Talvisota

Mikäs se on tuon JR 23:n historiikki? Ei taida olla sellaista, mutta monissa kirjoissa kyllä kerrotaan Taipaleen tapahtumista. Kimmo Sorko – Erkki Seppänen Kempin rykmentti (Kyseessä on siis Jalkaväkirykmentti 30/21) Tämä on melkoisen perusteellinen kirja: Ahto Sampo - Pirilä Veikko: Eteläpohjalaisia taisteluissa 1919-1945 osa 2. , 1989. Täälläkin kerrotaan jotain: Veikko Juraman kirjoittama kirja Hannuksela vastaan Laurila, eräiden 19. divisioonan komentajien henkilösuhteista v. 1941 sekä näiden suhteiden taustaa ja seurauksia (Marktar 2002) http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Laurila http://fi.wikipedia.org/wiki/8._Divisioona_(talvisota)

Toi Nurmolaisten "kuolema" saattoi olla se kohta, kun Suomalaiset päättivät aloittaa vastahyökkäyksen kannaksella, sellainenkin idioottimainen virhe kyllä tehtiin. Hommastahan ei tullut mitään, joukkoja oli liian vähän ja aseistus liian puutteellinen.

Vaka Vanha kirjoitti:

Toi Nurmolaisten "kuolema" saattoi olla se kohta, kun Suomalaiset päättivät aloittaa vastahyökkäyksen kannaksella, sellainenkin idioottimainen virhe kyllä tehtiin. Hommastahan ei tullut mitään, joukkoja oli liian vähän ja aseistus liian puutteellinen.

Lue lisää

eivät osallistuneet Kannaksen vastahyökkäykseen. Se tehtiin Keksi-Kannaksella Viipurin edustalla II AK:n joukoilla. Sinänsä idea oli oikea, valmistelu ja suoritus oli puutteellinen ja voimat liian heikot.

joukot tosin kirjoitti:

eivät osallistuneet Kannaksen vastahyökkäykseen. Se tehtiin Keksi-Kannaksella Viipurin edustalla II AK:n joukoilla. Sinänsä idea oli oikea, valmistelu ja suoritus oli puutteellinen ja voimat liian heikot.

Lue lisää

Käsittääkseni nurmolaiset tekivät Vuosalmella jonkin epäonnistuneen hyökkäyksen, mutta tapahtuiko se Äyräpään harjanteen alaosissa ja samoin kuten elokuvassa, sitä en tiedä. Tappiot olivat muistaakseni noin 80 miestä kerta laakista. Keski-Kannaksella suoritettiin niin sanottu Hömön tölmäys, eli kaksi suuntainen vastahyökkäys, joka hyvän alun jälkeen tyhertyi ja johti tappioihin. Hyökkäys tosin hillitsi vihollista, jonka se yllätti. Mihinkään saavutuksiin sillä ei päästy ja miehistö kutsui koko operaatiota Hölmön tölmäykseksi.

aloittaja kirjoitti:

Käsittääkseni nurmolaiset tekivät Vuosalmella jonkin epäonnistuneen hyökkäyksen, mutta tapahtuiko se Äyräpään harjanteen alaosissa ja samoin kuten elokuvassa, sitä en tiedä. Tappiot olivat muistaakseni noin 80 miestä kerta laakista. Keski-Kannaksella suoritettiin niin sanottu Hömön tölmäys, eli kaksi suuntainen vastahyökkäys, joka hyvän alun jälkeen tyhertyi ja johti tappioihin. Hyökkäys tosin hillitsi vihollista, jonka se yllätti. Mihinkään saavutuksiin sillä ei päästy ja miehistö kutsui koko operaatiota Hölmön tölmäykseksi.

Lue lisää

teki kerrotun rynnäkön verisin tappioin Äyräpään kirkonmäellä.Siis ei JR 23.

aloittaja kirjoitti:

Käsittääkseni nurmolaiset tekivät Vuosalmella jonkin epäonnistuneen hyökkäyksen, mutta tapahtuiko se Äyräpään harjanteen alaosissa ja samoin kuten elokuvassa, sitä en tiedä. Tappiot olivat muistaakseni noin 80 miestä kerta laakista. Keski-Kannaksella suoritettiin niin sanottu Hömön tölmäys, eli kaksi suuntainen vastahyökkäys, joka hyvän alun jälkeen tyhertyi ja johti tappioihin. Hyökkäys tosin hillitsi vihollista, jonka se yllätti. Mihinkään saavutuksiin sillä ei päästy ja miehistö kutsui koko operaatiota Hölmön tölmäykseksi.

Lue lisää

>nurmolaiset tekivät Vuosalmella jonkin epäonnistuneen hyökkäyksen< Olen käynyt Nurmon hautausmaalla katsomassa ja siellä on pitkät rivit samalla päivämäärällä kaatuneita. Muistaakseni reilusti yli tuon mainitun 40:n suoraan kentälle jääneen kaatuneen. Monet haavoittuneet kuoli aika pian taistelun jälkeen. Olikohan hautojen määrä peräti liki 70 joissa oli sama päivämäärä. http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/talvisota/nurmolainen_ratsuvaki_talvisodas.htm

Hatausmaalla kävijä kirjoitti:

>nurmolaiset tekivät Vuosalmella jonkin epäonnistuneen hyökkäyksen< Olen käynyt Nurmon hautausmaalla katsomassa ja siellä on pitkät rivit samalla päivämäärällä kaatuneita. Muistaakseni reilusti yli tuon mainitun 40:n suoraan kentälle jääneen kaatuneen. Monet haavoittuneet kuoli aika pian taistelun jälkeen. Olikohan hautojen määrä peräti liki 70 joissa oli sama päivämäärä. http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/talvisota/nurmolainen_ratsuvaki_talvisodas.htm

Lue lisää

On varmasti ollut pienelle paikkakunnalle aika kova isku noin monen työikäisen miehen kuolema. Onkohan vastaavia tapahtunut useampiakin? Jatkosodassa oli joku hässäkkä, Kuolemankukkula tai joku vastaava, jossa meni saman paikkakunnan miehiä useita. En muista mikä tapaus se oli.

aikakarua kirjoitti:

On varmasti ollut pienelle paikkakunnalle aika kova isku noin monen työikäisen miehen kuolema. Onkohan vastaavia tapahtunut useampiakin? Jatkosodassa oli joku hässäkkä, Kuolemankukkula tai joku vastaava, jossa meni saman paikkakunnan miehiä useita. En muista mikä tapaus se oli.

Lue lisää

suuret tappiot yhdelle pitäjälle oli Rantasalmelle 6.maaliskuuta 1940. Koirinojan saaristossa kaatui noin 50 pitäjäläistä samana päivänä. Petäjäsaari, Paimionsaari jne.

yhden päivän kirjoitti:

suuret tappiot yhdelle pitäjälle oli Rantasalmelle 6.maaliskuuta 1940. Koirinojan saaristossa kaatui noin 50 pitäjäläistä samana päivänä. Petäjäsaari, Paimionsaari jne.

hyvästä kirjasta joka kuvaa kyseisiä taisteluja. Immonen, Lauri Unohdettujen rintama / Porvoo : WSOY, 1967

aikakarua kirjoitti:

On varmasti ollut pienelle paikkakunnalle aika kova isku noin monen työikäisen miehen kuolema. Onkohan vastaavia tapahtunut useampiakin? Jatkosodassa oli joku hässäkkä, Kuolemankukkula tai joku vastaava, jossa meni saman paikkakunnan miehiä useita. En muista mikä tapaus se oli.

Lue lisää

olipa yksi kukkula nimeltään Kuusivaara edessä ja sen valtaaminen söi miehiä Pudasjärven pitäjästä 41 kaatuneina sekä muut kaatuneet päälle yhteensä yli 80 miestä.
Siitä johtuen Kuusivaara muuttui Kuolemankukkulaksi.

mentäessä kirjoitti:

olipa yksi kukkula nimeltään Kuusivaara edessä ja sen valtaaminen söi miehiä Pudasjärven pitäjästä 41 kaatuneina sekä muut kaatuneet päälle yhteensä yli 80 miestä.
Siitä johtuen Kuusivaara muuttui Kuolemankukkulaksi.

Lue lisää

tarkalleen sijaitsi. Myöskin jos tiedät tuolla ”klimiketjussa” mainitun tuhotun KV1:n tuhoamispaikan, niin voisitko kertoa sen.

Sohjana-Kiestinki
http://www.afanas.ru/maps/kar013.htm

Kiestinki-Itä
http://www.afanas.ru/maps/kar014.htm

Raja
http://www.afanas.ru/maps/kar011.htm

Sohjana Länsi
http://www.afanas.ru/maps/kar012.htm

aikakarua kirjoitti:

On varmasti ollut pienelle paikkakunnalle aika kova isku noin monen työikäisen miehen kuolema. Onkohan vastaavia tapahtunut useampiakin? Jatkosodassa oli joku hässäkkä, Kuolemankukkula tai joku vastaava, jossa meni saman paikkakunnan miehiä useita. En muista mikä tapaus se oli.

Lue lisää

Jatkosodan alussa kesällä 1941 suomalaiset ja saksalaiset hyökkäsivät Kuusamosta rajan yli. Tarkoituksena oli päästä Louheen katkaisemaan Muurmannin rata. Hyökkäys eteni alussa melkein ilman vastarintaa. Sohjanan salmi ja Kokkosalmi olivat paikkoja, joissa taisteltiinkin. Varsinainen tulikaste tuli ennen Kiestinkiä Kuolemankukkulalla, jossa yhden päivän taisteluissa kuoli 81 miestä.
Suomalaiset koostuivat tässä JR53 pataljoonassa, "Ryhmä J:ssä", lähinnä pohjois-pohjanmaalaisista miehistä. Kuolemankukkulalla kaatuneet olivat enimmäkseen taivalkoskelaisia, kuusamolaisia ja pudasjärveläisiä.
Tässä GoogleEarth-linkki paikkaan, jonka olen saanut sotapäiväkirjan kartasta.
http://bbs.keyhole.com/ubb/ubbthreads.php?ubb=showflat&Number=1354028
Jos Kiestingin taistelut kiinnostaa niin ainut todella hyvä ja laaja tietolähde on Osmo Hyvösen kirja "Kiestingin motti".
Kalle Päätalo oli mukana näissä taisteluissa ja hän kuuleman mukaan kertoo oman näkökulmansa kirjassaan "Liekkejä laulumailla".

Kertomus KevOs 8:n eskadroonasta löytyy tuolta: http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/talvisota/nurmolainen_ratsuvaki_talvisodas.htm

perustuu kirjoitti:

Kertomus KevOs 8:n eskadroonasta löytyy tuolta: http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/talvisota/nurmolainen_ratsuvaki_talvisodas.htm

Lue lisää

"Puoli tuntia kestävässä rynnäkössä ylös kirkonmäkeä Nurmon kunnasta olevia suomalaissotilaita kaatuu 40 ja haavoittuu 30 miestä, osa kuolettavasti. Kirkonmäki jää viholliselle." http://www.mil.fi/perustietoa/talvisota/timer-100.html Ilkan jutussa on päiväyskin sekaisin: http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=325765&Title=Luurankotakki ja hurmahousut Nurmon museoon "Talvisodassa kovissa Äyräpään taisteluissa 6.3. 1940 kaatuneesta 44 nurmolaisesta ja 40 haavoittuneesta moni oli palvelut juuri Uudenmaan Rakuunarykmentissä. Nurmon eskadroonan mukana kaatui mm. joukkueen päällikkö Olavi Peltola." http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=419664 "TOIMIESSANI SUOMEN Ampumahiihtoliiton puheenjohtajana sain Kenraalien miekka -operaation myötä vierailla Adolf Ehrnoothtin kotona Turun Kakskerran Solgårdenissa. Keskustelimme myös nurmolaisille kohtalokkaasta Äyräpään taistelusta..." Eipä ostanut Nurmon kunta miekkaa! LUE! Aiheesta lisää: http://www.google.com/search?q=nurmolaiset talvisodassa&rls=com.microsoft:*&ie=UTF-8&oe=UTF-8&startIndex=&startPage=1

perustuu kirjoitti:

Kertomus KevOs 8:n eskadroonasta löytyy tuolta: http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/sotilas/sotilas/talvisota/nurmolainen_ratsuvaki_talvisodas.htm

Lue lisää

Tällainen väite esiintyy joissakin lähteissä: "ruotsalaiset kranaatit oilivat n. 1 mm liian suuria" Oliko kyse KRH:n kranaateista jotka olivat liian suuria? KUKA tuntee tai tietää asiasta? Äyräpään taistelut http://www.sotamuistomerkit.fi/wiki/index.php/Talvisota "Nurmon veteraanit ovat rakentaneet Äyräpään Kirkkoharjun taistelualueesta pienoismallin, joka on Nurmon kunnantoimiston aulassa. Kannaksen taisteluiden keskeiseksi paikaksi tuli maaliskuussa 1940 Vuosalmi ja erityisesti sen Äyräpää. Neuvostojoukkojen massiiviset hyökkäykset alkoivat jo 29.2. ja jatkuivat maaliskuun puolella. Kiivaissa taisteluissa menetettiin kirkonmäki. Sen takaisin valtausyrityksessä 5.3. kaatui 40 nurmolaista ja haavoittui kymmeniä, joista 4 kuoli haavoihinsa. Suunnitelman mukaan piti hyökätä aamulla pimeän aikana, mutta hyökkäys toteutettiin päivällä neuvostojoukkojen suurta tulivoimaa vastaan. Mahdollisesti suurin syy ankariin tappioihin oli siinä, että meidän tykistöllämme ei ollut ammuksia. Tykistömme pystyi ampumaan hyökkäystä edeltäneessä tykistövalmistelussa ainoastaan kymmenkunta kranaattia. Käsketty määrä oli 500-600 kranaattia, mutta kun niitä ei ollut, niin käskykään ei autanut " Äyräpään taistelussa ei ollutkaan tulitukea, miksi?

Olisko näinkin kirjoitti:

Tällainen väite esiintyy joissakin lähteissä: "ruotsalaiset kranaatit oilivat n. 1 mm liian suuria" Oliko kyse KRH:n kranaateista jotka olivat liian suuria? KUKA tuntee tai tietää asiasta? Äyräpään taistelut http://www.sotamuistomerkit.fi/wiki/index.php/Talvisota "Nurmon veteraanit ovat rakentaneet Äyräpään Kirkkoharjun taistelualueesta pienoismallin, joka on Nurmon kunnantoimiston aulassa. Kannaksen taisteluiden keskeiseksi paikaksi tuli maaliskuussa 1940 Vuosalmi ja erityisesti sen Äyräpää. Neuvostojoukkojen massiiviset hyökkäykset alkoivat jo 29.2. ja jatkuivat maaliskuun puolella. Kiivaissa taisteluissa menetettiin kirkonmäki. Sen takaisin valtausyrityksessä 5.3. kaatui 40 nurmolaista ja haavoittui kymmeniä, joista 4 kuoli haavoihinsa. Suunnitelman mukaan piti hyökätä aamulla pimeän aikana, mutta hyökkäys toteutettiin päivällä neuvostojoukkojen suurta tulivoimaa vastaan. Mahdollisesti suurin syy ankariin tappioihin oli siinä, että meidän tykistöllämme ei ollut ammuksia. Tykistömme pystyi ampumaan hyökkäystä edeltäneessä tykistövalmistelussa ainoastaan kymmenkunta kranaattia. Käsketty määrä oli 500-600 kranaattia, mutta kun niitä ei ollut, niin käskykään ei autanut " Äyräpään taistelussa ei ollutkaan tulitukea, miksi?

Lue lisää

tulivalmistelu ammuttiin. Ainakin osa jäi räjähtämättä ja taistelun melskeessä eskadroonan päällikkö ei edes huomannut koko ammuntaa. Sen jälkeen hän lähti hyökkäykseen suoraan päin konetuliaseiden rintamaa, joka odotti valmiina.Johtaja kaatui klirkon kiviaidalle noustessaan ja lähes koko muu joukko niitettiin maahan muutamassa sekunnissa.

kranaatin kirjoitti:

tulivalmistelu ammuttiin. Ainakin osa jäi räjähtämättä ja taistelun melskeessä eskadroonan päällikkö ei edes huomannut koko ammuntaa. Sen jälkeen hän lähti hyökkäykseen suoraan päin konetuliaseiden rintamaa, joka odotti valmiina.Johtaja kaatui klirkon kiviaidalle noustessaan ja lähes koko muu joukko niitettiin maahan muutamassa sekunnissa.

Lue lisää

http://www.saunalahti.fi/nurmose/5.3.1940.htm

tekeillä kirjoitti:

http://www.saunalahti.fi/nurmose/5.3.1940.htm

Sotadokumenttien ja kyseisen tulossa olevan materiaalin pohjalta on tulossa lokakuussa myös aikakauskirja, jossa yhtenä lukuna on asiantuntijan kirjoitus Äyräpäästä.
Sen pohjalta voidaan saada tukea ajatuksiin:
- Nurmoolaisten hyökkäys lähti ajallaan, aamu vasta kajasti,..
- Tuurin elokuva antaa väärän kuvan siitä mitä oikeasti on tapahtunut (sen kummemmin teosta väheksymättä)
- SE että joku on tajunnut tuoreeltan dokumentoida talvisodassa olleiden kokemuksia on ainutlaatuista ja arvokasta. Lukemisen arvoista!

Elikkäs tua Tuurin elokuva on poijaat hyvinkin tarkka kuva jr23:n vaiheista ja siitä mitä Nurmoolaasille tapahtu Äyräpääs. Hyökkäys myöhästyy nimenomaan sen tähären kun ne orotti notta oma tykistö ampuus enemmän mutta kun ei nillollu ku 10 kranaattia niin asialle ei mitään mahtanu. Ei se ollu kenenkään vika. Tykistöllä vaan oli ammuksia raakasti liian vähän.

Etelä-Pohojalaanen kirjoitti:

Elikkäs tua Tuurin elokuva on poijaat hyvinkin tarkka kuva jr23:n vaiheista ja siitä mitä Nurmoolaasille tapahtu Äyräpääs. Hyökkäys myöhästyy nimenomaan sen tähären kun ne orotti notta oma tykistö ampuus enemmän mutta kun ei nillollu ku 10 kranaattia niin asialle ei mitään mahtanu. Ei se ollu kenenkään vika. Tykistöllä vaan oli ammuksia raakasti liian vähän.

Lue lisää

On vaarana, että sekoitetaan sekä talvisota ja jatkosodan muistot keskenään. Monet, joilla on aitoja kokemuksia, ovat jo haudan levossa. Ihmismielellä on taipumus yhdistää menneitä kokemuksia. Ainut tärkeä dokumentti on tuoreeltaan tehty opettaja Paavo Saaren muistiin kirjaamat kokemukset äyräpään taistelun talvisodassa kokeneilta. Toinen hyvä dokumentti on uusin Sotahistoriallinen aikakauskirja 28, jossa on Äyräpäähän liittyvää faktaa tutkijan näkökulmasta. Lukekaapa se.
Tosi on se, että odotettiin kovempaa tykistötulta, mutta tiedonkulussa missattiin muutenkin.

Edelleen väitän, että elokuva ei ole dokumentti!