nyt voi anonyyminä heittää että kuinka moni uskoo ja mhihin sekä miksi ja toisaalta onko tullut kolauksia.
Toki "kristillisen omantunnon" mukaan.
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
En saanut otetta varsinaisesta kysymyksestäsi... Okej, uskon sen mukaisesti miten kristillinen usko on kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa muotoiltu (Nikaia, apostolinen, Athanasius). Kolauksia? Epälyksen kausia kylläkin, mutta Jumala kestää ja pysyy. Hänen on olemassa, vaikkei häneen uskoisi, se ei riipu ihmisen uskosta tai epäuskosta. Todisteet ja Jumalan läsnäolo ovat vahvistaneet uskoa epäilyn jälkeen. "Kristillisen omantunnon" mukaan? Mitä tarkoitat tuollakin, vastasin rehellisesti. Kerropa itse sitten, miksi et usko, "ateistisen omantunnon" mukaan.
Olix tänne exyny pappi ......
Jep, joskus vilkaisen palstaa mitä kirjoitellaan. On meitä muutama muukin, olen huomannut.
ja kiitos vastauksesta. Kuulut sitten vähemmistöön, siis pappien joukossa, uskomalla kaikkiin kolmeen tunnustukseen.
Minä uskon samoin pidän myös kiinni luterilaisesta tunnustuksesta. saan piakkoin vihkimyksen. Siunausta sinulle Wille-Hart! Jumalalliset totuudet eivät ole kiinni uskovien lukumäärästä.
kaikkiin kolmeen tunnustukseen, kuten lahko opettaa?
Kirkkoni ei ole lahko, vaan osa Kristuksen kirkkoa. Uskomiseeni en tarvitse pakanan neuvoja.
Onko nyt tilanne se että yksi pappi sanoo uskovansa ja toinen kiistää?
Ole hyvä vain. Kolme uskontunnustusta eivät kumoa toisiaan, vaan kertovat samasta asiasta, vaikkakin ovat eri pituisia. Henkilökohtaisesti tunnen vain pappeja, jotka uskovat tunnustusten mukaisesti. Joukkoon mahtuu "mustia lampaita", joilla ei pitäisi pappeutta olla laisinkaan, eli ne jotka uskovat toisin ja väittävät olevansa kristittyjä.
Hyvä, että kainkenlaisen hömppähömpän joukossa joskus saa asiallisiakin vastauksia ja että voi toivoa saavansa sellaisia. Muutakin kuin asiayhteydestään irroitettuja raamatunlauseita, joita jokainen voi generoida nykytekniikalla raamattu.uskonkirjat.net sivustoilta. Niistä saa kyllä varsinaisen rusinasopan aikaiseksi. Satukirjavastauksista puhumattakaan. Ihan eri asia jos joku esittää asiallisen ateistisen kommentin. Niitäkin ihmisiä tunnen ihan livenä, eräitä neuropsykologeja ainakin. Perustelevat oman epäuskonsa, vaikka en siihen yhtyisikään.
Osa ateisteista haluaa papiksi ja suorittaa sen pohjalta yliopistollisen tutkinnon, joka oikeuttaa toimimaan kirkon saarnavirassa. En kyllä oikein ymmärrä moista skitsofreniaa! Mitä kiksiä ateisti tuosta saa? Se kuulostaa juuri samalta kuin nassen jutut palstalla. Onko niin, että ovat kiinnostuneita kiinnostuneita uskonnosta ja sen ilmiöistä sekä niiden merkittävyydestä ihmisen elämässä, mutta eivät juuri ennakkoasenteensa vuoksi löydä "homman jujua"? Ateistipapit kiistävät uskovansa tunnustukseemme. Tosin tämä on piskuinen joukko. Mutta sikäli hassua, että nassen tavoin etsivät ja etsivät Jumalan valtakunnan salaisuuksia, mutta niitä ei heille avata oman asenteensa vuoksi. Uskon maailma ei avaudu niille, jotka eivät halua sen avutuvan.
Voisivat hakeutua uskonnon opettajaksi, ei vaadi sillä lailla omaa uskoa. On myös muita töitä, joita teologisella koulutuksella voi tehdä, kun muutoinkin akateemisen tutkinnon suorittaneet löytävät itsensä ihan muista töistä kuin ovat alunperin ajatelleet. Kilpailu näistä vähistä paikoista voinee olla se ongelma. Seurakuntalainen ei huomaa eroa papin ja papin välillä vättämättä messussa, mutta sielunhoidollisessa keskustelussa sen eron kyllä huomaa. Ihmisen oma persoona tulee aina vastaan ja asiat intuitiivisesti tietää. Enemmän hyötyä on henkilöstä, joka ymmärtää, että arkielämän asioiden ratkaisut ja usko eivät ole seurakuntalisenkaan mielessä toisistaan erotettavia asoita, vaan molempia mietitään rinnakkain. Muutoinhan voisi asioida ihan missä tahansa paikassa muualla kuin papin puheilla. Kun on vaihtanut keskustelukumppania ensin hyödyttömään keskusteluun jouduttuaan, huomaa kyllä eron jo ensimmäisellä tapaamisella. Jaksamista vain uskoville papeille. Asiat joita tulee kuultavaksi varmaankin kuormittavat ja vaativat ammatillista "poispanemista". Nämä työsuhde-etuna niiden tavanomaisten iloisempienkina siapaljouksien kuten häiden päälle.
aika monelle selviää opintojen aikana että raamatun jumalat ovat satua ja höpötystä, fiktiota. Siinä sitten kun se Jumala kuolee, joutuu miettimään mitä tehdä kun opiskelutkin ovat jo pitkällä jne. Osa varmaan modifioi Jumalastaam toisenlaisen, raamatun viitekehyksestä riippumattoman ja osa luopuu taikauskosta kokonaan.
kaikki "vauvakstetut" ovat pakanoita,mutta kun he tulevat ymmärryksen ikään heidän on tehtävä parannus ja uudestisynnyttävä ja tultava uskoon: Uskoon tullaan sanan kuulemisen kautta. (Room 10:17.) Roomalaiskirje: 10:17 Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. Kuten huomaat pitää ymmätää kuulemansa miten ihmeessä vauva voi tuon ottaa vastaan?? Sana uskotaan silloin, kun se kuullaan ja otetaan silloin myös vastaan, niin että sanan vastaanottaneet ja uskovaiset on lupa kastaa. (vrt. Apt 10:43-48; 8:35-40.) Jumalan sanat samalla uudestisynnyttävät ja pelastavat sen, joka ottaa ne vastaan ja uskoo Herraan Jeesukseen. Jumala synnyttää itselleen lapsia evankeliumin kautta, kun sana otetaan vastaan ja uskotaan. Tämä käy ilmi monesta eri Raamatun kohdasta, joista osan lainaan tähän. Ensimmäinen kertoo kolmannen kerran edellämainitusta Korneliuksesta perheineen Näemme näistä kohdista, että sanan vastaanottanut ihminen on aina uskovainen ja voimme olla varmat siitä, ettei helluntaina yksikään henkilö saanut uskoa vedessä vaan ainoastaan uskovaisia kastettiin: ei uskosta osattomia ja jumalattomia niin kuin sakramentalistit tekevät. Apostolien teot: 2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. 2:39 Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu." 2:40 Ja monilla muillakin sanoilla hän vakaasti todisti; ja hän kehoitti heitä sanoen: "Antakaa pelastaa itsenne tästä nurjasta sukupolvesta." 2:41 Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua. Kornelius ja muut pakanat saivat uskon ennen kastetta ja pelastuivat, minkä jälkeen heidät kastettiin vedellä, kun este kastamiselle oli poistunut. (Apt 10:43-48; 11:11-18; 15:7-11.) Jos he eivät olisi uskoneet, niin se olisi estänyt kastamasta heitä. (vrt. Apt 8:35-40.) Korinttossa tuli ihmisiä uskoon kuulemansa evankeliumin kautta ja nämä uskovaiset kastettiin.
sitten normaalia ateistista itsepetosta harrastaen ovat saarnaamassa jumalista, joiden olemassaoloa eivät edes tunnusta. Tyypillistä ateistista hömppää. Voiko ihminen enää alhaisemmaksi mennä pettäessään itseäänkin? Ateisti Jumalan kirkon palveluksessa!
ihmisistä jotka huomaavat että heidän jumalansa ovat fiktiota. Sinänsä on hiukan kaksijakoista vastata kysymykseesi onko alhaisempaa huijata ihmisiä jumalilla itse uskoen niihin vai tiedostaen mytologiat mytologioiksi?
tuorerovasti ole vastannut, kysyn sinulta, uskotko ikuisen tulen odottavan joitakuita kuten Athanasioksen uskontunnustus lupaa?
Kyllä, mutten lähde yksilöimään, kuka sinne joutuu tai ei, se tehtävä on yksin Jumalan homma. Sen voin sanoa, että joka ei usko Jumalaan ja Jeesukseen, olosuhteet ovat hyvin heikot. Joka on kääntänyt selkänsä todelliselle elämälle, ei sitä voi saadakaan. Se on ihan sitten ihmisen oma syy, miten käy. Mahdollisuus ikuiseen elämään tarjotaan ja julistetaan jokaiselle. Kuka siitä kieltäytyy, siihen en pysty vaikuttamaan. Mutta, kenellä on pelastava jumalasuhde, sen tietää Jumala ainoastaan. En voi ketään lähettää sinne, tuomiovalta on Jumalalla.
että mahdollisesti jossain kilpailevassa väkivaltauskonnossa on yhtä itserakas ja turhamainen Jumala ja että muita jumalia ei ole?
Minkälaisen Jumalan kiellät (koskien kristinuskoa)?
vastauksesta. Olen keskustellut tästä aiheesta joidenkin uskovien kanssa, ja nykyään tuntuu suositulta ajatella, että helvetti on vain eroa Jumalasta ilman lieskoja tai muita kovin epämiellyttäviä kokemuksia. Sanotaanpa kirkon nettisivuillakin, että kadotus merkitsee ikuista pimeyttä, ja siellä jo ovat saatana ja muitakin henkiolentoja. Lieskoista lähtee yleensä valoa, joten mahtaakohan tuo luvattu pimeys tarkoittaa jotakin epäkonkreettista pimeyttä? Toisaalta pimeät lieskat sopisivat hyvin uskontoon, koska ne ovat järjellä ajatellen todellisuuden vastaisia. Kuten mm. Pascal Boyer on todennut, niin uskontoihin valikoituu usein ontologisia kategorioita rikkovia uskomuksia, kuten puhuvia eläimiä tai kasveja, tietoisia olentoja vailla fyysistä ruumista, lentäviä noitia ym. kummajaisia.
en minä kielölä mitään kristinuskon jumalista, mieletöntähän se olisi kieltää joku olematon, tai kuten tässä tapauksessa, uskovaisen korvien välissä ja mytologian kirjoissa esitetty satuhahmo. Kyse oli vain siitä että jos oletamme sinun taikauskosi väittämät tosiksi (helvettiin heittävä turhamainen Jumala joka pahastuu mielistelemättömyydestä), niin eikö ole yhtä perusteltua uskoa joku kilpaileva väittämä todeksi? Ennenkaikkea, mitä sitten tapahtuu, jos sinun Jumalasi onkin vain satua ja höpötystä mutta jonkun toisen uskonnon tuollainen Jumala onkin olemassa? PS. miten on, onko muita yhtä turhamaisia jumalia muissa uskonnoissa vai onko krisselismi uniikki?
Raamattu on täynnä vertauskuvia kadotuksesta. Vahva paino on, Jeesuksen omissa sanoissa, kadotuksesta tulisena järvenä. Lieskoja on. Puhe kadotuksesta vain erona Jumalasta pitää kyllä paikkansa, mutta se on paljon pehmennetty, miedonnettu kuva. Se on kyllä totta, mutta turhan lievä. Kukaan uskova ei voi varmaksi sanoa, millainen helvetti on. Jokainen kuva on totta, mutta yhdistettyinä ne antavat kenties oikeanlaisemman kuvan. Piirrosfilmien kuvaukset, että paholainen on siellä hiilihangon kanssa, ei pidä paikkaansa. Kaveri on itse siellä Raamatun mukaan kärvennettävänä. Kuitenkin paikka on epämiellyttävä, tuskallinen. Yhtenä kuvauksena on käytetty yksinäisyyttä. Mene vaikka vaatekomeroon, pistä silmät kiinni ja tuki korvat. Ole siellä pari tuntia. Jo rupeaa tuntumaan tuskalliselta (ellei satu sivussa nukahtamaan). Helvetti on yksinäisyys poissaolona Jumalasta ja kaikista muista. Ei kiva. Pimeys on myös yksi kuvaus ja pimeät lieskat on hyvä pohdinnan arvoinen vertauskuva. Todellisuudessa en edes halua tietää, millainen se tulee olemaan. Julistuksessani käytän Raamatun kuvauksia. Raamatun kuvaukset ovat tarkoituksella pelottavia, sillä sen on tarkoitus saada ihmiset pohtimaan suhdettaan Jumalaan ja omaa pahuuttaan. Se ajaa ihmiset vastuuntuntoon tekemisistään, ajatuksistaan ja parantamaan tapansa (käytännön seuraus elävään elämään), mutta myös hakeutumaan Jumalaa kohti. Ei helvetti eikä taivas ole mitattavissa olevia paikkoja. Boyer on oikeassa siinä, että uskontoihin sisältyy paljon ontologisia kategorioita rikkovia asioita, mutta kristinuskon kohdalla niitä on vähän. Tämä uskonto keskittyy tähän todellisuuteen eikä siinä käsitetä maailmaa maagisena ja jumalallisena. Todellisuus on Jumalan luoma ja sellainen kuin se on. Tehdään iso ero Luojan ja luodun välillä. Jumalan todellisuus voi tunkeutua luotuun todellisuuteen, muttei päinvastoin ikinä. Luotu ei voi saavuttaa Luojaa. Ontologisia rikkovia asioita kristinuskossa ovat enkelit ja riivaajat (demonit) (henkimaailma), Jumalan olemassaolo (kaikkialla läsnä, muttei silti tavoitettavissa = tuonpuoleinen), ihmekertomukset... Se käsitetään reaalisena asioina, jotka tapahtuvat tässä todellisuudessa, mutta ovat Jumalan todellisuuden murtautumisia tähän maailmaan, siksi ne ovat mahdollisia. Jumala ei ole sidottu mitenkään luodun todellisuuden rajoihin, vaan voi seikkailla missä tahansa oman mielensä mukaisesti. Ihminen on luotuna sidottu tähän todellisuuteen. (Raamatussa muuten mainitaan puhuva aasi, arkelogisten löytöjen perusteella tarina Bileamista on vanha.) En ole uskontotieteilijä, mutta näistä viimeaikaisista vapaa-ajattelijoiden mainostamista teoksista arvostan Boyeria. En ole lukenut hänen teoksiaan, mutta olen saanut sen kuvan, että hän tarkastelee kristinuskoa uskontotietelijänä, ei ateistisen pamfletin kirjoittajana (kuten Dawkins ja Harris). Kommentoin lyhyesti Dawkinsia: Hän sortuu omituiseen jumalakuvaan, että Jumala on olio ja silloin hänet voisi mitata. Kissan viikset! Juutalaiskristillinen käsitys ei anna edes oikeutta puhua Jumalasta oliona (jolloin hän olisi yhdessä paikassa), vaan selittämättömänä jonain minä lie. Mitä Jumala sanoo itsestään, se ei tarkoita hepreankielessä adjektiivia tai substantiivia, vaan predikaattia (tapahtumaa). Kun Jumala sanoo että hän on, se tarkoittaa hänen olevan itse oleminen, enemmänkin liikkumista, toimintaa, dynaamista, jatkuvaa liikettä. Joten yritäpä mahduttaa tällainen Jumala mihinkään määritelmiin... Jumala karkaa. Tulipas pitkä, sori vaan.
Olematonta ei voi kieltää, mutta silti omaat kuvan Jumalasta, jota ei ole mielestäsi olemassa... Tätä kuvaa hain takaa, millainen on mielestäsi kristittyjen Jumala (jota ei ole olemassa). Sanon sen, etten usko kuvauksesi mukaiseen Jumalaan, joka on turhamainen tai mielistelyn tarpeessa. Jumalakuvasi on tässä kohtaa lapsenkengissä, jos pysyttäydyt yksistään näin konkreettisissa pelkästään tunneilmaisuihin sidotuissa kuvauksissa. Tällainen Jumala on minunkin helppo kieltää, tuollaiseen jumalaan en usko, vaan ihan toisenlaiseen. Jumalani ei ole turhamainen tai mielistelyn tarpeessa. Ne eivät tosiaankaan hetkauta häntä mihinkään eivätkä muuta häntä. Hän kyllä puuttuu asioihin ja hänellä on tunteita, mutta ihan muut kuvaukset ovat kuin antamasi muodostavat kristillisen jumalakuvan. Kuka hän on? Olemassaolo, rakkaus, määrittelemätön, mittaamaton, Herra, Kaikkivaltias, Luoja, elämä, pyhyys, ykseys, kolminaisuus, armo, läsnäolo, ylläpitäjä, Pyhä, elämän ja kuoleman Herra, taivasten kuningas, kuolemattomuus, ikuisuus... Vain pieni osa kuvauksista. "Taikauskoni" väittämät jos oletaan tosiksi, niin silloin ei muita uskomuksia voi enää olettaa tosiksi. Omalla kentälläsi voi tehdä toisin, kenties. Parempi että kysyt samaa muiden uskontojen kannattajilta. Lähden omalta kentältäni, jos kristinuskon väittämättä oletetaan tosiksi, silloin muut kilpailevat vaihtoehdot ovat epätosia. Johtuuko Jumalan turhamaisuus siitä, että hän kieltää muiden jumalien olemassaolon? Ajattelepa kohdallasi. On olemassa vain yksi sinä, ei ole muita. Jos joku ryhtyisi väittämään, että on toinen sinä, niin hyväksytkö sen? Ainakin ottaisit selvää ja kun se paljastuu valheeksi, vakuuttanet, ettei ole muitakin sinä itse eikä kukaan toinen voi olla sinä. Jumalan kohdalla: Miksi palvoa muita jumalia, kun on olemassa vain yksi ainoa elävä Jumala? Muiden uskontojen kohdalla perehdy niihin ja tarkastele niiden jumalia. Japanista löytyy porukkaa millä mitalla ja samoin Intiasta. Siellä on turhamaista porukkaa. Jos mietit, millainen on kristillinen Jumala, lue Raamattu.
Jumala on mielenkiintoinen hahmo. Tuon mukaan rangaistuksen saa jos häneen ei usko. Tuosta teosta - uskon puutteesta - seuraa suhteeton rangaistus - iukuinen kärsimys (tosin saman mytologian taivaskin on ikuinen kärsimys, vajakit eivät vain jaksa ajatella asioita) Mutta jos vakavasti asiaa puhutaan, minua hirvittää se että yhteiskunnassamme liikkuu vapaana, ilman hoitoa, tällaisia ihmisiä kuin Ville-Hart ja tuota sekopäisyyttä (hoidon sijasta) pahennetaan valtion kustantamin taikauskon harhojen jatko-opinnoin.
on höpöhöpöä. Minun jumalakuvani (kristinuskon Jumalasta) perustuu raamatun teksteihin ja kaltaistesi sekopäisiin teksteihin. Jumalankuvani muista jumalista perustuu toisiin, kilpaileviin mytologioihin ja niihin uskovien henkilöiden tarinoihin. Huomasin kyllä että ajatus Jumalasta on sinulle liian haastava, kun et kyennyt itse asiaan vastaamaan. Siis siihen että aivan yhtä todennäköisesti kuin sinun kristinuskon viitekehyksestä luomasi Jumala on olemassa (joka mukaasi lähettää taikauskottomia ihmisiä helvettiin), niin on olemassa joku toinen, vastaava Jumala. Joka kohtelee sinua yhtä brutaalisti, kun et häneen uskonut. Muutoinkin teidän saduissa rassaa tuo rusinapullamaisuus, onhan teidän mukaanne Raamattu Jumalan sanaa, mutta se että siinä annetaan ymmärtää ettei suomalaisella, ev-lut lahkoon kuuluvalla ihmisellä ole asiaa taivaaseen, vaan helvettiin joudutte, haittaa teitä yhtään. Sen sijaan olette - sinäkin, jo sen teit vaikka toista väitit - valjasteneet Jumalanne tuo9mistemaan meitä taikauskottomia helvettiin. Alistamista, pelottelua, itsepetosta USKISMORAALIA NRO 3
Nasse itse on opetusväline siitä, mitä helvetti on. - ero Jumalasta > mieltä kalvava syyllisyys, ja rauhattomuus. paha olo, mutta itsekään ei tiedä mistä se johtuu. - lapsuudessa koettu loukkaus selittää monen psykoottisen ateistin, kuten A Hilterinkin vihan. - jokainen palstoja lukenut näkee, että Nasselta sisäinen rauha puuttuu; katkeruus piiskaa eteenpäin ja kaunan ies painaa harteita. sisäisesti eheä ihminen ei kävisi tuollaista kampanjaa. - Helvetti ja taivas alkavat ihmisen elämässä jo täällä ajassa.
Boyeria ja hänen kiihkoilemattoman tieteellistä asennettaan hänen etsiessään evoluutiossa muovautuneista aivotoiminnoista selitystä ihmisten uskonnollisuudelle ja yliluonnollisille uskomuksille yleisemminkin. Dawkinsillakin on hyviä pointteja mm. jumalista luonnontieteessä, mutta hän ei aina jaksa suhtautua uskovaisiin yhtä ymmärtäväisen kärsivällisesti kuin Boyer.
pappiskirjansa,kun kävi ilmi, että hän oli menettänyt uskonsa. http://www.vihrearouva.net/usko/hietamaki.html
Onko oikein, että pappislupauksessa Jumalalta pyydetään apua Lutherin palvelemiseen jumalana? Toimiiko pappi pappislupauksen antaneena vain omantunnon mukaan toimivana pappina? Onko todellakin niin, että Jumalan valtakunnan kaltaisen sielullisuuden omaava ei saa toimia pappina? (niinkuin pappislupaus antaa olettaa asettamalla kirkon lutherilaisuuden lain tärkeimmäksi papille) Tunnemme kristinuskon (luterilaisuudenkn) rikollisuuden historian Jumalan ja Jeesuksen Lain lainrikkojana joten ovatko papit tai tehdäänkö papeista osasyyllisiä (perisyntisiä) rikoksiin jotka eivät koskaan vanhene? (esim. kirkon toimesta tehdyt ja teettämät murhat) - Ensinäkin, lapsi; pappikin syntyy Luojan antaman kasteen saaneena "yksi kaste" Jumalan valtakunnan kaltaiseiksi. Toiseksi, Jeesuksen todisti, että lapset syntyvät Jumalan valtunnan kaltaisina. Yksikään ihminen, ei edes pappi pysty Jumalan valtakunnan kaltaisuutta parantamaa vaan tuhoamaan sitä. Eikö ihminen joka asettaa itsensä Jumalan valtakunnan yläpuolelle ole antikristusta palveleva ateisti? Kolmanneksi, kun tutkit alla olevat tekstit, niin tiedät sielullisesti, että papin lupauksen antanut tavallaan palvelee "lutheria" jumalanaan. Ja sen lisäksi hän toimessaan ei saa toimia oman sielunsa Jumalan valtakunnan kaltaisuuden sielullisuudella vaan lutherilaisuuden (esim. syytömiä lapsiakin noitarovioilla tappaneen rikolisen) sielullisuudella. - http://fi.wikipedia.org/wiki/Pappi Pappislupaus Kirkkojärjestyksen mukaan Pappislupaus menee näin: "Minä N. N. lupaan kaikkitietävän Jumalan edessä, että toimittaessani pappisvirkaa, jonka olen valmis ottamaan vastaan, tahdon pysyä Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja. Tahdon myös oikein julistaa Jumalan sanaa ja jakaa pyhiä sakramentteja Kristuksen asetuksen mukaan. Tahdon noudattaa kirkon lakia ja järjestystä sekä palvella alttiisti seurakuntaa ja sanankuulijoita. Kaikkea tätä tahdon noudattaa niin, että voin vastata siitä Jumalan ja ihmisten edessä. Tähän Jumala minua auttakoon."
Toivotan Jumalan rauhaa sinunkin sydämeesi, Matti E. Simon...o! Herramme Jeesuksen Kristuksen sovintoarmosta riittää sinullekin. Kotiseurakunnastasi varmasti löytyy sielunhoidollista apua ongelmiisi! Ota yhteyttä! Kristus vapauttaa vielä tänäänkin perkeleen ja kuoleman vallasta!
uskon.Toki asioita pitää miettiä välillä, mutta perususko on pysynyt vuosikymmeniä samana, toki syventynyt.Oman uskomiseni määrittelen herätyshen kiseksi ja yleiskirkolliseksi.
että osa ihmiskunnasta joutuu ikuiseen tuleen kuten Athanasios ennustelee uskontunnustuksessaan?