Onkos kellään koskaan paniikkikohtauksen yhteydessä tullut moista kokemusta?
Eli itse saan paniikkikohtauksia suht harvoin,tai ainakin tollassia pahoja.Tänään tässä telkkaria katsellessa pinoilin huvikseni kolikoita kädessäni,kun ihan yhtäkkiä molemmat kädet meni ihan tunnottomiksi.Sitä kesti vaan hetken ja sen jälkeen käsiä alkoi kuumottaa ja rupes huimaamaan ja ahdistamaan.
Sillon tajusin että Paniikkikohtaus taas kyseessä,mutta oli todellla kauhea tuo tunne kun ei hetkeen tuntenut käsiää.Ja vielä monta tuntia tämän jälkeenkin kädet tuntuu välillä sellasilta "tunnottomilta".
Paniiki ja käsien tunnottomuus.....
Puujalka....
91476
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itsellä kanssa tullut tuo tunne aina välillä. Kädet oli täynnä purentajälkiä, kun yritin jotenkin saada tunnon takaisin ja toisaalta päästä kivun avulla pois epätodellisesta olosta. Melko tyhmältä kuulostaa näin jälkikäteen.
Tunnottomuus ja samalla inhottava pistely ovat minullakin paniikkikohtauksen oireita.. Tunnen kyllä käteni kun sitä tökin, mutta en tunne muuta kuin pistelyn, yllättävän hankalaselitteinen asia.. Lisäksi tunnotomuuteen ja pistelyyn liittyy kuumat ja kylmät aallot jotka saattavat vaellella raajoissa eessuntaassun minuuttitolkulla. Aina ensin tulee kuuma ja sitten kylmä. Irrottamalla äskeisen sarakkeen tekstin alkuperäisestä yhteydestään, voisi luulla että täällä puhutaan vaihdevuosista, kylmää ja kuumaa aaltoa.. :D Mutta ei, olen 23 ja mies joten minulla tuskin on vaihdevuosioireita. Lääkärini mukaan nämä ovat hormonaalisia keskushermostoon liittyviä tuntemuksia, suht yleisiä paniikkihäiriössä. Miettikääpäs paniikkohtauksienne oireita silloin kun tauti ei kurki olkapään takaa, aika huvittavia "oireita" pää kehittää paniikkikohtauksen aikana. Keep on rolling folks..
että olet kofeinisti, ainakin oireista päätellen.
oireilu johtuu traumaattisista kokemuksista.Mietippä mitä tulee mieleesi paniikkituntemuksen aikana.Joku traumaattinen kokemus siihen liittyy kaikilla.Kun saat sen itte selville niin sitten pääset siitä paniikistakin eroon.
Itselläni oli viime vuonna käsien tunnottomuutta. Sitä hoidettiin tenniskyynerpäänä. Syksyllä kävin sauvalenkillä maastossa. Sellaisia rivakoita lenkkejä ja puutuminen hävisi. Nyt lääkityksen aloituksen jälkeen on tullut sellainen uusi ilmiö, että aina yskiessä oikeassa kädessä tuntuu, kuin sähköiskuja. Vuosia takaperin, ennen kuin paniikkioireet alkoivat kärsin niska kivuista. Ne yhdistettiin takaaajokolaariin, missä olin ollut aikaisemmin. Kivut niskassa kestivät siihen asti, kunnes paniikkioireet alkoivat. Kipuihin ei auttaneet edes jännitteenpoisto lääkkeet. Kokeile sauvakävelyä, mutta tee se kunnolla, äläkä pelkästään kuljeta sauvoja mukana. Ylämäet etenkin reippaasti.
mulla on kanssa tollaista tunnottomuutta...tai se on paremminkin pistelyä ja kättä "ahdistaa". Mutta mulle tulee tätä myös selkään ja jalkoihin. Se vasta järkyttävää onkin. Onneksi on nyt lääkitys kunnossa niin ei pääse näitä omituisia oloja tulemaan.
raajojen tunnottomuus on hyperventiloinnin oire. Kuuluu siis monilla kohtauksen aikaisiin tuntemuksiin.
Jep, mulla puutui kokonaan oikea jalka. Kävelin sen kanssa vaivalloisesti terkkariin, ja eihän ne siellä mitään osannut sanoa, antoivat jotain litkua mikä sitten 'muka' poistaa sen-- et silleen. Loppujen lopuksi oma diagnoosini oli vaikea paniikkikohtaus ja siitä johtuva hyperventilointi. Yritä hengittää hitaasti ja rauhoittua.
Itselläni tuli tuo kohtaus ihan vahingossa. Aloin koputtelemaan naamaani ja hoksasin kohdan jossa ei ollut tuntoa. Sitten hetken kuluttua tunto hävisi huulista, lopulta olin kokonaan tunnoton ja lähellä pyörtymistä. Luulin kokoajan, että halvaannun tai, että minulla on aivoverenvuoto tai jokin tukos aivoissa. Aloin panikoimaan, mutta onneksi ympärillä olevat ihmiset rauhoittelivat. Lopulta kohtaus meni muutaman minuutin päästä ohi. Vielä sen nykyäänkin raajat tuntuvat mielestäni "turrilta" ja tunto ei ole kovin tarkka, mutta uskon sen olevan psyykkistä; kun mietin asiaa niin tunto alkaa aina kadota pikkuhiljaa.