO omistavat Fingridistä neljänneksen. Fortum kertoi vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksensa yhteydessä aloittavansa toimet Fingrid-omistuksesta luopumiseksi. Käytännössä Fingrid-osakkeiden myymisen valmisteluun kuuluu muun muassa sen selvittäminen, minkä arvoinen nykyinen omistus on. Sitten osakkeille tarvitaan välittäjä ja halukas ostaja. Samana päivänä Fortumin ilmoittaman valmistautumisen huomasi myös Fingridin toinen sähköyhtiöomistaja Pohjolan Voima. Myös PVO tiedotti aloittavansa oman Fingrid-omistuksensa myymisen. PVO:n ja Fortumin 25 prosentin siivujen lisäksi loput Fingridistä omistavat Suomen valtio ja eläkevakuutusyhtiöt. ---- Näinhän se Fingrid ja Kuulansa (sekä Fingridin että Fortumin johtaja Liliuksen jälkeen) ovat toimineet: Sähkömarkkinat 19.1.2007 Terho Puustinen Varo kuraa, Fingrid United Powerin neuvonantaja Paavo Monni seisoi hölmistyneenä kantaverkkoyhtiö Fingridin aulassa. Kolme United Powerin edustajaa oli menossa neuvotteluun, joka oli järjestetty kauppa- ja teollisuusministeriön pyynnöstä. Aulassa heille kuitenkin ilmoitettiin, että sisään saa tulla ainoastaan kaksi. Monni ymmärsi nopeasti, että nimenomaan hän ei ole tervetullut. Väittely merikaapelin rakentamisesta oli kuumentunut riidaksi. Mikä Fingrid? * Yksityinen monopoli, joka omistaa Suomen sähkönsiirron kantaverkon * Vastaa sähkön toimitusvarmuudesta ja ulkomaanyhteyksistä * Vuoden 2005 liikevaihto 317 miljoonaa euroa, liikevoitto 97 miljoonaa * Pääomistajat Fortum ja Pohjolan Voima, molemmilla 25 prosentin osuudet. Vähemmistöomistajina valtio ja institutionaalisia sijoittajia * Valtio voi halutessaan käyttää veto-oikeutta Fingridissä, sillä hallituksen päätökset vaativat 3/4 enemmistön kannatuksen. Venäläinen United Power halusi tuoda Suomeen sähköä. Suomalaiset ja ruotsalaiset suuryritykset halusivat ostaa sitä, mutta Fingrid vastusti ideaa. Paavo Monni on Outokumpu-konsernin entinen energiajohtaja. Fingridin alkuvuosina hän vaikutti yhtiön asiakkaita edustavan neuvottelukunnan puheenjohtajana. Kantaverkkoyhtiön toimitusjohtajan Timo Toivosen hän tunsi kolmen vuosikymmenen ajalta ja piti tätä ystävänään. Viime aikoina miehen käyttäytyminen oli kuitenkin muuttunut. Toivonen tuntui pitävän Monnia luopiona. Toivonen oli sanonut aiemmin Monnille, että hänen olisi parasta pysyä erossa tästä asiasta. Sanat olivat jääneet mieleen, koska ne olivat hyvin voimakkaita. United Powerin neuvonantaja puki päällystakkinsa ja poistui Fingridin päämajasta. Synkät ajatukset kiersivät kokeneen teollisuusmiehen päässä. Tämä on maailman paras Sama aula, joitakin kuukausia myöhemmin. Talouselämä saa paremman kohtelun kuin Paavo Monni. Fingridin uusi toimitusjohtaja Jukka Ruusunen tervehtii lämpimästi. Käytävällä vastaan astelee myös hänen edeltäjänsä, joka lyö leikiksi. ”Mikä kaapeli”, kysyy Timo Toivonen. ”Mistä kaapelista te puhutte?” Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) torjui merikaapelin joulun alla. Jukka Ruusunen otti vastuun Fingridistä vuodenvaihteessa. Timo Toivonen jäi eläkkeelle raskaan loppurutistuksen jälkeen. Fingrid on hyvämaineinen mutta outo firma. Se on menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa, joissa tutkitaan kantaverkkoyhtiöiden kustannusten ja luotettavuuden suhdetta. Vuonna 2005 Fingridin sähkönsiirron varmuus oli 99,99999 prosenttia. ”Meistä sanotaan, että tämä on maailman paras kantaverkkoyhtiö”, Ruusunen toteaa. Fingridin tehtävä on sähkön siirtäminen voimalaitoksilta sähköyhtiöiden paikallisiin verkkoihin. Se vastaa myös tuotannon ja kulutuksen tasapainosta sekä verkon ulkomaanyhteyksistä. Fingrid on yksityinen monopoli, joka omistaa keskeistä kansallista infrastruktuuria. Se saa tuottaa omistajilleen kohtuullista voittoa, mutta sillä on myös viranomaistehtäviä. Sen pitää tarjota kohtuulliset ehdot kaikille kantaverkkoon liittyville tahoille – myös niille, jotka kilpailevat sen kahden pääomistajan kanssa. Vähempäänkin voi sotkeutua. Fortum omistaa 25 prosenttia Fingridin osakkeista ja yhden kolmasosan äänivallasta. Pohjolan Voimalla on yhtä vahva asema. Pienemmillä osuuksilla Fingridiä omistavat valtio ja institutionaaliset sijoittajat. Fortumin kakkosmies Tapio Kuula toimii Fingridin hallituksen puheenjohtajana. Jukka Ruusunen tuli Fingridiin Fortumista. United Powerin mielestä Fingrid syrji merikaapelia juuri omistuspohjansa takia. Ruusunen kiistää väitteet syrjinnästä. Fingrid vastusti kaapelia, koska se olisi tullut suomalaisille kalliiksi. Sähköverkkoa olisi pitänyt vahvistaa 1,7 miljardilla eurolla. Jos tätä ei olisi tehty, vakavan sähköhäiriön riski olisi kasvanut moninkertaiseksi. ”Kovalla pakkasella sähköt pois Suomesta”, Ruusunen kuvailee. ”Nimenomaan silloin, kun tarve täällä on suurin. Olisimme lähteneet siihen, että kerran viidessä vuodessa pannaan oikein kunnolla Etelä-Suomi nurin.” Fingrid liioittelee Toimitusjohtaja Ruususen mielestä Fingridillä on hyvä omistuspohja. Yksityisten yritysten omistajaohjaus kannustaa tehokkuuteen. Fingrid on pitänyt verkon hyvässä kunnossa, mutta samalla se on pystynyt pudottamaan asiakkaidensa kantaverkkomaksuja. Terävää otetta tarvitaan, koska pian Fingridin vuosi-investoinnit lähes kaksinkertaistuvat 100 miljoonaan euroon. ”Olisiko parempi, että tuonne kentälle tulisivat valtion miehet”, Ruusunen kysyy. ”Onko valtion laitos tehokkaampi kuin tämä, kun tuetaan suomalaisen teollisuuden kehittymistä?” Muissa Pohjoismaissa kantaverkon omistus on järjestetty toisin. Ruotsin verkosta vastaa valtion liikelaitos. Norjassa ja Tanskassa tehtävää hoitavat valtion omistamat osakeyhtiöt. Kansallistaminen uhkaa myös Fingridiä. Sähkömarkkinoiden toimivuutta tutkinut selvitysmies, Kilpailuviraston entinen ylijohtaja Matti Purasjoki  vaatii valtion osuuden kasvattamista Fingridissä. Myös poliitikot ovat kiinnostuneet ideasta. ”Ei näytä hyvältä, että kahdella suurella tuottajalla on määräysvalta”, Purasjoki sanoo Fingridistä. ”Tilanne on kuin syylä nenänpäässä. Katse kiinnittyy siihen koko ajan, jolloin substanssi unohtuu. Voidaan ajatella, että Fingrid suosii näitä kahta suurta osakasta. Sen on tietysti helppo junailla asioita. Teoriassa. Periaatteessa.” Purasjoki ei ole havainnut suuria puutteita Fingridin omistajaohjauksessa. Valtion valta olisi kuitenkin hänen mielestään parempi ratkaisu. Lopullisena tavoitteena voisi olla pohjoismainen kantaverkkoyhtiö, johon kansallistettu Fingrid fuusioitaisiin. Tämän idean isä on toinen sähkömarkkinoiden selvitysmies, VTT:n toimialajohtaja Mikko Kara. Karan mukaan pohjoismainen kantaverkko kiihdyttäisi eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integraatiota. Riippumattomuuden varmistamiseksi Fortum ja Pohjolan Voima ostettaisiin kantaverkosta ulos. Toinen vaihtoehto on amerikkalainen malli: omistajat omistaisivat verkon, jota käyttäisi riippumaton operaattori. Karan mielestä Fingridin uskottavuus kärsi merikaapelijupakassa. ”Fingrid toi siinä esille oman omistajuuspohjansa ja käyttäytyi argumentoinnissaan protektionistisesti”, hän sanoo. ”Puhe (kantaverkon vahvistamiseen vaadittavista) investoinneista ei ollut asiallisella pohjalla. Häiriön riski olisi kasvanut, mutta vesivoimapohjaisen pohjoismaisen järjestelmän häiriönsietokyky on varsin hyvä energian saannin vaihteluille. Tätäkään näkökulmaa ei tuotu esille.” Fingridiä valvova viranomainen Energiamarkkinavirasto ottaa varovaisesti kantaa merikaapeliin. Viraston maakaasu- ja kantaverkkoryhmän päällikkö Ritva Hirvonen puhuu ensin Talouselämän haastattelussa maanlaajuisesta suurhäiriöstä kerran 10 vuodessa. Toisessa yhteydessä hän tarjoaa pimennystä kerran 20 vuodessa. Mistä Fingridin ja teidän oman arvionne ero johtuu, Ritva Hirvonen? ”Koska minulla ei ole todisteita siitä, että se (suurhäiriö) olisi useammin kuin kerran 10 vuodessa. Siitä minulla sen sijaan on todisteita, että se ei ole enää suuruusluokaltaan kerran 30 vuodessa niin kuin nykyisin. Ymmärrän Fingridin kantaa, koska minäkin pyrkisin tekemään varovaisen arvion, jos olisin vastuussa Suomen voimajärjestelmän toiminnasta.”

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä