ERIÄVÄ MIELIPIDE

UPDATE_8746763 kirjoitti:

ERIÄVÄ MIELIPIDE Vapaa julkaistavaksi heti Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho, Vasemmistoliitto YRTTIAHO JÄTTI ERIÄVÄN MIELIPITEEN VALTIONEUVOSTON EU-SELONTEOSTA Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta käsitteli lausuntoa valtioneuvoston EU-selonteosta. Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho jätti lausuntoon eriävän mielipiteen. Vasemmistoliiton edustajien lisäksi Yrttiahon esitykseen yhtyi osa sosialidemokraateista ja kristillisten edustaja. EU-selonteko on täysistuntokäsittelyssä tiistaina 12.5.2009. ---------------------- ERIÄVÄ MIELIPIDE perustelut Työelämän ja tasa-arvon kehittäminen on saanut varsin vähän huomiota valtioneuvoston selonteossa EU-politiikasta. Selonteon ohjelmajulistuksiksi kiteytettyjen "tahtotilojen" joukossa ainoa työelämää ja työvoiman liikkuvuutta koskeva tavoite on "Tahtotila 2020-luvulle: unionikansalaisten siirtyminen jäsenmaasta toiseen ei ole monimutkaisempaa kuin muuttaminen maan sisällä." Selontekoon ei sisälly ainoatakaan "tahtotilaa" sosiaalisen Euroopan tai sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiselle. Selonteon ohut työelämän ulottuvuus on alistettu sisämarkkinoiden kehitykselle. Siinä halutaan poistaa sisämarkkinoiden loputkin esteet ja lisätä liikkuvuutta. Perustelutekstin mukaan työvoiman liikkuvuus ei saa johtaa työelämän pelisääntöjen heikentämiseen. Mutta keinoja kansalaisten ja palkansaajien yhdenvertaisen aseman ja perusoikeuksien turvaamiseksi ei esitetä. Vaikenemalla työvoiman liikkuvuuteen, työperäiseen maahanmuuttoon, halpatyövoimalla keinotteluun, ihmiskauppaan, harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen liittyvistä vakavista sosiaalisista ongelmista hallituksen selonteko ei halua avata peruskysymyksiä: Hyväksyykö Suomi kansalaisten ja palkansaajien työelämän perusoikeuksien (mm. työtaisteluoikeuden) alistamisen sisämarkkinavapauksille? Onko Suomi valmis kehittämään työmarkkinoiden Eurooppa-tasoista sääntelyä ja valvontaa? Onko Suomi valmis toteuttamaan syrjimättömyyspolitiikkaa, samapalkkaisuutta ja perusturvaa kaikissa jäsenmaissa? Onko Suomi valmis perkaamaan tehokkaasti harmaita työmarkkinoita, torjumaan talousrikollisuutta ja vahvistamaan merkittävästi EU:n ja ILO:n välistä yhteistyötä? Suomen nykyinen hallitus on tukenut sääntelyä purkavia ja työntekijöiden suojelua heikentäviä direktiivimuutoksia (työaikadirektiivi/ylipitkät työajat, omistajakuljettajien jättäminen työaikadirektiivin ulkopuolelle, vuokratyö). Työelämän aktiivista sääntelyä ei haluta kehittää. Selonteko tyytyy työlainsäädännön kehittämisessä vain vähimmäisnormeihin. EY-tuomioistuin lainsäätäjänä Selonteko antaa tuen sääntelystä vapaalle sisämarkkinapolitiikalle. Se sivuuttaa myös EY-tuomioistuimen monissa tuomioissa ilmenevän huolestuttavan kehityksen: tuomioistuin on ottamassa lainsäätäjän roolia. Sisämarkkinavapauksien (yritysten sijoittumisvapaus EU:ssa, EU-oikeuden yleinen suhteellisuusperiaate, kilpailulainsäädäntö) ylikorostaminen työntekijöiden perusoikeuksien (mm. työtaisteluoikeus, työehtosopimusten yleissitovuus, syrjinnän kieltäminen) kustannuksella näkyy räikeällä tavalla mm. Viking Line-, Laval- ja Ryffert- ja Luxemburg- tuomioissa. Ne ovat antaneet työnantajille oikeudellista ja psykologista pontta haastaa vakiintunutta työntekijöiden perusoikeuskäytäntöä. Tuomioiden seuraukset ovat jo nähtävissä mm. Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Unkarissa ja Tanskassa puhjenneissa lukuisissa periaatekiistoissa ja uusissa kanteissa EYT:ssä. Muutos Suomen EU-politiikassa Hallitus linjaa selonteossaan uudella tavalla Suomen kantaa palvelumarkkinoiden vapauttamiseen: "Erityisesti palvelumarkkinoilla on paljon tehtävää sisämarkkinoiden syventämiseksi." Tämä on huomiota herättävä muutos Suomen EU-politiikassa, jossa vielä palveludirektiivin valmistelussa kannettiin vakavaa huolta jäsenmaiden oikeudesta turvata kansallisilla säädöksillä julkisia palveluja ja kansallista sosiaaliturvaa. Linjan muutos vie pohjan puheilta "sosiaalisesta ulottuvuudesta". "Tahtotila" voimistaa painetta kilpailuttaa ja yksityistää julkisia palveluja. Yhteiskunnan peruspalveluja (terveys, energia, vesi, liikenne) ei tule alistaa yksityisen voitonpyynnin kohteeksi eikä estää julkista valtaa harjoittamasta asukkaiden etua palvelevaa taloudellista ja muuta toimintaa. Kuitenkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnat tuottavat julkisia palveluja äärimmäisessä talousahdingossa. Yksityinen pääoma, kotimaiset ja kansainväliset palveluketjut tavoittelevat kuntien veromiljardeja. Kuntiin kohdistuu voimakas paine lisätä ostopalveluja, ulkoistaa palvelutoimintoja, yhtiöittää kunnallisia liikelaitoksia ja myydä niitä. Pidemmällä aikavälillä kehityksestä hyötyy vain tilapäisesti suomalainen yksityinen palvelusektori. Palvelualan isoilla kansainvälisillä toimijoilla on tarjota valmiita palvelukonsepteja Suomenkin kuntiin. Pääkaupunkiseudun bussiliikenteen kehitys on paljon puhuva esimerkki. Ensimmäiseen kilpailutukseen osallistui yli 20 yritystä. Nyt jäljellä on enää kaksi ylikansallista suuryhtiötä ja Helsingin kaupunki. Bussilippujen hinnat ovat nousseet, vuoroja on karsittu ja työntekijöiden työehtoja heikennetty. Tuloksena matkustajamäärät ovat vähentyneet 10 milj. matkaa vuodessa, 10 prosenttia. EU:n palvelumarkkinoiden vapauttaminen murtaa pohjoismaisen hyvinvointipolitiikan tärkeää tukipilaria, valtion ja kuntien omaa palvelujen tuotantoa. Talouskriisi ja virallinen optimismi Selonteon vakavin puute on käsitys, että syvenevästä finanssi- ja talouskriisistä huolimatta EU voi jatkaa samalla vanhalla tavalla. Selonteon talousindikaattorit ovat jo nykyistä lamaa edeltävää historiaa ja niiden tulkinnat uhkuvat virallista optimismia. Kriisi vilahtaa tekstissä, mutta sen globaaleja mittasuhteita ja pitkäkestoisuutta ei edes yritetä arvioida. EU-alueen työttömyys on räjähdysmäisessä kasvussa. Räikeät tuloerot, kymmenien miljoonien köyhyys, perusturvan täydellinen puuttuminen etenkin uusissa jäsenmaissa olisi edellyttänyt vakavaa pohdintaa talouskriisin vaikutuksista EU:n työllisyyspolitiikkaan ja sosiaalipolitiikkaan. Haasteet ovat ennen kokemattoman mittavia. Selonteosta puuttuu kokonaan kriittinen arvio finanssi- ja talousriisiin johtaneesta politiikasta: markkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauttamisen ja sääntelyn purkamisen politiikasta, joka on myös EU:n perusoppi. Uusliberalismi on käännekohdassa, tiensä päässä. Vielä vuosi sitten teollisuus- ja finanssikonsernien johtajat vaativat valtioiden rajoittavan politiikan purkamista. Nyt he vaativat valtiolta vaikeuksiin ajautuneiden yritysten pelastamista ja rahoittamista. Eikä Suomi ole kriisistä vapaa saareke. Suomi on voimakkaasti viennistä riippuvaisena maana kriisin ytimessä. Hillittömän finanssikeinottelun laskut ovat jo maksussa. Maksajina ovat tänään työttömät ja lomautetut. Selonteon laatijoiden ja kansan todellisuus Selonteon laatijat ja kansa näyttävät elävän aivan eri todellisuudessa. Kansalaisista suurin osa kokee EU:n epädemokraattiseksi ja suhtautuu unioniin entistä kriittisemmin. Mutta selonteossa ei ole jälkeäkään aiemmin laajasti tunnustetusta unionin "demokratiavajeesta". Selonteko hehkuttaa unionikansalaisten vaikutusmahdollisuuksien vahvuutta ja monipuolisuutta. Edes pieniä jäsenmaita syrjivän enemmistöpäätöksenteon lisääntyminen ja EU:n laajeneminen ei ole horjuttanut selonteon laatijoiden vahvaa uskoa. Jos EU on Suomen hallituksen mielestä niin demokraattinen ja avoin - ja "olemassa vain kansalaisiaan varten", miksi hallitus ei rohkene alistaa EU:n uutta perussopimusta, Lissabonin sopimusta kansanäänestykseen? Edellä olevan perusteella ehdotamme että valiokunta ottaa edellä todetut näkökohdat huomioon antaessaan lausuntoa valtioneuvoston EU-selonteosta suurelle valiokunnalle. Helsingissä 7. päivänä toukokuuta 2009 Jyrki Yrttiaho /vas Markus Mustajärvi /vas Merja Kyllönen /vas -------------------------- Lisätietoja: Jyrki Yrttiaho, puh. 050 512 2959, [email protected]

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä