Kirjoitanpa pikaisen arvion Pölösen viimeisimmästä uutta palstaa täyttämään.
Koirankynnenleikkaaja on loistava elokuva. Se on nimen omaan elävä kuva, jossa seurataan ihmisten elämää heidän töissään ja toimissaan. Ensimmäisestä kuvasta lähtien huomasin ihmettelevänä, miksi ihmeessä yleensä tulee katsottua vain pelkkää jenkkien suoltamaa p*skaa eri paketeissaan. Pölösen elokuvan rauha ja toiminta, repliikit ja hiljaisuus ja ennen kaikkea loistava kuvaus ja musiikki toimivat täydellisesti ilman ensimmäistäkään latteutta ja täysin pakottomasti. Katsoja pitää Frantzenin Mertsistä ja Reimaluodon Eetvistä välittömästi, mmmh. Näyttelijäsuoritukset ovat ensiluokkaisia kautta linjan Timo Lavikaisen lievää yliyrittämistä lukuunottamatta.
Mertsin yksinkertainen tarina on kerrottu paitsi menneitä aikoja rakkaudella muistellen ja kunnioittaen myös välillä pakahduttavan tunteellisesti silti kertaakaan pateettisuuteen sortumatta. Koirankynnenleikkaaja on Pölösen paras elokuva ja samalla paras suomalainen elokuva sitten Pekka Parikan Talvisodan.
*****/*****
Koirankynnenleikkaaja on loistava elokuva. Se on nimen omaan elävä kuva, jossa seurataan ihmisten elämää heidän töissään ja toimissaan. Ensimmäisestä kuvasta lähtien huomasin ihmettelevänä, miksi ihmeessä yleensä tulee katsottua vain pelkkää jenkkien suoltamaa p*skaa eri paketeissaan. Pölösen elokuvan rauha ja toiminta, repliikit ja hiljaisuus ja ennen kaikkea loistava kuvaus ja musiikki toimivat täydellisesti ilman ensimmäistäkään latteutta ja täysin pakottomasti. Katsoja pitää Frantzenin Mertsistä ja Reimaluodon Eetvistä välittömästi, mmmh. Näyttelijäsuoritukset ovat ensiluokkaisia kautta linjan Timo Lavikaisen lievää yliyrittämistä lukuunottamatta.
Mertsin yksinkertainen tarina on kerrottu paitsi menneitä aikoja rakkaudella muistellen ja kunnioittaen myös välillä pakahduttavan tunteellisesti silti kertaakaan pateettisuuteen sortumatta. Koirankynnenleikkaaja on Pölösen paras elokuva ja samalla paras suomalainen elokuva sitten Pekka Parikan Talvisodan.
*****/*****
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mä tykkäsin siitä tosi paljon, mut mua jäi vähä vaivaamaan ku Ville Virtanen vaihtoi koko ajan puhetyyliään, välillä se puhu murretta ja välillä kirjakieltä. Peter Franzen oli aivan mahtava.