kehen uppoo

Minuun ei ainakaan uppoa sellainen, kun väitetään, että pehmeämpi aine läpäisisi kovemman aineen riippuen pehmeämmän aineen nopeudesta. Pehmeämpi aine menee vain enemmän lyttyyn, mitä nopeampi vauhti sillä on törmätessä. Metal piercing luoteihin ei ole pelkästään lisätty ruutia, jotta ne läpäisisivät kovemman metallin. Luodit ovat eri ainetta. Ampukaas ilmakiväärillä lyijyluoti puuseinään ja sitten metallilaattaan. Ja ampukaa sitten lähempää, jolloin vauhtia on enemmän, niin näette, että littuumpaan menee. Pentagon oli periaatteessa kiveä ja tornit metallia. Olette varmaan nähneet autokolareissa olleita autoja. Aika silppua on jo 150 km/h vauhdissa törmänneet autot. Ajatelkaa lentokonetta, joka lentää 900 km/h vauhdilla päin seinää. Mitä luulette meneekö läpi. Heidän oli järjestettävä Pentagon törmäys siksi, että haluttiin näytettää koneen voivan mennä jopa kiviseinän läpi. Siksi nämä kaksi eri elementtiä, jotta kansa voisi tykönään funtsia: 'Jos kone menee kiviseinänkin läpi, niin meneehän se sitten metalliseinänkin läpi'. He tietävät kansan tyhmyyden, kun jopa lukeneissakin on niin paljon tyhmiä. Suorastaan idiootteja. Hohhoijaa
451503
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 45

Vanhimmat

Sivistäpäs itseäsi opiskelemalla mitä tarkoittaa liike-energia, niin ei tarvi tyhmänä hörhöillä ihan älyttömyyksiä.

Äänestä
  • Mitä liike-energia kuuluu ja vaikuttaa pehmeämmän aineen läpäisykykyyn sen törmätessä kovempaan aineeseen. Oletko koskaan nähnyt auton läpäisseen kallion seinämän sen törmätessä siihen. Väität siis, että auto pystyisi läpäisemään kallion jos sillä vain olisi kovempi vauhti. Oletpas sinä idiootti.

    Äänestä

  • vastaus.. kirjoitti:

    Mitä liike-energia kuuluu ja vaikuttaa pehmeämmän aineen läpäisykykyyn sen törmätessä kovempaan aineeseen. Oletko koskaan nähnyt auton läpäisseen kallion seinämän sen törmätessä siihen. Väität siis, että auto pystyisi läpäisemään kallion jos sillä vain olisi kovempi vauhti. Oletpas sinä idiootti.

    olemme kaikki samaa gängiä, hehe hee, katsopas muuten semmoinen videoklippi kuin mama, smuik smuik smuik smuik

    Äänestä

  • vastaus.. kirjoitti:

    Mitä liike-energia kuuluu ja vaikuttaa pehmeämmän aineen läpäisykykyyn sen törmätessä kovempaan aineeseen. Oletko koskaan nähnyt auton läpäisseen kallion seinämän sen törmätessä siihen. Väität siis, että auto pystyisi läpäisemään kallion jos sillä vain olisi kovempi vauhti. Oletpas sinä idiootti.

    Vain sinä olet idiootti. Tuolta voit aloittaa sen opiskelusi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Liike-energia Liike-energia = 0,5 * massa * nopeus^2 Huomaatkos idiootti, että kappaleen liike-energiaan vaikuttaa vain sen massa ja nopeus, ei sen materiaali. Jos esimerkiksi 130 tonnia painava kappale törmää rakennukseen nopeudella 800 km/h, ei liike-eergian kannalta ole mitään merkitystä sillä, onko se kappale terästä vai alumiinia vai kumia vai kusta idiootti-salkkarin päästä. Tiedoksesi, että 800 km/h lentävällä 130 tonnin massalla on aivan riittävästi liike-energiaa rikkomaan rakennuksen teräs- tai tiiliseinä isolta alalta.

    Äänestä

  • jryumrjujr kirjoitti:

    Vain sinä olet idiootti. Tuolta voit aloittaa sen opiskelusi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Liike-energia Liike-energia = 0,5 * massa * nopeus^2 Huomaatkos idiootti, että kappaleen liike-energiaan vaikuttaa vain sen massa ja nopeus, ei sen materiaali. Jos esimerkiksi 130 tonnia painava kappale törmää rakennukseen nopeudella 800 km/h, ei liike-eergian kannalta ole mitään merkitystä sillä, onko se kappale terästä vai alumiinia vai kumia vai kusta idiootti-salkkarin päästä. Tiedoksesi, että 800 km/h lentävällä 130 tonnin massalla on aivan riittävästi liike-energiaa rikkomaan rakennuksen teräs- tai tiiliseinä isolta alalta.

    Unohdat nyt kokonaan aivan tärkeän asian!!! että missä muodossa tämä massa on! lentokone oli suurimmalta osalta ilmaa eli tyhjää, jos tämä 130 tonnia olisi ollut umpialumiinia niin sen vaikutus olisi ollut aivan toista, ja ymmärrettävästi tallainen "luoti" olisi uponnnut torneihin, (ammuksia ei tehdä ontoiksi ellei ne sisällä räjähdysaineita ja syystä). Hämästytävää oli että koneet upposi torneihin aivan siipien kärkiä myöden, lentokoneen alumiinisiivet on suunniteltu aivan toiseen tarkoitukseen.)

    Äänestä

  • kusta päässä kirjoitti:

    Unohdat nyt kokonaan aivan tärkeän asian!!! että missä muodossa tämä massa on! lentokone oli suurimmalta osalta ilmaa eli tyhjää, jos tämä 130 tonnia olisi ollut umpialumiinia niin sen vaikutus olisi ollut aivan toista, ja ymmärrettävästi tallainen "luoti" olisi uponnnut torneihin, (ammuksia ei tehdä ontoiksi ellei ne sisällä räjähdysaineita ja syystä). Hämästytävää oli että koneet upposi torneihin aivan siipien kärkiä myöden, lentokoneen alumiinisiivet on suunniteltu aivan toiseen tarkoitukseen.)

    Hämästytävää oli että koneet upposi torneihin aivan siipien kärkiä myöden, lentokoneen alumiinisiivet on suunniteltu aivan toiseen tarkoitukseen.) Hämmästyttävää tosiaankin. Aikoinaan Kanadassa annettiin insinööreille tehtäväksi ratkaista ongelma, kun lentokoneiden siivet katkeilivat tuon tuostakin. Suomalainen Serlan paskapaperitehtaalla työskennellyt paperi ininsinööri voitti kisan ehdotettuaan. että siivet pitää reijittää juurestaan. Hän oli tietoinen siitä, ettei paskapaperi koskaan katkea reijitetystä kohdasta. Mutta asiaan. Uskooko vielä joku että ne esineet jotka törmäsivät torneihin olisivat olleet reittilentokoneita. Korkeintaan jotain ohjuksia jos niitäkään.

    Äänestä

  • kusta päässä kirjoitti:

    Unohdat nyt kokonaan aivan tärkeän asian!!! että missä muodossa tämä massa on! lentokone oli suurimmalta osalta ilmaa eli tyhjää, jos tämä 130 tonnia olisi ollut umpialumiinia niin sen vaikutus olisi ollut aivan toista, ja ymmärrettävästi tallainen "luoti" olisi uponnnut torneihin, (ammuksia ei tehdä ontoiksi ellei ne sisällä räjähdysaineita ja syystä). Hämästytävää oli että koneet upposi torneihin aivan siipien kärkiä myöden, lentokoneen alumiinisiivet on suunniteltu aivan toiseen tarkoitukseen.)

    Typerää ja lapsellista ja täysin turhaa tuo hörhöilysi. Ymmärrät fysiikasta näköjään yhtä paljon kuin ahven polkupyörästä. Nimimerkkisi edes osasit valita ihan oikein.

    Äänestä

  • vastasit itse kirjoitti:

    Hämästytävää oli että koneet upposi torneihin aivan siipien kärkiä myöden, lentokoneen alumiinisiivet on suunniteltu aivan toiseen tarkoitukseen.) Hämmästyttävää tosiaankin. Aikoinaan Kanadassa annettiin insinööreille tehtäväksi ratkaista ongelma, kun lentokoneiden siivet katkeilivat tuon tuostakin. Suomalainen Serlan paskapaperitehtaalla työskennellyt paperi ininsinööri voitti kisan ehdotettuaan. että siivet pitää reijittää juurestaan. Hän oli tietoinen siitä, ettei paskapaperi koskaan katkea reijitetystä kohdasta. Mutta asiaan. Uskooko vielä joku että ne esineet jotka törmäsivät torneihin olisivat olleet reittilentokoneita. Korkeintaan jotain ohjuksia jos niitäkään.

    Kertoisitkos huuhaa-idiootti vielä teoriasi siitä, kuinka sadat tuhannet paikan päällä olleet ihmiset ja heidän sadat tai tuhannet kameransa saatiin näkemään ne esineet reittilentokoneina, jos ne muka olivat jotain muuta?

    Äänestä

  • iktkyuktykuy kirjoitti:

    Typerää ja lapsellista ja täysin turhaa tuo hörhöilysi. Ymmärrät fysiikasta näköjään yhtä paljon kuin ahven polkupyörästä. Nimimerkkisi edes osasit valita ihan oikein.

    Et taida uskoa mihinkään pahaan, mitä ihminen voi tehdä toiselle ihmiselle. Mikä on rikos ihmiskuntaa vastaan. Näillä tempauksilla saatiin aikaan sodat niin Afganistanissa kuin Irakissakin. Me eurooppalaiset hyväksyimme ne, koska jossain mielessä meille on yks hailee kuinka monta huntupäätä kuolee.

    Äänestä

  • iktkyuktykuy kirjoitti:

    Typerää ja lapsellista ja täysin turhaa tuo hörhöilysi. Ymmärrät fysiikasta näköjään yhtä paljon kuin ahven polkupyörästä. Nimimerkkisi edes osasit valita ihan oikein.

    Hieman perusteluja väiteellesi, jokainen ymmärtää että lentokone ei ole mikään umpiluoti, todellisuudessa kaukana siitä, lentokone on kevyt ja lentämään tarkoitettu, ei puhkaisemaan terästaloja, uskosi vaatii fysikaalisia perusteleluja, todellisuudessa kun koneen ensimmäiset viisi - kymenen metriä olisi rusentunut tornin seinään, niin lopulla ei olisi ollut sen helpompaa mennä sisälle asti, ja kuinka yleensä käy lentokoneille lento-onnettomuudess? ne menee jo pienestäkin tuhannen päreiksi, koska ovat niin helvetin heikkoja törmäykestossa, mutta tiedätkös lentokoneita ei suunnitellakaan koskaan törmäyksien varalta, mitä nyt pelastusliivejä ja happinaamareita!!!.

    Äänestä

  • kusta päässä kirjoitti:

    Hieman perusteluja väiteellesi, jokainen ymmärtää että lentokone ei ole mikään umpiluoti, todellisuudessa kaukana siitä, lentokone on kevyt ja lentämään tarkoitettu, ei puhkaisemaan terästaloja, uskosi vaatii fysikaalisia perusteleluja, todellisuudessa kun koneen ensimmäiset viisi - kymenen metriä olisi rusentunut tornin seinään, niin lopulla ei olisi ollut sen helpompaa mennä sisälle asti, ja kuinka yleensä käy lentokoneille lento-onnettomuudess? ne menee jo pienestäkin tuhannen päreiksi, koska ovat niin helvetin heikkoja törmäykestossa, mutta tiedätkös lentokoneita ei suunnitellakaan koskaan törmäyksien varalta, mitä nyt pelastusliivejä ja happinaamareita!!!.

    Edelleenkin vain sinulla on kusta päässä. Et näköjään ymmärrä liike-energiasta ja fysiikasta hevon peetä.

    Äänestä

  • vastaus.. kirjoitti:

    Mitä liike-energia kuuluu ja vaikuttaa pehmeämmän aineen läpäisykykyyn sen törmätessä kovempaan aineeseen. Oletko koskaan nähnyt auton läpäisseen kallion seinämän sen törmätessä siihen. Väität siis, että auto pystyisi läpäisemään kallion jos sillä vain olisi kovempi vauhti. Oletpas sinä idiootti.

    Itse asiassa kyllä. Auto läpäisisi (jonkin paksuisen) kallion, jos nopeutta on riittävästi. Sentin paksuinen kallio, vakka on kova, ei kestä edes 20km/h vauhtia. 10cm paksuinen kkallion läpäisy vaati vauhtia jo vähän enemmän. Metri kalliota vielä enemmän. Ajattele ilmakiväärin (tai minkä kiväärin vain) luotia. Se lyijyä ja pehmeä. Jos pudotat sen metrin korkeudelta 0.5 mm paksulle teräspellille, niin ei tule kuoppaakaan. Mutta jos ammut sen 10vm päästä, niin menee läpi. Vaikka on pehmeämpää ainetta kuin teräs. Onhan noita esimerkkejä vaikka kuinka apjon, jossa laskeutunut kone suistuu kiitotoeltä ja törmää rakennuksiin - sisään menee kuin sulaan voihin vaikka nopeutta on enää kymmenennesosa lentonopeudesta.

    Äänestä

  • jryumrjujr kirjoitti:

    Vain sinä olet idiootti. Tuolta voit aloittaa sen opiskelusi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Liike-energia Liike-energia = 0,5 * massa * nopeus^2 Huomaatkos idiootti, että kappaleen liike-energiaan vaikuttaa vain sen massa ja nopeus, ei sen materiaali. Jos esimerkiksi 130 tonnia painava kappale törmää rakennukseen nopeudella 800 km/h, ei liike-eergian kannalta ole mitään merkitystä sillä, onko se kappale terästä vai alumiinia vai kumia vai kusta idiootti-salkkarin päästä. Tiedoksesi, että 800 km/h lentävällä 130 tonnin massalla on aivan riittävästi liike-energiaa rikkomaan rakennuksen teräs- tai tiiliseinä isolta alalta.

    Asia on tietysti juuri niinkuin kirjoitit. Käytännössä tilannetta kuitenkin mutkistaa se, että WTC:n seinät ovat useasta erilaisesta materiaalista tehdyt - ikkunat lasia ja välissä jykeviä teräspalkkeja, jne. Koska 130 tonnia salkkarin kusta ei ole samanlainen, koossa pysyväksi tarkoitettu rakenne kuin on pääosin alumiinistä rakennetun lentokoneen rakenne, niin tuo kusi käyttäytyy "pienemmän vastuksen mallin" mukaisesti ja leviää lähes vastuksetta ikkunoiden rikkoonnuttua. Aivan kuten koneen siivissä ollut kerosiinikin levisi. Kerosiinin ja salkkarin päästä valutetulla kusella on se olellinen ero, että salkkarin kusi ei syty - siksi siellä päässä ei muutenkaan ole minkäänlaista valoa tai eloa. Kerosiini taas syttyy tunnetuin seurauksin. Siis vaikka liikeneregian määrä johtuu yksin massasta ja nopeudesta, niin materiaaliin itseensä voi sisältyä energiaa jota siis kerosiinissä on mutta salkkarin päässä taas ei. ei sitten niin minkäänlaista.

    Äänestä

  • kwmskwms kirjoitti:

    Katsos alhaalta. "Parhaiden ontelokranaattien läpäisy on useita kymmeniä senttejä panssariterästä." Tankissa pinta-alakohtaista massaa on varmasti paljon enemmin kuin onteloammuksen suihkussa ja läpi menee, että lävähtää. Opetelkaa edes fysiikan alkeet. No ei kai niitä peruskoulun ala-asteella ole vielä keritty opettaa?

    Äänestä

  • Väärin kirjoitti:

    Katsos alhaalta. "Parhaiden ontelokranaattien läpäisy on useita kymmeniä senttejä panssariterästä." Tankissa pinta-alakohtaista massaa on varmasti paljon enemmin kuin onteloammuksen suihkussa ja läpi menee, että lävähtää. Opetelkaa edes fysiikan alkeet. No ei kai niitä peruskoulun ala-asteella ole vielä keritty opettaa?

    Ontelokranaatin suunnattu räjähdysvaikutus muodostaa kärkikartiometallista suurinopeuksisen suihkun (Shaped Charged Jet), ilmiötä kutsutaan Munroe-efektiksi. Suihkun energia syntyy räjähdysaineen detonaatiorintamien yhdistyessä luoden suuren impulssimomentin suihkun kärkiosalle ja peräosalle. Kärkisuihkun nopeus voi olla luokkaa 8000-9000 m/s. Ontelokranaattia ei siis voida verrata koneen ja tornin törmäykseen.

    Äänestä

  • uiehfiefoij kirjoitti:

    Ontelokranaatin suunnattu räjähdysvaikutus muodostaa kärkikartiometallista suurinopeuksisen suihkun (Shaped Charged Jet), ilmiötä kutsutaan Munroe-efektiksi. Suihkun energia syntyy räjähdysaineen detonaatiorintamien yhdistyessä luoden suuren impulssimomentin suihkun kärkiosalle ja peräosalle. Kärkisuihkun nopeus voi olla luokkaa 8000-9000 m/s. Ontelokranaattia ei siis voida verrata koneen ja tornin törmäykseen.

    Energia pinta-alayksikköä kohti. Ei mitään muuta. Tuo 8000-9000 m/s antaa vaan pienelle pehmeällekin massalle tarpeeksi liike-energiaa. Sitä voidaan aivan hyvin verrata koneen osumiseen torniin. Impulssimomentista siinäkin on kysymys. Kun kerran tuonkin verran tiesit, en voi tulla muuhun tulokseen, kuin yrität harhauttaa tarkoituksellisesti.

    Äänestä

  • uiehfiefoij kirjoitti:

    Ontelokranaatin suunnattu räjähdysvaikutus muodostaa kärkikartiometallista suurinopeuksisen suihkun (Shaped Charged Jet), ilmiötä kutsutaan Munroe-efektiksi. Suihkun energia syntyy räjähdysaineen detonaatiorintamien yhdistyessä luoden suuren impulssimomentin suihkun kärkiosalle ja peräosalle. Kärkisuihkun nopeus voi olla luokkaa 8000-9000 m/s. Ontelokranaattia ei siis voida verrata koneen ja tornin törmäykseen.

    "ei sillä lentokoneen liike-energialla ole merkitystä vaan pinta-alakohtaisilla massoilla." Nytkö yht`äkkiä liike-energialla ja impulssimomentilla onkin merkitystä. Pinta-alakohtaiset massat ovat perseestä. Ei edes väärin. Ei myöskään materiaalien kovuus ratkaise. Perseestä sekin väite. Kyse on puhtaasti energiasta pinta-alayksikköä kohti.

    Äänestä

  • kyseessä on kirjoitti:

    Energia pinta-alayksikköä kohti. Ei mitään muuta. Tuo 8000-9000 m/s antaa vaan pienelle pehmeällekin massalle tarpeeksi liike-energiaa. Sitä voidaan aivan hyvin verrata koneen osumiseen torniin. Impulssimomentista siinäkin on kysymys. Kun kerran tuonkin verran tiesit, en voi tulla muuhun tulokseen, kuin yrität harhauttaa tarkoituksellisesti.

    Tässä oikea vertaus: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000580&posting=22000000037315300#22000000037315300

    Äänestä

  • sinun väitteeksesi kirjoitti:

    "ei sillä lentokoneen liike-energialla ole merkitystä vaan pinta-alakohtaisilla massoilla." Nytkö yht`äkkiä liike-energialla ja impulssimomentilla onkin merkitystä. Pinta-alakohtaiset massat ovat perseestä. Ei edes väärin. Ei myöskään materiaalien kovuus ratkaise. Perseestä sekin väite. Kyse on puhtaasti energiasta pinta-alayksikköä kohti.

    Koneen ja tornin törmäyksestä puuttuu tuo Munroe-efekti.

    Äänestä


  • uehfeiew kirjoitti:

    Koneen ja tornin törmäyksestä puuttuu tuo Munroe-efekti.

    mitä sillä efektillä tarkoitetaan. Kerrohan nyt, mitä M-efekti tuo lisää sellaista, jota ei energiafysiikka muutoinkin jo selitä. Ei saakeli. Eikö täällä koskaan ole vieraillut yhtään fyysikkoa? Siltä näyttää. Monroe-efektillä tarkoitetaan vain sitä energi.... Jatka, ole hyvä, mikäli väität ymmärtäväsi, mitä yrität esittää. (tai paremminkin hämätä)

    Äänestä

  • edes ymmärrä kirjoitti:

    mitä sillä efektillä tarkoitetaan. Kerrohan nyt, mitä M-efekti tuo lisää sellaista, jota ei energiafysiikka muutoinkin jo selitä. Ei saakeli. Eikö täällä koskaan ole vieraillut yhtään fyysikkoa? Siltä näyttää. Monroe-efektillä tarkoitetaan vain sitä energi.... Jatka, ole hyvä, mikäli väität ymmärtäväsi, mitä yrität esittää. (tai paremminkin hämätä)

    Suurinopeuksinen suihku koostuu useista pienistä kappaleista nopeudella 9000m/s. Koneen ja tornin törmäyksessä yksi suuri massakappale törmää toiseen massakappaleeseen murto-osalla(1/45) suihkun nopeudesta. Vertailu naurettavaa.

    Äänestä

  • on... muutakin kuin kukkia kirjoitti:

    Vertauksesi ei ole oikea. Se on jo pariin kertaan osoitettu käytännön esimerkein vääräksi. Ymmärrystä perusfysiikasta puuttuu. lukemaan. Hus....

    Juu:)

    Äänestä

  • irjieie kirjoitti:

    Suurinopeuksinen suihku koostuu useista pienistä kappaleista nopeudella 9000m/s. Koneen ja tornin törmäyksessä yksi suuri massakappale törmää toiseen massakappaleeseen murto-osalla(1/45) suihkun nopeudesta. Vertailu naurettavaa.

    raja, jossa nopeus muuttuu massan liike-energiasta puhuttaessa ei naurettavasta naurettavaksi? Minä en sitä tiedä. "Vertailu naurettavaa" Millä kohtaa fysiikkaa oikeasti osaavat alkavat nauraa? 1000 m/s, 5000 m/s vai jo Machin nopeudessa? Minä kun en ymmärrä nauraa missään kohtaa? Ovatko kaikkien salkkariuskisten tiedot tuolla tasolla? Kerrohan nyt siitä masinoimastasi M-efektistä, miten se vaikuttaa pinta-alaan kohdistuneeseen energiaan, joka kuitenkin on kaiken a ja o kun molekyylisidosten särkymisestä puhutaan.

    Äänestä

  • se kvantitatiivinen kirjoitti:

    raja, jossa nopeus muuttuu massan liike-energiasta puhuttaessa ei naurettavasta naurettavaksi? Minä en sitä tiedä. "Vertailu naurettavaa" Millä kohtaa fysiikkaa oikeasti osaavat alkavat nauraa? 1000 m/s, 5000 m/s vai jo Machin nopeudessa? Minä kun en ymmärrä nauraa missään kohtaa? Ovatko kaikkien salkkariuskisten tiedot tuolla tasolla? Kerrohan nyt siitä masinoimastasi M-efektistä, miten se vaikuttaa pinta-alaan kohdistuneeseen energiaan, joka kuitenkin on kaiken a ja o kun molekyylisidosten särkymisestä puhutaan.

    Missä on se kvantitatiivinen raja? Niin, entä 1000 tonnia nopeudella 79m/s? 10000t nopeudella 25m/s? Sitä en ihmettele. Kerrotko arviosi paljonko siiven uloimmalla kolmanneksella liike-energiaa törmäyshetkellä?

    Äänestä

  • oejfkiewp kirjoitti:

    Missä on se kvantitatiivinen raja? Niin, entä 1000 tonnia nopeudella 79m/s? 10000t nopeudella 25m/s? Sitä en ihmettele. Kerrotko arviosi paljonko siiven uloimmalla kolmanneksella liike-energiaa törmäyshetkellä?

    Ei tarvi arvioida, kun ilmoitat vaan siiven painon ja nopeuden, niin liike-energian voi laskea.

    Äänestä

  • oejfkiewp kirjoitti:

    Missä on se kvantitatiivinen raja? Niin, entä 1000 tonnia nopeudella 79m/s? 10000t nopeudella 25m/s? Sitä en ihmettele. Kerrotko arviosi paljonko siiven uloimmalla kolmanneksella liike-energiaa törmäyshetkellä?

    kun hieno teoriasi on kumottu. Taisi mennä jo kolmas heppoinen väittämä viemäriin. Laske itse liike-energiasi tai opettele raukka jos et noin yksinkertaista laskua osaa. Jos laskisin sen, tulisi sinulta taas uusi entistä hölmömpi teoria. Sinut on jo sotkettu syvälle suohon; mitä enää mäkätät.

    Äänestä

  • oejfkiewp kirjoitti:

    Missä on se kvantitatiivinen raja? Niin, entä 1000 tonnia nopeudella 79m/s? 10000t nopeudella 25m/s? Sitä en ihmettele. Kerrotko arviosi paljonko siiven uloimmalla kolmanneksella liike-energiaa törmäyshetkellä?

    H(örhö): Ei pehmeä aine voi mitenkään läpäistä kovempaa. Sanoohan sen jo fysiikan lisäksi maalaisjärkikin. V(astaaja): Kyllä voi. Etkö ole kuullut, että vesisuihkulla leikataan kiveä. Muitakin esimerkkejä löytyisi paljonkin. H: (epäilevällä äänellä) Ai jaa.... No ainakaan pinta-alansa suhteen vähäisempi massa ei voi läpäistä suurempaa. (henskelit paukkuvat taustalla vaimeasti) V: No kyllä voi. Itse asiassa kyse ei lainkaan ole massoista ja kovuuksista. H: Niin vai? (lievää epätoivoa äänessään) Mutta se on kuitenkin varmaa, että kun nopeutta kasvatetaan, eräs fysiikan peruslaeista muuttuu naurettavaksi. V: No ei ainakaan alle relativististen nopeuksien. Taitaa olla pientä aukkoa sinulla sivistyksessä. H: (Ärtyneenä) No, laske nyt sitten rakennukseen törmäävän lentokoneen siiven liike-energia. Massaa ja törmäysnopeutta en tietenkään osaa kertoa, mutta otapa sinä selvää ja kerro minulle kuinka kävi. (Ajattelee hiljaa mielessään kehittelevänsä sillä aikaa taas uutta teoriaa) V: Opettele itse fysiikkaa. Mitä tästä opimme: Uskisten kanssa on aivan turha väitellä. Tämä pieni näytelmä ei vastannut todellisuutta siinä suhteessa, että H miltei myönsi virheensä, jota ei tosielämässä koskaan tapahdu. Mutta saahan näytelmässä vähän värittää.

    Äänestä

  • sinun väitteeksesi kirjoitti:

    "ei sillä lentokoneen liike-energialla ole merkitystä vaan pinta-alakohtaisilla massoilla." Nytkö yht`äkkiä liike-energialla ja impulssimomentilla onkin merkitystä. Pinta-alakohtaiset massat ovat perseestä. Ei edes väärin. Ei myöskään materiaalien kovuus ratkaise. Perseestä sekin väite. Kyse on puhtaasti energiasta pinta-alayksikköä kohti.

    halkaisijaltaan 3mm alumiinikuula läpäisee teräspalkin jonka seinämäpaksuus on 1,5 cm ?

    Äänestä

  • vastakysymyksellä kirjoitti:

    kun hieno teoriasi on kumottu. Taisi mennä jo kolmas heppoinen väittämä viemäriin. Laske itse liike-energiasi tai opettele raukka jos et noin yksinkertaista laskua osaa. Jos laskisin sen, tulisi sinulta taas uusi entistä hölmömpi teoria. Sinut on jo sotkettu syvälle suohon; mitä enää mäkätät.

    Edellisestä vastauksestani ilmenee etten tiedä sitä kvantitatiivista rajaa, vai oletko hiukan yksinkertainen? Samalla kysyttiin omaa arviotasi vai väitätkö ettei nopeudella ole merkitystä läpäisyssä? Siiven uloimmalla kolmanneksella liike-energiaa 8 120 000 J alumiinin 3mm vahvuudella. Vastassa 7kpl box-tyyppistä tuettua teräspilaria 20mm vahvuudella. Osumapinta-ala on 7 x 0,35m x 0,2m = 0,49m2. Vastaatko vielä miksi Pentagonin edustan valopylväät eivät katkenneet siipien osumasta vaan kaatuivat?

    Äänestä

  • ueieci kirjoitti:

    Edellisestä vastauksestani ilmenee etten tiedä sitä kvantitatiivista rajaa, vai oletko hiukan yksinkertainen? Samalla kysyttiin omaa arviotasi vai väitätkö ettei nopeudella ole merkitystä läpäisyssä? Siiven uloimmalla kolmanneksella liike-energiaa 8 120 000 J alumiinin 3mm vahvuudella. Vastassa 7kpl box-tyyppistä tuettua teräspilaria 20mm vahvuudella. Osumapinta-ala on 7 x 0,35m x 0,2m = 0,49m2. Vastaatko vielä miksi Pentagonin edustan valopylväät eivät katkenneet siipien osumasta vaan kaatuivat?

    Jos valopylväät olisivat olleet kiinni jossain molemmista päistään, olisivat ne katkenneet. Mutta ne olivat kiinni vain alapäästään, siksi ne kaatuivat. Taidat olla vähän yksinkertainen, kun et itse pystynyt tuota päättelemään.

    Äänestä

  • ueieci kirjoitti:

    Edellisestä vastauksestani ilmenee etten tiedä sitä kvantitatiivista rajaa, vai oletko hiukan yksinkertainen? Samalla kysyttiin omaa arviotasi vai väitätkö ettei nopeudella ole merkitystä läpäisyssä? Siiven uloimmalla kolmanneksella liike-energiaa 8 120 000 J alumiinin 3mm vahvuudella. Vastassa 7kpl box-tyyppistä tuettua teräspilaria 20mm vahvuudella. Osumapinta-ala on 7 x 0,35m x 0,2m = 0,49m2. Vastaatko vielä miksi Pentagonin edustan valopylväät eivät katkenneet siipien osumasta vaan kaatuivat?

    Niin ja sitten kun se "pehmeä" alumiini meni rikki ja sen sisällä ollut muutama kymmen tuhatta litraa kerosiiniä jatkoi etenemistään 800km/h kohti pylväiden välistä tilaa, joka on suurimmaksi osaksi lasia, ni mitä sitten tapahtui? Menikö ikkuna rikki ja syttyikö kerosiini palamaan? Ei tietenkään, eihän? Sehän tietysti valui niitä juuri pestyjä ikkunoita pitkin maahan, vai? Ja se pehmeä alumiini siinä samalla. Jep, niin sen täytyy olla.

    Äänestä

  • tbwrtbrwtb kirjoitti:

    Jos valopylväät olisivat olleet kiinni jossain molemmista päistään, olisivat ne katkenneet. Mutta ne olivat kiinni vain alapäästään, siksi ne kaatuivat. Taidat olla vähän yksinkertainen, kun et itse pystynyt tuota päättelemään.

    Pikkukakkonen loppui jo, nyt lapset nukkumaan! Kun koneen siipi osuu keskelle valopylvästä nopeudella 600km/h, niin mitä luulet pylvään yläosalle tapahtuvan? A. Koko pylväs kaatuu siiven menosuuntaan, koska se on kiinni vain alapäästään. B. Osuman aikana pylvään yläosa alkaa taipua voimakkaasti siiven tulosuuntaan päin, jonka jälkeen pylväs katkeaa. Koska pylväs on valmistettu teräksestä jonka vahvuus on vain 2mm, se ei voi kestää tuollaista iskua, jonka eteenpäin kaatuminen vaatisi. Vinkkinä vielä, että pylväs katkeaisi kahtia vaikka se roikkuisi ilmassa. Hohhoijaa!

    Äänestä

  • hciwei kirjoitti:

    Pikkukakkonen loppui jo, nyt lapset nukkumaan! Kun koneen siipi osuu keskelle valopylvästä nopeudella 600km/h, niin mitä luulet pylvään yläosalle tapahtuvan? A. Koko pylväs kaatuu siiven menosuuntaan, koska se on kiinni vain alapäästään. B. Osuman aikana pylvään yläosa alkaa taipua voimakkaasti siiven tulosuuntaan päin, jonka jälkeen pylväs katkeaa. Koska pylväs on valmistettu teräksestä jonka vahvuus on vain 2mm, se ei voi kestää tuollaista iskua, jonka eteenpäin kaatuminen vaatisi. Vinkkinä vielä, että pylväs katkeaisi kahtia vaikka se roikkuisi ilmassa. Hohhoijaa!

    Nehän kaatuivat eivätkä katkenneet, eikö vain. Joten mitä ihmettä hörhöilet?

    Äänestä

  • evqerveqr kirjoitti:

    Nehän kaatuivat eivätkä katkenneet, eikö vain. Joten mitä ihmettä hörhöilet?

    Ristiriita. WTC:n 20mm vahvuinen pilari leikkautuu siiven iskusta kahtia, mutta Pentagonin 2mm vahvuinen valopylväs kestää siiven iskun ja kaatuu. On mahdotonta, että molemmat tapaukset olisivat samaan aikaan tosia. Hohhoijaa.

    Äänestä

  • oejfoef kirjoitti:

    Ristiriita. WTC:n 20mm vahvuinen pilari leikkautuu siiven iskusta kahtia, mutta Pentagonin 2mm vahvuinen valopylväs kestää siiven iskun ja kaatuu. On mahdotonta, että molemmat tapaukset olisivat samaan aikaan tosia. Hohhoijaa.

    Edelleenkin, WTC:n pilarit oli kiinnitetty molemmista päistään ja lampputolpat vain alapäästään. Irtonaisen tai vain alapäästään kiinnitetyn tolpan tapauksessa myös sen massa vaikuttaa. Lampputolpat lienevät aika keveitä ja lentokone taisi osua niiden yläpäähän. Lopeta jo tuo aivoton ja täysin turha hörhöilysi.

    Äänestä

  • wrbtwrbtr kirjoitti:

    Edelleenkin, WTC:n pilarit oli kiinnitetty molemmista päistään ja lampputolpat vain alapäästään. Irtonaisen tai vain alapäästään kiinnitetyn tolpan tapauksessa myös sen massa vaikuttaa. Lampputolpat lienevät aika keveitä ja lentokone taisi osua niiden yläpäähän. Lopeta jo tuo aivoton ja täysin turha hörhöilysi.

    Useita pylväitä kaatui ja kone oli laskeutumassa, joten siivet osuivat pylväisiin tietysti aluksi ylös ja sen jälkeen yksi kerrallaan alemmas. Ja vaikka olisi osunutkin vain tolppien yläpäähän, niin silti lopputulos sama. Siitä kohtaa poikki, mistä siipi raapaisee 600km/h. Syy on juuri se pylvään osumakohdan yläpuolinen massa, joka pakottaa 2mm vahvuisen varren poikki. Viisaammat ymmärtävät tämän yksinkertaisen asian. Ja on edelleenkin täysin sama, mistä kohtaa tolppa on kiinnitetty, tai onko mistään. Poikki menee. Itse yritit aiemmin selittää pylväiden kaatumisia alapään kiinnityksellä ja se on nyt toteen näytetty hörhöilyksi. Siksi muut penomeenit tajuavat olla hiirenhiljaa, vaikka kyseessä onkin sovittamaton ristiriita WTC:n 20mm vahvuisten teräspilarien läpäisyn kanssa. Lopeta jo tuo aivoton ja täysin turha hörhöilysi, sillä olet kokenut jo melkoisen nöyryytyksen keskustelun kaikilta osin. Muuten oli hauska ja tarmokas tuo ontelokranaattiteoria, mutta se kaatui Pentagonin valopylväisiin. Hohhoijaa, taidan mennä maate.

    Äänestä

  • epätietoinen? kirjoitti:

    Niin ja sitten kun se "pehmeä" alumiini meni rikki ja sen sisällä ollut muutama kymmen tuhatta litraa kerosiiniä jatkoi etenemistään 800km/h kohti pylväiden välistä tilaa, joka on suurimmaksi osaksi lasia, ni mitä sitten tapahtui? Menikö ikkuna rikki ja syttyikö kerosiini palamaan? Ei tietenkään, eihän? Sehän tietysti valui niitä juuri pestyjä ikkunoita pitkin maahan, vai? Ja se pehmeä alumiini siinä samalla. Jep, niin sen täytyy olla.

    Kaljatölkki kirassilla sulanut, vaikka kuinka polttaa:) http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2008-09-11,104:140:563757,1:0:0:0:0:0:

    Äänestä

Niin, ilmakiväärithän ovat tuttuja teille 14-vuotiaille koulupojille. Kas kun et auton tilalle esimerkkinä ottanut vielä mopoa.

Äänestä

WTC:n seinä ei ollut kiveä, betonia eikä edes metallia. Se oli (kuten nk. pilvenpiirtäjät yleensäkin siellä päin) teräspalkeista tehty kehikko, joka "seinät" olivat pinta-alaltaan suurimmaksi osaksi lasia ja muilta osin mahdollisimman kevyttä rakennusmateriaalia. Lentokone katkoo helposti yksittäisi palkkeja ja toisaalta "viipaloituu" loppuihin. Aivan oma lukunsa on kymmeniä tuhansia litroja kerosiiniä siipien tankeissa. En kutsuisi lentokonetta "pehemäksi aineeksi". Massaa ja nopeutta on niin paljon, että pikemminkin ihmetyttää kuinka WTC kesti sen niinkin hyvin. pirun vahvaksi oli talo rakennettu.

Äänestä

vaan läpäisyssä kyse on pinta-alayksikköön kohdistuvasta paineesta; energiasta. Perusfysiikka ja kiinteiden aineiden käyttäytyminen taitaa olla sinulta vähän hävöksissä? Pelkkä sulan kuparin iskuenergia yhdessä paineen kanssa läpäisee panssarivaunun panssaroinnin onteloammusta käytettäessä. Parhaiden ontelokranaattien läpäisy on useita kymmeniä senttejä panssariterästä. Arvaas kumpi on aineena kovempaa, suihku vai teräs?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ja menee läpi kirjoitti:

Minuun ei ainakaan uppoa sellainen, kun väitetään, että pehmeämpi aine läpäisisi kovemman aineen riippuen pehmeämmän aineen nopeudesta. Pehmeämpi aine menee vain enemmän lyttyyn, mitä nopeampi vauhti sillä on törmätessä. Metal piercing luoteihin ei ole pelkästään lisätty ruutia, jotta ne läpäisisivät kovemman metallin. Luodit ovat eri ainetta. Ampukaas ilmakiväärillä lyijyluoti puuseinään ja sitten metallilaattaan. Ja ampukaa sitten lähempää, jolloin vauhtia on enemmän, niin näette, että littuumpaan menee. Pentagon oli periaatteessa kiveä ja tornit metallia. Olette varmaan nähneet autokolareissa olleita autoja. Aika silppua on jo 150 km/h vauhdissa törmänneet autot. Ajatelkaa lentokonetta, joka lentää 900 km/h vauhdilla päin seinää. Mitä luulette meneekö läpi. Heidän oli järjestettävä Pentagon törmäys siksi, että haluttiin näytettää koneen voivan mennä jopa kiviseinän läpi. Siksi nämä kaksi eri elementtiä, jotta kansa voisi tykönään funtsia: 'Jos kone menee kiviseinänkin läpi, niin meneehän se sitten metalliseinänkin läpi'. He tietävät kansan tyhmyyden, kun jopa lukeneissakin on niin paljon tyhmiä. Suorastaan idiootteja. Hohhoijaa

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu