Wäinä on opetellut eläkeläisen elämää viikon ja lukenut tuoteselosteita.Elämänaikaisen pinttymän putsaamiseen tarvitaan tehokkaita aineita,tarvitaan densiineitä.Densiineistä ainoastaan 5% on vapaita,milloin vapautamme loput?
Happivapaat densiinit puhdistavat kertapyyhkäisyllä nykyisten rakennusmateriaalien pinnat,television melko maturet mummot näyttävät työn yksinkertaisuuden.Tuotemerkkejä meillä on loputtomiin,meillä on valinnan vapaus ostaessamme,lopuksi sidotut densiinit hoitavat homman ja heitä on ainoastaan 5%.
Työn tekemisen aikoihin Wäinällä ei ollut aikaa miettiä tuoteselosteita.Nyt on. Nykyiset rakennusmateriaalit siistitään nykyisillä aineilla,teräs ja kaakeli tottelevat densiidejä.
Miten densiidejä tottelee rintamamiestalo? Sanoisin vanhan huokoisen puun ja vähällä sementillä tehdyn muurin haistattavan vitun densiineille kun niitä densiineitäkin on vain 5&.
Mummo asuu rintamamiestalossa,mummo on aina ollut siisti. Mummonkin vapautta on valita pesuaineensa kymmenistä tuotemerkeistä.Mummon pää menee sekaisin tuotemerkeistä ja tarvitaankin apua. Tarvitaan kunnallinen tai yksityinen siivousapu päästämään mummo piintyneestä paskasta.
Ammattilainen,olkoon hän yksityinen tai kunnallinen,päästää mummon piinasta.Ammattilainen siivoaa kämpän.Ammattilaisten purkeissa densiidit ovat vapautettu.
Kauppamiehillä on tapana kusettaa meitä,pääsääntöisesti me hyväksymme sen.Juuri sen takia me olemme urpoja ja puolustamme kusetusta.
Eläkkeeseen totutellakseni olen käynyt kahvitarjouksissa ja lukenut tuoteselosteita.Minulle aukeaa täysin uusi maailma tuoteselosteista,tuoteselosteiden maailma on jännittävä.
Olen mielestäni ollut hajulla perusteollisuuden käyttämistä 60 000 kemikaalista jotenkin ja asbestista erityisesti.Minulle oli hämmästys,että kodin kemikaalit ovat kaikki samaa ainetta eri paketissa.Kauppamiesten voima on valtava mielikuvia myytäessä.
Minulle oli hämmästys se kauppamerkkien kirjo,jonka löysin omasta kodistani.Löytämisen myöhyyttä voinee moittia,sen sikäli kuin voi moittia,tähän asti minun hommani oli tehdä rahaa eikä keskittyä densiideihin.
Olen lukenut viikon tuoteselosteita kauppojen hyllyiltä.Olen siis toiminut yhtä rationaalisesti ja johdonmukaisesti kuin pitäessäni työnantajan miljoonavehkeet iskussa. Viikon tutustumisen jälkeen olen selittänyt itselleni vapaat densiinit ja tullut siihen tulokseen että meidän huushollia on kusetettu kaksikymmentä vuotta.
Meidän uuteen keittiöjärjestykseen eivät kuulu suomenkielessä oudot konsonantit,meidän keittiöjärjestyksessä siivousaineet jaetaan happamiin tai emäksisiin.Emäksiä meillä edustaa ruokasooda,happoja oksaalihappo. "Saippuaa" meillä edustaa lipeä ja fosfaatit.
Tiesittekö että Itämereen johdetuista fosfaateista kolmannes on mennyt ihmisen ruoansulatuselimistön läpi. Happamointi ja stabilisointiaineet (E402) ovat itse asiassa saippuaa,mikroskoopissa molekyyliketju näyttäytyy emäksenä ja se on saippuaa. Yhdeksän filmitähteä kymmenestä käytti Rexonaa,kymmenen suomalaista kymmenestä käyttää fosfaatteja.
Oletteko kuulleet aineesta nimeltä M2. Varkaudessa on maailman suurin sitä tuottava laitos. Mihin sitä tarvitaan. Sitä tarvitaan mansikan kelluttamiseen,mummon mansikkahillossahan mansikat painuivat pohjalle,kaupan hillossa ne eivät painu.Tärkkelystä tarvitaan paperinvalmistuksessa,huulipunassa,maaleissa.Sitä tarvitaan kaikessa teollisessa tuotannossa ja siksi sen valmistajalla on toistasataa erilaista tuotetta.Kauppamies sekoittaa tuohon sitruunaa tai mitä hän kuvittelee saavansa myydyksi,urpot ostavat fosfaateja ja ja vapaita densiidejä kauppamerkeittäin ja nimittävät sitä valinnan vapaudeksi.
Minulle nyt ei suotu aikaa paneutua asiaan tosimielellä,tein töitä toisaalla tosimielellä.
Jo viikko eläkemiehenä vakuuttaa minut siitä,että olisi tämä elämä voinut helpompikin olla.Olisin voinut ostaa 10 000 litraa Nesteen jätelientä,siis emästä,plantata sen hajusteen kanssa ja myydä teollisuuspesuaineena.Valtaosan kymppitonnista olisin voinut myydä polttoaineeksi suuren energiatarpeen pikkufirmoille kuten viilunvalmistajille taikka vanerinjalostajille.Ei minusta sellaiseen ole,minun pokkani ei kestäisi ostaa eurolla ja myydä kympillä.
Minun pitäisi pyyhkiä keittiön allas ja kaakelit,helppo juttu,siihen on oma aine.Pitäisi putsata rähmäkäpalien suklaajäljet ovenpielestä,helppo juttu,siihen on oma aine,huussiinkin on oma aine.Kaikkeen on oma aine ja kaikkien tuoteselosteessa lukee 5% vapaita densiidejä.Vapaat densiidit eivät sovellu huokoisille pinnoille kuten marmorille. Mitä vittua,millään yleisesti myytävällä kauppatuotemerkillä ei ole ainetta jolla voi pyyhkiä marmoria,miten me köyhät kommunistit tulemme nyt toimeen kun meillä ei ole ainetta pyyhkiä Garraran marmoriamme. Mitä vitun vapautta tämä on missä markkinat eivät vastaa kysyntään.
Vapauttakaa densiidit!!
Wäinä
2157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
meidän kaapeissa on myös jo järjestys pesuaineissa ja muussa moskassa, jota kaupasta kannetaan. Tyytyväisyyskin niihin on kasvanut. Soodaa, Marsei- ja Iranilaista oliviöljy saippuaa a'1 iso saippua, joka kestää puolivuotta ja hollantilaista, entistä suomalaista Mäntysuopaa. Sillä pesen myös öljyväripensselini, kuten myös joskus pineenitärpätillä. Kemiaa meillä osaa vaimo, mutta tuoteselosteita molemmat. Minulla on suurennuslasi aina mukana, jotta pystyn tuoteselosteita lukeen. YO-apteekissa on hyviä, taskussa kulkevia suurennuslaseja a' 10, valolla ja zoom jatkovarella?
"Minulle oli hämmästys se kauppamerkkien kirjo,jonka löysin omasta kodistani.Löytämisen myöhyyttä voinee moittia,sen sikäli kuin voi moittia,tähän asti minun hommani oli tehdä rahaa eikä keskittyä densiideihin. " Kyllä me pumppuvikaisetkin voimme olla rasvahyllyn edessä sormi suussa. Lieneekö levitteitä kolmekymmentä ja kaikki on sydänystävällisiä. Neukkulassa ei ollut vaikeutta sen puoleen. Torilla oli sian lihaa myynnissä. Kilo lihaa ja kilo läskiä. Molokomakasiinista sai voita imupaperiin käärittynä ja Gasronomi putiikista maslaa eli ruokaöljyä. Vaan kotikylän osuuskaupasta ei saa ostettua kidesoodaa. Pumpun hoitoon on suomessakin vakavahenkisiä kirjoituksia mm. suolan puute, kaivoveden kovuus ja rasva onkin jo sitten uskonto.