uskovat, tai ne kieltävät?
Minä uskon käskyihin ja Jeesus käski ne pitää, niin pidän myös ja aivan varmasti kykenen pitämään, mutta se johtuukin uskosta, ei minusta.
Uskotko sinä käskyjen olevan voimassa ja jos uskot, niin oletko saanut voiman pitää ne?
Enemmistönä
kymmeneen käskyy
14241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Yksityiset ihmiset ne ovat hyljänneet ja opettavat muitakin hylkäämään, mutta ei kirkot, eivätkä okeat hengelliset johtajat. http://www.ortodoksi.net/index.php/Kymmenen_käskyä
Mitä kumman irtohenkiä nuo ovat jotka eivät niihin usko. Ne pitäisi pakottaa kirkkoon, että loppus tuo rienaaminen ja oppisivat oikiaa uskoa.
henkilöitä, joille ei ole kelvannut minkään yhteisön opetus ja ovat sen takia jääneet irralleen, ilman oikeaa oppia.
Ne on ihmisiä, joilla on syystä tai toisesta hyvin paha olla. Nehän oikeestaan huutaa apua kurkku suorana. Meiltä ne toivoo saavansa apua, ei ne muuten täällä jatkuvasti roikkus. Jokaisella niistä on varmaan jotain traagista taustalla. Niinhän se bruukaa pahiksilla olla
hyvä olo ole, sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu. Voi olla vaikeita avioliittoja, vaikeita ihmisuhteita, lapsien vihaa, vanhempien halveksintaa ja kaikkea sitä, mitä lain rikkomus tuottaa, mutta se on heidän oma valintansa.
Minulla ei ole aikaa maata lauantaisin, kun menen auttamaan vanhaa äitiäni ja teen siellä viikkosiivouksen, käyn kaupassa, leivon, teen ruokia pakastimeen, pesen pyykkiä ja lämmitän äidilleni saunan sekä autan peseytymisessä. Ei voi mitään, että teidän jumala ei tällaisesta toiminnasta pidä!
Laestadius, Lars Leevi Ks. lestadiolaisuus Laki Kristillisessä kielessä laki tarkoittaa Jumalan tahtoa suhteessa ihmiseen. Jumalan laki eli rakkaudenvaatimus on ilmaistuna tiiviisti kymmenessä käskyssä ja kultaisessa säännössä sekä rakkauden kaksoiskäskyssä. Vanhassa testamentissa laki eli toora tarkoittaa kaikkia Jumalan säädöksiä. Se ohjaa niin moraalia, yhteiskuntaelämää kuin jumalanpalvelustakin. Laki kuuluu Jumalan kansansa kanssa tekemään liittoon. Sisältönsä puolesta laki pyrkii hyvään. Se osoittaa, miten ihminen voisi elää sovussa Jumalan ja muiden ihmisten kanssa. Siksi laki kieltää yksilöön kohdistuvat loukkaukset, kuten varastamisen, murhaamisen, perheen rikkomisen ja maineen likaamisen. Se ohjaa myös läheiseen yhteyteen Jumalan kanssa Puhuessaan hyvästä laki ilmaisee sen, mitä Jumala luomaltaan ihmiseltä vaatii: täydellistä rakkautta (ks. vuorisaarna). Uuden testamentin mukaan ihmisen perimmäinen ongelma on siinä, että syntiin langenneena hän ei enää halua toimia eikä edes kykene toimimaan rakkauden lain mukaan. Paavalin mukaan me emme tee sitä hyvää, mitä tahdomme ja laki on ihmisen synnin tähden mahdoton pelastustie. Noudattamalla lakia ja elämällä hyvin ei voi pelastaa itse itseään. Pelastus on mahdollinen vain yliluonnollisen armon avulla. Hengellisessä mielessä lain tehtävänä on osoittaa, että ihminen on syntinen eikä hänellä ole muuta toivoa kuin turvautua Kristukseen. Uuden testamentin mukaan Kristus täyttää lain kokonaan. Hän sekä sovittaa ihmisten tekemät lain rikkomukset että osoittautuu täydelliseksi rakkaudeksi. Hänessä myös yhteys Jumalaan toteutuu niin, että vanhan liiton jumalanpalvelus uhreineen käy tarpeettomaksi. Kristuksen uhri korvaa temppelin ja tuottaa anteeksiantamuksen syntisille. Kristityn elämässä lailla on sekä yhteiskunnallinen että hengellinen merkitys. Laki on välttämätön kaikelle inhimilliselle elämälle ja sitä tulee noudattaa. Jumalan lain noudattaminen suojelee kaikkea elämää ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Yhteiskunnassa esivalta eli poliisi ja oikeuslaitos toteuttavat samalla Jumalan lakia. Hengellisessä mielessä laki osoittaa ihmisen tehneen syntiä Jumalaa ja ihmisiä vastaan. Jumalan lakia rikkoneen henkilön tulee katua tekojaan ja korjata, mitä korjattavissa on. Kirkolla on valta ripissä antaa Jumalan tahtoa rikkoneille synnit anteeksi. Syntien anteeksiantamuksen mahdollisuus ei tarkoita sitä, että Jumalan lain kevytmielinen rikkominen kuuluisi kristityn elämän vapauksiin. Armahduksen ja syntien anteeksiantamuksen mahdollisuutta edeltää poikkeuksetta aidon katumuksen ilmaus. Myös luterilaisuudessa, kuten kristikunnassa laajemminkin, ajatellaan, että hyvä puu tekee hyviä hedelmiä. Armossa ja anteeksiantamuksessa elävä Jumalan rakkauden koskettama ihminen ei tahdo rikkoa Jumalaa ja lähimmäistään vastaan, vaan hän tahtoo rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään. Lain opettaminen ja saarnaaminen perustuvat ajatukselle, että lähimmäisen elämä ja oikeudet ovat sen varassa, miten noudatamme Jumalan lakia. Hyvät teot ovat välttämättömiä lähimmäisellemme ja kuuluvat kristityn elämään.
tosi hyvin laista.
elämänsä aikan kolmeen taisteluun, joista vakavampana hän piti taistelua lain hylkääjiä vastaan. "Luther sanoi itse joutuneensa elämänsä aikana kolmeen taisteluun, paavia vastaan, hurmahenkiä vastaan ja antinomilaisia (lain hylkääjiä vastaan)." http://www.sley.fi/luennot/ESITYS/KymmenEK.html
Lain kautta erotetaan oikea ja väärä toisistaan. Ei niinkuin adventistit lakimerkitysestä puhuvat. Jos lakia ei olisi, ei olisi mitään oikeaakaan. Synnit eivät ole yksittäisiä tekoja, joista kymmenkunta olisi käskyillä kiellettyjä. Adventismi on tässä suhteessa älytöntä. Mitä sitten ovat ne vääryydet, joista kymmenen käskyä ei mainitse mitään? Ei badventisti mitään kymmeniä käskylöitä täyttelöi!
joukossaan olevan heitä, joilla on voima pitää käskyt. Et tainnut muistaa, kuinka vahvaksi Jeesus vahvisti käskyt. Niin vahvaksi, että esim. "älä tapa" käskyn mukaan sinä et saa ajatellakkaan lähimmäisistä pahaa (enkä minä:)) ja jo tuo yksi käsky estää valtavan määrän syntiä, sillä se tarkoittaa, että sinä et saa millään tavalla rikkoa lähimäisesi elämää ja tuottaa siihen hankaluuksia. Samoin Jeesus vahvisti kaikki käskyt niin vahvoiksi, että vain uudestisyntyneet kykenevät ne pitämään, mutta käskythän ovatkin sitä varten, että ne ajavat ihmistä Jeesuksen luokse pyytämään tehtyjä syntejä anteeksi ja lupaamaan, että enää en tahdo syntiä tehdä ja siitä lähtee kasvu uuteen elämään, jossa on voima pitää käskyt. Ei ihmistä jätetty yksin elämään TÄYTETYSSÄ laissa, vaan ihminen elää siinä Jumalan kanssa ja ihmekkö on, että on voima pitää käskyt.
http://www.srk-opisto.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=158
Gal. 3:22 Pyhä kirjoitus on kaiken sulkenut synnin vankilaan sitä varten, että se, mitä on luvattu, annettaisiin niille, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen. [Room. 3:9, 11:32] Room. 3:10 Onhan kirjoitettu: -- Ei ole yhtäkään vanhurskasta, [3:10-12: Ps. 14:1,3, 53:2,4] Room. 3:11 ei yhtäkään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa. Toivotonta Raamatun mukaan - niimpä: Room. 3:21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia, Tämmöttis mää olen kokenut. Mutta sinä olet eri asia. Kunnioitan itsearviotasi ja valtavaa luottamusta itseesi.
Laki on annettu ihmistä suojaamaan kuolemalta ja kiroukselta. Kuka lain rikkoo, joutuu kärsimyksiin jo tässä ajassa ja tulevassa, mutta uskovainen on niin ristin alla, kuin armossakin. Ristin kantamista on oman lihallisuuden kieltäminen silloinkin, kun se on vaikeaa, mutta sen kieltäminen tuo siunauksen ja vapauden. Ristin kantamista on antaa aina anteeksi ja olla rikkomatta käskyjä, vaikka se tekisi omalle lihallisuudelle kipeää, mutta se tuottaa armon, rauhan ja ilon. Valtavaa armoa on se, että uskovainen ei ole yksin, vaan elää Jumalassa, jossa on voima pitää käskyt, voima antaa anteeksi, voima elää rauhassa ja voima iloita. Jumalan valtakunta on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä, eikä sitä kukaan kykene Jeesuksessa eläviltä poissa ottamaan.