Raamattuani lukiessa olen huomannut erään asian... sieltä puuttuu muutama kirja, joihin kuitenkin löytyy viittauksia Raamatustani. Mitenköhän voisin lukea nuo kohdat (esim. Siir.)?
Jos haluaisin itselleni kokonaisen Raamatun, onko se kotiraamattu, perheraamattu vai mikä? Entä voisinko lukea nuo kohdat esim. kirjastossa, onko mahdollista?
Onko kellään kokemusta, löytyykö kirjastosta sellaista Raamatun teosta josta nuota kirjoja löytyy?
Tarvitsen apua...
hellari83
18692
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
http://www.taivastie.com/raamattu/kirja_siir.php Kaikki löytyy netistä! googleta Siirakin kirja tai http://www.taivastie.com/raamattu/index_kirja.php
....ne kirjat ovat siinä Jättikokoisessa perheraamatussa.... haistahtaa saatanan juonilta ettei niitä voitu laittaa tavalliseen raamattuun mukaan.. koska siellä on selkeitä yhtymäkohtia raamattuun.. sellaisia joita EI olisi saanut erottaa!!!!!
Puuttuva totuus on kielletyissä Apokryfeissa! Esim: http://www.apokryfikirjat.com/eenok2.htm
on useampia kirjoja Raamatussaan ja niitä voikin pitää oikeina kristinuskon Raamattuina, koska ovat olleet noin 1400 vuotta kauemmin käytössä kuin luterilaiset Raamatut joita helluntailaisetkin lukee. Katolilaisten Raamatut on myös ylivoimaisesti eniten luettuja Raamattuja.
ei puutu yhtään kirjaa. Vaikka ihmiset ovat Raamattua kirjoittaneet ja koonneet, niin Jumalan henki on ohjannut kirjoittajia ja samalla tavalla Jumala on ohjannut kirjan kokoonpanoa alusta loppuun. Nämä "puuttuvat" kirjat ovat selvästi eri tasoisia, eivätkä ne ole Raamatun kaanoniin liitettävissä. Muutenkin niiden lukeminen aiheuttaa vain sekaannusta ja varsinkin niiden sovittaminen Raamatun ilmoitukseen on monelta osin ristiriitaista ja vaikeaa. Raamattu puhuu kirjoituksista. Vanhantestamentin kirjeet ovat kirjoituksia, mutta myös Uudentestamentin kirjeitä alettiin kutsumaan kirjoituksiksi. Tämä osaltaan todistaa, että ne rinnastettiin jo silloin VT:n rinnalla Jumalan sanaksi. On paljon kirjeitä, joita ei Raamatun kaanoniin ole hyväksytty ja vaikka ne olisivat osin hyviäkin, niin niiltä puuttuu juuri tämä ns. arvonimi "kirjoitukset". Ne eivät ole alusta loppuun saakka Jumalan Hengen inspiroimia. En suosittele niiden lukemista Raamatun rinnalla ikään kuin saman arvoisina.
ajatella tarkemmin omia kirjoituksiaan...miksi niin..Jumalan Hengellä ei liene osuutta siihen että raamatusta on poistettu monia jakeita jotka ei ole sopineet kirkonmiesten ajatusmaailmaan eikä kirkonmenoihin..samoin on voitu poistaa hyödyllisiä kirjoja kokonaan...alkuperäiseen raamattuun kuului ennen useampia kirjoja jotka takuuvarmasti kuului myös Jeesuksen ajan lukukirjoihin..siis vanhantestamentin kirjoja..mm siirakin kirja..viisauden kirja..makkabelaiskirjat..ym..kannattaa todellakin lukea...apokryyfikirjat nimellä löytyy varmaan kristillisistä kirjakaupoista...tutustukaa ja päätelkää itse onko ne tutustumisen arvoisia..
meidän tehtävämme ole lähteä arvailemaan sitä mitä Raamatusta kenties olisi poistettu ja mitä lisätty. Olen tutustunut ainakin joihinkin kirjoihin joista edellä mainitsit ja minulle itselleni tuli ainakin täysin selväksi, etteivät ne kuulu Raamattuun. Se on sitten eri asia onko niillä muuta arvoa. Itse en lähtisi niitä opettelemaan siitä syystä, että ne vain sekoittavat. Apokryfinen merkitsee kreikan kielessä 'piiloon pantua', kirjaa, jota ei pidetä julkisesti esillä synagogassa, vaan joka on sijoitettu 'kirjojen kätköpaikkaan', GENIZAan. Useissa vanhoissa synagogissa oli tällainen romuhuone, johon siirrettiin sekä käyttökelvottomiksi kuluneet pyhät kirjat että myös kirjat, joita ei pidetty täysin oikeaoppisina tai ei ainakaan profeetallisen hengen tuotteina. Siirakinkirja josta mainitsit päättyy kiitosvirteen esi-isistä, joka on suppea yhteenveto Raamatun ja Israelin historiasta ja sikäli mielenkiintoinen, että sen avulla voimme todeta nykyisen Vanhan Testamentin kirjakokoelman jo pääpiirteissään vakiintuneen tekijän aikana lähes 200 vuotta ennen Kristusta. Kirjat, jotka eivät kuulu Raamatun kaanoniin ovat syntyneet yleensä niiden jo olemassa olevien kirjojen pohjalta, jotka Raamatussa ovat ja muutenkin niiden synty ajoittuu yleensä aika kauas alkuperäisistä kirjoituksista. Kaikilla mainitsemillasi kirjoilla on varmasti tietty arvo ja varsinkin historialisesti ne ovat arvokkaita ja monin kohdin lisävaloa atavia teoksia esim. vuosilukuja tutkittaessa. Kuitenkaan ne eivät ole täysin oikeaoppisia eivätkä ainakaan profeetallisen hengen tuotteina.
..että teidän täytyy pelätä noita Apokryfeja noin hirveästi. Annetaan ohjeita ja suosituksia miten niihin on suhtauduttava, ja miten niitä on luettava. Kyllä, nuo kirjat ovat olleet/ovat raamatussa, eikä se muutu kieltämällä miksikään. Eikö jokaisella ole oikeus itse yrittää ymmärtää lukemaansa? Miksi uskovalla olisi jotenkin alentunut päättelykyky lukemaansa kohtaan? Ja miksi jotkin uskovat katsovat olevansa oikeutettuja käskemään ja ohjaamaan miten joku toinen jotakin lukee ja ymmärtää. Kyllä uskovalla varmasti on aivan omat aivonsa ja oma järkensä ja oma kykynsä ajatella ja tehdä lukemastaan johtopäätöksiä. Nämä Apokryfien lukukiellot ja lukemisen ohjeistukset on aivan käsittämättömiä. Sitten nämä lukukiellot ja ohjeistukset "verhotaan" aivan ihmeellisisiin korulauseisiin.. Kuten kirjoittaja edellisessä viestissä: - lukeminen aiheuttaa sekaannusta - eri tasoisia - lukeminen ristiriitaista ja vaikeaa - ei suosittele lukemaan ikään kuin saman arvoisina Mitä "väärää" ja "ristiriitaista" on esimerkiksi Eenokin kirjan luomiskertomuksessa, joka on muuten raamatun luomiskertomuksen kanssa aivan identtinen, mutta tuhat kertaa yksityiskohtaisempi? Siinäkin aivan samoin on Luomispäivät, Aatami, Eeva, Paratiisi, jne..
Entäs tämä: http://www.apokryfikirjat.com/m00ses.htm Mikä tuossa tekstissä on ristiriitaista, vaikeaa, harhaanjohtavaa, pelottavaa, ei suositeltavaa, sekaannusta aiheuttavaa, ei jumalan ohjaamaa......?
oletko sinä uudestisyntynyt, mutta yleensä uskovainen ymmärtää Raamatun hengellisen luonteen. Jumala Sana ei ole pelkästään kertomus joka voidaan säveltää ja sovittaa ihan miten vaan ja sanoa, että "yhtä kaikki sama asia". Ei ja vielä kerran EI. Jumalan sana on elävää sanaa, ja silloin jokainen Raamatun kirjoitus ja sana on pohjattoman syvä. Pyhä Henki voi nostaa inspiroimistaan kirjoituksista valtavia rikkauksia ja opetuksia. Jumala puhuu sanansa kautta ja voit Raamattua lukiessasi kohdata Kristuksen, koska Jumalan Sana on Henki ja elämä. Tuo esiin ottamasi linkki on hyvä esimerkki siitä, miksi noita kirjoituksia ei kannata lukea. Ne eivät ole mitään Raamatun täydennyskirjoituksia, vaan selvästi Raamatun ulkopuolista aineistoa. En suosittele.
Mutta eihän sinulla ole oikeutta kieltää jotakuta toista tutustumasta noinkin tärkeisiin ja raamatuullisiin teksteihin. Ei sinulla eikä kellään muullakaan. Ja yhtä vähän sinä, kuin minäkin voimme päättää toisen puolesta mitä ja miten hän saa jotakin lukea ja pohtia. Näihin Apokryfeihin tutustuminen ja niiden sisällön pohtiminen pitäisi olla jokaisen kristityn oikeus (ja velvollisuus). Eihän ne olekaan mitään raamatun täydennyskirjoituksia, vaan sieltä IHMISTEN toimesta POIS OTETTUJA kirjoituksia. Sinä et elänyt silloin kun ne ihmiset nuo tekstinsä joskus ammoisina aikoina kirjoittivat. Sitä paitsi, jokaisen uudestisyntyneen ja entisen kristityn olisi syytä tutustua myös Koraaniin, Mahabharataan, Gilgameshiin, ja mahdollisimman moniin muihinkin pyhiin kirjoihin. Mistä sitä muuten tietää, mikä on oikeaa ja mikä väärää?
tätä minä hiukan epäilinkin. Jos keskustelu liikkuu tällä tasolla, niin antaa olla.
En kiusaa enää. Sain viestini kerrottua, se riittää. Tässä vaiheessa jo yli 360 lukukertaa, riittää että edes yksi pohtii tarkemmin ja ajattelee itse..:) Tieto lisää tuskaa, sen takia tiedon leviäminen on uskon kannalta huono juttu. Rauhaa, lajitoveri!
Epätavallista Juudaan kirjeessä on se, että sen lisäksi että hän lainaa Vanhaa testamenttia ja apostoleja, hän myös mainitsee kirjoja, joita ei meidän Raamatussamme ole. Eenokin kirja ( 14,15 ) oli suosittu hengellinen kirja, joka tunnettiin tuohon aikaan melko hyvin. Toinen maininta Mooseksesta ( 9 ). ( oli tarina, jonka mukaan Miikael lähetettiin hautaamaan Mooses. Kun hän tapasi paholaisen tämä halusi häneltä Mooseksen ruumista, koska Mooses oli murhaaja. Miikael jätti asian Jumalan päätettäväksi ). Muitakin samanlaisia mainintoja saattaa löytyä, mutta ne eivät tarkoita sitä, että Juuda olisi pitänyt niitä Raamatun tasolla. Uudessa testamentissa on muitakin tapauksia, jolloin kirjoittajat lainaavat tunnettuja sanontoja tai kirjoituksia vain korostaakseen jotakin asiaa, samoin kuin saarnaajat nykyään lainaavat kirjalijoita tai tunnettuja teoksia. Onhan Raamatussa monien profeettojen ennustuksia, joiden kirjeitä emme kuitenkaan Raamatusta löydä. Mitä tulee siihen, että joidenkin Raamatun kirjeiden kohdalla on ollut erimielisyyttä siitä kuuluuko kirje Raamattuun vaiko ei, niin se on pelkästään Raamatun arvovaltaa vahvistava asia. Se todistaa sen, että Raamattu on todella huolella laadittu kirja kokoelma, eikä sinne todellakaan ole kevyin perustein mitään kirjeitä valittu.
kaanoniin eivät olleet vain tai aina niinkään itse tekstistä ja sen sisällöstä vaan kiistoja myös eri näkemyksiä edustavien silloisten kristillisten ryhmien välillä, kädenvääntöä ja valtapolitiikkaa lähes samaa tahtia kaanonin kanssa kehittyneestä kirkkolaitoksesta, siitä minkälainen siitä/kin tulisi. Jotenkin kuvaavaa on, että ns. Jerusalemin juutalaiskristillisen alkuseurakunnan, eli Jeesuksen hänen eläessään tunteneiden seuraajien ja oppilaiden srkn näkemyksiä nykyisessä UT:n kaanonissa ei näyttäisi edustavan kuin Jaakobin nimellä oleva kirje. Sen sijaan esim. tuon srkn kanssa opillisesti ym. napit vastakkain olleen ja Jeesusta koskaan tämän eläessä tavanneen Paavalin nimissä on UT:ssa hyvinkin huomattava osa tekstejä.
mitä tulee kiistoihin Raamatun kaanonista, niin selväähän se on ettei mikään asia tässä maailmassa onnistu siten etteikö siitä oltaisi vähintään kahta eri mieltä. Nyt on vain kysymys siitä, että me uskomme Jumalan Hengen ohjanneen tätä työtä alusta loppuun saakka. Jos me lähdemme kyseenalaistamaan kaanonin, niin saman tien voimme kyseenalaistaa myös opin ja sen jälkeen kaiken muunkin.
Nuo poidssa olevat kirjat Ramtusta eivät sisälly varsinaiseen Raamattuun, koska ne ovat mietelimiä ja ohjeita, mutta niitä ei lole Pyhä Henki innoittanut. Toki niissä kirjoissakin on paljon hyviä neuvoja ja ohjeita!