Jotkut eivät opi koskaan

esimerkiksi kirjoitti:

Vihreiden Heidi Hautala on ollut kuuliainen Rkp:n tahdolle, että jos ruotsinkielestä tulee vapaaehtoinen Itä-Suomen kouluissa niin täytyy tilalle ottaa pakkovenäjä. Suomalaiset haluavat muiden eurooppalaisten tavoin vapauden valita ne kielet itse mitä haluavat opiskella mutta Hautala ehdottaa toista pakkoa jos toisesta pakosta on luovuttava. Tässä on se prof. Henrik Meinanderin ehdotus jonka hän esitti joku aika sitten Heidi Hautalan esityksestä kun eduskunnassa loimahti kielikeskustelu kun käsiteltiin uusia kielitaitovaatimuksia käräjätuomareille. "Opiskella venäjää ja ruotsia Euroopassa on ollut pitkkään se periaate, että on osattu naapurin kieltä. Suomen osalta se tarkoittaisi, että itäisessä Suomessa luettaisiin venäjää ja Länsi-Suomessa ruotsia. Professori Henrik Meinanderin ehdotus, että suomenkielisille lukiolaisille tarjottaisiin mahdollisuus lukea joko ruotsia tai venäjää herätettiin taas henkiin Vihreiden Heidi Hautalan toimesta eduskuntakeskustelun yhteydessä viime tiistaina. Hautalan mukaan pitäisi vakavasti harkita Meinanderin mallia vastustamaan sitä kehitystä jossa yhä useampi jättää pois ruotsin valinnoissaan. Malli edistäisi niin ruotsin kuin venäjänkin opiskelua. Siihen kieleen joka valittaisiin olisi myöskin pakollinen yo-kirjoituksissa. Heidi Hautala otti esille Meinanderin ehdotuksen kielikeskustelussa joka leimahti eduskunnassa kun eduskunta käsitteli uusia kielivaatimuksia käräjätuomareille. Suomella on perinteisesti rajoittava maahanmuuttopolitiikka. Vaikka elinkeinoelämä on viimeisten vuosien aikana aktiivisti yrittänyt edesauttaa työperäistä maahanmuuttoa näyttää lama antaneen hyvän kasvualustan lisääntyneelle vihamielisyydelle kaikkea vierasta kohtaan. Keskustelu maahan- ja pakolaispolitiikasta on aina tervetullutta ja sitä pitää voida käydä ilman, että joku leimataan rasistiksi sen vuoksi. Mutta edellytys on kuitenkin, että keskustelu on asiallista. Karkeasti muutellut perustelut voivat helposti mennä populismiin. Meidän täytyy oppia näkemään myöskin mahdollisuudet, eikä pelkästään uhkakuvia. Se lähtöpiste voisi olla hyödyksi kun katsotaan Venäjän ja venäjän kielen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Pitemmällä aikavälillä katsottuna suhteet itäänpäin ovat aina olleet tärkeitä Suomelle. Erityisesti Pietarin perustamisen jälkeen 1703 on kauppa antanut työtä monelle suomalaiselle. Lähihistoriallisista syistä asenteet venäläisiä kohtaan tämän päivän Suomessa ovat yleisesti ottaen melko tiukat. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen on venäjänkielisten määrä Suomessa lisääntynyt nopeasti. 1990-luvun alussa oli venäjänkielisten määrä vajaat 4000 kun se 2007-vuoden lopussa oli jo reilusti 45000. Se tarkoittaa, että venäjänkieliset ovat maan kolmanneksi suurin kielellinen ryhmä. Tämä heijastuu erityisesti maan itäisissä osissä missä kyltitys ja palvelu kaupoissa usein hoidetaan kahdella kielellä: suomeksi ja venäjäksi. Työ aktiivimman ja rakenteellisesti järkevämmän käyttäytymistavan puolesta Venäjään ja venäjän kieleen alkavat vihdoinkin antamaan tuloksia. Joku viikko sitten avattiin webb-palvelin, Info-Finlandia.ru, joka esittelee Suomea venäjäksi venäjänkielisille. Webb-palvelimen avasivat Venäjän ja Itäeuroopan Instituutti ja ulkoministeriön informaatio- ja kulttuuriosasto. Webb-portaali on syntynyt tarpeesta tehdä Suomi näkyvämmäksi ja enemmän tunnetuksi ja lisäämään tietoa suomalaisista toimintamuodoista venäjänkielisissä maissa. Tarkoituksena on keskittää Suomen imagon markkinointia, tekemällä helpommaksi löytää suomalaisia toimijoita Venäjällä ja saada suurin mahdollinen näkyvyys venäjänkielisillä hakupalvelimilla internetissä. Hallitus teki torstaina periaatepäätöksen hallituksen kautta aikojen ensimmäisestä Venäjää koskevasta toimintaohjelmasta. Toimintaohjelman painopisteet ovat, Suomen Venäjänpolitiikka, Venäjänosaaminen ja Venäjänpolitiikan keskittäminen. Ei ole kysymys pelkästään huolehtia venäläisistä vaan myöskin katsottava, että useampi suomalainen oppii venäjää kouluissamme. Aivan liian harva valitsee lukea venäjää tänään. Venäjää tarvitaan kauppaan ja kansaivälisiin tehtäviin. Euroopassa periaatteena on pitkään ollut, että on osattava naapurin kieltä. Suomen osalta tämä merkitsisi, että luetaan venäjää itäisissä osissa ja ruotsia Länsi-Suomessa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton johtaja Pentti Hynninen on esittänyt, että venäjän asemaa pitäisi suosia kouluissa Itä-Suomessa ruotsin kustannuksella. Liitto on tukenut Tohmajärven kunnan yrityksiä ottaa venäjä B-kieleksi kouluopetukseen pakollisen ruotsin sijaan. Nämä yritykset on kuitenkin Opetusministeriön toimesta mitätöity, jota Pentti Hynninen on kritisoinut terävin sanoin koska arkipäivässä ”hyötyruotsin” tarve on minimaalinen. Mahdollisuus valita ruotsi pitäisi tietenkin säilyä. Se kieli joka valittaisiin sitouduttaisiin myöskin kirjoittamaan yo-kirjoituksissa, täysin Meinanderin ehdotuksen kukaisesti. Tämä malli voisi senvuoksi lisätä kiinnostusta opiskelemaan niin ruotsia kuin venäjääkin. Se kuullostaa enemmänkin mahdollisuudelta kuin uhkalta." http://www.keskipohjanmaa.net/gen/559170.asp

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä