UUTISISTA

Hyvää Iltaa kirjoitti:

Tässä hiukan oikeaakin asiaa tälle palstalle. POLIITTISTA SHAKKIA ENNEN NETANYAHUN JA OBABAN TAPAAMISTA Lähi-idän konfliktissa tätä kulunutta viikkoa voidaan kuvata poliittiseksi shakkipeliksi, missä pelaajat yrittävät etukäteen hakea asemiaan ennen oletettavissa olevia lopullisia siirtoja. Pääministeri Benjamin Netanyahu puhui videoyhteyden kautta AIPAC-konferenssissa, joka on käynnissä Washingtonissa, ja sanoi uskovansa, että yhdessä Obaman ja Abbasin kanssa he saattaisivat yllättää maailman ja saada aikaan rauhan. Netanyahu lisäsi kuitenkin, ettei hän koskaan tekisi kompromissia Israelin turvallisuuden suhteen ja että palestiinalaisten täytyy tunnustaa Israel juutalaisvaltiona. Viitaten Theodor Herzlin kirjaan "Juutalaisvaltio" Netanyahu lausui: "Tämä oli meidän pelastuksemme ja tämä on meidän perustuksemme." Neuvottelussaan presidentti Peresin kanssa Washingtonissa tiistaina presidentti Obama ei sitoutunut mihinkään aikatauluun Iranin uhan käsittelyssä. Israel pitää Irania suurimpana uhkana rauhalle, ei ainoastaan Lähi-idässä vaan koko maailmassa, ja se on pyytänyt tiukkaa aikataulua diplomaattisten ratkaisujen löytämiseksi. Mutta israelilaiset analyytikot uskovat, että Iranin asia on Obaman hallinnon asialistan häntäpäässä. Israelilaisen Tv-kanava 1:n poliittisen asiantuntijan Ayala Chazonin mukaan tuon listan tärkeysjärjestys on tämä: talous, talous, talous, Pakistan, Afganistan, Irak, palestiinalaisten ja israelilaisten konflikti ja vasta sen jälkeen Iran. Obaman on puolestaan sanottu antaneen Jordanian kuninkaalle Abdullahille tehtäväksi valmistella uutta arabien rauhansuunnitelmaa. Obama pyysi Abdullahia selvittämään alkuperäisen, vuoden 2002 arabien rauhansuunnitelman kohtia ja myös tekemään sen hyväksyttävämmäksi Israelille. Tuon suunnitelman mukaan Jerusalemista tulee jaettu kaupunki, joka on pääkaupunkina sekä tulevalle palestiinalaisvaltiolle että Israelille. Palestiinalaisvaltiosta tulee demilitarisoitu. Vanhakaupunki siirtyy YK:n valvontaan, maa-alueita vaihdetaan rajoja määriteltäessä ja arabipakolaiset asutetaan uudelleen arabimaihin. Edistääkseen suunnitelmaa Abdullah on tavannut Saudi-Arabian, Egyptin, Syyrian ja palestiinalaishallinnon johtajia. Arabiliiton pääsihteeri Amr Moussa ja Egyptin ulkoministeriön tiedottaja kuitenkin vastustivat suunnitelmaa kiivaasti ja sanoivat, ettei alkuperäiseen suunnitelmaan tehdä mitään muutoksia. Kiertäessään neljässä Euroopan maassa tällä viikolla Israelin ulkoministeri Avigdor Lieberman yritti lobata tiukan Iran-linjan puolesta ja välttää samalla palestiinalaiskysymyksen mainitsemista. Netanyahun hallitus ei ole vielä muotoillut lopullista toimintasuunnitelmaansa tässä asiassa, mutta se kieltäytyy puhumasta kahden valtion ratkaisusta. Kuitenkin, kaikkialla missä Lieberman liikkui johtajat sanoivat hänelle, ettei ole muita vaihtoehtoja kuin pyrkiä kahden valtion ratkaisuun. Kommentti: Toukokuun 18. päivänä Netanyahu tapaa Obaman. Israelin pääministerin odotetaan silloin esittävän hallituksensa linjan Israelin ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa. Netanyahuun kohdistuu valtavia paineita siinä tapauksessa, että siihen mennessä on muotoiltu uusi arabien rauhansuunnitelma Yhdysvaltain ja tietysti EU:n tuella - EU:han on kehittänyt perinteen, jossa se melkein automaattisesti tukee mitä tahansa mitä arabivaltiot ehdottavat. Israelin pääministerin vastahakoisuus käyttää "kahden valtion ratkaisun" käsitettä näyttää olevan ennemminkin taktinen ele kuin strateginen päämäärä. Jos uusi, edellä esitetty arabien rauhansuunnitelma kaikesta huolimatta saadaan muotoiltua, se ei luultavasti ole kaukana siitä, mitä Netanyahu on halukas hyväksymään. Periaatteilleen uskollisena hän vaatisi asteittaista, suorituksiin perustuvaa kehitystä sen sijaan että asetettaisiin tietty määräpäivä, jolloin palestiinalaisvaltio pitäisi perustaa. Hänellä saattaisi myös olla vastaväitteitä Jerusalemin kansainvälistämisestä. Knessetissä (Israelin parlamentti) hän kuitenkin saisi tukea tämänkaltaisen rauhansuunnitelman hyväksymiseen, sillä Kadima ja vasemmistoryhmä olisivat pakotettuja tukemaan sitä. Niinpä Netanyahu saattaa todellakin yllättää maailman. Mutta sitten on arabipuoli. Unohdetaan hetkeksi se, että ylläolevaa rauhansuunnitelmaa eivät koskaan tule hyväksymään islamistit eivätkä edes tavalliset muslimit, ja keskitytään sen sijaan palestiinalaishallinnon (PA) johtajaan Mahmud Abbasiin. Viime viikolla Abbas viimeksi pilkkasi juutalaisvaltion ajatusta sanomalla: "Kutsukaan itseänne miksi tahansa, mutta minä en sitä hyväksy." PA:n johtaja on aiemmin hylännyt kaikki kompromissit Jerusalemin ja "paluuoikeuden" suhteen. Ja valitettavaa kyllä, Abbas kuuluu niin kutsuttuihin maltillisiin. Diplomaattisiin ponnisteluihin Lähi-idän konfliktin ratkaisemiseksi vaikuttavat voimakkaasti tietyt ajatusmallit. Tällä hetkellä hallitsevin idea on se, että paluuta ei ole. Mitä on puhuttu ja julistettu, sen täytyy kestää. Ei ole väliä sillä, että sen on todettu epäonnistuneen. Albert Einsteinin sanotaan määritelleen mielenvikaisuuden tällä tavalla: tehdään sama asia kerta toisensa jälkeen ja odotetaan erilaista tulosta. ISRAEL RAPORT

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä