Aika fiksusti kirjoitettu

Kemisti, taloustieteilijä ja filosofi Michael Polanyi (1891–1976) tutki monen muun asian lisäksi ilmiötä, jolle hän antoi nimen hiljainen tieto (tacit knowledge). Suomessa hiljainen tieto ja sen merkitys työyhteisölle nousi yleisen keskustelun aiheeksi vasta 1990-luvun laman jälkimainingeissa. Kun väkeä oli survottu työttömyys-, työkyvyttömyys- ja osa-aikaeläkeputkiin riittävän kauan, joku keksi uudelleen hiljaisen tiedon. Hiljainen tietohan oli se näkymätön, korvien väliin kasautunut aarre, joka valui äkkilähdön saaneiden senioreiden mukana ulos työyhteisöstä. Hiljainen tieto oli asia, jonka tärkeyden kaikki sanoivat ymmärtävänsä, mutta tiukan paikan tullen sillä ei ollut mitään merkitystä. Suomen työeläkejärjestelmä oli se hukkaputki, johon työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteisellä sopimuksella työnnettiin työmarkkinoille tarpeettomaksi käyneet ihmiset. Sama tahti jatkuu taas. Vielä ei olla kuitenkaan niin pitkällä, että television ajankohtaisohjelmien asiantuntijat puhuvat yhteen ääneen hiljaisen tiedon jatkuvuuden puolesta. Silloin humanisti, kansalaisaktivisti, maahanmuuttaja, ekonomisti, yrittäjä ja duunari kohtaavat liikuttavalla tavalla toisensa. Mielestäni pitäisi vakavasti kantaa huolta myös siitä, että äänekäs tieto katoaa työyhteisöistä, koska niin sanotuista epätyypillisistä työsuhteista on tullut tyypillisiä. Kun työpaikka on koko ajan katkolla, ei tee mieli kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä eikä pomojen viisautta. Työelämän epävarmuudesta johtuen tulevaisuus on jees-miesten. Uusin, esimerkiksi media-alalla nopeasti yleistyvä villitys on TT, tarvittaessa töihin. Se tarkoittaa sitä, että pomo vinkkaa viime tingassa, että nyt meillä olisi tilapäisesti käyttöä sinulle. Ole siinä sitten rohkea ja innovatiivinen.
171
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Suomalaisessa johtamisosaamisessa tulee eteen rajun korjausliikkeen paikka, kunhan suuret ikäluokat kokonaan poistuvat eläkkeelle ja yritykset joutuvat kilpailemaan työvoimasta: siitä kuka saa ammattilaiset ja millä ehdoilla ja kenelle jää rupusakki, kun työnantaja ei kiinnosta ammattilaisia. Hiljainen tieto on työnnetty hukkaputkeen eli eläkkeelle jo yli 20 vuoden ajan ja korvattu "nuorilla leijonilla", joilla on koulutusta ja intoa, mutta ei kokemusta eikä tietoa. Tämä on tulos tai ulos -johtamisopin seurausta, koska on ollut helpointa säästää palkkakuluja heittämällä ulos ne, joille on kertynyt palkankorotuksia työvuosien myötä ja ottaa tilalle sellaisia, jotka tulevat halvalla hankkimaan itselleen kokemusta. Tämä meininki muuttuu jo ensi vuosikymmenen puolivälissä ja toivon hartaasti että elän niin kauan, että pääsen muistuttamaan, että "mitäs minä sanoin". ;-) -Jäbä

Äänestä

Kommentoi aloitusta


££££ kirjoitti:

Kemisti, taloustieteilijä ja filosofi Michael Polanyi (1891–1976) tutki monen muun asian lisäksi ilmiötä, jolle hän antoi nimen hiljainen tieto (tacit knowledge). Suomessa hiljainen tieto ja sen merkitys työyhteisölle nousi yleisen keskustelun aiheeksi vasta 1990-luvun laman jälkimainingeissa. Kun väkeä oli survottu työttömyys-, työkyvyttömyys- ja osa-aikaeläkeputkiin riittävän kauan, joku keksi uudelleen hiljaisen tiedon. Hiljainen tietohan oli se näkymätön, korvien väliin kasautunut aarre, joka valui äkkilähdön saaneiden senioreiden mukana ulos työyhteisöstä. Hiljainen tieto oli asia, jonka tärkeyden kaikki sanoivat ymmärtävänsä, mutta tiukan paikan tullen sillä ei ollut mitään merkitystä. Suomen työeläkejärjestelmä oli se hukkaputki, johon työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteisellä sopimuksella työnnettiin työmarkkinoille tarpeettomaksi käyneet ihmiset. Sama tahti jatkuu taas. Vielä ei olla kuitenkaan niin pitkällä, että television ajankohtaisohjelmien asiantuntijat puhuvat yhteen ääneen hiljaisen tiedon jatkuvuuden puolesta. Silloin humanisti, kansalaisaktivisti, maahanmuuttaja, ekonomisti, yrittäjä ja duunari kohtaavat liikuttavalla tavalla toisensa. Mielestäni pitäisi vakavasti kantaa huolta myös siitä, että äänekäs tieto katoaa työyhteisöistä, koska niin sanotuista epätyypillisistä työsuhteista on tullut tyypillisiä. Kun työpaikka on koko ajan katkolla, ei tee mieli kyseenalaistaa vallitsevia käytäntöjä eikä pomojen viisautta. Työelämän epävarmuudesta johtuen tulevaisuus on jees-miesten. Uusin, esimerkiksi media-alalla nopeasti yleistyvä villitys on TT, tarvittaessa töihin. Se tarkoittaa sitä, että pomo vinkkaa viime tingassa, että nyt meillä olisi tilapäisesti käyttöä sinulle. Ole siinä sitten rohkea ja innovatiivinen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu