Kun kuulin,että vuosien takaa helluntaiseurakunnasta tuttu veli(???)on sairastellut.Aikanaan minulla hänen kanssaan oli monestikin sukset ristissä.Soitin hänelle,ja juttelin asiasta,ja totetesin,että pyydän omasta puolestani anteeksi...vastaus oli:"noo ei niitä tarvitse muistella jne..."Ihminen on ollut kymmeniä vuosia uskossa(???)mutta ei ikinä ole tehnyt mitään väärin.Hän on aina oikeassa,muut väärässä...ei mikään muuttunut vuosien saatossa!...Muistan samoilta ajoilta erään itseäni nuoremman sisaren aina...muistan hänet sanasta"ANTEEKSI".Hänellä oli nöyryyttä lausua se pieni sana...Kysynkin mielipiteitänne.Eikö ole eräs oleellinen tunnusmerkki,että ihmisellä JEESUS KRISTUS sydämessään,jos kykenee myöntämään virheensä ja osaa pyytää anteeksi...
pieni mutta vaikea sana......miksi???
Janos
5173
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onhan se vähän niinkin, se on yksi niistä monista asioista joita voi olla.
Joo kyllä olen kanssasi samaa mieltä että kyllä meidän tulee nöyrtyä ja pyytää anteeksi kun on rikkonut lähimmäistään vastaan.
Ja raamatussa sanotaan että jos tiedät että jollakin on sinua vastaan niin mene ja sovi asia.
Olet toiminut täysin oikein ja olet asiasta vapaa.
Siunausta sinulle.
Kiitän.vointeja
Miksi pitää olla uskovainen jotta voi pyytää anteeksi. en kuulu mihinkään kirkkokuntaan, mutta tiedän jos olen tehnyt väärin ja osaa myös pyytää anteeksi. Pyydän anteeksi ihmiseltä jota olen loukannut- en joltakin kuvitellulta henkiolennolta
Asia on ihan sillai kuin sanot.Tsemppiä sinulle