Kapitalismi ei ole mikään maailmaan valmiina pullahtanut aate, vaan se on porvariston nokkelien ajattelijoiden aikaansaama järjestelmä köyhien kyykyttämiseksi. Siksi onkin mielenkiintoista selvittää, kuka on kaiken takana. Kuka on maailman ensimmäinen kapitalisti. Siis kapitalistisen ajattelun niin sanottu isä. Moni varmaan yllättyy, kun väitän, että tämä isä on John Locke (1632-1704).
John Locke kuuluu suurimpiin nykyaikaisiin filosofeihin. Hän on tunnettu sekä tietoteoriastaan että yhteiskuntafilosofiastaan, jossa hänet luokitellaan yleensä brittiläisiin empiristeihin yhdessä David Humen ja George Berkeleyn kanssa.
Yhteiskuntafilosofiassaan Locke kehitti vaihtoehdon Hobbesin luonnontila-ajatukselle, jonka mukaan ilman esivaltaa ihmiset käyvät ainoastaan sotaa toisiaan vastaan, mutta toimivat yhteistyössä, jos heidät siihen pakotetaan. Omana yhteiskuntasopimusteorianaan Locke esitti, että hallinto voi olla legitiimi vain, jos se saa hallittavien suostumuksen ja suojelee elämän, vapauden ja omaisuuden luonnollisia oikeuksia. Nämä luonnolliset oikeudet Locke on temmannut lähinnä tuulesta. Tosin länsimaisesta filosofian historiasta niille toki löytyy esikuvia.
Locken ajatuksilla oli suuri vaikutus poliittisen filosofian kehitykseen ja kapitalismin syntyyn. Locke on yksi vaikutusvaltaisimmista valistusajattelijoista ja mielestäni juuri hänenen ajatuksensa ovat perustava lähtökohta kapitalismin synnylle. Hänen kirjoituksensa vaikuttivat merkittävästi Amerikan vallankumoukseen ja itsenäisyysjulistukseen.
Locken kapitalistinen ominaislaatu käy ilmi nimenomaan siinä, että hän katsoi oikeuksien kuuluvan vain omistavalle luokalle, ei työttömille, naisille ja muulle joukolle, joka ei omistanut mitään. Myös valtion näkeminen vain talouden ja kaupan edistäjänä on aitoa kapitalismia, joka ei ainakaan köyhää kumarra.
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Jeesus oli ensimmäinen sosialisti.
Nyt varmaan kannattaa käynnistää keskustelu myös siitä, kuka oli ensimmäinen kepulainen.
Ja nämä jotkut tekohurskaat pilkkaavat sosialisteja Jumalan nimeen vannoen.
Eläköön sosialismi! Uskonto on opiumia kansalle! Sosialismi taas on tieteellisen päättelyn kautta luotu ideaalivaltion malli, jolla ei ole mitään tekemistä taikauskon kanssa. Väite "Jeesus oli ensimmäinen sosialisti" on järjetön. Ehkä joitain yhtymäkohtia sosialismin kanssa kuitenkin löytyy. Tarkastelen seuraavassa muutamia Jeesukseen liittyviä seikkoja: OPETUSLAPSEKSI TULLAKSEEN ON JÄTETTÄVÄ MAALLINEN OMAISUUS Tämän voisi kuvitella liittyvän siihen, että sosialismissa tuotantovälineet eivät ole yksityisomistuksessa. Mutta opetuslapset olivat hyvin köyhiä ja elivät muiden kansalaisten avustusten ja satunnaisten Jeesuksen ihmetekojen varassa, sosialismissa kaikki ihmiset ovat äärettömän rikkaita, eikä heillä ole puutetta mistään saati tarvetta kerjätä tai tehdä ihmetekoja, jotka muuten ovat tieteellisen maailmankatsomuksen mukaisesti muutenkin mahdottomia. VUORISAARNA - Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Sosialismissa valtio hoitaa tuollaiset jutut. VUORISAARNA - Älkää] heittäkö helmiänne sikojen eteen. Me vallankumouksen uljaat ritarit heittelemme teille kepulaisille tällä palstalla helmiä jatkuvasti, vaikka Jeesus siis homman kieltää. VUORISAARNA - Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Sosialismissa heille kuuluu proletariaatin diktatuuri eli ultrademokratia eli ihannevaltio jo maallisessa elämässä. VUORISAARNA - Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois, jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Sosialismissa kaikki tehdään vasemmalla kädellä, joten tuo ei ole edes mahdollista. VUORISAARNA - Kukaan ei voi palvella kahta isäntää, joten on valittava Jumalan ja materialismin välillä Meille sosialisteille tuo valinta on helppo. Jumalaa ei ole olemassa, joten valitsemme materialismin ja proletariaatin diktaattorin Jumalan valtuuksin. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla! - - - - - - - - - Luetteloa eroavaisuuksista voisi jatkaa loputtomiin. Sosialisti ei koskaan voi olla Jumalan poika, koska me vallankumouksen uljaat sankarit emme usko Jumalan olevan isämme, vaikka totta puhuen tarkkaa tietoa oikeasta isästä ei meillä useimmilla olekaan, tovereista uljaimmat eivät tiedä aitiäänsäkään.
Jumalan ja materialismin välillä ei tiettävästi ole mitään ristiriitaa. On täysin ajateltavissa, että henki ja materia ovat samaa alkuperää. Sen sijaan porvarilliset käsitykset jumalista ovat sangen kummallisia.
Olet aivan oikeassa, varsin yllättyneitä monet ovat, minä muiden joukossa. Maailmanhistoria on varsin pitkä, se on sitä myös ihmiskunnan kannalta katsottaessa. Locke ei siis hänkään syntynyt maailmaan, josta olisi puuttunut sekä historia että yhteiskunnallinen järjestys. Locken ajatukset olivat varsin mullistavia, etenkin hänen käsityksensä yksilöiden vapaudesta. Hänhän oli luokkayhteiskunnan kasvatti ja eli aikana jolloin kirkon valta oli varsin suuri. Locke edusti siis vapauden filosofiaa. Aateliston valta oli aikoinaan varsin suuri ja sitä oli myös hallitsijoiden valta. Ihmisten oikeudet olivat alisteisia sille, mikä oli heidän syntyperänsä, sukupuolensa ja (osin) yhteiskunnallinen asema. Käsite yhteiskunnallinen asema pitää sisällään lähinnä porvariston ja pappissäädyn. Ihmisten oikeuden rajoittuivat ainoastaan heidän säätynsä mukaisesti. Kapitalismi on siten varsin suuri muutos parempaan, Locken ajatuksien mukaisesti yksilön oikeudet eivät olleet kiinni siitä, mitkä olivat yhteiskunnan antamat raamit, vaan omien ponnistelujensa tuloksista. Yksilöllinen vapaus oli varsin mullistava käsite. Mikäli ajatellaan politiikkaa noin yksilöiden kannata, oleellisinta on miettiä suhteita valtaa pitäviin. Tärkein ei ole vallassa olijan/olijoiden poliittinen suuntaus, kaikki yhteiskunnalliset järjestelmät pystyvät sortamaan massoja ja toki sortavatkin, mikäli yksilöillä ei ole oikeuksia. Oikeuksia tulee olla sekä omistamiseen että vaikuttamiseen (omaan tilaansa). Locke oli oman aikansa lapsi, hän ei voinut nähdä naisten ja rahvaan oikeuksia, se oli siihen aikaan aika luonnollista, mutta tämä näköharha ei tee hänen ajatuksistaan kelvottomia. Omistamisen suoja on luonnollisesti turha ihmisille, joilla ei omistettavaa ole. Valtion rooli oli aikoinaan varsin pieni, sen perustana oli kurinpito ja sotilastoiminta, sikäli ajatukset valtion roolin laajentamisesta olivat varsin mullistavia. Tietenkin, Locken ajattelun takana oli pyrkimys kirkollisen vallan vähentämiseen, hän ei nähnyt kirkon toimintaa rationaalisena. Kirkkohan oli tuohon aikaan varsin oleellinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja myös vallankäyttäjä. Voisi siis sanoa, Locken olleen yksilöllisten oikeuksien puolestapuhuja ja myös osittain demokraattisen vallankäytön eräs idealisti. Kommunismi olisi tälle ajattelijalle ollut kauhistus, siinä olet oikeassa.
Todennäköisesti Locke yrittää luoda kapitalistista teoriaa, joka olisi myös kristinuskon näkökulmasta hyväksyttävä. Ainakin hän korostaa työn merkitystä omaisuuden hankinnan menetelmänä. Tässä hän kuitenkin vain luo teoriaa, jonka mukaan valtion tehtävä on suojella yksilön oikeuksia, joihin keskeisenä kuuluu omistaminen ja omaisuuden kartuttaminen. Locke vaikutti 1600-luvulla, jolloin kapitalismi alkoi nostaa päätään, samoin rikastuminen, mutta toisaalta kirkko oli vielä voimissaan kaikista valistusaatteista huolimatta. Kristillinen maailmankatsomus toisaalta on omistamisen suhteen ristiriitainen. Toisaalta löytyy mainintoja leiviskästä ja sen kartuttamiseta, toisaalta ahneutta ja mammonan kokoamista pidetään epätoivottavana asiain tilana. Kapitalismin etenemisen ja hyväksyttävyyden kannalta oli tärkeää luoda teoriaa, joka ei ainakaan kovin pahasti sotinut perinteitä vastaan.
Locken idea oli se, ettei omaisuutta saanut riistää perusteettomasti. Mikäli omaisuus oli omalla työllä saavutettua, sitä ei olisi kenelläkään oikeutta ottaa omakseen. Tuohon aikaanhan aatelistolla oli varsin vapaa verotusoikeus alustalaisiinsa nähden, ylimääräinen varallisuus yksinkertaisesti otettiin "parempaan talteen". Kuninkailla oli oikeus riistää myös maaomaisuus, niinpä varsin hyvin saatettiin tekaista syyte, jonka nojalla epäsuosioon joutunut menetti kaiken omistamansa ja usein myös päänsä. Suosikeille tuli saada jotain jaettavaa, tästä syystä hoviväki ja kuninkaan lähipiiri oli varsin uskollista väkeä, tämä toisaalta vakautti hallintoa ja vähensi kaappausten uhkaa. Locken ajatukset olivat siten vaarallisia, että hän joutui olemaan myös maanpaossa ja kirjoittamaan salanimellä. Saman tyyppisistä ajatuksista moni menetti henkensä, siksi Locken kirjoitukset ovat osin tulkinnan varaisia. Aatelisto pelkäsi luonnollisesti valtansa menetystä. Aivan 1600 oli sitä aikaa, jolloin työlle alkoi muodostua lisäarvoa, sikäli kapitalismi nosti päätään. Kapitalistinenjärjestelmä ei voi menestyä olosuhteissa, jossa työn tuottavuus on vähäistä tai olematonta. Kirkon vallan väistyminen alkoi olla tosiasia, maallinen valta voimistui, koska rahaliikennettä tuli lisää. Kirkonhan valta perustui pitkälti maaomaisuuteen. Kirkot ovat kautta aikojen keränneet maallista valtaa ja omaisuutta, jopa hyvinkin raaoin menetelmin. Uskonnot ovat varsin tuottavaa liiketoimintaa vielä nykysinkin. Leiviskävertaus on ymmärretty varsin yleisesti väärin. Leiviskä oli sellainen omaisuus jonka hankkimiseen meni vapaan (virka)miehen koko elämä. Kyseinen summa oli niin absurdi, että aikalaiset tiesivät sen olevan vertauskuvallisen. Leiviskä tarkoitti sitä, että luojan antamia lahjoja on käytettävä ja niitä on vaalittava, lahjojaan eri saa jättää käyttämättä, ei mistään syystä. Ajatuksena oli yhteisöllisyys ja ympäristön rikastaminen. Vähän saman tyyppinen on kertomus, viisi leipää ja kaksi kalaa. Tarinat korostavat jakamisen tärkeyttä, ei niinkään rikastumista ja ihmettä. Locken teoriaa ei luotu kapitalismin vahvistamisen vuoksi, sen perusajatus oli vapauden idea ja myös idealistinen näkemys siitä, että ihmiset (miehet) ovat pohjimmiltaan samanarvoisia, näin verotuksen ja lainsäädännön tulisi kohdella kaikkia samalla lailla.
Kyllä vain. Locke raivasi tietä kapitalismille. Locken toiminta on tulkittavissa nimenomaan poliittisen liberalismin hyväksyttävämmäksi tekemisessä. Tässä tekemisessään Locke on nähnyt mittavan vaivan. Hän on ensinnäkin hahmotellut kapitalisen talousjärjestelmän pääpiirteet, kapitalistisen valtion, minkä lisäksi hän on muotoillut järkeen perustuvan uskonnon tulkinnan. Erityisesti yksilön korottaminen oman itsensä omistajaksi on tärkeää nimenomaan kapitalismin kannalta. Kapitalismissahan juuriyksilö on kaiken keskiössä. Jumalaa pelkäävä kansalainen on siksi alamainen, ettei hän yksinkertaisesti kykene ottamaan sitä moraalista vastuuta tekemisistään, jonka kapitalisti ottaa toimissaan. Myös kirkon ja valtion erottaminen toisistaan on oleellinen seikka kapitalistille. Aikaisemminhan valtio oli lähinnä jumalan toimisto maan päällä käytännöllisten asioiden hoitamisen varten joskin maallisen ja hengellisen vallan välillä käytiin ajoittain voimakkaitakin kiistoja. Nykyiselläänhän jumala on eduskunnassa, joka säätää lait ja kirkko noudattaa lakia siinä missä muutkin kuolevaiset. Kaikkinensa Locken toimintaa luonnehtii mielestäni hyvin ilmaukset: He is a major "mentor" of the "Free Trade" movement and "English Parliamentianism". His "Liberty" is only for those at the top.
Aivan, mikäli kapitalismin perustana pitää sitä, että ihmiset omistavat sekä itsensä, että työnsä tuoton ja myös pääomiensa tuottaman lisäarvon, näiden siirtymättä joko kuninkaan tai aateliston haltuun, silloin Locke hahmotteli kapitalismin perustan. Locke loi perustan myös demokratialle ja vähensi kirkon valtaa. Kirkon valta olisi toki vähentynyt muutenkin, tiedon lisääntyessä, taikauskolla on tapana vähentyä. Yksilön näkeminen moraalisena toimijana ja omien tekojensa ja itsensä subjektina on kehittyneen yhteiskunnan edellytys. Moraalisen vastuun ottaminen on merkki itsenäisestä ihmisestä ja se on yksilön kehityksen kannalta välttämätöntä. Kirkon ja valtion suhde on aina ollut hankala, koska moraali on lopultakin hyvin yksilöllinen kokemus. Siksi uskonnollisten lakien on ollut aina tapana olla hyvin epäoikeudenmukaisia ja jopa raakoja. Moraalilla, toisiin kohdistuvana on lähes poikkeuksetta tapana muuttua ehdottomaksi ja jopa tarpeettoman julmaksi. Kristillisen lainsäädännön päävalvonta on suuntautunut aina heikompiin, köyhien, naisten siveyden ja kunnian valvontaan, näin, riippumatta oikeastaan edes uskonnoista. Mikäli ajatellaan alkukristittyjä, heillä ei ollut edes tarvetta vaikuttaa valtiollisiin asioihin, he näkivät uskontonsa yksilöllisenä kilvoitteluna. Kirkko sortajana on ollut varsin julma ja on edelleenkin osassa maailmaa.
Kannattaa katsoa tässä se, mitä Niinpä niin kirjoittaa. Locken ajatuksia kannattaa peilata siihe, mikä oli yhteiskunnan tila silloin. Sääty-yhteiskunnan olojen suhteen hän oli kuitenkin edistyksellinen. ihmisen omistusoikeus perustuu enemmän ihmisen saavutuksiin kuin esim. perintöihin. Tässä sii annetaan kuitenkin ihmisille vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa kun sääty-yhteiskunnassa kunkin asema oli jo ennalta määrätty. Kapitalismin synnyn merkittävin vaihe liittyy kuitenkin teollistumiseen ja teollisen tuotannin pääomavaltaisuuteen. Se kenellä oli tällaista alkupääomaa, saattoi vaurastua, jos iski rahansa kultasuoneen. Teoriassa voi tietysti sano, että Locken ajatus siitä, että tuotannin hedelmät olivat isännän omaa, on kapitalistisen ajattelun perusilareita. Mutta tuskin Locken sanomisilla oli suurtakaan merkitystä siinä, miten tämä asia käytännössä ajateltiin. Lockesta riippumatta olisi toimittu samalla tavoin kuin toimittiin. Kapitalismin syntyä voi jäljittää moneenkin ajankohtaan ja asiaan. Eräs tällainen oli rahan keksiminen ja vaihdantatalous. Se oli täysin välttämätöntä kapitalismin synnylle. Omavaraistalous ei vielä synnyttänyt erityistä kapitalismia. Sen tekivät raha ja teolliset keksinnöt.
Kiitos kiinnostavasta avauksesta, jossa katsotaan pintaa syvemmälle. Täällä sellaista aika harvoin esiintyy. Kaikkia filosofeja, poliittisia teoreetikkoja ja talousteoreetikkoja tulee aina peilata aikansa käsityksiä vasten. Locke on yksi varhaisista liberalisteista, joka painotti vapausaatteita, myös ja ehkä erityisesti omistamisen vapautta. Tätähän linjaa jatkoi sitten mm. Adam Smith. Tämä liittyi siihen, että nouseva porvaristo haastoi uuden ajan alussa vanhan aateliston. Rahan ja varallisuuden merkitys kasvoi vähitellen syntyperää suuremmaksi (usein nämä tietysti käytännössä yhtyvät, kun rikkaus periytyy syntymperässä). Tätä kehitystä taitavasti puolustaessaan Locke on yksi merkittävimmistä kapitalistisista ajattelijoista. Tällöin vastapuolena oli lähinnä kuninkaiden ja aateliston eliitin valta, joka oli todellista harvainvaltaa. Toisaalta Locke ja muut klassiset liberalistit eivät antanut juurikaan arvoa työtätekevien joukoille, kuten pientalonpojille, käsityöläisille, maatyöläisille, laitapuolen kulkijoista puhumattakaan. Heidän etujaan nousi ajamaan myöhemmin sosialismi, jonka uraauurtavin teoreetikko oli Karl Marx (jota kannattaa edelleen lukea pahoista väärintulkinnoista huolimatta, vaikka toki hänkin osui monessa kohtaa harhaan). Sekin puu haarautui myöhemmin vallankumouksellisiin kommunistisiin ja maltillisia uudistuksia ajaviin sosialidemokraatteihin, jotka käytännössä muistuttivat paljon valtion laajemman roolin ymmärtäviä sosiaaliliberaaleja. Tässä kohtaa siis sosialismi ja liberalismi yhdistyvät tuloksena keynesiläisyys ja hyvinvointivaltio. Tietysti sosialismin juuria voidaan hakea kauempaakin esimerkiksi Jeesuksesta tai antiikin orjakapinan johtaja Spartacuksesta, mutta heidän sosialisminsa oli enemmänkin vaistovaraista köyhän asiaa. Antiikin Roomasta löytyy paljon myös eliitin asemaa ajaneita konservatiiveja, mutta omistusoikeutta ja markkinoita korostava liberalismi taitaa vaatia syntyäkseen modernin kapitalismin.
Aatamista ja Eevasta sanotaan, että he olivat ensimmäiset sosialistit; elivät paljaan taivaan alla, vailla vaatteita, jakaen yhden omenan ja pitivät sitä vielä paratiisina. Vai olisivatko he sittenkin olleet ensimmäiset kapitalistit. Eivät tyytyneet siihen mitä heillä oli, vaan halusivat veilä enemmän - myös sen kielletyn puun hedelmät. Ahneuteehan se kapitalismi perustuu, aina pitää saada lisää. Niin, yhtä vaikeaa on sanoa tämänpäivän sosialistin ja kapitalistin eroa. Se on kuitenkin varmaa, että sosialidemokratia on kaiken turmiollisin aate ihmiselle - se todellinen käärme joka sinne paratiisiinkin luikerteli. Sosialidemokratia tappaa yrittelijäisyyden, sitä leimaa päämäärättömyys, moraali-, kulttuuri- ja yhteiskuntarelativismi, irrationaalisuus. Demari on epämääräinen punavihreä joka kuvittelee elävänsä yhä teollisen vallankumouksen aikakautta, markkinatalouden kaatumista ja sosialidemokratian maailmanvalloistusta odotetaan mitään oppimatta, mitään havaitsematta, mitään kyseenalaistamatta.
Ihan jo empiriankin valossa joudun olemaan tästä jyrkästi eri mieltä. Sosialidemokratia on päävastuussa mm. Ruotsin yhteiskunnasta ja vaikuttanut vahvasti myös muihin pohjoismaihin sekä mm. Hollantiin, Saksaan ja Britanniaan. Nämä maat ovat varsin korkealla sekä BKT-tilastoissa, kehittyneisyysindekseissä ja ihmisten onnellisuusmittauksissa, joka on edellistäkin tärkeämpää. Väittäisin, että sosialidemokratia saavutusten kanssa voi edes jollain lailla kilpailla liberalismin sosiaaliset tulkinnat, jotka käytännössä muistuttavat aika paljon toisiaan. Vihreät ovat tietysti myös sympaattisia, mutta näyttöjä on vielä vähän. Selkäästi vahingollisia aatteita ovat tietysti olleet kommunismi ja muut äärivasemmistolaiset aatteet, fasismi ja muut äärioikeistolaiset aatteet sekä markkinafundamentalismi, jota myös harhaanjohtavasti uusliberalismiksi kutsutaan. Kepun edustamalla agrarismilla on toki ollut näyttöjä, mutta se on jo mennyttä maailmaa. Konservatismi on ehkä enemmän asenne kuin aate, mutta käytännössä se on aina puolustanut erilaisia eliittejä, jota ainakaan minä en pidä kovin hyvänä.
Mielestäni on kohtuutonta luokitella vasemmistolaiset aatteet haitallisiksi ottamatta huomioon kapitalismin turmiollisuutta. Vasemmistolaisuus, marxismi, syntyi nimenomaan vastavoimana kapitalistiselle riistolle ja sen kurjistavalle vaikutukselle. Jos väittää sosialismia haitalliseksi, niin mielestäni pitää pureutua ensin kapitalismin turmiollisiin piirteisiin ja kyseenalaistaa ensiksi varsinainen sylttytehdas.
En luokitellut vasemmistoa haitalliseksi. Marx oli yksi suurista yhteiskunta- ja taloustieteilijöistä, jonka analyysit kapitalismista ovat edelleen pääosin onnistuneita. Tästä suosittelen tuoretta kirjaa "Marxin kosto", jossa osoitetaan että leninismillä oli yksinkertaistettu ja brutaali tulkinta tästä. Leninin, Stalinin ja Maon johdolla kommunistit menivätkin sitten jo täysin metsään ja päätyivät hirvittäviin käytäntöihin. On tosin myönnettävä, että länsimaissa he olivat mukana ajamassa monia hyviä uudistuksia, joskin välillä laittoivat myös kapuloita rattaisiin. Sen sijaan vasemmiston maltillisempi haara, joka Bernsteinin kautta eteni sosialidemokratiaan ei ole ruumiskasoja synnyttänyt vaan parantanut ihmisten asemaa eri puolilla maailmaa. Sitä en missään nimessä tuomitse, vaikka toki uudistumisen tarve silläkin on ilmeinen (ja se on lähtenyt nyt liikkeelle). Käytännössä vasemmistoliitostakin ainakin osa edustaa nykyään tätä politiikkaa, vaikka onhan sielläkin Jaakko Laaksonsa ja Esko Seppäsensä. Rahaeliitin johtama kapitalismi on tietysti haitallinen, kuten on myös vahva valtiososialismi. Paras vaihtoehto on näiden parhaita puolia yhdistävä demokraattisesti ohjattu markkinatalous.
Ei kapitalismi itsestään syntynyt. Se oli seurausta väestön kasvusta; siitä, ettei luontaistalous enää elättänyt kaikkia. Samaan aikaan kekseliäs ihminen oivalsi myös tekniikan mahdollisuudet siinä, miten koko ajan kasvavalle väestölle voidaabn tuottaa kaikki se, mitä ihminen tarvitsee vaatteista alkaen. Kapitalismi oli seuraus siitä, että ne, joilla oli rahaa, riskeerasivat rahansa siinä, että sijoittivat pääomansa, eli kapitaalinsa teoolliseen tuotantoon ja alkoivat ostaa työvoimaa ihmisiltä, joilla oli tarve turvata oma toimeentulonsa. Kapitalismi myös lopetti orjuuden, joka oli maatalousvaltaisen yhteiskunnan vitsaus kautta maailman.
Kapitalisti on kyllä kekseliäs, mutta hyvyydestä voi olla perustellusti eri mieltä, kun ajatellaan historian esimerkkejä. Kapitalisti pikemminkin huomasi tehtyjen keksintöjen mahdollisuudet ja mahdollisuuden rikastumiseen. Vapaata työvoimaa oli teollistumisen alkuaikoina massoittain, mikä mahdollisti alhaiset palkat ilman että työolosuhteisiin tai ylipäätään työntekijän asemaan tarvitsi kiinnittää huomiota. Myöskään orjuutta eivät kapitalistit poistaneet. Pikemminkin päinvastoin olisivat orjuttaneet lisää alipalkattua orjatyövoimaa, ellei olisi syntynyt vasemmistolaista työväenliikettä tätä estämään.
Kapitalismihan kehitti silloista yhteiskuntaa parempaan suuntaan, kun se tarjosi työtä ja palkkaa aiemman maaorjuuden sijaan. Kapitalisti perusti myös koulut ja sairaalat. Työväenliike tuli mukaan vasta myöhemmin ja otti koulut ja sairaalat yhteiskunnan haltuun.
Sitä vain kyselen, mihin ihmeeseen kommunisteja on tarvittu, jos pöytä on ollut jo valmiiksi katettu?
Kommunisteja ei ole mihinkään tarvittu koskaan, mutta saivat he aikaan muutaman sodan ja yhden puolueen diktaattorisen hirmuhallinnon monessa maassa, kymmeniä, ellei satoja miljoonia aiheettomasti teloitettuja kaikesta muusta terrorista ja kärsimyksestä puhumattakaan. Kommunistinen ideologiahan ei ole koskaan missään toteutunut sen kummemmin kuin täydellinen ja vapaa markkinatalouskaan, jos aajatellaan täydellistä ja todella vapaata kilpailua markkinatalouden toteutumisen edellytyksenä. Aina on joku itsekäs ja ahne puolueklikki pilannut kommunismin ja jotkut ahneet kapitalistit estäneet kartelleillaan vapaan markkinatalouden toteutumisen. -Jäbä
Jokaisessa sivistysvaltiossa on vasemmisto. Kommunistit lukeutuvat myös vasemmistoon. Hirmuteot eivät ole kommunistinen etuoikeus. Luultavasti kapitalistit ovat listineet eniten ihmisiä maailmassa, mukaan lukien ennenaikaiset hautaanmenot orjatyöhön nääntymisen vuoksi.