Eivät kristityt kymmentä käskyä vastaan ole painimassa. Sellainen on minusta outoa väitöstä.(viittaan mm. adventistin nimi.m."kolmen enkelin" hokemiin)
Arvelen että enimmäkseen vastustus nousee adventismin tiukkapipoista sapattitulkintaa jne.kohtaan, joka demonisoi sunnuntain (toista päivää), eikä kuulosta kovin kristilliseltä syytöksineen, jossa mennään pedonmerkkeihin asti.
Lepopäivä on tärkeä muistaa, ilmeneehän se Jumalan Sanassakin. Mutta ei se ole elämän ja kuoleman kysymys. Se on siunaava ohje ja meidän suojaksi, ettemme rasittuisi liikaa fyysisesti ja hengellisesti. Tähän sanoisin pisteen.
Tuossa alempana luin bushmannin viisaan kirjoituksen sapatin suhteen ja sen mukaan uskoen poistuisi turhat väärät vivahteet.
Lainaan kirjoituksen tähän..
>>>
Muista pyhittää lepopäivä. Näin siellä lukee. Siellä ei lue, muista pyhittää lauantai, tai muista pyhittää sunnuntai.
Ja koska sinä tätä asiaa ymmärrät, niin kerron sinulle perusteita tämän adventtiopin perusteettomuuteen lisääkin.
Esim. Juutalaiset eivät nimenneet päiviään viikonpäivien nimille kuten nykyään tehdään, vaan he käyttivät järjestysnumeroita. Ensimmäinen päivä, toinen päivä jne.
Viikonpäivien nimet tulivat kuvioihin vastaa paljon myöhemmin.
Babylonialaiset nimittivät viikonpäiviä "seitsemän vaeltavan taivaanvalon" mukaan: auringon, kuun ja viiden planeetan, joilla kaikilla oli jokin jumalan nimi. Kreikkalaiset ja roomalaiset antoivat joka päivälle nimen oman jumalansa tai jumalattarensa mukaan. Sitten germaanit lainasivat tavan roomalaisilta.
Kristityillä seitsenpäiväinen viikko oli alusta lähtien, mutta he käyttivät järjestysnumeroita, koska he vieroksuivat roomalaisten päivien nimiä. Viikko alkoi ensimmäisestä päivästä ja päättyi seitsemänteen päivään. Vähitellen myös kristityt omaksuivat roomalaisen nimistön: maanantai, tiistai jne...
No sitten tuli tämä vapaapäivämuutos 300-luvulla, mutta vasta 500-luvulla siirryttiin isommalla ryminällä pitämään Jumalanpalveluksia sunnuntaina.
Lähtökohtana oli pääsiäisen tapahtumat, koska viikkojärjestelmästä haluttiin Kristus-keskeinen.
Joten meillä ei todellisuudessa ole hajuakaan siitä, minä päivänä Jumala loi ja minä päivänä Hän lepäsi. Se saattoi olla tiistai, tai torstai tai mitä tahansa. Viikonpäivien nimet tulivat niin paljon myöhemmin mukaan kuvioihin.
Me tiedämme vain, että seitsemäntenä päivänä Hän lepäsi, mutta emme tiedä, mikä meidän nykyistä nimiin perustuvista viikonpäivistä täsmäisi sen päivän kanssa.
Tuhansia vuosia päivät olivat vain numeroita, kunnes ne korvattiin nimillä jne. Voiko joku muka todella olettaa, että niiden tuhansien vuosien ajan, ilman kunnollista kalenteria, taatusti mentiin saumattomasti numeroista nimiin ja viikosta toiseen?
Juutalaiset eivät todellakaan pitäneet sapattiaan lauantaina, vaan viikon seitsemäntenä päivänä.
He tekivät sitä tuhansia vuosia, ennen kuin viikonpäivistä konkreettisilla nimillä tiedettiin yhtään mitään.
Yritin sano sitä, että viikonpäivät nimillä keksittiin hyvin myöhään ja ihmiset sitä ennen pitivät päivistä ja viikoista kirjaa miten sitten pitivät. Raapivat kivellä puuhun merkkiä, esimerkiksi.
Juutalaisilla kuukausi vaihtui silloin kun kuu taivaalla vaihtui ja jos pilvisyyden takia kuun vaihtoa ei nähnyt, kuuta jatkettiin, kunnes kuun vaiheet nähtiin kunnolla paljain silmin.
Ei silloin ollut almanakkoja, eikä mitään muutakaan ja päivät olivat mitä olivat. Jos päivissä mentiin vaikkapa viljanleikkaamiskaudella sekaisin, niin sitten vain sanottiin, että nyt on seitsemäs päivä ja sillä sipuli. Saattoi olla vaikka yhdeksäs edellisestä seitsemännestä.
Joten tämä yhdestä päivästä meuhkaaminen on senkin takia täysin tarpeetonta, että me emme yksinkertaisesti pysty sanomaan, oliko se seitsemäs päivä todellakin lauantai vai jokin muu päivä.
Nämä keksinnöt tehtiin paljon myöhemmin ja meidän ihmisten toimesta.
Juutalaiset viettivät sapattia seitsemäntenä päivänä, eivät lauantaina, koska lauantaita ei silloin ollut, eikä ollut tuhansiin vuosiin.
>>>>>>
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
on nyt sama kuin luomisessa. se mikä sen maallinen nimi on ei ole mitään merkitystä. Juutalaiset ovat meille tämän sapatin muiston onneksi säilyttäneet. He viettävät sitä edelleen samana päivänä kuin luomisessakin, viikon seitsemäntenä päivänä. Ei viikonpäivillä ole ollut mitään nimiä. Sunnuntaikin on Raamatussa viikon ensimmäinen päivä ja spatti on seitsemät, muut siinä välissä. Muista utulila pyhittää sapatti, viikon seitsemäs päivä meidän launantaimme!
Eiköhän kaikille uskoville ole tärkeää palvella Jumalaa mahdollisimman hyvin. Mutta päivillä meuhkaaminen ei sitä edistää, eikä toteuta uskovien yhteisiä päämääriä millään alueella. Lepopäivässä on "lepäämisestä" kysymys. Jokainen uskova on tietoinen määrästä ja osasta tähän asiaan liittyen.
Sunnuntai. Koska Tammus syntyi sunnuntaina 25 päivä Joulukuua. Joten nyt muuttamalla hieman nimeä. Jeesuskin on syntynyt sunnuntaina 25 päivä Joulukuuta. Näinhän ne pyhät kirkon miehet ovat meille tehneet.
Olen poikkeuksellinen siinä suhteen, että minulle tietyt merkki, erikoispäivät, synttärit, juhlapäivät ei oikein innosta. Koska jokainen päivä on kuitenkin samanlainen. Aurinko nousee ja laskee ja ihmiset elää. Ihmiset antaa erilaisia merkityksiä eri päiville. Toiset näköjään tykkää miettiä mitä merkillisimpiä asioita. No! minulle sentään vuorotyöläisenä on omat etunsa ihmisten tekemistä superpäivistä. (rahankiiltoa silmissä):) Heitetään nyt tämäkin.. >>Nyt sitävastoin, kun olette tulleet tuntemaan Jumalan ja, mikä enemmän on, kun Jumala tuntee teidät, kuinka te jälleen käännytte noiden heikkojen ja köyhien alkeisvoimien puoleen, joiden orjiksi taas uudestaan tahdotte tulla? Te otatte vaarin päivistä ja kuukausista ja juhla-ajoista ja vuosista. >> gal 4 Mutta yksi pyhä päivä viikossa on syytä huomoida Jumalan muistutuksen mukaan(se joka seitsemäs päivä).
Taisi Paavalikin pitää pakkopullana kaikenmaailman kekkereitä ja päivien erotteluja sanoessaan >>>Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden.>>> eli tarkoittaen jokaisen päivän olevan yhtä arvokas, ilman sen kummempia erotuksia.
vaikutti juutalaisessa yhteiskunnassa, oli itse juutalainen ja oli syntynyt lainalaiseksi. Se mitä Paavali puhui laista ja juhlapäivistä, niin ne sanat olivat aina osoitettuja juutalaisille Israelissa. Mikäli hän olisi puhunut egyptiläisille tai roomalaisille, hänen ei olisi tarvinnut laista ja juhlapäivistä mainita mitään, koska niitä ei noille kansoille koskaan annettu.
Utulila ja Bushmanni pyrkivät sekoittamaan lauantain ja sapatin käsitteet sekaisin, sillä ei lauantai ole adventistien keksintö, vaan lauantai sattuu samalle päivälle kuin sapatti Israelissa. Sama koskee myöskin Venäjää, jossa sabato päivä sattuu myöskin lauantai päivän kohdalle. Monet kansat ovat säilyttäneet sapatin alkuperäisen muiston muuttamattomana Paratiisista lähtien ja viettäneet sitä päivänä, jota me kutsumme lauantaiksi. On saman tekevää millä nimellä sapatinpäivää nimitetään eri kielillä, niin ei sapatti kuitenkaan ole vaihtanut paikkaansa tietääkseni muualla kuin Suomessa ja Norjassa, jolloin v.1973 kalenterissa muutettiin viikon ensimmäinen päivä seitsemänneksi päiväksi, eli sapatiksi. Kuitenkaan tämä ei muuta sitä tosiasiaa miksikään, että muutoksista huolimatta sapatti pysyy paikallaan ja siitä saattaa tulla viimeinen koitos niiden välillä, jotka pitävät väärennetyn sapatin, ja niiden välillä jotka pitävät oikean sapatin oikeaan aikaan. Sapatti on Jumalan merkki ja se on vastakkainen pedon merkille, joka on sunnuntai. Pedon merkkinä sunnuntai on oleva kuoleman rangaistuksen alainen Ilmestyskirjan mukaan. On parempi, että pipo kiristää, kuin hyljätä Jumalan antama sapatti käsky.
>>On parempi, että pipo kiristää, kuin hyljätä Jumalan antama sapatti käsky. >> Ei ole kysymys mistään hylkäämisestä, eikä väärän päivän valinnasta. Kysymys on yhden viikko päivän valitsemisesta yhteiseksi lepopäiväksi. Sekin täysin kristillisistä lähtökohdista. Se seitsemäs päivä toteutuu tässä tapauksessa. Joten ok! Ei ole viisasta leivitellä syytöksiä väärästä päivästä varsinkaan, kun nykyisestä sunnuntain vietosta on vaikeaa löytää yhtään mitään pahaa. No Wrong! and All is Right!
Muista pyhittää lepopäivä. Näin siellä lukee. Siellä ei lue, muista pyhittää lauantai, tai muista pyhittää sunnuntai. Esim. Juutalaiset eivät nimenneet päiviään viikonpäivien nimille kuten nykyään tehdään, vaan he käyttivät järjestysnumeroita. Ensimmäinen päivä, toinen päivä jne. 8. PÄIVÄNÄ JUMALA ALKOI HOIVATA IHMISKUNTAA Timo tai joku muu advaustohtori voisi tästä alla olevasta sanankohdasta kehitellä viikon kahdeksannen päivän ja antaa sille nimeksi vaikkapa "ellenpäivä". SILLÄ Jumala luokitteli tuon 8. päivän oikein erityiseksi sapatiksi: 3. Moos. 23:36 Seitsemänä päivänä tuokaa uhri Herralle. Kahdeksantena päivänä olkoon teillä pyhä kokous, ja tuokaa uhri Herralle; se on juhlakokous, älkää silloin yhtäkään arkiaskaretta toimittako. LISÄÄ KAHDEKSANNESTA PÄIVÄSTÄ ...tässä levätään vasta 8. pÄIvänä: 2. Moos. 22:30 Samoin tee raavaittesi ja lampaittesi ensiksisyntyneelle. Seitsemän päivää se olkoon emänsä kanssa; kahdeksantena päivänä anna se minulle. EI 7. PV MITÄÄN RATKAISE MUTTA 8. KYLLÄ ! 3. Moos. 12:3 Ja kahdeksantena päivänä ympärileikattakoon pojan esinahan liha. 3. Moos. 14:23 Ja hän vieköön ne papille puhdistustaan varten kahdeksantena päivänä, ilmestysmajan ovelle Herran eteen. Luuk. 1:59 Ja kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta ja tahtoivat antaa hänelle hänen isänsä mukaan nimen Sakarias. Ap. t. 7:8 Ja hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin Aabrahamille syntyi Iisak, ja hän ympärileikkasi hänet kahdeksantena päivänä, ja Iisakille syntyi Jaakob, ja Jaakobille ne kaksitoista kantaisää. Paavali herättää kuolleen Eutykoksen - Apt 20:7 Sapatin mentyä, viikon ensimmäisenä päivänä, kokoonnuimme murtamaan leipää. ... Kuusi pv Jumala loi, lepäsi 7. päivän ja tänään tekee työtä "taukoamatta". Työn iloa kaikille! Antti
Matt. 25:45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'. 46 Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään." Matt. 7:23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'. Menkäämme ja tehkäämme!
>> Matt. 25:45 Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'. >>> Tämä on diakonian "tunnus" ja suurin syy siihen, miksi kristinusko on vallannut maailman. Siksi hihhulilahkot, mm adventtikirkko, eivät pärjää, koska tämän he ovat korvanneet höpöopeilla tuomioista, syntien kyttäämisestä ja muulla moskalla. Diakoniatyö, lähimmäisen auttaminen, on luterilaisen kirkon, katolisen kirkon ja kaikkien valtakirkkojen kantava rakenne, jota eivät nämä hihhulilahkot pysty murentamaan, eikä siihen myöskään vaikuta muotivirtaukset kirkosta eroamiseen yms. Lahkot harrastavat vain rahan kerjäämistä eri tarkoituksiin ja siitäkään kerjuusta he eivät yleensä anna kattavia ilmoituksia. Hihhulilahkot tekevät diakoniatyötä juuri sen verran, että kehtaavat sitä sanoa tekevänsä. http://fi.wikipedia.org/wiki/Diakonia