Miten kivuliaita muilla supistukset??

Itse synnytin viikko pääsiäisen jälkeen, käynnistyksellä. Esikoinen oli joten ei ole verrata spontaanisti käynnistyneeseen synnytykseen. Mutta sen voin sanoa, että halusin kivunlievitystä, en sitä vaan yksinkertaisesti voinut saada, kun olin jo täysin auki! Mulla I vaiheen kesto on 1h 42 min ja II vaihe 4 min. Supistukset alkoivat olla tuskaa vasta kun olin jo kärvistellyt melkein tuon koko I vaiheen. Mulla kun ei meinattu saliinkaan keretä kun ponnistamisen tarve oli niin kova ja ei meinannut siitä tulla mitään etten ponnistais... Itse huusin kuin syötävä kun mua kärrättiin osastolta saliin ja olisin voinut vannoa että kuolen. mutta jälkeenpäin ajateltuna olen erittäin tyytyväinen että tämä synnytys meni näin. Meidän vauva ei sentään ollut noi iso, 3760g ja 52,5cm. Mutta kokemuksena haluaisin kokea myös spontaanin käynnistyksen. olisi jotain mitä verrata. Ja se on kyllä totta että jokaisen naisen kipu kynnys on erilainen, joten toiset kestää enempi kipua kun toiset.

Minulla syyt siihen etten epiduraalia tai spinaalia suostunut ottamaan, olivat: pelkäsin etten tunne ponnistamisen tarvetta, koska niin siinä voi käydä. Toiseksi pelkäsin saavani jonkun allergisen reaktion, kolmanneksi pelkäsin että vauvalle tulee siitä jotain ja jouduttaisiin turvautumaan sektioon. Olin päättänyt että kun naiset kautta aikojen ei niihin kipuihin ole kuolleet niin en kai sitten minäkään. Ilokaasusta oli todella suuri apu mulle ja amme oli mahtava :) Synnytyksen kesto oli 21h 21min. Noin kolmisen tuntia ennen ponnistusvaihetta multa lähti taju ja kätilö suositteli (ja puoliks pakotti :)) että laitetaan kohdunkaulanpuudute, koska voimat alkoivat ehtyä ja taju lähteä. Puudute kesti tunnin ja nukuin koko sen ajan. Ymmärrän täysin sen että joku haluaa ottaa epiduraalin tai spinaalin, koska tuntuuhan se kipu aivan ylivoimaiselta! Itse vaan sen olin päättänyt näin ja sain tietysti suuren avun noista muista keinoista. Ensin oli suunnitelmissa luomusynnytys, mutta kaikkihan ei aina mene niin että olet nukkunut hyvät yöunet ja synnytys kestää sen keskimääräiset 8h :) Mutta ehkä jos joskus toinen lapsi meille suodaan ja synnytys käynnistyy vähän erillä ajan kohdalla pääsen toteuttamaan tuon haluamani luomusynnytyksen.

syntyneet käynnistetyillä supistuksilla, ja supparit tulivat kyllä todella rajuina, sitten kun tulivat. Itse en käyttänyt kipulääkettä. Hoipertelin, oksentelin ja nojailin suihkussa minkä pystyin- se toimi minulla supistuskipujen piikin viejänä siten, että lapsi meinasikin syntyä suihkuun kun edistyminen tapahtui huomaamattani-tai sitten olin vain tajuttomuuden hämärämailla uupumuksesta. Olen kyllä myös sitä mieltä että supistukset olivat vaikein ja koettelevin osuus synnytyksessä, mutten sanoisi sitä tavalliseksi kivuksi. Supistusten ollessa kovimmillaan päällä olo oli lähinnä ihan h******n epämukava, mutta kun tiesin että taukoja tulee ja kohta se loppu häämöttää, en kokenut tarvetta kivunlievitykseen. Kyse ei ollut mistään yrityksestä olla sankari-äiti tai synnyttää super-luomusti. Jotenkin nuo nyt vain menivät ilman kipulääkityksiä, kun ajattelin että jos vain kestän ilman, teen sen ilman, lapsen parhaaksi. Ponnistaessa sain kyllä sen kohdunkaulan puudutteen, liekö se syynä ettei ponnistaminen sattunut yhtään, vaikka itse ajattelinkin että paikat olivat vain niin turta supistusten jäljiltä ettei mitään tuntoaistia voi enää olla. Minulla on korkea kipukynnys ja paineensietokyky, liekö nämä edesauttaneet. Lapset ovat olleet täysiaikaisia ja normikokoisia, 3.7 kg ja 4kg ja pituudet noin 51 cm, itse olen pitkä ja hoikka, fyysisesti hyvässä kunnossa. En kyllä epäilisi ottaa kpulääkettä jos olotila kävisi ihan sietämättömäksi.