Aika ajoin täällä tulee esiin ns. impivaaralaisuus. Suomenmaassa asemoitiin
keskustan suhde muuhun eurooppaan;
Keskustalaisia kiinnostaa eniten eu´ssa aluekehitys ja elintarviketeollisuuden tuotanto
edellytykset suomessa.
Ei ihme, että puhetta siltarummuista piisaa. Valitettavasti ei voi välttyä käsityksestä lyhytnäköisestä ahneudesta ja rusinoiden poimimisesta. Mutta leipomiseen ei osallistuta ja
varsinkaan vastuuta emme ota mistään. Säälittävää..
keskustan suhde muuhun eurooppaan;
Keskustalaisia kiinnostaa eniten eu´ssa aluekehitys ja elintarviketeollisuuden tuotanto
edellytykset suomessa.
Ei ihme, että puhetta siltarummuista piisaa. Valitettavasti ei voi välttyä käsityksestä lyhytnäköisestä ahneudesta ja rusinoiden poimimisesta. Mutta leipomiseen ei osallistuta ja
varsinkaan vastuuta emme ota mistään. Säälittävää..
Vastaukset 18
Vanhimmat
Sinulla on harvinaisen viisaita mielipiteita ollaksesi Kainuulainen. Asuessani Kainuussa jai parhaiten mieleen Kajaanin nykyisen kaupunginjohtajan mielipide etta, "parjatakseen Kainuussa tulee olla kepulainen tai sukulainen"
Naihan on. Menneisyyden tunkkainen kepulaisuus tukahduttaa Kainuussa kaiken toiveen paremmasta tulevaisuudesta. Itse olen ratkaisuni tehnyt kuten pilkkujen puuttumisesta kirjoituksessa huomaa.
Mikäli halutaan, nepotismiin voidaan puuttua. Kuntien toiminta tässä asiassa pitäisi selvittää.
Onkin varsin kummallista, että suomalaiset sosiologit eivät halua tutkia suomalaisia ongelmia.
Alueen kehitys on kaikkialla aivan normaali pohdinnan kohde. Utahilainen tehdastyöläinen
pohtii ulkoistamisen vaikutuksia Utahin työpaikkoihin ja Provence´n maanviljelijä EU:n päätöksiä elinkeinoonsa.
Vaikeampi pohdinnan kohde on siinä, kuinka eri toimijoiden tulisi toimia, että koko yhteisö hyötyisi siitä mahdollisimman paljon eli Suomi.
Onko kirjoittajalla konkreettisia ideoita, kuinka
aluepolitiikka pitäisi Suomessa hoitaa?
Aluepolitiikka on tärkeä asia. Vaihtoehtoja on vaikka kuinka paljon, mutta paras etiskkoaika niiden käyttöön meni jo aikapäiviä sitten. Suurin ongelma on ollut maaseudun autioituminen 60- ja 70-luvuilla. Tähän johti Keskustan maataloutta ja siitäkin ainoastaan suurmaataloutta suosiva linja. Maaseudun muu elinkeinorakenne ja pinviljelijät jäivät tämän idioottimaisen politiikan jalkoihin.
Yksi keino paikata tilannetta, olisi pyrkiä nopealla aikataululla eroon maataloustuista. Tämän sijasta tukijärjestelmien tulisi painottua maisemanhoitoon ja muuhun ympäristösuojeluun. Tämän tulisi tapahtua pienvilejlyvaltaisuutta suosimalla. Näin avautuisi työtilaisuuksia niille rakennetyöttömille, joiden koulutus ei riitä vaativampiin ammatteihin. Maatalousyritteliäisyyden tulisi antaa markkinatalouden ehdoilla monipuolistua ja erikoistua. Maaseudulle sopii todennäköisesti hyvin kombinaatioyrittäminen, jossa yhdistyvät maatalouden erikoisosaaminen, tuotekehittely, matkailuyrittäminen ja metsänhoito jne. Tehomaatalouden suosiminen autioittaa koko ajan maaseutua vain lisää, kun tilakoot suurenevat. On nähty, että tämä linja ei vaan kannata, koko ajan rutistaan tukimarkkojen pienuutta. Koko EU:n maatalouspolitiikkaa tulisi tietysti kehittää markkinatalousehtoiseksi.
Toinen toimi koskee keskittämistä. Jossain määrin keskittäminen täytyy hyväksyä aluepoliittiseksi suunnitteluksi. Ei ole mitään järkeä ylläpitää väkisin sellaista haja-asutusta, joka elää kädestä suuhun ja lähes täysin muiden veronmaksajien elätteinä. Suomi on aivan liian suuri maa näin pienelle kansalle. Ns. ruuhka-Suomi ja pääkaupunkiseutukin ovat ilmasta katsottuna enimmäkseen metsää, joten liioiteltua puhua Suomen kohdalla mistään ruuhkautumisesta.
Kolmanneksi eri alueiden kehityspyrkimyksiä tulee edistää aluekeskuksia painottaen. Erinomainen esimerkki tällaisesta politiikasta on ollut Oulu, joka on kehittynyt suurin harppauksin teknologiapainotteiseksi kaupungiksi muutenkin melko monipuolisen yritteliäisyyden ohella. Tämä sopii hyvn vanhalle tervakaupungille. Mutta kaikista tuppukylistä ei millään konstilla tällaiseksi ole, joten ei maksa vaivaa yrittääkään.
Neljäs konsti on ottaa hyvin vakavasti ne mahdollisuudet, jotka Venäjän talouden mahdollinen kasvu tuo muassaan. On muistettava, että jo pelkästään Pietarin väkimäärä on suurempi kuin koko Suomen. Kaakkois-Suomen kehittämisessä tämä mahdollisuus tulisi huomioida riittävän varhain. Autonomian aikana hyvinvointi valui Suomeen tästä suunnasta eikä ole poissuljettu, etteikö sitä voisi vastakin valua.
Kaikkinaiset rahan ja toimintojen pakkosiirrot periferiaan, joita Keskusta mielellään harrastaa ovat yhtä tehokkaita kuin kehitysmaihin suuntautuva kehitysavun antaminen. Se on hätäapua, mutta ei ratkaise perusongelmia, vaan pikemmin lisää niitä, kun tällaisesta avusta tulee vähitellen sunjektiivinen oikeus eli automatiikka saada tuo apu.
Kyllä keskustalla on parempi politiikka kuin joo-joo-miehenä tunnetulla Lipposella. Mitä hän sai kahtena hallituskautena aikaan ? -Aivan, ei mitään. Tai no suuria lupauksia elintarvikevirastosta jne. Mutta isot pojat hoitavat hommansa keskenään ja ei siitä jää kuin murusia pienelle Suomelle. Ei siinä Lipposen ruskea kieli auttanut.
Sen sijaan Vanhasen-Tuomiojan linja on paljon parempi, osaamme vaatia nyt omia etujakin, emme suostu enää mihin vaan (ns. kovaan ytimeen) tai suinpäin laajentaa ja tunkea verorahoja Natoon. Esim. Tanska ja Englanti ovat pärjänneet hyvin, kun ovat tarpeeksi röyhkeitä. Rusinat pitää osata syödä pullasta, näin sitä menestyy.
"Rusinat pitää osata syödä pullasta, näin sitä menestyy." Kyllä kepu tuon tietää ja osaa kotimaan politiikassa, se on nähty ja tunnetaan, mutta sillä menetelmällä ei vaan pärjää Euroopan vanhojen ja kaiken osaavien sivistysmaiden kanssa, niiden kanssa tarvitaan sitä, mitä Lipponen esitti. Ja näkyyhän jo yhtä ja toista opettaneen myös Vanhaselle, jota hän yrittää parhaansa mukaan tukea ja auttaa.
EUroopassa pärjäävät vain röyhkeät kotiinpäinvetäjät. Niinkuin Italia onnistui vetämään röyhkeästi Elintarvikeviraston, Saksa sai hyväksynnän vaikka ei täytäkään talouden vakausvaatimuksia. Ranska ja Espanja tukevat omia yrityksiään miten haluavat, mutta Suomessa pitäisi olla vaan mallioppilas. Jopa Puolassa ollaan opittu kunnon kotiinpäinvetäjän tavoille, ennen EU-jäsenyyttä.
Lipponen on surkea luuseri, viimeaikojen kiukuttelijastako pitäisi muka tulla Euroopan johtohenkilö ? Suomi voittaa ennen Euroviisutkin, ei edes Ruotsista tule kannatusta Lipille.
Impivaaralaisen puheenvuorossa on hyvin kiteytettynä Keskustan suhtautuminen EU:hun. Tämä kylläkin sillä varauksella sanottuna, että jotkut keskustalaiset osaavat esittää samasta asiasta kolmenlaisiakin toisistaan poikkeavia mielipiteitä naama peruslukemilla.
Asia ydin näyttää siis olevan se, että EU on keskustalaisille jonkinlainen Sampo, jota pitää ryöstää aina niin paljon kuin vain mahdollista. Jos näin ajattelisivat muidenkin puolueiden ja muiden maidet johtajat, EU häviäisi Euroopan kartalta muutamassa vuodessa. Tähän varmaan Keskusta pyrkiikin. Niille, jotka uskovat EU:hun kasvana Sampona, pyrkivät tietysti siihen, että EU:sta tulee jatkuvasti kehittyen suurempi ja parempi Sampo. Näille eurooppalaisille EU on verrattavissa pitkäntähtäimen yrityksiin, joiden perspektiivi ulottuu vuosikymmenten, jopa vuosisadan taakse. Sammonryöstäjille EU on kuin "saneeraajien" kynsiin joutunut yritys, josta saneerataan itselle kaikki hyvä lyhyessä ajassa ja annetaan laivan sitten upota. Jokainen voi tykönään miettiä, kumpi toimintatapa on järkevä.
hallituksen jäljiltä oli Suomessa, laskutavasta riippuen 520.000-720.000 työtöntä. Liikasen valtiovarainministerikauden jälkeen Suomen valtio oli käytännössä velaton. Paljonko oli velkaa Esko Ahon hallituksen lopetaessa ja paljonko oli ajettu hyvinvoivtivaltiota alas?
Miten korttipelien ja missijahtien erikoismies, Esko "hiihtiliitto" sai aikaan näi suuren romahduksen.
Yksi syy oli kokemattomuus; vaikka Kannus on varmasti Keskustan mielestä maaliman napa ja sen elinkeinoasiamies, navannaula, ei se korvaa kokemattomuutta ja välinpitämättömyyttä KOKO kansan ja maanhoidossa.
Toinen syy; Kepu asettaa aina omat ja kannattajakuntansa pienetkin jopa hetkittäiset edut kansakunnan edun edelle. Harri Holkeri kirjassa kertoo,kuinka hän yritti saada näkemyksiään esille tulevasta lamasta niin, Esko Aho sanoi: "Se juna lähti jo." Siksi Holkeri ei voinnut tukea Eskoa presidentinvaaleissa. Vihanlietsonta ja vaalivoitto painoi Kepun vaaássa enemmän kuin valmistautuminen lamaan.
Kolmas syy; Ahon hallitus oli istunut n.3kk niin Raimo Ilaskivi kirjoitti: "Minulle on esitetty lukuisia vetoonuksia, että puolustaisin porvarihallitusta, jota olen kovasti toivonut.
En voi sitä tehdä hallituksen talouspoliitisten linjausten takia..." sitten hän ennusti tulevan (tällä taluospoilitiikalla) ennennäkemättömän laman. Lopuksi hän sanoi:Iiro Viinanen on varmasti näppärä insinööri, mutta kansantaloudesta hän ei ymmärrä mitään"
Neljäs syy; Esko Ahon puhe pankkitoiminnan pitämisestä pystyssä "kaikissa tilanteissa". Pankkitoiminta oli pidettävä pystyssä, mutta nyt se pidettiin ns. "avoimen piikin" kautta. Olisko Esko "sököaho" hävinnyt kortilla muitakin kuin omia rahojaan?
Holkerin hallituksen, jonka valtionvarainministereinä toimivat Liikanen ja Louekoski, jälkeen valtionvelka oli 160 mrd. mk. Kun Aho lopetti se oli 360 ja kun Lipponen sitten 8 vuotta kestäneen kansainvälisen voimakkaan noususuhdanteen jälkeen lopetti oli velka edelleen 360 mrd. mk.
Ahon hallituksen aikana oli vuosisadan pahin lama, jota Holkerin hallituksen tekemät kaikki mahdolliset talouspoliittiset virheet meillä vielä syvensivät. Aho ja Viinanen pelastivat maan uuteen nousuun. Parhaiten sitä kuvaa seuraava tieto: Kun Aho aloitti huhti-toukokuun vaihteessa -91, maan bruttokansantuotteen muutos oli -6 %. Syöksykierre kääntyi nousuun jo saman vuoden loppupuolella. BKT: muutos oltiin saatu v. -93 puolivälissä nollaan ja Ahon hallituksen lopettaessa se oli taas +6 %. Tuossa lukemassa se oli -89, kun syöky alkoi.
Holkerin hallitus sai tuon muutoksen 2,5 vuodessa putoamaan 12 %-yksikköä, Aholla meni 4 vuotta nostaa se takaisin.
Linkki: www.etla.fi/suhdanne/Gif/t01.gif
Kaikki muutkin vetävät EU:ssa kotiinpäin, miksei Suomi saisi tehdä niin ? Vai yritätkö puolustella entistä epäonnistunutta EU-politiikkaa ?
... Suomen EU-politiikkaan. Ei meidän pidä vain Lipposen tapaan hyökytellä suurille jäsenmaille, vaan meidän on pidettävä puolemme. Niin tekevät suuretkin.
Aluepolitiikka on Suomelle erittäin tärkeä. Kahden viimeisen hallituksen aikana keskityspolitiikka tuhosi maan tasapainoisen rakenteen ja köyhdytti myös Suomen liian nopeasta keskittämisestä johtuvien kustannusten takia muuttoliikkeen molemmissa päissä.
Tuosta erikoisesta elintarviketeollisuuden huolehtemisesta en ole havainnut mitään erikoisia merkkejä nykyhallituksen taholta. Lipponenhan puuhasi oikein elintarvikevirastoa tänne, puuha tosin osottautui vaalitempuksi.
Unionin politiikka muotoutuu sen virallisissa elimissä, tärkeysjärjestyksessä, ministerineuvosto, Eurooppa-neuvosto, komissio ja parlamentti. Suomen edustajat niissä toimivat vastuullisesti unionin kehittämiseksi ja myös maamme edun valvojana.
Unionin kehittämistä ei vain ole suuntaaminen sitä Lipposen tapaan liittovaltion suuntaan ja suosimalla ytimiä. Euroopassa ei yhtenäisvaltio ole onnistunut lukuisista kokeiluista huolimatta sitten Rooman valtakunnan. Ytimillä taas hajoitetaan yhtenäistä unionia ja luodaan monen kerroksen väkeä. Siksi nykyhallituksen viileä suhtautuminen liittovaltioon ja ytimiin on juuri koko unionin etu.
Niin on vihdoin taas saatu hieman järkeä Suomen EU-politiikkaan, kun Lipponen on sitä lainannut Vanhaselle, jonka tueksi hän näkyy asettuneen ilmeisesti estääkseen vanhan vainoojansa Erkki Tuomiojan suistamasta meitä ihan katastrofiin. Hyvä, Lipponen, ja hyvä, myös Vanhanen, kun ymmärsit etusi, mikä on myös maan etu, vaikka se ei kaikkien kepulaisten mieleen olisikaan!
Vanhanen ei ole tarvinnut Lipposen järkeä EU-politiikkaansa, vaan Lipponen on oman etunsa ymmärtäen vähentänyt uuden hallituksen neuvomista ja tullut lähemmäksi Vanhasen linjaa.
Kun sekä presidentti että ulkoministeri ja valtaosa demareiden muista poliitikoista tukevat Vanhasta, Lipponen oli jäämässä aivan paitsioon. Nyt hän on sieltä pyristelemässä pois.
Tosin vielä eilen hän televisiossa jankutti haastattelussa moneen kertaan, että ytimiin pitäisi kuulua. Hän ei ole vieläkään sisäistänyt
hallituksen ideaa, että ne ytimet hajoittavat unionia; siksi niitä ei pidä suosia eikä niihin hakeutua.
Kun luet Vanhasen Hesarille joku aika sitten antaman lausunnon, sitä seuraavan korjauksen ja sitten taas uuden lausunnon ja vertaat niitä Lipposen koko ajan samana pysyneeseen käsitykseen, voit havaita kumpi herroista on liikkunut ja mihin suuntaan.
Eurooppalainen yksimielisyys on kaikkien tavoite. Mutta asioihin vakavasti suhtautuvat poliitikot eivät ole niin lapsellisiä, että uskovat tällaisen yksituumaisuuden saavuttamiseen kaikissa asioissa. Tämä johtuu jo yksistään siitä, että EU:ssa on uusien jäsenmaiden myötä niin eri kehitysvaiheissa olevia valtioita, että kaikessa niille ei ole millään löydettävissä yhtä ysksittäistä suuntaa. Tämän vuoksi tarvitaan ns. ytimiä, jotka voivat edetä kehityksessä nopeammin sksi, että niiden taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys antaa tähän myöden. Suomen tulee kuulua vähintään suurimpaan osaan näistä ytimistä, koska Suomi lukeutuu EU:n kehittyneisiin maihin, ei EU:n kehitysmaihin. Suomella ei ole mitään syytä tavoitella huonommin kehittyneiden maiden kuten Balttian maiden tai Puolan asemaa. Suomen kuulua edetä siinä rintamassa, johon kuuluvat mm. Saksa ja Ruotsi.
Vaatimalla dogmaattisesti yksituumaisuutta, näivetään koko EU:n toiminta direktiivien antajaksi toissijaisissa ja mitättömissä asioissa. Toinen vaihtoehto yksituumaisuuden vaatimukselle on se, että EU:n on pako kehittyä liittovaltioksi kyetäkseen toimimaan tehokkaasti. Keskustassa kyllä on voimia, jotka mieluusti ponnistelevat kumpaan tahansa suuntaan järkyttääkseen EU:n toimintaedellytyksiä, jotta koko EU romahtaisi. Onneksi tällaiseen EU:n nakertamiseen osallisten joukko on häviävän pieni.
Eläkä höpise täällä tyhjää.
huomio kuitenkin, joihin linkit:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002499489
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002499398
Siinä imehtelemistä, kunnes "se" viimeinen sitten sammuttaa valot.
Italiassa tuo kotiinpäinveto osataan, Suomessa ei.
Suomessa telakkateollisuus joudutaan lopettamaan, kun demarit eivät osanneet hoitaa hommiaan.
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=552768