No nyt sai Nordean täti sitten parin vuoden painostamisen jälkeen mut sijoittamaan pariin Nordean omaan rahastoon.
Tuolla tileillä on muutamia tuhansia joita taidan olla turhaan makuuttanut onnettomalla korolla. Kahteen eri rahastoon latoin 3000 ja toiseen vielä menee se 50 e/kk.
Mielessä olisi että voisin vielä pariin-kolmeen eri rahastoon laittaa. (loput pitän tilillä kuitenkin jos äkillistä tarvetta tulee)
Miten suosittelette että jatkaisin? Aikaahan mulla on, ei kiirettä vaan ihan rauhassa tutkailisin ja myisin kun saisi hyvän ja kohtuullisen voiton. Olisiko linkkejä tai muita vinkkejä?
Ja vielä -jäin miettimään että pitääkö aina kirjata nuo sijoitukset vain minulle vai voisinko laittaa ne minun ja mieheni nimelle jotta ne olisivat yhteistä omaisuuttamme?
Ensimmäiset askeleet Sijoittamiseen
Sukanvarsi Neitsyt
132856
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Suosittelen että heti ensitöiksesi lopetat rahastosäästämisen Nordean omiin rahastoihin ja realisoit jo sinne sijoittamasi rahat. Miksikö? Siksi, että ei ole mitään järkeä maksaa Nordealle kalliita kuluja muka aktiivisesti hoidetuista rahastoista. Todellisuudessa kaikkien suurten pankkien (eli ns. "kivijalkapankkien") rahastot ovat suoranaista ryöstöä. Sijoittajaslangilla näiden pankkien rahastot ovat ns. kaappi-indeksoijia. Se tarkoittaa sitä, että "aktiivinen" rahastonhoito on vain näennäistä yli- tai alipainottamista indeksipainoon nähden. Ja tästä ilosta maksat vuosittain pari prosenttia hallinnoinnista ja päälle kaupankäyntikulut kun rahastonhoitaja veivaa sijoituksiaan edes takaisin. Huomaat kun vertaat rahastoa vertailuindeksiin Nordean sivuilla. Aika samaan tahtiin kulkevat. Lähtökohtaisesti on parempi itse perehtyä vähän asioihin. Et tarvitse vuosien opintoja tai syvällistä ymmärrystä makrotaloudesta ym. Alkuun pääsee jo sillä, että lainaat kirjastosta muutaman sijoituskirjan. Saario ja Lindström ja Erolan "Paras sijoitus" kannattaa lukea. Myös Malkielin Sattumankauppaa Wall Streetillä on hyvä kirja. Erolan kirjaa en ole vielä lukenut, mutta sitä on kehuttu paljon. Sopiiko kysyä että mitkä rahastot on kyseessä? Osunko oikeaan jos toinen niistä on jokin Säästö 25/50/75 tai Vakaa Tuotto -rahasto? Mihin sitten kannattaa sijoittaa jos ei Nordean omiin rahastoihin? No, kuten aiemmin sanoin, Nordean rahastojen hoito muistuttaa indeksin rakennetta. Sijoitusmyyjä (eli se Nordean täti) ei maininnut että on olemassa indeksirahastoja ja ETF:iä, jotka ovat paljon kustannustehokkaampia. Indeksirahasto siis on passiivinen rahasto, jonka hallinnointipalkkio on vain n. 0,5% verrattuna Nordean pariin prosenttiin. Kulut ovat pois tuotosta. Tämä korostuu pitkällä aikavälillä. Laske huviksesi jollain laskurilla (esim. Morningstarin sivuilla) paljonko maksat palkkioita pankille esim. 10v aikana. Yllätyt varmasti. ETF puolestaan on indeksirahaston vastine. Sillä käydään kauppaa kuten osakkeilla, mutta perusperiaate on sama: kustannukset pysyvät kurissa ja hajautus on hyvä yhdellä kaupalla. Usein ETF:iä löytyy jopa samoille vertailuindekseille kuin mitä Nordean rahastot käyttävät. ETF:ien hallinnointipalkkio on indeksirahastoja alempi, mutta kaupankäyntikulut ovat hieman kovemmat, joten niihin tulisi sijoittaa mielellään "muutama satanen" tai enemmän kerralla. Indeksirahastoon pääsee mukaan jo eurolla. ETF:illä ja indeksirahastoilla siis saa kattavan hajautuksen globaalisti murto-osalla Nordean kuluista. ETF:iä kaupataan lähinnä Saksan ja USA:n pörsseissä, mutta edullisilla välittäjillä kulut ovat silti alhaiset. Tilin voi korvata hyvin esim. rahamarkkinarahastolla. Sieltä saa rahat ulos päivän tai parin viiveellä. Laittaisin osan rahoista myös yrityslainarahastoon tuomaan hajautusta. Sijoitukset kannattaa aina tehdä omissa nimissä. Linkkejä: http://www.porssisaatio.fi - puoleetonta tietoa htpp://www.seligson.fi - indeksirahastoja http://www.nordnet.fi - halvin osake & etf välittäjä http://www.valistunutsijoittaja.com - artikkeleja ETF:istä ja indeksirahastoista
Joopa joo. http://www.valistunutsijoittaja.com/53
kauppalehden paalstoilla aina saarnaatte merkintä-ja hallinnnointipalkkiosta. Nordnet jumalaakin parempi sijoituskanava. Laskette, kuinka paljon olisi tuottanut pienemmillä hoito- ja merkintäkuluilla. Tosi asia on että kivijalkaNordean aika aktiivisesti hoidetuilla Itä-Euroopan, Venäjän, Balkanin, Lattarin jne -rahastoilla tekee tuottoa tässä tilanteessa paljon enemmän kuin kuin noilla pienikuluisilla passiivirahastoilla. Puhut vain uskovaisena oppejasi, eihän kuluilla ole merkitystä vaan tuotolla.
Nordea Itä-Eurooppa on mennyt tasan tarkkaan jo yli kahdeksan vuoden ajan tasan tarkalleen indeksin mukaan. Onko tämä sitä aktiivista varainhoitoa? Nordean Venäjä-rahasto on hävinnyt vertailuindeksilleen, vaikka vertailuindeksi ei edes sisällä osinkoja, jotka rahasto saa. Latinalaisen Amerikan rahasto on sekin kumman tarkasti mennyt vertailuindeksinsä mukaan. Balkanin rahasto puuttuu Nordean valikoimasta. Kehittyville markkinoille sijoitettaessa osaava salkunhoitaja voi tuoda lisätuottoa, mutta näissä tapauksissa ei oikein siltä vaikuta. eQ on myös hyvä välittäjä. Se on hieman Nordnetiä kalliimpi, mutta kaukana Nordean riistohinnoista. Sano minulle miksi minun kannattaa sijoittaa Nordean Venäjään jos saan täysin vastaavan kohteen yli puolet halvemmalla? P.S. Unohdit Seligsonin ;)
..kulut kuuluvat olennaisesti asiaan kun lasketaan tuottoa. Ihan noin perusasia luulisin? Siis jos maksan pankille 1 ja saan tuottoa 2 niin mullehan jää vaan 1 itselleni. Ja jos maksan kuluja muualle 0,5 ja saan tuottoa 2 niin mulle jää 0,5. Tästäkö on kyse vai ymmärsikö väärin?
Suuret kiitokset oikein perusteellisesta selvityksestä ja linkeistä! Näistä on hyvä alkaa lukemaan ja tutustumaan alaan. Tein ostot Nordea 75 rahastosta ja Nordea Suomi 130/30 rahastosta. Varsinkin tuo 130/30 kuulosti kiinnostavalta. Pitää varmaankin kytätä noiden osalta sen verran että niistä saisi omansa kulut pikkasen voittoa ennen kun myy pois. Näin siis kuvittelen että voisi tapahtua aika piankin kun nousukausi alkaa. Tämä on ihan mielenkiintoinen asia johon en ennen ole tutustunut. Aika paljon saan kyllä tehdä töitä että sanastot tulee tutuksi ja uskaltaa liikkua suuntaan jos toiseenkin. Kiitos vielä!
..kulut kuuluvat olennaisesti asiaan kun lasketaan tuottoa. Ihan noin perusasia luulisin? Siis jos maksan pankille 1 ja saan tuottoa 2 niin mullehan jää vaan 1 itselleni. Ja jos maksan kuluja muualle 0,5 ja saan tuottoa 2 niin mulle jää 1,5. Tästäkö on kyse vai ymmärsikö väärin? ***** Siis edellisessä kirjoitusvirhe paholainen ja merkitys muuttui oleellisesti.
Ihan alkuun sanon ettei tässä viestissä ole tarkoitus mitenkään mollatia sinua tai rahastovalintojasi. Nordea Säästö 75 siis sijoittaa 75% osakkeisiin ja 25% korkoihin perustilanteessa. Hallinnoinnista se riistää käsittämättömät 1,90% vuodessa. Tuo olisi (törkeän) kallis palkkio jo puhtaalle osakerahastolle, joka sijoittaa kehittyneille markkinoille, mutta vielä suurempi se on 75% osake 25% korko -rahastolle. Täysin vastaavan salkun olisi saanut 0,3% vuosikuluilla indeksituotteilla. Muutenkin yhdistelmärahastot ovat huonoimpia vaihtoehtoja mitä voi tehdä etenkin kustannustäkökulmasta. Tulee paljon halvemmaksi ostaa erikseen 75% osakerahastoa ja 25% korkorahastoa erikseen. Nordeankin rahastovalikoimalla tuollainen jako olisi tullut halvemmaksi. Silti yhdistelmärahastot ovat Suomessa suosituimpia tapoja sijoittaa. Syynä suureen suosioon on kuitenkin se, että niitä kaupitellaan kokemattomille sijoittajille. Niin, ja kyllähän se myyjäkin saa sitä enemmän provisiota mitä kalliimman rahaston onnistuu kauppaamaan. Korkosijoitusten tuotto-odotus (ja riski) on alhaisempi. Eli tuotto-odotus on luonnollisesti hieman alempi. Jos oletetaan että osakkeet tuottavat 9% vuodessa ja korko-osa 4,5% vuodessa, keskimääräinen tuotto-odotus on pyöreästi 8%. Tästä vähennetään pankin pari prosenttia niin sinulle jää 6%. Enkä minä itse laittaisi rahojani tuohon Suomi 130 / 30 -rahastoonkaan. Niin, tappiolla myyminen ei ole tietenkään mukavaa. Tehdyt virheet on kuitenkin hyvä myöntää. Sijoittamisessa tulee aina tappioita, mutta ne ovat kuitenkin väliaikaisia. Lisäksi verottajakin antaa vähentää tehdyt tappiot seur. kolmen vuoden kuluessa. Jos pyrkii siihen että ei koskaan halua myydä mitään osaketta (tai rahastoa) tappiolla, se johtaa helposti siihen, että rahantarpeessa myyt eniten nousseet laatuyhtiöt ja salkkuun jää vain heikkoja yhtiöitä.
Täyttä faktaa heität ja tiedät mistä puhut. Tarkoittamani Balkan onkin Sampopankin Balkan, silläkin voi tehdä rahaa nyt. Itse satuin vain vaihtamaan, siirtämään tammikuussa Nordean heikohkot uhdistelmärahastot esim. Nordean Venäjään, Lattariin ja Itä-Eurooppaan. Nyt tietysti innoissani hehkutan, kun ovat olleet aika tuotttoisia. Neuvo vain meitä.
Nämä ETF:ien puolestapuhuvat "unohtavat" säännöllisesti mainita, että ETF on kaikkein varmin tapa hävitä indeksille. ETF häviää indeksilleen takuuvarmasti ja täsmälleen kulujensa verran. Se ei siis missään tilanteessa koskaan voi voittaa indeksiään. Toki rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että suurin osa aktiivisista rahastoistakin häviää indeksilleen. Mutta eivät kuitenkaan kaikki, eli on myös sellaisia aktiivisia rahastoja, jotka ovat vuodesta toiseen voittaneet indeksinsä (muistetaan kuitenkin, että mennyt tuotto ei takaa tulevaa). Esim. monet "ryöstöhintaiset" ODINin rahastot ovat tarjonneet vuosi vuodelta kaikki mielekkäät indeksit ylittävää tuottoa. Ja tätä ei sitten pidä ymmärtää suosituksena ostaa ODINin rahastoja, vaan pikemminkin suosituksena tutustua asiaan, eikä ottaa ETF-uskovien väkevää todistusta ainoana totuutena. Eli summa summarum: ei ne kulut, vaan se tuotto. Maksan kympistä mielelläni vaikka kolmen euron palkkion, jos vaihtoehtona on vitosen tuotto yhden euron palkkiolla.
Useat (ellei kaikki) ETF:t lainaavat omistamiaan osakkeita ja saavat siitä pienen korvauksen jolla katetaan osa kuluista. Jotkut harvat ETF:t tosin saavat lainaustuottoja enemmän kuin menee kuluihin. ETF voi voittaa indeksinsä keväällä osinkokauden aikaan. Jos kurssit laskevat, ETF:llä on osingoista saatuja käteisiä, jotka hidastavat laskua. Periaatteessa ETF siis voi tuottaa indeksiään paremmin ainakin lyhyellä tähtäimellä. Käytännössä onkin niin, että suurille tehokkaille markkinoille (kuten USA) aktiiviset rahastot todennäköisimmin häviävät. Joidenkin tutkimusten mukaan luku on jopa 80%. ETF:t perustuvatkin tehokkaiden markkinoiden oletukseen. Toki ETF:t toimivat myös vähemmän tehokkailla markkinoilla, mutta eivät aivan yhtä hyvin. Sen sijaan kehittyville markkinoille sijoitettaessa osaava salkunhoitaja voi helpommin tehdä lisätuottoa. Tämä kuitenkin edellyttää tarkkaa kohdemarkkinan tuntemusta, jota kivijalkapankeilla ei käytännössä ole. Pitkällä tähtäimellä ETF ei ole parhaiten tuottava kohde. Todennäköisesti se kuitenkin on YKSI eniten tuottaneista. Sama rahasto on harvoin tuottokärjessä vuodesta toiseen. Samoin huonot rahastot katoavat kun niitä sulautellaan tai lakkautetaan. Vaikeus onkin siinä, ettet tiedä mikä aktiivisista rahastoista on parhaiten tuottava esim. 10v tähtäimellä. Tämän takia suosin ETF:iä erityisesti kehittyneiden markkinoiden kohdalla.
eivätkä he tee tappiota niinkuin nämä nokialooserit jotak menettivät kaiken. he ottavat riskejä..
että Nerdeaan on helppo laittaa jos ei itse halua ottaa selvää. Kait sieltäkin paremman tuoton saa kuin pankkitileiltä.