http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/HS-raati Ay-liikkeen on muututtava/1135245961439
hs-raati - kirjailijoista, professoreista, muusikoista, säveltäjistä, ja mikä ihme on semiootikko? historiantutkijasta ja päätoimittajasta koostuva raati suomii ay-liikettä. että sen pitäisi muuttua.
no, voi olla. mutta ottaa pannuun; minä olen oikea työntekijä, minä olen oikea pollallani ja räpylöilläni työtätekevä ihminen, minä olen ihka oikea veronmaksaja, joka pitää tätä maata ihan oikeasti pystyssä. minä olen jäsenmaksua maksava työmies. minulta jonkun pitäisi kysyä muutostarpeesta.
mutta ei; minähän olen vain omillani toimeentuleva mattimeikäläinen. vain rehellisesti työtätekevä suomalainen. kuka minun mielipiteestä on kiinnostunut?
kyllä tälläiset tohtoriraadit apurahoineen ja taiteilijaeläkkeineen varmaan tietää paremmin. kuka voisikaan reaalimaailmasta tietää enemmän kuin säveltäjä tai kuvataiteilija? ei se ole ihme kun maailma pyörii päin helvettiä.
hyvää yötä ja kauniita unia.
ay-liikkeen muututtava?
avarakatsanto
16529
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei vittu Suomi24. Ei tänne mitään pysty kirjoittamaan.
Sen vuoksi esim. minä pyrin kiertään veroja niin paljon kuin mahdollista, sekä laillisesti että laittomasti. Tuo raati on suomeksi "paskaelättiraati".
nyt juuri SDP:tä ja porvaristoa. Se on oikein niin minäkin teen! Elitismi ei kuulu työväenluokalle, se on yksin porvariston erityinen ominaisuus.
Just niin.
mutta Bäckman on jotain muuta kuin elittiä. Kerrohan yksi, joka on pistänyt ehdoitta yliopistolliset merittinsä vähemmistön etujen puolustammiseen? Odotan vastausta, mutta käyn välillä asioilla kaupungissa, joten aikaa on?
Siinä tärkein osa asiaa. "Yliopistolliset meriitit.." voihan vittu. Pikkulapsikin tietää.. tai no antaa olla.. hullun kanssa ei kannata keskustella..
entisissä "sosialisti" maissakin oli eliittinsä. Kansan kusettajia nekin.
vai mikä teillä mättää? Mikä oppimisessa on huonoa..?
mutta elitismi ei kuulu sosialismiin, eikä siis työväenliikkeeseen. Onko vaikeaa...
Ne meriitit eivät kelpaa meillä edes paskapaperiksi. Siinä tärkein osa asiaa. "Yliopistolliset meriitit.." voihan vittu. Pikkulapsikin tietää.. tai no antaa olla.. hullun kanssa ei kannata keskustella..
kirjoitinkin edellisessä viestissäni sosialisti-sanan heittomerkeissä..
ole, hän saa nähtävästi palkkaa venäjältä, ja toimii kaikissa käänteissä Venäjän eduksi.
Tämän aamun lehdissä Alma Median Helsingin toimituksen esimies Taneli Heikka pohtii SAK:n uuden puheenjohtajan valintaa ja Lauri Lylyn valitsijoiden häneen kohdistamia toiveita. Heikka toteaa Lylyn nousseen voittajaksi palvelualojen naisten äänillä,kolumninsa lopussa hän kysyy maksaako Lyly velkansa kuninkaantekijöille. SAK:n puheenjohtajan valinta on demareiden jäsentenvälinen kisa,siihen muilla ei ole nokan koputtamista.Enemmistöasemallaan he voivat valita kenet tahtovat ja nyt he valitsivat Lylyn. Olen valintaan suhteellisen tyytyväinen. Heikka toteaa Lylyn aloittavan samoista lähtökohdista kuin Ihalaisen aikanaan. Maassa on lama. Heikka jättää mainitsematta,että muutoin tilanne on toinen,SAK:lla ei ole sitä painoarvoa mikä sillä oli Ihalaisen valinnan aikoihin. Sinä ja minä olemme tottuneet siihen että meidän äänemme kuuluu,äänemme kuulumista me olemme tarkkailleet rahapussistamme. Keskitetyissä työehtosopimuksissa on eletty miesvaltaisten teollisuusliittojen ehdoin,mitä sitä kieltämään.Keskitettyihin sopimuksiin on aina kuulunut matalapalkkaerä,on kuulunut vuoden 1968 Liinamaa II lähtien. Olen aina ihmetellyt,mistä niitä matalapalkkaisia riittää kun jokaisessa sopimuksessa on matalapalkkaerä. Metalli nousi sopimusalojen ykköseksi 70-luvun alun lakollaan,nyt olemme kai jossakin kahdennentoista korvilla. Se on suora seuraus sopimuskierrosten päänavaajan roolista.Niin Vuorenmaalle kuin hänen edeltäjilleen sosialidemokraattien hallituspolitiikan pönkittäminen oli tärkeämpää kuin liiton sopimuksen taso. On hienoa tehdä hallituspolitiikkaa kun jätkät ovat kentällä hiljaa. Mihin on tultu,sen toteaa Heikka aamun kolumnissaan. Suomessa on pohjoismaiden pienimmät päivärahat,eläkkeet sekä toimeentulotuki.Sosialipolitiikkaan käytettävä rahamäärä on prosentuaalisesti Italian tasolla.Suomalaiset pakenevat työelämää aikaiselle eläkkeelle.Ostovoimavertailussa kaikki muut pohjoismaat ovat Suomea edellä (OECD 2008). Se on suomalaista sosialidemokratiaa ja sitä demarit ovat ajaneet niin hallituksissa kuin työmarkkinapolitiikallaan. Ystäväni avarakatsanto,mitenpä meidän tulisi nyt menetellä. Konsensus on kuollut,solidaarisen palkkapolitiikanhan me itse tapoimme vuoden 1979 sopimuksilla hyväksymällä ns. pärstäkertoimen 15% osalta.Tällä tarkoitan Metallin Parake-sopimuksen ottamista kokeiluun,siinähän sovittiin palkan henkilökohtaisesta osuudesta,malli laajeni muihinkin sopimuksiin. Mitä teemme nyt,me teollisuusliittojen vahvat pojat emme olekaan enää vaatimuksinemme ensimmäisenä jonossa.Huomaa että puhun sopimusten antamien etujen jaosta niiden piiriin kuuluvien kesken,en yleistasosta. Minun vastaukseni on helppo. Elän sillä laskennallisella summalla joka minulle työssäoloaikana kertyi. Se tarkoittaa saman epäsolidaarisen palkkapolitiikan jatkumista eläkkeellä.Minkä minä sille voin koska demarit ovat näin päättäneet. Selitän taustaa. Metallin vanhoissa sopimuksissa oli viisi palkkaryhmää.Käytännössä 2. oli sisääntulopalkka. Kolmanteen palkkaryhmään noustiin vuoden työskentelyn jälkeen. Tässä ryhmässä työskentelivät lähes kaikki metallin naiset. Neljänteen palkkaryhmään nousi työskenneltyään kolmannessa kaksi vuotta.Neljänteen palkkaryhmään oli luokiteltu kahdenlaisia töitä,sellaisia jotka mahdollistivat nousun viidenteen palkkaryhmään ja sellaisia joista ei voinut nousta. Nousu voi tapahtua kahden vuoden työskentelyn jälkeen eli kokonaisaika taloon tulosta viidenteen palkkaryhmään pääsyyn oli vähimmillään viisi vuotta. Neljänteen palkkaryhmään maksettiin työkohtaisuuslisää jonka suuruuden sopimus määritti 0-10 prosenttiin. Suurien liukumien aikana ja sopimuksen määrittämästä palkkarakenteesta johtuen työkohtaisuuslisä voi olla enemmänkin,minulla se oli joskus 32% palkasta eli se ero joka ei sopinut mihinkään muuhun palkan osaan. Siirryttäessä neljännestä palkkaryhmästä viidenteen palkan työkohtainen prosenttiosuus säilyi muuttumattomana ja viidenteen palkkaryhmään maksettiin sopimuksen mukaan 15% aikapalkkalisää. Tämä oli työnantajien "kannustava" palkkausmalli jonka me vahvat pojat hyväksyimme - muiden kustannuksella. Asia ei välttämättä aukea ensilukemalla kaikille,otan esimerkin. Jos sopimuskorotus oli rahamääräisesti 100 penniä niin viidenteen palkkaryhmään maksettiin työaikalisästä johtuen 115 penniä.Jos työkohtaisuuslisä oli 30% niin se antoi 30 penniä. Oletko kuulluut koskaan sopimuksesta,jossa oli 45% matalapalkkaerä? Palkkahaitari venyi. Eikä tässä vielä kaikki. Kun sopimusta sovellettiin suorituspalkkoihin,käytiin sovellutusneuvottelut. Tuotanto- ja palkkiopalkkoihin sopimuksen soveltaminen oli melko yksinkertaista,sovittiin mikä osa korotuksesta lasketaan surotuspalkkatyön pohjiin mikä osa käyriin ja katsotaan täyttääkö se sopimuksen hinnoittelusäännön. Suorissa kilo- ja kappaleurakoissa asia oli monimutkaisempi,kiista käytiin siitä,mikä on keskimääräinen tuotanto johon korotus lisätään. Jos 100 penniä lisätään sataan kappaleeseen se on penni kappaleelta. 80 kappaletta antaa työntekijälle penniä enempi,120 kappaletta on työnantajan etu. Tuolloinkin työnantajat varjelivat tarkasti tilastojaan,minä pidin omaani.Tiesin siis tarkasti missä mennään ja pyöristelin lukuja kohtuullisesti työntekijöiden eduksi.Noiden lukujen kumoaminen olisi edellyttänyt työnantajalta palkka- ja tuotantotilastojen avaamista ja siihen he eivät koskaan suostuneet.He maksoivat ennemmin vähän enemmän. Tästä seurasi,että 100 pennin yleiskorotus antoi aikapalkkoihin viidennessä palkkaryhmässä 145 penniä ja suoriin urakkapalkkoihin tuollaiset 170 penniä.Korotukset siirtyivät heti tai laskentakauden viiveellä keskituntiansioihin.Meillä tehtiin paljon sopimuksen määrittämää prototyyppityötä,siitä maksettiin keskituntiansion mukainen palkka. Käytännössä me teimme aikatyötä ja urakkatyötä samalla palkalla,kolmannen palkkaryhmän työntekijöiden palkkoihin verraten vuosiansiomme oli yli kaksinkertainen. Irvileukaporvareille haluan huomauttaa,että palkkarakenne oli työnantajien sanelema ja demareiden hyväksymä,me otimme työpaikoilla siitä irti minkä saimme. Tähän sinä ja minä olemme itsemme totuttaneet,elä itke ja jämähdä menneeseen aikaan.Muuntumisen tarvettahan aina korostat. Sopimuspolitiikassa puhaltavat nyt sellaiset tuulet,että myös SAK:n matalapalkka-alojen naiset,nuoret ja pätkätyöläiset on otettava huomioon. Siihen Heikkakin kirjoituksessaan viittaa ja asettaa Lylyn työelämän tosiasioitten eteen. Kuten sanoin,minä elän sillä mitä minulle katsotaan kuuluvan. Miten sinun pitäisi elää kun työurasi jatkuu? Ensimmäiseksi sinun pitäisi ottaa peukalo pois suusta ja lopettaa vinkuminen. Sitten sinun pitäisi mennä sinne demariryhmään ja sanoa että nyt tämä saatanan kusetus lopetetaan vai arveletko tehneesi osasi kyselemällä kommunistipalstalla että mikä on semiootikko? Sinun tehtäväsi olisi muuttua ajan myötä ja puolustaa vähempiosaisia,niitä joiden osan me olemme tähän asti syöneet ja jotka me olemme panneet tappelemaan puolestamme. En tosin usko sinun paljon tapelleen mutta jostakin etusi ovat tulleet. Elleivät ne ole tulleet siten miten minunkin,niin sitten muuksi vaihtoehdoksi ei jää kuin oma erinomaisuutesi,siitä tämänkin palstan lukijoilla saattaa olla kaksi erilaista mielipidettä. Porvarihallituksen politiikka,työnantajien kivikova linja ja demareiden oppositiopolitiikan lepsuus eivät suo kaksisia lähtökohtia muutokselle. Niitäkin suurempi kynnys näyttäisi olevan sinun ja minun kaltaisten miesten tapa pitää vallitsevaa tilannetta itsestäänselvyytenä. Sanot olevasi oikea työntekijä ja räpylöillääm työtätekevä ihminen. Vasta kun puhutaan jäsenmaksun maksamisesta sanot olevasi työmies. Hyvä veli,ole työmies koko ajan. Olet ainoa tietämäni "työmies" joka vaatii työmiehenä olemisesta palkinnon. Sinulta pitäisi kysyä? Milloin ne ovat työmieheltä mitään kysyneet,on mentävä ja sanottava. Ymmärrä nyt omaa puhettasi. Sinulla on kokemusta työelämässä,sinä tiedät. Ouhuminen on sinulle helppoa,osaat kommunikoida ja saat viestisi perille. Olet pätevä puhumaan työelämän muutoksesta raatilaisten tavoin tai paremminkin,tunnethan työelämän heitä paremmin - sinulla siis on mielipiteitä. Ole hyvä ja kerro mielipiteesi. Mitä olet mieltä Heikan listasta? Mitä mieltä päivärahoista,eläkkeistä,sosialiturvasta.Sano hyvä mies äläkä vingu ettet pääse sanomaan. Sano edes tällä pastalla vaikka tällä palstalla et saa aina olla sulhanen häissä ja ruumis hautajaisissa.Millainen foorumi sinulla pitäisi olla että alentuisit sanomaan mielipiteesi,oma televisiokanavako sinulla pitäisi olla? Suomalainen työelämä muuttuu "pohjoismaiseen suuntaan".Tuon tosiasian minä kommunistina ymmärrän,ymmärrän myös mitä se työpaikkatasolla merkitsee. Miten sinä sen ymmärrät? Arvaan että otat nokkiisi tästä kirjoituksesta ja sinulla on paljon sanottavaa. Malta mielesi ja kerro ensimmäisenä mitä mieltä olet "työelämän muuttumisesta pohjoismaiseen suuntaan",vastaa sitten muuhun. Niin,ja älä viitsi tällä kertaa pyyhkiä koko avausta pois välttyäksesi vastaamasta sinulle epämieluisiin asioihin.
mutta se minkä pään sisällä jotenkin iltaisin tuntee niin arkiaamun taas koittaessa sen sysää sivuun. otit itse puheeksi sen, että ihmiset sopeutuvat vallitseviin olosuhteisiin. se vallitseva olosuhde on tuttua ja turvallista, se on rutiinia. mitäpä sanottavaa minulla olisi? olin joku aika sitten eräässä palautetilaisuudessa ja siellä juteltiin niitä näitä työelämästä; ammattiasioista juottoiltoihin ja tilaisuuden päätyttyä esille pistettiin paperilapuin kehitettäviä asioita ja asioita, jotka toimivat ja joista pitäisi pitää kiinni. ihan lopuksi sitten jokainen kävi merkkaamassa tussilla kumpaankin lappuun rastin sen kohdalle minkä tunsi tärkeäksi; oli me-henkeä, yhteisöllisyyttä, osaamista ja uuden oppimista, oli opin jakamista ja muuta sellaista, tiedät kyllä miten nämä menee. no, kun kaikki olivat käyneet sen ruksinsa merkkaamassa niin huomasin itse, että taisin olla ainoa jolle tärkeää oli firman etu ja oma palkka. taisin olla ainoa, joka osasi vetää niihin yhtäläisyysmerkin. no, minä edustin tilaisuudessa hieman iäkkäämpää ikäluokkaa enkä ehkä aivan sisäistä sitä logiikkaa jolla nuoremmat pelaavat. silti kotiin mopoillessani - ostin kännipäissäni moposkootterin - en voinut olla miettimättä miten kovassa maailmassa tänä päivänä työelämään astuvat joutuvat elämään; me-henki on kadonnut ominaisuus ihmiskunnassa; se on museoitu ja vaikka sitä ehkä juhlapuheissa koetetaan ottaa esiin niin kuitenkin - ennemmin tai myöhemmin - se raaka todellisuus sanelee sen, että toveri joutuu kääntymään toveria vastaan joko saavuttaakseen itselleen etua tai pitääkseen jo olemassaolevasta kiinni. vähän vaikea sitä on sanoin selittää. en tarkoita, että nykyisessä työelämässä tarvitsisi ketään pettää tai kavaltaa tai edes suoranaisesti kävellä yli. mutta siitä huolimatta on jotenkin oltava parempi. raha taitaa nykyään olla yksilökohtaista. kirjoituksesi oli pitkä ja laaja ja vielä pitäisi mielipide tuoda esiin? nyt ei ole sitä mielipidettä tai ehkä se on mutta pirstaleina ja palasina. enkä puhu nyt mielipiteestä kommunismiin; se mielipide on selkeä mutta sitä mielipidettä ei niinkään ole muokannut aate vaan ennemminkin sen aatteen kannattajat. mutta olkoon; minä koetan jotenkin keskustelujen lomassa yrittää saada sitä ajatusta kasaan ja esiin.
miten siitä voisi mielipidettä omata kun ainoa vertauskohta on oma elämä? en minä tiedä vaikkapa minkä pitäisi olla päivärahojen sellainen taso, että se olisi kaikin puolin oikeudenmukainen; minulla lukee matkalaskuissa, että kotimaan päivärahaa tulee päivässä se kolmekymmentäviisi euroa. mitä minä siihen sanoisin? se riittää kun en muusta tiedä ja saan vielä lounaan kaupan päälle vaikka siinäkin oli kädenvääntöä. ulkomaan komennuksella en ole ollut sitten viime syksyn ja silloin muistaakseni matkalaskun yhteydessä oli maininta, että se oli kuusikymppiä. onko se hyvin maksettu vai riistetäänkö minua niin se on pirun vaikea sanoa kun kuitenkin sain majailla hotellissa omassa sviitissä, syödä ja juoda yllinkyllin muiden laskuun. meinaan se mikä ehkä sinusta teoreettisesti on vähän ja missä on korjattavaa niin minulle se on pelkkää plussaa. ja mitä minä sanon eläkkeistä ja sosiaaliturvasta? minä tiedän kuinka paljon eläkepottini on tänä päivänä ja kuinka paljon se tällä hetkellä tulee olemaan jos jaksan eläkkeelle asti. mitä sanoa sosiaaliturvasta paitsi, että jos kahdeksanvuotiaita somalilapsia törkitään junasta ulos niin jossain mättää? mättääkö materia vai mättääkö henki? nämä kuitenkin ovat aika yleisperäisiä asioita, en minä osaa ottaa kantaa yksityiskohtiin. kyselet saatana vaikeita.
lähteä liikkeelle, talouselämän tuntemuksen lisäämisestä jäsenistö piirissä. Edunvalvonta ei koskaan saisi perustua tietämättömyyteen.