Luonnehdinta Paavosta

Haluaisin myös hieman arvioida Paavo -parkaa, sillä mitä enemmän häntä tarkkailee, sitä vakuuttuneemmaksi tulee, että Hän itse ei ole juurikaan selvittänyt KAUNAN olemusta.

Tuntuu säälittävältä, kun Paavo puhuu kaunasta, kaunaisuudesta syyttäen koko ajan (=yleistäen) minne milloinkin. Alkukesästä hän aloitti kaunakampanjansa ja keihään kärki oli keskusta ja Anneli Jäätteenmäki. A.J. ei ole kuin yhden kerran vastannut P.L.:lle, joten tuskin häntä voidaan syyttää "jankuttamisesta".

Kun tarkastelee kauna -sanan alkukielellä verbiä, se ilmaisee nimenomaan olemuksen: "TUNTEA UUDELLEEN" eli yritys muuttaa menneisyyden tosiasioita toisenlaiseksi. Kun muut yrittävät raottaa salaisuuden verhoa eli etsiä totuutta, silloin nämä leimataan (=Paavo leimaa) kaunaisiksi.

Kaiken pohjalla on vanha auktoriteettiuskoon perustuva järjestelmä, jossa yksi henkilö (=Paavo) asetetaan määrittämättömään määräysvaltaan muihin nähden. Toinen tapa, jota demokratioissa käytetään on käsitys, joka merkitsee tarkistuksia ja taseita, mitkä estävät määrittämättömän määräysvallan käyttämistä rajoittamattomana.
Paavon tapa on "muodoltaan säädetty" ja auktoriteettiin perustuva.
Se toinen tapa on menettelyä, mitä sovelletaan "perustuslaillisissa" hallintomalleissa ja monissa liikeyrityksissä sekä niiden johtokunnissa.

Kehittymätön ihminen syyttää vastoinkäymisistään muita. Kehityksen alussa oleva itseään. Kehittynyt ei itseään eikä muita.

"Tosiasioiden myöntäminen on kaiken viisauden alku"