Tuossa joku äsken kyseli ensi ja seuraavan sapatin läksystä. Tässä on joitakin kohtia ensi sapatin "Armo" tutkistelusta. Jos aihe kiinnostaa, menkää ylihuomenna lähimpään a-kirkkoon keskustelemaan aiheesta. Aihe pitäisi olla helppo, ei siihen läksyvihkoa tarvitse.
ARMO
Room.5:8: "Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme."
"Kun katuva syntinen kiinnittää katseensa Jumalan Karitsaan, joka ottaa pois maailman synnin (Joh.1:29), niin katselemalla hän muuttuu. Hänen pelkonsa muuttuu iloksi, hänen epäilyksensä toivoksi. Mielessä herää kiitollisuus. Kivinen sydän murtuu. Sielu tulee tulvilleen rakkautta. Kristus on hänessä elävän veden lähde, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään. Kun katselemme Häntä Getsemanessa hikoilemassa suuria veripisaroita tai ristillä riippumassa kuolemantuskissaan, kun tämän näemme, emme enää halua kunniaa omalle itsellemme. Kun katsomme Jeesukseen, häpeämme omaa kylmyyttämme, laimeuttamme ja itsekkyyttämme. Tulemme halukkaiksi olemaan mitä tahansa tai vaikkapa ei mitään voidaksemme sydämestämme palvella Mestariamme". (4 AO 381)
Seitsemännen päivän adventisteina viittaamme usein "totuuteen" uskomme kohteena. Siinä ei ole mitään väärää, kunhan emme supista totuuden käsitettä oppiluetteloksi, jonka älyllisesti hyväksymme. Uskomme on kohdistuttava totuuteen sellaisena kuin se löytyy Jeesuksesta. Uskomme persoonaan, joka ilmoittanut meille Jumalan, persoonaan, joka on tullut lunastamaan meidät, persoonaan, joka toimii välittäjänämme taivaassa ja palaa noutamaan meidät kotiin. Tämä on meille kaikkein tärkeintä.
Mitä Ef.2 ja Tiit.2 opettavat meille Kristuksen keskeisestä asemasta uskossamme?
Ef. 2 Luku: 4. mutta Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut,
5. on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa - armosta te olette pelastetut -
6. ja yhdessä hänen kanssaan herättänyt ja yhdessä hänen kanssaan asettanut meidät taivaallisiin Kristuksessa Jeesuksessa,
7. osoittaakseen tulevina maailmanaikoina armonsa ylenpalttista runsautta, hyvyydessään meitä kohtaan Kristuksessa Jeesuksessa.
8. Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja -
9. ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
10. Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.
Tiitus 2: 11. Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille
12. ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa,
13. odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä,
14. hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
Tuo armo on ilmainen lahja. Sitä ei voi ansaita. Teot eivät tuo meille ikuista elämää. Jos ne toisivat, meillä olisi aihetta ylpeillä omasta hyvyydestämme. Jumalan armo saa aikaan näkyviä muutoksia elämässämme ja tekee meidät kykeneviksi hyviin tekoihin, mutta nämäkin hyvät teot ovat pohjimmiltaan Jumalan tekoja meissä.
Sovituksesta on monenlaisia teorioita, joista useimmat ovat puutteellisia tai yksipuolisia. Armon ihmettä ei saa rajata määritelmäksi, jonka älyllisesti hyväksymme. Se on uskomme perusta. Kristus kuoli puolestamme, jotta saisimme ikuisen elämän. Ilman häntä olemme hukassa. Kun Hän on Vapahtajamme, tulevaisuutemme on turvattu. Aamen!
Ensi sapatin läksystä...
Stork
4149
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onkos jumala antanut adventtikansalle yhteisen läksynkin? 28:13 Niinpä on Herran sana oleva heille: "Käsky käskyn päälle, käsky käskyn päälle, läksy läksyn päälle, läksy läksyn päälle, milloin siellä, milloin täällä", niin että he kulkiessaan kaatuvat selälleen ja ruhjoutuvat, että heidät kiedotaan ja vangitaan.
EGW:n Adventismi oli maallikkotoimintaa korostava Adventtiliike...nyt siitä on tullut kirkko-organisaatio ---jäykkä ja kankea lahko? Miten siinä näin pääsi käymään?
Siinä on ilosanomaa kerraksi jos toiseksikin? Kun katsomme itseemme me masennumme, kun katsomme toisiin me katkeroidumme, kun katsomme Kristukseen me uudestisynnymme? Mitä on uudestisyntyminen muuta kuin mielenmuutos ilman omia ponnisteluja; meillä herää vastarakkaus Jumalaa kohtaan, joka on ensin meitä rakastanut? Pojassaan me näemme Karitsan verellä puhdistetun alttarin, joka on meidän syntiemm puolesta vihmottu ja meidät lunastettu sekä pyhitetty sen kautta? "Tämä salaisuus on suuri, sanoi Paavali, minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa!" Elämän syvyys piilee juuri sen suuressa salaisuudessa ja armossa...? Kerran koodattu, ainiaaksi elämään tarkoitettu? Onko Helvettikin armoa niille, jotka eivät halua enää uudesti syntyä uuteen elämään? Taivas on uuden elämän symboli...? Johan von Bro
" Seitsemännen päivän adventisteina viittaamme usein "totuuteen" uskomme kohteena. " Täällä ne oikeat, se piskuinen jäännös! ... http://www.spaup.org/ http://paimensauva.wordpress.com/